tajuamaan että onpa se outoa että tämä kaikkeus on täällä. Minkä ihmeen takia on pakko olla yhtään mitään? En käsitä. Ehkä pitää ostaa juhannukseksi pullo vodkaa, kivennäisvettä ja niiden avulla selvittää, tai lähinnä sammuttaa kyselyn syy tappamalla liiat aivosolut jotka vaativat vastauksia. Sitten voi taas hyväksyä vain elämää ja universumi syntyi tyhjästä lauseet paljon helpommin. Ehkä viina on juuri sitä varten että huuhtoo nämä ärsyttävät ajatukset päästä säännöllisin väliajoin koska ne aina palaavat takaisin kun mieli alkaa tervehtyä.
Miksi universumi on olemassa?
heräsinjuuri
461322
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Jos universumia ei olisi olemassa, niin takkia olis paljon vaikeampi laittaa naulakkoon!
" Astrofilosofi
23.6.2016 1:01
Jos universumia ei olisi olemassa, niin takkia olis paljon vaikeampi laittaa naulakkoon!
"
-
Paras kommentti vuosiin aiheeseen liittyen :D
Tulee mieleen Juice Leskisen kommentti, oli oikeasti hyvä.
Hankala filosofinen kysymys (jota tietysti voidaan tarkastella luonnontieteellisistä lähtökohdista).
Ajatusleikkinä: olet 7 oikein lotossa voittanut, ja voiton jälkeen ihmettelet, että tuon äärimmäisen epätodennäköisen voiton olet saanut - mikä ihme on tälle selitys?
Miten universumimme luonnonlait kehittyivätkään sellaisiksi, että universumi jäi olemaan, symmetriarikko ja kaikki, ja vieläpä sellainen universumi jonka luonnonlait mahdollistivat jopa elämän kehittymisen. Aikoinaan kosmologiaan suuntautuneet fyysikotkin tuumivat, että ainakaan meidän näkövinkkelistämme universumimme on ainoa laatuaan, koska ei ole "mielekästä" pohdiskella onko universumimme "ulkopuolella" jotain muuta, koska universumimme on vain se tila mihin se on laajentunut, ja siinä kaikki.
Nykyisin taas pohdiskellaan vakavasti multiuniversumia tai -meja, kuten "kuplahtelevaa" superkosmosta, johon eri universumit putkahtelevat sinne tänne. Sekä tietysti jatkuvasti haarautuvia rinnakkaisuniversumeja.
Nostavatko noiden olemassaolo sitten todennäköisyyttä sille, että meidän universumimme on eikä ole olematta, riippuu lähestymistavasta. Onko viisi enemmän kertaa nolla kuin kolme?
Energiaa ja sitä kautta materiaa kuitenkin syntyy ihan tyhjästä tilassa eli avaruudessa, joskin harvakseltaan, kvanttiheilahtelun seurauksena. Vielä paljon harvemmin syntyy energiaa niin paljon kuin Alkuräjähdyksessä, mutta syntyy kuitenkin.
Mutta missä se syntyi, jos mitään tilaa universumimme ulkopuolella ei olisi? Pakko siis olla jokin kenttä, mikä puhuu multiuniversumin puolesta.
minkä takia se kvantti heilahteli, tai oli ylipäätään olemassa? Koko hommassa ei ole järkeä vaikka kuinka hienosti, kuten teit sen selittää. Se on vain outoa, omituista ja saa vielä enemmän haluamaan juomaan viinaa.
Lisätään nyt vielä, että kehitin tuon kotikutoisen teorian universumeja kuplahtelevasta superkosmoksesta kauan ennen kuin ainakaan itse kuulin fyysikkojen pohdiskelevan sitä vakavasti, kakarana tai lähes, ja vastaväittäjät puolustelivat omaa kantaansa noilla ym. muualta luetuilla argumenteilla. Mutta tuskin olin läheskään ainoa samaa asiaa pohdiskellut. (Tai jos olin ensimmäinen, niin Nobelit tänne, kiitos)
Mikä siis on "tila", joka ei ole oikeasti tila, eli mihin tuo universumimme massiivisen kvanttiheilahduksen seurauksena putkahti? Se oli jokin tuntematon kenttä. Tila muodostui vasta kun jossain poksahti, ilmaantui energiaa joka muuntui massaksi (olisi voinut olla muuntumattakin, mutta meidän universumissamme nyt kävi niin, kun syntyneet luonnolait sen sattuivat saamaan aikaan), ja massa loi tuon tilan.
Käänteisesti, ilman massaa ei voi olla tilaa. On vain tuo tuntematon kenttä, jossa saattaa joskus olla heilahduksia tai häiriöitä.
Tyhjiöenergia nyt vain sattuu silleen hassusti heilahtelemaan. Onhan noita epämääräisyyksia muitakin, kun oikein tarkkaan katsotaan. Tästä voi aloittaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_fluctuation
Tyhjiöenergiasta, joka siis on kokeellisesti todistettu, valitettavan lyhyesti suomenkielisessä wikissä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttifluktuaatio
Saisivat suomennella enemmän noita luonnontieteen wikitekstejä.
Englanninkielisiä kannattaa lueskella linkkeinä eteen päin. Alkuun kannattaa googlettaa simple wikipedia quantum fluctuation jne. simple-versioita, jos ei aihe ole entuudestaan tuttu. Jotkut niistä ovat ihan hyviä alustuksia, joskin monia aihe puuttuu ja osa teksteistä hyvin lyhyitä, kuten tämä:
https://simple.wikipedia.org/wiki/Quantum_fluctuation
Sitten tietysti tiedelehtien artikkelit ja tämä
https://www.physicsforums.com/
No tota sun kannattaa kysyä joiltain kvattifyysikoilta, koska ne on muutenkin mestareita nyhjäisemään tyhjästä?
Heidän mukaan kun vaikka kaukasimman avaruuden pisteessä, jossa ei ole atomin atomia tavallisen siviilin tuntemaa ainetta, voi vallan mainiosti *PUFFF!* tuostanoinvaan ilmestyä alkeishiukkanen, ja kadota lähes samantien! Mun jakeluun tää kyllä EI mene, mut ehkä ne sulle osais selittää, että miten?
asioita seurannut ja lueskellut, ja jonkin verran ymmärtänytkin, mutta lähinnä ihmetykseni kohdistui siihen miksi ylipäätään pitää olla tai on edes mahdollisuutta olla mitään. Kysymys on siis hyvin filosofinen kun jotain kerran on; miksi, hyvä luoja sentään, ei vain olisi mitään, niin olisi paljon paremmin, kun ei olisi.
Mä taas oon säilyttäny mielenterveyteni yksinkertaistamalla fysiikkaa _hieman_, ja mun teoriani on: "Ennen jotain, ei ollut mitään, mutta sitten tapahtui jotain, joka muodosti jotain, jossa me nykyään elämme!" :P
Jos ei olisi mitään, niin tuskin olisit siinä miettimässä jotain?
"Tila muodostui vasta kun jossain poksahti, ilmaantui energiaa joka muuntui massaksi (olisi voinut olla muuntumattakin, mutta meidän universumissamme nyt kävi niin, kun syntyneet luonnolait sen sattuivat saamaan aikaan), ja massa loi tuon tilan.
Käänteisesti, ilman massaa ei voi olla tilaa. On vain tuo tuntematon kenttä, jossa saattaa joskus olla heilahduksia tai häiriöitä. "
Jotta tämä ja universumimme muoto (josta siis ei ole täyttä varmuutta, koska tiettyjä asioita ei tunneta tarpeeksi tarkasti) eli siis mahdolliset muodot aukenisivat, selvennykseksi siis universumimme on se tila, jonka universumimme painovoimakenttä määrittää. Koska massa taas (niin tavallisen materian kuin pimeän materiankin - ja ehkä myös pimeän energian, mitä se todellisuudessa onkaan) saa avaruuden kaareutumaan, universumillamme on rajat. Mikään ei kuitenkaan pääty kuin seinään, eli vaikka keksittäisiin warppimoottori, ei voitaisi ajaa universumin rajalle, vaan koska rajoja ei ole (universumimme on joka tapauksessa rajaton, oli se sitten laakea tai muun muotoinen), suorana pitämämme matkareitti kaareutuisi.
Sama koskee massaenergiatensorin kautta energiaakin, eli todellisuudessa se on tähän massaan sitoutunut energia, joka avaruutta kaareuttaa. Materiahan on vain energian olomuoto tai olomuotoja.
Ja nyt kyllä fyysikkosetä on hyvin hyvin vihainen jos sä kehtaat erottaa toisistaan massan ja energian! Ja toikin meni väärinpäin, että ilman massaa ei voi olla tilaa? Eikö: Ilman tilaa ei voi olla massaa? Otetaan esimerkiksi tyhjiö avaruudessa? Sillähän ei ole massaa, koska siinä ei ole yhtään normifysiikan tuntemaa ainetta, mutta ei se silti mikään avaruudeton piste universumissa ole, eihän?
Ja entäs jos univerumi onkin pannukakku, jonka sen sisältämä massa saa vaan kiemurtelemaan niin että se vaan näyttää (ainakin meille) "pallohkona"?
Tuossa vasta järki menisi, jos noin ajattelisi. Täytyy olla jotain, jotta voisi olla jotain muuta. Eli tuo tuntematon kenttä jossa heilahti jotta poksahti. Helpompi ajatus se kenttä, joka siis on se ääretön, koska ei ole tilaakaan paitsi niissä universumeissa jotka todellisuudessa vain ovat kentän häiriöitä, joissa tila näkyy vain universumille itselleen. Kentässä itsessään se on vain pieni häiriö, joka siitä kyllä tasaantuu aika nopeaan, kun antaa vain olla.
Sehän on jo ihan järkeenkäypää, toisin kuin jokin universumi eikä yhtikäs mitään muuta (ajatteli sitä sitten tapahtumaketjuna jolla on alku, ja joko loppu tai avoin toisesta päästä, tai sitten neliulotteisena avaruusmakkarana, joka joko on tai ei ole toisesta päästä avoin - mutta ilman sitä avaruutta jossa se lilluisi!)
Se (imaginaarinen) tyhjiökään avaruudessa ei ole siinä mielessä tyhjä, sillä siinä on erilaisia kenttiä, kuten painovoimakenttä (futisvertauksena tilantekijä!).
Pannukakkuna unversumiamme voitaisiin ajatella holografisen teorian mukaan siten, että informaatio olisi sillä tavalla rakeista, että se mahtuisi kaksiulotteiselle pinnalle (kuten mustaan aukkoon joutuneen materian informaatio mustan aukon tapahtumahorisontin pinnalle). Paha kyllä, tuo ei taida pitää paikkaansa, mm. koska vaadittavaa rakeisuusastetta ei ole havainnoista löytynyt tutkittaessa syvän avaruuden säteilyn polarisoitumista, mitä tuon rakeisuuden pitäisi aiheuttaa. Hawkingkin on kallistunut muiden selitysten puolelle (kuten nyt nämä mustan aukon "karvat", joiden kautta informaatio pakenisi).
Joo mutta siinä vaiheessa MENETTÄÄ järkensä, kun alkaa ajattelemaan että missä se alkuperäinen "kenttä" mahtoi värähdellä, kun ei vielä ollut mitään missä värähdellä! :) Ja tosta värähtelystäkin voidaan olla kahta mieltä, koska värähdelläkseen kappale tarvitsee myös aikaelementin, ja ennen sitä "jotain" ei ollut olemassa vielä edes aikaa!
Joten: rewind!
Unohta tila!
Unohda aika!
Ja aloita alusta! Jos kykenet, menettämättä järkeäsi! :D
Sen tähden pidän omaa yksinkertaistustani vallan mainiona!
On se, jos se on tarpeeks kaukana kaikesta muusta!
"In a field model, rather than two particles attracting each other, the particles distort spacetime via their mass, and this distortion is what is perceived and measured as a "force"."
Eli ilman mitään, ei ole myöskään gravitaatiota!
Toisekseen: Gravitaation ei ole tietääksenitodistettu missään kokeessa luoneen mitään, ainakaan ainetta, joten: tyhjiö on edelleen tyhjiö, vaikutti siihen painovoima tai ei!
Ja entäs jos maailmankaikkeus onkin kaksiulotteinen MUUTEN, mutta aika-avaruus oliskin se kolmas ulottuvuus? Meniskö jo vaikeaks kun yks ulottuvuus jäis kokonaan pois?
No jos tuossa kohtaa kentän arvo on vähän enemmän, ja tuossa vähän vähemmän. No ehkä jonkinlainen kello tai vaihtoehtoinen muutosakseli (pykälillä tai ilman), tarvitaan.
Niin, kohtaa ja kohtaa, missä kohtaa, jos ei ole tilaa? No niihin muihin värähteleviin yksikköihin verrattuna tietysti. Eli voit ajatella tuota matriisina mielumminkin kuin ei-rakeisena tilana. Tai jos jokin ei-rakeinen tila on, se ei ole samaa tilaa kuin oma universumimme (oli samankaltaista tai ei).
Mutta kuka sanoi, ettei mitään hyperkosmista ajanlaskua ole? Jospa kuitenkin siinä "alkukentässä" kello käy, tik-tak, tik-tak, tik-tak... Sama kello kuin omassa universumissamme? Ehkäpä. Aika ei kuitenkaan näyttäisi olevan kvantittunutta, tai jos on, siitä ei ole havaintoja eli rakeisuuden täytyisi olla hyvin hienoa.
Tämä jo käsiteltiin, eli ei taida olla vain kahta, päätellen polarisaation puutteesta kts. yl.
Aika voidaan ajatella neljäntenä ulottuvuutena, joskin toisen kaltaisena kuin normaalit kolme.
Toisaalta niitä ulottuvuuksia on säieteorioissa enemmän kuin 3 aika, mutta ne ylimääräiset hyvin, hyvin lyhyitä ja osa ehkä sykkyräisiä vielä... Säieteorioiden paikkansapitävyyttä ei tosin ole todistettu, ja mikään ei takaa että niillä on tosiasillinen yhteys maailmankaikkeuden olemukseen. (Joidenkin mielestä niitä ei tarvitsekaan todistaa, jos ne saadaan matemaattisesti tarpeeksi hienoiksi - tosin useimmat säieteoreetikot eivät taida sentään ihan noin tuumia...)
Aika ei, mutta aine on!
Hence, quantum mechanics!
Aika taas on mittari jolla pystyy mittaamaan kvantittumista! Ilman aikaa ei olisi sitäkään!?
(Hmmm!?! Joka kyllä herättää sitten vaan LSÄÄ kysymyksiä, jos kvanttiutuminen määrittää alkeishiukkasten käytöksen, ja ennen aineen syntymistä oli pelkkiä alkeishiukkasia, mutta ollakseen alkeishiukkasia tarvitsee olla aika että kvanttius olis edes mahdollista, niin: Taas menee vaikeaks?!)
Ei päästä niin kauas materiasta ja energiasta, ettei olisi missään painovoimakenttää, koska avaruus kaareutuu. Muutenkin hukkareissu, vaikka yritettäisiin, koska vaikka meinaisi onnistua, niin oman warppimoottoreilla varustetun avaruuskuplamme massa tekisi uutta tilaa kuin Shefki Kuqi parhaina päivinään.
Mielestäni tila ON sitä painovoimakenttää. Kun siihen vaikuttaa massa tai energia, joka sitä muuttaa, se tila kaareutuu (ja kellokin tikittää siinä kohtaa eri tahtiin kuin kohdassa, jossa kentän voimakkuus on toinen).
No kyllä niiden alkeishiukkastenkin täytyi jotenkin energiasta muuntua tai "tiivistyä", joten jokin muutosparametri kuten aika täytyi olla.
Epäilemättä siis juuri aika, joka vaikuttaisi portaattomalta ja tasaisesti valuvalta, ainakin oman universumimme puitteissa. Vai? Entäs jos nopeamman ja hitaamman laajenemisen syyt olisivatkin ajan vauhdin muutosten syytä? Tai toisin sanottuna, valonnopeuden jostain syystä muuttumisen syytä.
mä juuri hain; miksi pitää olla jotain, miksei ole vain mitään, yhtään. Ketä se hyödyttää jos kehitymme joskus superroduksi ja selvitämme universumin lait, ja mihin se kaikki päättyy; johonkin utopiaan jossa kaikki kävelevät kullatuilla kaduilla kunnes katoavat jonkin kosmisen eventin johdosta, jääkö jäljelle edes muistoja mistään, mitä olemassaolo hyödyttää ja tarvitaanko sitä, eikö olisi paljon parempi ettei mitään olisi ja miksi ei ole niin ettei mitään ole. En näe yhtään syytä sille että kenenkään pitäisi olla miettimässä yhtään mitään, ja toistamassa tätä järjetöntä jatkumoa päivästä toiseen hamaan loputtomiin.
Miksi kassit heilahtelee puolelta toiselle kävellessä?
Tiedä, eikä tule koskaan tietämään.
Minä tidän vastauksen, mutten kerro. Ihmisen äly ei kykene sitä tietoa ymmärtämään.
No anna ees viiden pisteen vihje? :P
Elon Musk on kauhean innostunut tuosta simulaatioteoriasta. Se, että hän on pinnallisesti perehtynyt monenlaiseen teknologiaan, ei vielä tee hänestä kosmologia.
Hänen logiikkansa simulaation todennäköisyydestä perustuu siihen, että jos universumisimulaatiot jollekin sivilisaatiolle ovat mahdollisia, ne tekisivät niitä luultavasti vähintään ziljoonan, ja tällöin niitä olisi enemmän kuin oikeita universumeja, joten todennäköisempää on, että me (tai vain Musk itse) eläisi simulaatiossa kuin oikeassa luonnollisessa universumissa.
Tuollaisen universumisimulaation tekeminen vaatisi kuitenkin niin mahdottoman "ison" tietokoneen, ettei sellainen mahtuisi omaan universumiimme, vaan sen pitäisi sijaita jossain huomattavasti "isommassa" (informaatioltaan ainakin) universumissa. Ja varsinkin jos näitä universumisimulaatioita olisi sen ziljoona kpl. Tämä ei tietenkään ole mahdotonta, mutta pienentäisi simulaation todennäköisyyttä.
Jo huomattavasti todennäköisempää olisi, että on simuloitu pelkkä Musk, tämän kirjoittaja tai tämän lukija. Vaan juolahtiko edes viimeisen renessanssi- ja yleisneron, Elon Muskin mieleen?
Ihminen kysyy ja vastausten uudet kysymykset vastauksia vailla. Octus medimus.
Vain neutraali ja varattu tila täällä aina on. Efectus holdimus.
Valovarauksen nopeus ei ylitä varatun tilan laajenemisnopeutta. Cassius maximus.
Jeesus Kristus Andromedealainen
Ja Minä kuolin ja haudattiin. Nousin kolmantena päivänä kuolleista ja loikkasin alas Tuonelaan. Hyppäsin ylös Taivaisiin. Ja purottauruin takas hautaluolaan.
Minä vieritin suuren kiven hautaluolan suuaukon erestä ja astelin keskuuteenne.
Älä ajattele liikaa... Kaikki vain tapahtuu evoluution myötä, asia kerrallaan miljoonien vuosien aikana.
Eräs näkökulma, joka ei ole saanut kovin paljoa huomiota, on se, että itse AIKA voi olla pelkkä illuusio (kuten loogisesti päättelemällä on tavallaan jo todistettu, google "unreality of time") Päättelemällä on voitu todistaa tietyin lähtöoletuksin myös se, että hyvin suurella todennäköisyydellä elämme simuloidussa maailmassa ja olemme simuloituja olentoja ("simulation hypothesis"). Näihin lähtöoletuksiin kuuluu erityisesti se, että tietoisuutta ylipäätään on mahdollista simuloida. Toisaalta, jos tietoisuutta EI voida simuloida, se ei silloin ilmeisestikään ole neliulotteisen aika-avaruuden prosessi ja on sitä voidaan pitää moniulotteisempana korkeampana voimana...
Näihin ajatuksiin sekä mm. buddhismin periaatteisiin sopisi nähdäkseni sellainenkin tulkinta, että menneisyyskään ei ole todellista. Jokaisena hetkenä kuvittelemme jonkin historian, jonka muka olemme vuosikymmenten aikana eläneet, mutta mitään todisteita siitä ei ole muuta kuin muistomme, jotka voivat olla väärennettyjä, sekä erilaiset muistoesineet joita löydämme sopivasti ympäriltämme.
Lopuksi viittaisiin solipsismiin, filosofiseen suuntaukseen jonka äärimmäisen tulkinnan mukaan mitään muuta kuin ajatuksia ja aistihavaintoja, ts. mieltä ja tietoisuutta, ei voida pitää varmuudella todellisina, ja ne ovat todellisia vain siksi että havaitsemme ne. Kaikki muu voi olla mielikuvituksen tuotetta joka syntyy tajunnan prosessien seurauksena. Ehkä tätä ketjua ei olisi koskaan kirjoitettu jos en olisi vastikään pohtinut näitä asioita, tai ehkä en olisi sinun maailmassasi koskaan kirjoittanut tätä viestiä tai edes syntynyt, jos et nyt lukisi kirjoittamaani viestiä.
jephopvain
Kunpa evoluutioharha katoaisi niin paljon jo ymmärrettäisiin selvemmin asioita.
Kaikki on syntynyt tyhjästä ja sattumalta! Onhan, eiks joo.
Parrakas mies pilvenlaidalla nykäisi kaiken tyhjästä.
Täysin uskottavaa!
http://favim.com/orig/201105/10/ahaha-cartoon-family-guy-funny-god-illustration-Favim.com-39415.jpg
https://myapologies.files.wordpress.com/2009/12/god-cartoon1.jpg
Tältä näyttää maailmankaikkeus!
Millennium Simulation
https://www.youtube.com/watch?v=yyfpFfWq7Bc
Going To The Edge of the Universe Space Travel
https://www.youtube.com/watch?v=mpI8-DmWQqc
The Detailed Universe This will Blow Your Mind
https://www.youtube.com/watch?v=0740yd5LKVI
The Cosmic Web, or: What does the universe look like at a VERY large scale?
https://www.youtube.com/watch?v=74IsySs3RGU
Tuossahan se tuleekin lennettyä upeasti tämänhetkisen tunnetun maailmankaikkeuden läpi.
The Cosmic Web, or: What does the universe look like at a VERY large scale?
https://www.youtube.com/watch?v=74IsySs3RGU
Videon kohdassa 2.30 alkavassa animaatiossa jokainen piste ei ole pelkästään yksi galaksi jossa miljardeja tähtiä, vaan suuria galaksijoukkoja eli superryhmiä (Supercluster) joissa satoja tai jopa tuhansia kokonaisia galakseja. Eli galaksijoukot itsekin ovat niin pieniä että yksittäisiä galakseja ei voi nähdä, vaan koko joukko on valopiste.
Tässä lisää oppitunteja.
Kuinka kaukana on Virgon superryhmä.
How Far Away Is It - 13 - Virgo Supercluster
https://www.youtube.com/watch?v=zmlQhxOmR14
Kuinka kaukana on paikalliset superryhmät.
How Far Away Is It - 14 - Local Superclusters
https://www.youtube.com/watch?v=KPBcDoqH6ys
Kuinka suuri maailmankaikkeus on.
How Far Away Is It - 16 - The Cosmos
https://www.youtube.com/watch?v=SEaEgWxkzNw
Universun on siksi, että voidaan valita Miss universum. Siinä onkin kaikkien kansakuntien vaikein tehtävä.
Donald Trump omistaa Miss Universun kisat.
Onko Trump universumin herra?
Vielä yksi hyvä video.
How Far Away Is It - 15 - Colliding Galaxies
https://www.youtube.com/watch?v=RbRB_SqBRjM
Kumpa tavallinen kaduntallaaja tietäisi näistä asioista edes jotakin niin maailma saattaisi olla erilainen ja parempi paikka.
Olemme umpikujassa: Mitään ei voi syntyä tyhjästä ja parrakkaaseen mieheen pilven laidalla uskominen ei vakuuta.
Huvittavinta on kuitenkin se, että meidän mielipiteillämme ei ole mitään vaikutusta mihinkään, sillä kaikki ON.
Kvanttiteoria on kanssasi eri mieltä!