1.2.2015
Tervetuloa, Youtube-perhe, meidän Still Small Voice –kanavallemme. Ja olkoon Jumalan ja Hänen ihanan läsnäolonsa siunaus kanssanne. Haluan jakaa päiväkirjaotteen, jonka tein eilen siinä toivossa, että jos koette tuomitsevuutta, se toisi teille vähän helpotusta. Kun olin päättänyt opetuksen, joka sisälsi maininnan rukouksesta, luulenpa että tulin siihen vakaumukseen, etteivät rukoukseni ole tarpeeksi syviä. No, oikeastaan, minä en ainoastaan ajatellut, etteivät ne ole tarpeeksi syviä, vaan että olen myös pinnallinen, piittaamaton ja laiska ihminen, koska minä harvoin raadan rukouksessa. Ja minulla ei todellakaan ole asiaa tuon aiheen opettamiseen. Nämä ajatukset toivat minut polvilleni rukouksessa ja olin hyvin lannistunut itseni takia. Joten rukousaikanani Herra Jeesus pysäytti minut ja otti minut sivuun neuvonpitoon, jota todella tarvitsin.
Oi Jeesus, haluan olla parempi. En ole ollenkaan tyytyväinen tai onnellinen itseni suhteen. Tuntuu että olen niin pinnallinen ja piittaamaton. Tuossa vaiheessa itkin.
Herra aloitti, ”Ensinnäkin haluan sinun lopettavan itsesi ruoskimisen! Eikä mitään itsesäälikemuja, kiitos.”
Jeesus, en vain tiedä mitä ajatella.
”Olet vihollisen hyökkäyksen alla, sitä sinun pitäisi olla ajattelemassa.”
Mutta Sinä sallit sen.
”Nöyryydellä on hintansa.”
Oi Jumala, en välitä, olenko hyökkäyksen alaisena niin pitkään kun se, mitä minusta sanotaan, ei ole totta. Jos se on, haluan katua, haluan muuttua.
”No, se EI OLE totta. Sinä et ole pinnallinen etkä piittaamaton, et ole.”
Tänään kun minua pyydettiin rukoilemaan rouvan puolesta, jolla on vakava asumistilanne, minä KYLLÄ rukoilin, mutta minulla ei ollut raskasta, raskasta taakkaa asiasta. En mennyt raadantaan rukouksessa, vaikka tilanne todella vaati voimakasta rukoilua. Ja ajattelin itsekseni, ’Mikä minussa on vikana, miksi en voi saavuttaa tuota tilaa?’ Ja sitten vain parin minuutin päästä jouduin hankalaan tilanteeseen musiikkini nauhoittamisen kanssa ja SILLOIN voimakas tunne rukoiluun tuli. Joten tässä olen, tulossa todella poissa tolaltani ja tunteelliseksi ja MELKEIN mennen raadantaan rukouksessa yhden ongelman takia, joka minulla on uuden laulun kanssa, mutta ei jonkun takia, jolla on vakava tilanne. Ja tämä näyttää minulle siltä, kuin olisin pinnallinen.
No, Hän pysäytti minut tuossa vaiheessa ja Hän sanoi, ”Ja entä laulu?”
No, sen laulun tarkoitus on antaa toivoa kärsivälle sielulle.
”Ja sanot Minulle, että olet piittaamaton?”
En ymmärrä, en tunne syvää taakkaa heidän tilanteensa vuoksi ja minusta tuntuu, että minun pitäisi. Tämän takia olen hämmentynyt. Jeesus, haluan olla kuin Sinä ja välittää KAIKISTA sieluista, syvästi. Ohjaa minua.
”Laitat aivan liian paljon painoarvoa tunteillesi. Katso, mitä olet tekemässä. Et voi olettaa olevasi kuin Minä 100 % ajasta. Kyllä, Minä annan sinulle taakkoja, mutta en voi taata sinulle, että tunnet taakkaa KAIKKIEN vuoksi.”
Mutta Jumala, SINÄ tunnet. Ja olen todistanut eri kristittyjä, jotka helposti uppoutuivat raadantaan rukouksessa ihmisten puolesta, joita he eivät edes tunteneet.
Hän jatkoi: ”Kun lähetän luoksesi ihmisiä, lähetän luoksesi taakkoja. Taakkoja, joita kannat sydämessäsi. Ja sanoisinko, et ole täysin tietoinen siitä, mitä hengessäsi tapahtuu. Tämä on etuoikeus, jonka harvat saavuttavat.”
HALUAISIN saavuttaa sen. Olen miettinyt monesti, kuinka ihanaa olisi tietää, mitä minun hengessäni tapahtuu.
”No, se on Taivaan tila. SILLOIN tulet olemaan tietoinen. Mutta tässä Maassa sinulle on parempi, ETTET ole tuossa tilassa. Ainakaan vielä, sanoisin.” Hän katsoi minuun suurella myötätunnolla.
”Oi Clare, seuraa vain Minua askel kerrallaan ja pääset perille. Älä huolehdi omasta pyhyydestäsi, se on ansa. Älä putoa siihen. Vain Jumala voi muovata sielun ja pyhittää sen. Ja sitä mitä Minä teen ei yksikään elävä olento voi matkia. Heillä ei yksinkertaisesti ole kaukokatseisuutta eikä viisautta, puhumattakaan kyvystä toteuttaa sitä. Joten rauhoita itsesi, Aarteeni, älä keskity asioihin, jotka ovat korkealla ymmärryksesi yläpuolella, keskity vain tähän, Minuun ja Minun Sydämeeni. Ja Minun Rakkauteni tekee silloin KAIKEN lopun. Sinun ei tarvitse huolehtia omasta pyhyydestäsi, Olen jo huolehtinut siitä.”
”Nyt rukouksesta… Kyllä, rukouksesta. Näetkö, taakkoja annetaan; sinä et voi tuottaa taakkaa. Sinä voit altistaa itsesi taakan vastaanotolle ja kantamiselle, mutta et sen luomiselle. Se on jotain, mikä on täysin yliluonnollista ja Taivaasta tulevaa, lahja. Minä ojennan sen sinulle, kun sen aika on, mutta voit harjoittaa suurta myötätuntoa ja ymmärrystä muiden kärsimyksissä ja sitten tuoda ne tähän Minun luokseni, Minun sähköpostiin, Minun Sydämeeni.”
’Jumala, antaisitko minulle näyn sinun sähköpostisydämestäsi?’ Juuri silloin näin raon Hänen Sydämensä päällä ja valoa virtasi siitä. Hän asetti oikean kätensä etusormen sen reunalle. ”Juuri tässä, Rakastettuni, juuri tässä.”
Mutta eivätkö rukouksemme ole tarkoitus nousta Taivaaseen suitsukkeina?
Tervetuloa, Youtube-perhe, meidän Still Small Voice –kanavallemme. Ja olkoon Jumalan ja Hänen ihanan läsnäolonsa siunaus kanssanne. Haluan jakaa päiväkirjaotteen, jonka tein eilen siinä toivossa, että jos koette tuomitsevuutta, se toisi teille vähän helpotusta. Kun olin päättänyt opetuksen, joka sisälsi maininnan rukouksesta, luulenpa että tulin siihen vakaumukseen, etteivät rukoukseni ole tarpeeksi syviä. No, oikeastaan, minä en ainoastaan ajatellut, etteivät ne ole tarpeeksi syviä, vaan että olen myös pinnallinen, piittaamaton ja laiska ihminen, koska minä harvoin raadan rukouksessa. Ja minulla ei todellakaan ole asiaa tuon aiheen opettamiseen. Nämä ajatukset toivat minut polvilleni rukouksessa ja olin hyvin lannistunut itseni takia. Joten rukousaikanani Herra Jeesus pysäytti minut ja otti minut sivuun neuvonpitoon, jota todella tarvitsin.
Oi Jeesus, haluan olla parempi. En ole ollenkaan tyytyväinen tai onnellinen itseni suhteen. Tuntuu että olen niin pinnallinen ja piittaamaton. Tuossa vaiheessa itkin.
Herra aloitti, ”Ensinnäkin haluan sinun lopettavan itsesi ruoskimisen! Eikä mitään itsesäälikemuja, kiitos.”
Jeesus, en vain tiedä mitä ajatella.
”Olet vihollisen hyökkäyksen alla, sitä sinun pitäisi olla ajattelemassa.”
Mutta Sinä sallit sen.
”Nöyryydellä on hintansa.”
Oi Jumala, en välitä, olenko hyökkäyksen alaisena niin pitkään kun se, mitä minusta sanotaan, ei ole totta. Jos se on, haluan katua, haluan muuttua.
”No, se EI OLE totta. Sinä et ole pinnallinen etkä piittaamaton, et ole.”
Tänään kun minua pyydettiin rukoilemaan rouvan puolesta, jolla on vakava asumistilanne, minä KYLLÄ rukoilin, mutta minulla ei ollut raskasta, raskasta taakkaa asiasta. En mennyt raadantaan rukouksessa, vaikka tilanne todella vaati voimakasta rukoilua. Ja ajattelin itsekseni, ’Mikä minussa on vikana, miksi en voi saavuttaa tuota tilaa?’ Ja sitten vain parin minuutin päästä jouduin hankalaan tilanteeseen musiikkini nauhoittamisen kanssa ja SILLOIN voimakas tunne rukoiluun tuli. Joten tässä olen, tulossa todella poissa tolaltani ja tunteelliseksi ja MELKEIN mennen raadantaan rukouksessa yhden ongelman takia, joka minulla on uuden laulun kanssa, mutta ei jonkun takia, jolla on vakava tilanne. Ja tämä näyttää minulle siltä, kuin olisin pinnallinen.
No, Hän pysäytti minut tuossa vaiheessa ja Hän sanoi, ”Ja entä laulu?”
No, sen laulun tarkoitus on antaa toivoa kärsivälle sielulle.
”Ja sanot Minulle, että olet piittaamaton?”
En ymmärrä, en tunne syvää taakkaa heidän tilanteensa vuoksi ja minusta tuntuu, että minun pitäisi. Tämän takia olen hämmentynyt. Jeesus, haluan olla kuin Sinä ja välittää KAIKISTA sieluista, syvästi. Ohjaa minua.
”Laitat aivan liian paljon painoarvoa tunteillesi. Katso, mitä olet tekemässä. Et voi olettaa olevasi kuin Minä 100 % ajasta. Kyllä, Minä annan sinulle taakkoja, mutta en voi taata sinulle, että tunnet taakkaa KAIKKIEN vuoksi.”
Mutta Jumala, SINÄ tunnet. Ja olen todistanut eri kristittyjä, jotka helposti uppoutuivat raadantaan rukouksessa ihmisten puolesta, joita he eivät edes tunteneet.
Hän jatkoi: ”Kun lähetän luoksesi ihmisiä, lähetän luoksesi taakkoja. Taakkoja, joita kannat sydämessäsi. Ja sanoisinko, et ole täysin tietoinen siitä, mitä hengessäsi tapahtuu. Tämä on etuoikeus, jonka harvat saavuttavat.”
HALUAISIN saavuttaa sen. Olen miettinyt monesti, kuinka ihanaa olisi tietää, mitä minun hengessäni tapahtuu.
”No, se on Taivaan tila. SILLOIN tulet olemaan tietoinen. Mutta tässä Maassa sinulle on parempi, ETTET ole tuossa tilassa. Ainakaan vielä, sanoisin.” Hän katsoi minuun suurella myötätunnolla.
”Oi Clare, seuraa vain Minua askel kerrallaan ja pääset perille. Älä huolehdi omasta pyhyydestäsi, se on ansa. Älä putoa siihen. Vain Jumala voi muovata sielun ja pyhittää sen. Ja sitä mitä Minä teen ei yksikään elävä olento voi matkia. Heillä ei yksinkertaisesti ole kaukokatseisuutta eikä viisautta, puhumattakaan kyvystä toteuttaa sitä. Joten rauhoita itsesi, Aarteeni, älä keskity asioihin, jotka ovat korkealla ymmärryksesi yläpuolella, keskity vain tähän, Minuun ja Minun Sydämeeni. Ja Minun Rakkauteni tekee silloin KAIKEN lopun. Sinun ei tarvitse huolehtia omasta pyhyydestäsi, Olen jo huolehtinut siitä.”
”Nyt rukouksesta… Kyllä, rukouksesta. Näetkö, taakkoja annetaan; sinä et voi tuottaa taakkaa. Sinä voit altistaa itsesi taakan vastaanotolle ja kantamiselle, mutta et sen luomiselle. Se on jotain, mikä on täysin yliluonnollista ja Taivaasta tulevaa, lahja. Minä ojennan sen sinulle, kun sen aika on, mutta voit harjoittaa suurta myötätuntoa ja ymmärrystä muiden kärsimyksissä ja sitten tuoda ne tähän Minun luokseni, Minun sähköpostiin, Minun Sydämeeni.”
’Jumala, antaisitko minulle näyn sinun sähköpostisydämestäsi?’ Juuri silloin näin raon Hänen Sydämensä päällä ja valoa virtasi siitä. Hän asetti oikean kätensä etusormen sen reunalle. ”Juuri tässä, Rakastettuni, juuri tässä.”
Mutta eivätkö rukouksemme ole tarkoitus nousta Taivaaseen suitsukkeina?
Vastaukset 5
Vanhimmat
”Ja mihin luulet tuon pienen aukon johtavan?”
Ah, tajusin.
”Tahdon sinun määräävän nämä rukoukset suoraan tähän Minun Sydämeeni, täysin odottaen Minun tuovan ratkaisun asiaan, ja päätöksen, ilman enempiä huolia sinun osaltasi. Tätä kutsutaan ’uskoksi’.”
Kyllä, muistan katolisen nunnan, Äiti Angelican. Hän oli lähdössä työhuoneestaan odottamattoman kriisin vuoksi. Ja nainen, joka oli saapunut tapaamiselle, jakoi hänen kanssaan hänen hyvin traagisen venyvän avioeronsa tilanteen. Kun nainen oli lähtenyt, Äiti Angelica oli yhä kiinni luostarin kriisissä, joten hän kääntyi Sinun puoleesi, Jumala, ja sanoi, ”Oi Jumala, huolehdi sinä vain hänen tilanteestaan” ja sitten säntäsi ulos ovesta hänen kriisinselvittämistapaamiseensa. Useita viikkoja myöhemmin sama nainen tuli tapaamaan Äiti Angelicaa mutta tällä kertaa pitäen kädessään 33 000 euron shekkiä lahjoitettavaksi hänen TV-asemalleen. Hän sanoi hänelle, ”Et muista minua, vai mitä?” Angelica vastasi, ”Ei, en muista.” Ja nainen sanoi, ”Minä olen se nainen, joka tuli luoksesi kyynelissä mieheni jätettyä minut, ja sen jälkeen kun rukoilit puolestani, koko tilanne muuttui täysin. Se oli todellinen ihme.”
Tässä oli kerrottuna vain olennaisin, jotkut yksityiskohdat saattavat olla virheellisiä. Mutta voi pojat, hänellä todella oli uskoa! Kaikki mitä hän siis sanoi rukouksessaan, oli ” Oi Jumala, huolehdi sinä vain hänen tilanteestaan”.
”Ja Minä huolehdin, vai mitä? Joten näet siis, ettei se aina riipu raadannan määrästä. Se riippuu varmuudesta. Varmuudesta Minuun ja Kykyyni toimia Minun Kauniin Morsiameni hyväksi, joka todella kantaa taakkoja sydämessään toisten vuoksi. Joten onko tämä asia selvä? Koska haluan sinun kävelevän pois tästä, hetkestämme, siinä vakuuttuneisuudessa, että kaikki, mitä teet, miellyttää Minua. Ja että rukouksesi ovat tehokkaita, jopa silloin kun vain möläytät ne ulos. Varmuutesi MINUUN, Morsiameni, vaatii Minua toimimaan pyyntösi mukaan. Mitä suurempi varmuus, sitä suurempi on MINUN vastaukseni. Voitko luottaa tähän?”
Minä hengitän sitä sisääni, Jumala. Mitä siis haluat minun opettavan? Siitä on niin pitkä aika, kun puhuit Morsiamellesi kauttani, tunnen että meidän tarvitsee kuulla Sinusta. Halusin tehdä jotain rukouksesta mutta aloin pelkäämään, että veisin ihmisiltä rohkeuden ottaa taakkoja kannettavakseen ja raataa rukouksessa, missä tunnen epäonnistuvani murheellisesti.
”Enkö Ole vielä vakuuttanut sinulle, että taakka tulee Minulta?”
No, luulenpa etten ole kovin vakuuttunut. Entä jos sallit Valehtelevan hengen?
”Miksi tekisin niin, Rakkaani, jos Olen tullut kukistamaan pelkosi?”
Totta, se ei ole Sinun tyylistäsi. Erityisesti tietäen, että annan sen eteenpäin muille. Mutta en tunne oloani varmaksi tällä alueella, Jumala, en tunne varmasti, että minulla on Sinun Sydämesi ja Mielesi.
”No, Minun olisi pitänyt selvittää se sinulle. Rakkaani, on niitä, jotka on kutsuttu raadantaan, ja se on upea kutsumus. Miehesi puhui Viisauttani, kun hän puhui siitä, kuinka kaikilla on ainutlaatuinen kutsumus, tietty tehtävä. Kaikki eivät pysty, eikä kaikkien pidä raataa. Muuten mitään muuta ei saataisi tehdyksi.”
Kyllä, mutta rukous on se, mikä saa asiat tapahtumaan, Jumala. Enemmän rukousta tuottaisi enemmän tuloksia.
”En voi olla eri mieltä tässä kanssasi, mutta taas, haluan sinun ottavan huomioon, etteivät tunteet ole välttämättä rukoustesi arvo. Puhdas sydän on aivan ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä, yhdistettynä rakkauteen veljeä ja siskoa kohtaan, ja tuomitsemattomuuteen. Nämä ovat ne asiat, jotka kiinnittävät huomioni. Rukoile epäitsekkäästi niiden puolesta, jotka ovat satutettuja, yksinäisiä, hämmentyneitä ja luovuttamassa elämän suhteen. Nämä ovat voimakkaita rukouksia, joihin Minä, todellakin, vastaan. Sinun ei tarvitse liittää niihin kyyneliä, Clare, kyyneleet ovat lahja. Kyyneleiden Lahja. Oi, sinä olet hankala tapaus.”
Olen pahoillani, Jumala.
”Minä myös. Minulla on sinulle muita asioita tehtäväksi. Tiedäthän, kuinka reagoit ystävääsi kaikkine henkisine kyhmyröineen ja epäröimisineen?”
Kyllä, Jumala, tulin kärsimättömäksi. Kyllä, tiedän.
”No, tässä olet heti seuraavana päivänä tekemässä juuri samaa Jumalasi kanssa. Ei vain viestin välittäjän kanssa, vaan Jumalan, joka LÄHETTÄÄ viestin välittäjiä. Oi, sinä olet kova pala purtavaksi!”
Hihitin tuolle ja Hän nauroi. Ja Hän sanoi, ”Oletko nyt tyytyväinen? Olemmeko hakanneet tätä kuollutta hevosta nyt tarpeeksi?”
Luulen niin, Jumala. Sinun pieni hidasjärkinen Morsiamesi tajusi sen vihdoinkin. Ja TULET näkemään hakemuksia siinä sähköpostiaukossa.
”Rakastan sinua, Clare. Anna nyt sydämesi ja mielesi levätä, muiden vuoksi.”
Viestin loppu.
Halusin vain jakaa tämän kanssanne, Youtube-perhe. Voitte nähdä, kuinka ajattelemattomaksi voin tulla, ja Jumalan on oltava hyvin kärsivällinen kanssani.
Tietysti Hänellä on loputtomasti kärsivällisyyttä. Luulen että viestin ydin todella vastaa joihinkin kysymyksiin siitä, mikä tekee rukouksesta OIKEAN. Uskon osoitus ja varmuus, joka meillä on Jumalassa, on se mikä tekee siitä voimallisen ja mikä kiinnittää Hänen huomionsa.
Kyse ei ole tunteelliseksi tulemisesta eikä itkemisestä eikä itsensä uuvuttamisesta. Mutta jos tämä on se taakka, joka on annettu sinulle Jumalalta, se on mahtava asia. Mutta jos tämä EI OLE se taakka, joka sinulle on annettu Jumalalta, älä piiskaa itseäsi niin kuin minä tein. Jumala siunatkoon sinua. Kiitos kuuntelusta.
Effective Prayer, Prophetic Message from Jesus https://www.youtube.com/watch?v=e6b9esJhrqE
Yleisesti neuvon kaikkia varomaan näitä viestejä, joita tänään ihmiset mukamas saavat Herralta. Monille tuntuu uskonelämä olevan juurikin kaiken laisten koemusten etsimistä, ja jännittävien tarinoien kertomista.
Eläkää vain hyvin Raamatun sanan mukaan, niin teidät palkitaan.
Mikko. A
Sinä meinaat, ettei Jumala kykenisi tarjoamaan jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Hän, joka on kaiken luonut. Kyllä Hän voi, mutta kaikelle on aikansa ja paikkansa ja niistä päättää Herra itse. Uskovan tehtävä on keskustella Jumalan kanssa siitä, mitä elämä eteen tuo.
"Uskovan tehtävä on keskustella Jumalan kanssa siitä, mitä elämä eteen tuo."
- Jumalaa ei ole mutta, uskovaisen tehtävä on uskotella että jumala on ja elettävä niin kuin lahko haluaa ja maksettava se mitä lahko haluaa.