Rkp:n Ankdam, joka tällä palstalla " ei näe " pakkoruotsin loukkaavan suomenkielisen enemmistö oikeutta itse päättää kieliopinnoista, ilman että rkp " ruotsin kielen asemaan ei kosketa tällä hallituskaudella" sekaantuu asiaan, joka sille ei pitäisi kuulua , jäi taas kiinni valehtelusta.
Kun linkitin ankdamille Helsingin yliopiston pisterajat suomenkielisen ja ruotsinkielisen lääketieteellisen koulutusohjelman osalta, joissa ruotsinkieliseen pääsee selkeästi alemmilla pisteillä , minkä hän kiisti ja valehteli, ankdam hiljeni.
Toki hän yritti kaikenlaisia meriselityksiä sitä ennen, mutta huonolla menestyksellä. Puhetta lähdetään viemään epäolennaisuuksiin tai näsäviisasteluun.
Ankdam kieltää sen tosiasian, että 5% ruotsinkielinen väestö on tosiasiassa vain KIELIVÄHEMMISTÖ, jonka vaatimus tasaveroisista asemesta 90 % suomenkielisen kanssa , loukkaa ja on silkkaa röyhkeyttä.
Ruotsin kielen merkityksen laskemisesta hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Pohjoismaiden neuvoston nuorten päätöstä , ottaa työkieleksi englanti, jossa kaikki ovat tasa-arvoisessa asemessa keskusteltaessa.
Eikä se ole ainut esimerkki.
Pakkoruotsin puolustelu suomenkielisten rasitteena käy aina vain mahdottomammaksi.
5% ruotsinkielinen vähemmistö tuottakoon itselleen palvelunsa kielellään.
Jatkuva kitinä ja vaade, että suomenkielisen enemmistön on opeteltava täysin tarpeeton kieli palveluasenteella, on halventava.
Maailmalla vähemmistö ja varsinkin pieni vähemmistö opiskelee enemmistön kielen, eikä päinvastoin.
Näin tapahtuu Suomessakin, kun eduskunta ryhdistäytyy lainsäädännöllä ja tämä jäänne historiasta on poissa.
YO- ruotsin muuntuminen vapaaehtoiseksi oli ensimmäinen askel ja tulokset näkyvät jo ja paine kasvaa järkevään kielipolitiikkaan.
Keinotekoinen " kaksikielisyys"kupla puhkeaa.
Kun linkitin ankdamille Helsingin yliopiston pisterajat suomenkielisen ja ruotsinkielisen lääketieteellisen koulutusohjelman osalta, joissa ruotsinkieliseen pääsee selkeästi alemmilla pisteillä , minkä hän kiisti ja valehteli, ankdam hiljeni.
Toki hän yritti kaikenlaisia meriselityksiä sitä ennen, mutta huonolla menestyksellä. Puhetta lähdetään viemään epäolennaisuuksiin tai näsäviisasteluun.
Ankdam kieltää sen tosiasian, että 5% ruotsinkielinen väestö on tosiasiassa vain KIELIVÄHEMMISTÖ, jonka vaatimus tasaveroisista asemesta 90 % suomenkielisen kanssa , loukkaa ja on silkkaa röyhkeyttä.
Ruotsin kielen merkityksen laskemisesta hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Pohjoismaiden neuvoston nuorten päätöstä , ottaa työkieleksi englanti, jossa kaikki ovat tasa-arvoisessa asemessa keskusteltaessa.
Eikä se ole ainut esimerkki.
Pakkoruotsin puolustelu suomenkielisten rasitteena käy aina vain mahdottomammaksi.
5% ruotsinkielinen vähemmistö tuottakoon itselleen palvelunsa kielellään.
Jatkuva kitinä ja vaade, että suomenkielisen enemmistön on opeteltava täysin tarpeeton kieli palveluasenteella, on halventava.
Maailmalla vähemmistö ja varsinkin pieni vähemmistö opiskelee enemmistön kielen, eikä päinvastoin.
Näin tapahtuu Suomessakin, kun eduskunta ryhdistäytyy lainsäädännöllä ja tämä jäänne historiasta on poissa.
YO- ruotsin muuntuminen vapaaehtoiseksi oli ensimmäinen askel ja tulokset näkyvät jo ja paine kasvaa järkevään kielipolitiikkaan.
Keinotekoinen " kaksikielisyys"kupla puhkeaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä ja asiallinen aloitus, mutta tulet huomaamaan kuinka hurrit kuten "fitti-setä" aloittaa tutun saivartelun ja näsäviisastelun asian vierestä. Kuulemme että fenno sitä, fenno tätä, kun eivät uskalla suoraan puhua suomalaisista.
Tämä sama toistuu heillä aina, ja kertoo svekojen todellisen luonteen. Ei mitään yhteistä suomalaisten kanssa.
Fanaattinen sveko se on, näkeehän sen.
Svekoankka on usein aiemmin väittänyt, että ei muka vaadi tai kannata pakkoruotsia!?
Mutta kun itse asia tulee ajankohtaiseksi, niin hän aina osoittaa olevansa svekorusu ja kiivas pakkoruotsituksen kannattaja??