Päätoimittaja Seppo Simola kirjoittaa 9.6. jo ihan kyrsiintyneenä kirkon hitauteen, byrokratiaan, jälkijättöisyyteen. On lautakuntaa, työryhmää...kokousta kokouksen perään kuukaudet ja vuodet kuluvat, mutta päätökset viipyvät.
Kirkon johto on maalannut itsensä nurkaan. Sieltä ei pääse kuin kuin antamalla papeille lupa vihkiää myös homopareja, Perustuslaki määrää, että ihmistä ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella, pätee myös kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. näin totetaa siviilioikeuden professori Urpo Kangas kirkkohallituksen tilaamassa lausunnossa.
Ja nyt kirkkohallitus miettii miten tmän lausunnon voisi sivuutaa, mista saadaan toisenlaisia lausuntoja. (Tämähän on vähän, tai aika paljonkin, kuin ministeri Bernerin touhut Finavian johdannaissotkuissa, niiden vastuiden selvittelyssä ja korvausten vaatimisessa, tai vaatimatta jättämisessä niin kuin Berner ajoi kuin käärmettä pysyyn.)
Simola näkee jo sielunsa silmin piispat violeteisaan käräjätuvassa syytettyjen penkillä jos kieltävät homoparien vihkimisen kun uusi avioliittolaki tulee voimaan 1.3.2017.
Otettava lusikka kauniisen käteen ja nieltävä karvas lääke, jonka onitse keittänyt.
Kirkko olisi voinut viedä kielteisen kantansa homoliittoihin säädöstasolle, mutta kirkon päätöksenteko on aina niin hidasta että nyt on jo myöhäistä, juna män jo.
Piispojen kannaotot ja julmistelut ovat kevyttä tavaraa lain edessä ilman säädöksiä.
Simolan mukaan olisi kuitenkin joka tapauksessa kestämätöntä, että julkisoikeudellisesta asemasta nauttiva kirkko lähtisi moisia muutoksia ajamaan, että kirkolla olsi oikeus perustuslakia uhmaten syrjiä ihmisiä uskontoon vedoten. Julkisyhteisöllä on oikeutensa mutta myös velvollisuutensa.
Somola kettuilee, että kirkkohallituksessa valmistellaan selvitystä. (Ei siinä paljon selvittelyjä tarvita, kun on jo ripulukakakt huosussa. Kyllä sen tietää selvittämättäkin.) Kirkon mietteet tulevat joskus resiinalla perässä, juna kyllä meni jo, tokaisee Simola.
Avioliittokäsitykset ovat aikojen kuluessa muuttuneet ja uuteen on aina totuttu, toteaa Simola.
Lopuksi Simola puhuu farssista, kun kirkkohallitus kieltäytyi ensin julkistamasta lausuntoaan. Laillisuudesta vastaava kirkkoneuvos kieltäytyi ensin antamasta sitä lehdelle, mutta antoi sitten kuitenkin kun esitettiin kysymys mihin lain kohtaan päätös perustuu.
"lukisyhteisön olis hyvä äpöttelemättä noudattaa myös julkisuuslakia.", päättää Simola pääkirjoituksensa.
Lehti pyysi kommenttia professori lausuntoon kirkkohallituksen kansliapäälliköltä Jukka Keskitalolta, lausunnon tilanneelta kirkkoneuvos Pirjo Pihlajalta ja Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäjohtajalta Tuomo Pesoselta. Kaikki kieltäytyivät kommentoimasta professori Kankaan lausuntoa!
Kirkon johto on maalannut itsensä nurkaan. Sieltä ei pääse kuin kuin antamalla papeille lupa vihkiää myös homopareja, Perustuslaki määrää, että ihmistä ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella, pätee myös kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. näin totetaa siviilioikeuden professori Urpo Kangas kirkkohallituksen tilaamassa lausunnossa.
Ja nyt kirkkohallitus miettii miten tmän lausunnon voisi sivuutaa, mista saadaan toisenlaisia lausuntoja. (Tämähän on vähän, tai aika paljonkin, kuin ministeri Bernerin touhut Finavian johdannaissotkuissa, niiden vastuiden selvittelyssä ja korvausten vaatimisessa, tai vaatimatta jättämisessä niin kuin Berner ajoi kuin käärmettä pysyyn.)
Simola näkee jo sielunsa silmin piispat violeteisaan käräjätuvassa syytettyjen penkillä jos kieltävät homoparien vihkimisen kun uusi avioliittolaki tulee voimaan 1.3.2017.
Otettava lusikka kauniisen käteen ja nieltävä karvas lääke, jonka onitse keittänyt.
Kirkko olisi voinut viedä kielteisen kantansa homoliittoihin säädöstasolle, mutta kirkon päätöksenteko on aina niin hidasta että nyt on jo myöhäistä, juna män jo.
Piispojen kannaotot ja julmistelut ovat kevyttä tavaraa lain edessä ilman säädöksiä.
Simolan mukaan olisi kuitenkin joka tapauksessa kestämätöntä, että julkisoikeudellisesta asemasta nauttiva kirkko lähtisi moisia muutoksia ajamaan, että kirkolla olsi oikeus perustuslakia uhmaten syrjiä ihmisiä uskontoon vedoten. Julkisyhteisöllä on oikeutensa mutta myös velvollisuutensa.
Somola kettuilee, että kirkkohallituksessa valmistellaan selvitystä. (Ei siinä paljon selvittelyjä tarvita, kun on jo ripulukakakt huosussa. Kyllä sen tietää selvittämättäkin.) Kirkon mietteet tulevat joskus resiinalla perässä, juna kyllä meni jo, tokaisee Simola.
Avioliittokäsitykset ovat aikojen kuluessa muuttuneet ja uuteen on aina totuttu, toteaa Simola.
Lopuksi Simola puhuu farssista, kun kirkkohallitus kieltäytyi ensin julkistamasta lausuntoaan. Laillisuudesta vastaava kirkkoneuvos kieltäytyi ensin antamasta sitä lehdelle, mutta antoi sitten kuitenkin kun esitettiin kysymys mihin lain kohtaan päätös perustuu.
"lukisyhteisön olis hyvä äpöttelemättä noudattaa myös julkisuuslakia.", päättää Simola pääkirjoituksensa.
Lehti pyysi kommenttia professori lausuntoon kirkkohallituksen kansliapäälliköltä Jukka Keskitalolta, lausunnon tilanneelta kirkkoneuvos Pirjo Pihlajalta ja Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäjohtajalta Tuomo Pesoselta. Kaikki kieltäytyivät kommentoimasta professori Kankaan lausuntoa!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kirkko ja Kaulunki -lehden 16.6. numeron mielibidee-palstalla Mikaelin srk-neuvoston jäsen Hannu Ihalainen tyrmää professori Kankaan ja Simolan.
"Kirkko on jumalalle vastuussa". Ihalalinen puhuu myös kirkon "jumalallisoikeudellisesta" asemasta. Ja sitten hän taa kerran tosikritittyjen tapaan ennustaa Pandoran lippaan avautumista, porttiteorii siitä, mikä kaikki kohta sallitaan mitä avioliittoon tulee. Mainitsee biseksuaalit, moniavioisuuden, 1 2 ja 2 2, ja päätyy monihomo-ja monisamoliittoihin asti. Ja loppukaneetiksi kysyy vielä: "Mitä sen jälkeen?"
Toinen lukija, Salla Karimies kysyy otikossaan: "Pitääkö imaaminkin vihkiä homoparit?" ja kirjoittaa: "Jumala on asettanut seksuaalisuudelle tarkat rajat, ja niissä on paljon asiaa myös heteroille."
Kirkon pitää valita joko tai. Olla joko jumalallisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen, kun ne eivät ole yhteensovitettavissa. Jos kirkko haluaa olla jumalallisoikeudellinen pitää sen luopua julkisoikeudellisesta asemastaan.
""You can't have your cake and eat it too!, kuten ämerikkäläiset sanoo.
<<Ihalalinen puhuu myös kirkon "jumalallisoikeudellisesta" asemasta.>>
Kirkko on ahne p*skiainen. Julkisoikeudellinen asema kelpaa kun perustellaan verotusoikeutta (eli pappien ja piispojen oman palkanmaksun, ilmaisten viinojen, pääsiäismunien jne turvaamista), mutta kun pitäisi noudattaa perustuslakia, niin sillä ollaankin valmiit pyyhkimään p*rsettä ja vedetään taas Jumala -kortti esiin ja teeskennellään, että papeilla on hallussaan ainoa oikea viisaus jonka perusteella he tietävät mitä Jumala ajattelee.
Erityisen kornia tämä rimpuilu on, jos otamme käteen Raamatun ja luemme mitä sielä lukee. Kristinuskon opetuksen ydin pitäisi varmasti olla se, mitä Jeesus sanoo. Ja Jeesus sanoo Raamatun mukaan, että jos joku hylkää vaimonsa ja ottaa uuden, niin hän tekee huorin. Silti kirkko vihkii jonkun ex-mäkikotkan seitsemättä kertaa ikuiseen ja pyhään avioliiton sakramenttiin juorulehden yksinoikeudella ostamissa häissä.
Miksei Raamatun ja Jeesuksen opetus estä tätä? Vastaus on tietenkin selvä: samaa sukupuolta olevien vihkimistä ei Raamattu estä jos se kerran ei estä eronneidenkaan uudelleenvihkimistä, vaan homojen vihkimisen estää kirkonmiesten ja aktiiviseurakuntalaisten homokammo.
Kristittyä hurskautta on ilmeisesti se, että Raamattu ja Jeesuksen opetukset alistetaan välineeksi, jota käytetään opportunistisesti omien intohimojen ja ennakkoluulojen mukaan. Aasit ratsastaa Jeesuksella. Hopi, hopi!
No niin, siinäkin viestissä tuli taas roppakaupalla ihmisten eriarvoistamista ja toisten halveksuntaa. Tuollainen on yhteiskuntakin sitten kun ateismista tulee valtauskonto. Toisinajattelevia haukutaan armotta, ehkä hakataankin. Eri mieltä kun ei saa olla. Ehkä keksitään joku parempi nimikin sille kuin demokratia, joka tietenkin todetaan vanhanaikaiseksi ja uskomuksiin perustuvaksi hallintotavaksi.
Ateismin on synkän vihan uskonto, joka antaa oikeutuksen halveksia toisia ihmisiä.
Tämä oli tarkoitettu a.matsonin kirjoitukseen vastineeksi, siinä kun kerrottiin kuinka tyhmiä ja mitättömiä ihmisiä homoliittojen vastustajat ovat.
" joku lohkaisi, että olemmekohan me sittenkin väärässä, kun nuokin tollot ovat nyt meidän puolellamme, kanssamme samaa mieltä homoliitoista, niiden sallimista kannattavat"
Kyse ei siis olekaan aatteiden ristiriidasta vaan ihmisten vihaamisesta ja oman paremmuuden tunteen hakemisesta etsimällä "hyväksyttäviä" halveksimisen kohteita. Aika tyypillistä vasemmistosnobismia, jota vihernuorisossa tapaa vieläkin aika usein.
Hyvinpä näköjään kalikka kalahti, kun koira älähti.
Aatteiden ristiriidasta tai paremminkin aatteiden ja uskomusten välisestä ristiriidastapa hyvinkin on kyse.
Jos argumentaation taso on sitä mitä tosikristityillä avioliiyon suhteen niin ei sitä voi oikein muuten kubvata kuin kutsumalla typeryydeksi, tai sitten tahalliseksi valehtelemiseksi, sumutukseksi, väärän kuvan tahaliseksi antamiseksi.
Esim. vaikka tämä lapsen etuun vetoaminen. Ei se oikein vakuuta, kun vartavasten lasten oikeuksien puolustamiseksi perustetut ja työskentelevät tahot vakuuttavasti muuta todistavat.
Ja avioliitto ei ole mikään kristillinen keksintö, niin kuin harva muukaan asia jota kristityt sellaseksi väittävät. Olette vain aikojen kuluessa omineet kaiken hyvä kristinuskon ja kristittyjen ansioksi. Se on kristillisäärioikeistolaista fasistista snobismia, ja kaikkien muiden halveksimista (otin sinun sanavalinnoistasi mallia).
On se kumma että teille ei riitä se, että te saate tehdä esim. avioliiton suhteen ihan niin kuin haluatte kuten tähänkin asti, vaan haluatte edeleen määrätä kaikkien muidenkin osalta, Missä se jumalan ihmselle antama vapaa valinta ja sen kunnioitus nyt piileskelee.
Teillä ei ole höykäsen pöläyksen tajua todellisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.
Olette olleet niin kauan niin hemmoteltuja kakaroita, että heittäydytte marttyyreiksi ja syrjityiksi kun edes hieman uhteiskunta liikkuu tasa-arvoa ja yhtäläistä ihmisoikeuksien kunnioitusta kohti.
Kun te ette enää saa syrjiä ja saavutetaan tasa-arvo, ainakin edes yhdessä asiassa, niin te väännätte sen teidän syrjimiseksi. Teitä muka syrjitään, kun ette enää saa syrjiä homoja niin kuin ennen saitte.
Vaikea tuota on muuksi kutsua ja kuvailla kuin typeryydeksi. Uskovainen saa olla mutta ei tyhmä.
Kritittyjen historia on syrjimisen ja halveksunnan ja väkivallan täyttämä ja hurmeen peittämä.
Suomen atesitit eivä t pytyisi samaan vaikkka tahtoisvay saati kun eivät edes tahdo. VAkaumusten tasa-arvo ja yhdenvartaisuus riittää. Paljon on vielä tehtävää mutaa suunta on koikea, vaikka liian hidas.
Sinun uskoasi ei mikää rajoita sen enempää kuin lait muidenkaan vakaumusta, itse asiassa sinä ja kirkkosi ja muutkin uskonnot saatte erivapauksia lainkin edessä mitä muilla ei ole.
Saat puhua ihan vapaasti tällä typeryyksiäsi, (minun mielipiteeni tämä sinun jutuistasi), ja minä saan niitä kommentoida. Ja sinä saat kommentoida minun juttujani niin kuin teettin.
Älä siis nillitä! Älä itke Iines!
"Tosi"kristyt ovat viimeisiä moittimaan ketään ihmisten eriarvoistamisesta. Sehän on teidän toinen luontonne, your middle name.
Tehän ilmiselvästi pidätte homoja vähempiarvoisina, sairaina, pervoina, ja heit halveksutte. Jos minä vastustan /tosi"kritittyjen harjoittamaa vihapuhetta ja eriarvoistamista ja toisten halveksimista, niin se on mielestäsi vihapauhetta ja halveksuntaa kristityjä kohtaan. Ei ole vaan se on halveksuntaa äärikritittyjen typeriä mielipiteitä kohtaan.
Olen suvaitsematon suvaitsemattomuutta kohtaan, sen myönnän, ja ylpydellä. Jos vaikkapa homo puhuisi samanlaista köntsää kuin sinä niin kritisoisin häntäkin, eikä sillä olisi mitään tekemistä hänen homutensa kanssa.
Vaikka pidänkin mielikuvitusolennon palvontaa ja koko elämänsä tälle olemattomalle perustukselle rakentamista sinänsä käsittämättömänä, niin valtaosa kritiikistäni "tosi"uskovaisia kohtaan johtuu heidän puheistaan ja teoistaan. Hedelmistään puu tunnetaan.
Jos te olisitte "hyviä" ihmisiä, ja se näkyisi puheissanne ja teoissanne niin eipä se "tosi"uskovaisuutenne olisi suurikaan ongelma. Mutta ku te väännätte uskontonne, jota lähimmäisenrakkauden uskonnoksi väitätte, rakastakaa lähimmäistänne kuin itseänne, vihan uskonnoksi, niin...
Tuon itserakkauden osuuden te kyllä täytätte kiitettävästi, kymppi plussa siitä teille, mutta tuo lähimmäisen rakastaminen samalla innolla, se monilta teiltä liian usein unohtuu, ainakin sellaisia kohtaan, jotka eivät ole juuri kuin te, tai juuri kuin te haluaisitte heidän olevan - usein teillä on kovemmat vaatimukset muille kuin itsellenne - kristinuskokin on jakautunut tuhannen p.llun päreiksi, kirkoiksi, yhteisöiksi, jopa mitä pienimpien, (ainakin vihkiytymättömän selväjärkisen tarkkailijan näkövinkkelistä katsoen), yksityiskohtien takia.
Herääkin kysymys mitä ne ns. "kristilliset" arvot ja opit oikein ovat, kun kristityiksi itseään kutsuvillakin on niistä niin perin juurin erilaiset käsitykset.
Ja kuitenkin he ovat kaikki "oikeassa" - ainakin omasta mielestään. Totta kai. Sehän on olennainen osa kristittynä olemista, olla, tai ainakin luulla olevansa, aina oikeassa, vaikka koko uskontonne perustuu sille perusajatukselle, että kaikki ovat syntisiä, erhehtyväisiä, epätäydellisiä - kristityt siinä missä muutkin.
Eilen tuli uusintana telkusta dokkari monivuotisesta oikeustaistelusta USA:ssa, koskien homoliittojen laillisuutta. Korkein oikeus sitten päätti loppuviimeksi äänestyksessä että homoliitot sallitaan.
Oli taas hykerryttävää katsoa kuinka toivotonta ja avutonta noiden homovastaisten uskovaisten touhu on. Kun ei ole alkaapäällekään mitään vakavastiotettavia argumentteja, oman, "jumalan" kannan puolesta, ja kun vielä ollaan puolet tyhmempiä, ihan kirjaimelliseti, kuin vastapuolen juristit, joilla nuppi leikaa kuin partaveitsi homovihaajien lätinät silpukisi, niin...
Homovastaisten todistajistaki yhtä lukuuottamatta kaiiki vetäytyivät todostamasta säästyäkseen nöyryytykseltä ja se ainoa joka todisti muutti kantansa 180 astetta vastapuolen lakimiesten kuulustelussa oikeuden edessä.
Amerikkalaisinta mitä voi tehdä on hyväksyä homoavioliitot, hän myönsi.
Huopaisaa oli se, että kun tukea homoavioliitoille alkoi tulla yllättäviltäkin tahoilta, niin joku lohkaisi, että olemmekohan me sittenkin väärässä, kun nuokin tollot ovat nyt meidän puolellamme, kanssamme samaa mieltä homoliitoista, niiden sallimista kannattavat?
PItäisi noudattaa myös varhaiskasvatuslakia. Ja ensisijaisesti kuntien tulee sitä noudattaa.
Tuossa linkki avauksen juttuun:
http://www.valomerkki.fi/uutiset/oikeustieteen-professori-kirkolla-on-velvollisuus
Ja menee tuo asia sitten miten päin tahansa, niin eroamisvyory kirkosta tulee olemaan mahtava. Mikä onkin se ainoa seikka mikä piispoja tässä asiassa huolestuttaa.
Eihän heitä oikeasti kiinnosta homojen asema tippaakaan, ainoastaan se mikä vaihtoehto tuo mahdollisimman vähän kirkosta eroamisia. Vain raha eli ne kirkollisverot ratkaisevat, kuten aina, eihän kirkossa millään muulla ole ennenkään ollut väliä.
Piispoja huolettaa vain ja ainoastaan se, että jos erovauhti kiihtyy vielä nykyisestä, niin kohta ei enää löydy tarpeeksi kirkollisverotuloja heidän järjettömien ökypalkkojensa maksamiseen. Vaan joku saattaa alkaa kyselemään ikäviä niistä palkoista ja niiden perusteista ja niiden sopeuttamisesta kirkon nykyisiin tuloihin. Yli sadantuhannen euron vuosipalkkaa kun on aika vaikeaa perustella, jos verotulot koko ajan laskevat.
http://www.iltalehti.fi/verot/2014110318803972_vr.shtml
Kirkko sen kuin polarisoituu polarisoitumistaan, jos mahdollista enään, taidetu tulla jo tappiin asti polarisoitumiskehityksessä. Ehkä ne kuitenkin vielä yllättävät, panevat pahemmaksi.