Wanha lieksalainen ja wanhat sanat

Kävikö siinä niin, että because of her you had a fever.

jussinakin kirjoitti:

Kävikö siinä niin, että because of her you had a fever.

Suattopa siinnä sillon olla semmostahi tautii !

Eipä mänty laivalla sillä kertoo. Niitä, kun alako olla autojahi rikkailla jo siihen aikaan. Yhelää minun kaverilla oli semmonen sittipörriä muistuttava kansanauto, sillä mäntiin . Nurmeksen kaatta ajeltiin. Ennen kun joku "viisas" kysyy, jotta minkä taatta että männy jiätietä pitkin suoraan, niin vastoon. Olivat kesän ajaksi nostaneet sen jiätien Vuonislahen rantaan maille pukkien piälle, poes muuta vesiliikennettä häerihtemästä.

Se ruopin toinen merkitys jäi askarruttamaan mieltäni. Antamasi vihjeen perusteella se voisi olla joku nautintoaine. Vaikkapa maittava ryyppy.

Ruoppi ei ole ainetta, vaan tietynlainen peli, jota pelattiin viime vuosisadan alkupuolella poikaporukoilla kesäisin ulkona. Peli sai myöhemmin uusia nimiä, jotka olisivat olleet kaikille liian helppoja. Pelissä on myös nimistä johtuen erilaisia vivahteita. Ratkaiseva yhteinen tekijä kaikissa näissä on kolikko! Se takia valitsin vanhan sanan, jota isäni käytti pelistä hänen pelatessaan sitä noin 20-luvulla. Millaisesta seurapelistä lienee kysymys?

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Ruoppi ei ole ainetta, vaan tietynlainen peli, jota pelattiin viime vuosisadan alkupuolella poikaporukoilla kesäisin ulkona. Peli sai myöhemmin uusia nimiä, jotka olisivat olleet kaikille liian helppoja. Pelissä on myös nimistä johtuen erilaisia vivahteita. Ratkaiseva yhteinen tekijä kaikissa näissä on kolikko! Se takia valitsin vanhan sanan, jota isäni käytti pelistä hänen pelatessaan sitä noin 20-luvulla. Millaisesta seurapelistä lienee kysymys?

Lue lisää

Jaa se on se peli, jossa kolikko pyrittiin heittämään mahdollisimman lähelle maahan pystytettyä tikkua. Toinen versio pelistä oli, piirrettiin seinän virereen n. 2-3:n metrin päähän seinän suuntainen viiva. Seinän kautta kimmokkella heitetty kolikko koetettiin saada osumaan viivalle. Lähimmäksi tikkua, tai viivaa heittänyt kilpailija pääsi ensimmäisenä kilistämään kolikoita kouriensa sisällä ja heittämään ne maahan ,samalla huutaen "ruunua tai laavaa". Kolikot, jotka putosivat maahan pelaajan sanoma puoli ylöspäin, olivat hänen . Sitten sai yrittää toiseksi lähemmäs heittänyt pelaaja. jne.

muistelua kirjoitti:

Jaa se on se peli, jossa kolikko pyrittiin heittämään mahdollisimman lähelle maahan pystytettyä tikkua. Toinen versio pelistä oli, piirrettiin seinän virereen n. 2-3:n metrin päähän seinän suuntainen viiva. Seinän kautta kimmokkella heitetty kolikko koetettiin saada osumaan viivalle. Lähimmäksi tikkua, tai viivaa heittänyt kilpailija pääsi ensimmäisenä kilistämään kolikoita kouriensa sisällä ja heittämään ne maahan ,samalla huutaen "ruunua tai laavaa". Kolikot, jotka putosivat maahan pelaajan sanoma puoli ylöspäin, olivat hänen . Sitten sai yrittää toiseksi lähemmäs heittänyt pelaaja. jne.

Lue lisää

Tästä pelistä on kysymys. Kun pelattiin ruoppia, kaivettiin pieni kuoppa, jonka pohjalle piti kolikko saada lentämään. Myöhemmin maahan painettiin tikku ja pelattiin tikkua. Kimmokkeella pelattiin seinää ja vuonna 1963 pelattiin seinäpenniä kun silloin saatiin pennit käyttöön. Hyvin kuvailit pelin säännöt. Peliä ei liene enää harrastettu vuosikymmeniin.

Antamiesi tietojen perusteella, voidaan väljästi tulkiten sanoa, sanalla ruoppi, olevan kolmekin merkitystä. Säppi, kolikkopeli ja maahan suntynyt, tai kaivettu pienehkö kolo, tai kuoppa.

muistelua kirjoitti:

Antamiesi tietojen perusteella, voidaan väljästi tulkiten sanoa, sanalla ruoppi, olevan kolmekin merkitystä. Säppi, kolikkopeli ja maahan suntynyt, tai kaivettu pienehkö kolo, tai kuoppa.

Lue lisää

Olet oikeassa. Kolikko oli kaikissa ruopin pelimuodoissa yhteinen tekijä. Säppiä ei ole koskaan kuullut ruopiksi nimitettävän. Sana lienee mennyt minulta ohi korvien tai sitten se ei ole kovin lieksalainen sana.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Olet oikeassa. Kolikko oli kaikissa ruopin pelimuodoissa yhteinen tekijä. Säppiä ei ole koskaan kuullut ruopiksi nimitettävän. Sana lienee mennyt minulta ohi korvien tai sitten se ei ole kovin lieksalainen sana.

Lue lisää

No joo nyt muistan , että pelattiin joskus ruoppoo.
Markanheitto ja markanlyönti, oli myös nimityksiä samalle.

kamuttaja kirjoitti:

No joo nyt muistan , että pelattiin joskus ruoppoo.
Markanheitto ja markanlyönti, oli myös nimityksiä samalle.

Nimityksiä pelille oli varmaankin monenlaisia ja paikkakuntakohtaisia. Markkahan oli tuolloin "valttia". Pennit tulivat käyttöön vasta vuoden 1963 alusta. Markoilla minäkin pelasin. Sitä pelattiin koulun välitunneillakin, vaikka kiellettyähän se oli. Muistan kun kerran johtajaopettaja tuli yllättäen nurkan takaa ja sanoi pelissä mukana olleelle Paavolle: "kerää rahat" ja kun Paavo keräsi ne, sanoi opettaja: "pidä ne". Jonkin aikaa meni, ennenkuin uskalsimme taas peliin ryhtyä eikä ainakaan ilman vahtia.

1. oikein
4. oikein
5. oikein, täsmennän, että rihveli on kivikynä, jolla rihvelitauluun kirjoitetaan
6. oikein, nainen joka tapauksessa
7. oikein, väskynäkiisseliä saatiin lapsena
10. oikein, lasinen elohopeakäyttöinen mittari

wanha_lieksalainen kirjoitti:

1. oikein
4. oikein
5. oikein, täsmennän, että rihveli on kivikynä, jolla rihvelitauluun kirjoitetaan
6. oikein, nainen joka tapauksessa
7. oikein, väskynäkiisseliä saatiin lapsena
10. oikein, lasinen elohopeakäyttöinen mittari

Lue lisää

Naiseläjähän se hemesti on iliman muuta. Heila, tai hellu, ei kuitenkaan potenttiaalinen miniäkokelas. En veisi hemestiä äetin näkösälle pikkukummassa.

Oikein hyvä ja osuva luonnehdinta hemestistä! Sellainenhan sinulla oli Kolilla 50 vuotta sitten kainalossa.

Tietosi on oikea. Tupurista käytetään myös nimitystä kupain eli lieksalaisittain kuppain. Joka tapauksessa kyseessä on pinnalla kelluva verkon tai katiskan merkki.

Tupurinimitystä käytetään jossakin päin Suomea myös kivisestä vekonpainosta. Pielisellä tupurit kuitenkin kelluvat pinnalla.

Olet jäljillä. Laudalla tai laudoista tehdyllä välineellä todellakin lusautettiin. Väkivaltaista toimintaa se oli ja sen suoritti ammattilainen nimeltään kuohari. Kyseisellä välineellä kuohari lusautti uroskotieläimen kivekset murskaksi lisääntymisen estämiseksi. Toimenpiteellä ei aiheutettu verta vuotavaa haavaa, mutta tuskin eläin nautti lusautuksesta. Tapahtumasta lähtenyt ääni lienee peittynyt eläimen ääneen. Eläimestä tuli kuohilas eli entinen poika.

Lusauttelu on nykyään kielletty ja se tehdään kirurgisin toimenpitein.

Poronpurija teki saman tempun porolle, mutta hampaillaan rikkomatta nahkaa.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Olet jäljillä. Laudalla tai laudoista tehdyllä välineellä todellakin lusautettiin. Väkivaltaista toimintaa se oli ja sen suoritti ammattilainen nimeltään kuohari. Kyseisellä välineellä kuohari lusautti uroskotieläimen kivekset murskaksi lisääntymisen estämiseksi. Toimenpiteellä ei aiheutettu verta vuotavaa haavaa, mutta tuskin eläin nautti lusautuksesta. Tapahtumasta lähtenyt ääni lienee peittynyt eläimen ääneen. Eläimestä tuli kuohilas eli entinen poika.

Lusauttelu on nykyään kielletty ja se tehdään kirurgisin toimenpitein.

Poronpurija teki saman tempun porolle, mutta hampaillaan rikkomatta nahkaa.

Lue lisää

Minä olen tehnyt tuon aika suurelle märälle kotieläimiä aikoinaan.
En kuitenkaan laudalla, vaan terävällä pienellä veitsellä.
Sioille se tehtiin muistaakseni kun ne oli viikon ikäisiä, viilto ja puristettiin ulos, sitten sipaisu jodia.

Uskottavaa on, että poronpurijoiden ammaattiin pääsemisen etuna on on ollut hampaattomuus eli nahkahampaita on suosittu kivesten hellävaraisiksi möyhentäjiksi.

Minä vielä käyttelen tuota korvoa. Saavi on vain jotenkin jäänyt vieraaksi. Myös käyttöympäristöllä taitaa olla tekemistä sanonnan säilymiseen. Kun korvoja näen vain siellä missä niitä siten nimitettiin, mökkimaisemissa, niin on sanakin säilynyt muuttumattomana.

Kiintoisaa on myös sanan eriytyminen käyttötarkoituksen mukaan. Meillä ainakin samanlaista astiaa kutsutiin tiinuksi silloin kun se oli taikinan valmistusastiana. Houkuttelisi viedä sen selitystä tiine -sanan suuntaan, mutta se ei sovi kaikkiin käyttöyhteyksiin. Sammio tiinun synonyyminä viittaa meikäläisen kielitajussa paljon isompaan astiaan, vaikkei se niin ole.

Sekä korvo että tiinu ovat nykyisenkin yleiskielen sanoja.
Visti menee sitten korttipeliksi, jos ei murretta ymmärrä. Ja saattaa se piisikin hyvältä kuulostaa, kun kaunniilla ilimalla krillatessa ratio on auki.

Visti on todellakin hyvin vanha sivistyneistön korttipeli, mutta Pielisjärven perukoilla visti oli talojen ulkoeteinen eli porstua tai kuisti. Korttiakin pelattiin, mutta maaseudun pirteissä harvemmin vistiä.

Korvo -sanan synonyymit tulivat kaikille selviksi. Tuttuja ovat kaikki - sama pytty, mutta eri nimi eri tarkoitusta varten.

Niinpä unohdin pytyn. Sitä en ole nähnytkään kuin museossa. Voi kun on minun ikäiselle aina ollut meijerin paketoimaa. Viilipyttyä pidän kaimanani:)

Aloituksen sanat olivat hemestiä, pänikkää ja kuumelasia lukuun ottamatta täysin tuntemattomia hienoja vanhoja sanoja.

malttinen kirjoitti:

Minä vielä käyttelen tuota korvoa. Saavi on vain jotenkin jäänyt vieraaksi. Myös käyttöympäristöllä taitaa olla tekemistä sanonnan säilymiseen. Kun korvoja näen vain siellä missä niitä siten nimitettiin, mökkimaisemissa, niin on sanakin säilynyt muuttumattomana.

Kiintoisaa on myös sanan eriytyminen käyttötarkoituksen mukaan. Meillä ainakin samanlaista astiaa kutsutiin tiinuksi silloin kun se oli taikinan valmistusastiana. Houkuttelisi viedä sen selitystä tiine -sanan suuntaan, mutta se ei sovi kaikkiin käyttöyhteyksiin. Sammio tiinun synonyyminä viittaa meikäläisen kielitajussa paljon isompaan astiaan, vaikkei se niin ole.

Sekä korvo että tiinu ovat nykyisenkin yleiskielen sanoja.
Visti menee sitten korttipeliksi, jos ei murretta ymmärrä. Ja saattaa se piisikin hyvältä kuulostaa, kun kaunniilla ilimalla krillatessa ratio on auki.

Lue lisää

Hyvä kun selevisi. Minä jo pähkäilin, jotta mikä se korvo on jos ei korvo. Arvelen että on ihan käyttössä laajemmalti. Nuo pehmeet kirjaimet ne puheessa aina muuttuvat. Joku vuosi takaperin oli tuosta grillistä paljon kirjottelua yleisönosastossa, että mitä järkeä siinä on kun kukaan ei juuri niin sitä sanaa sano. Myö vanehemmat sitä rillattaan iliman k:tahi. Kuka vielä muistannoo Pohjos-Karjala rojetin ja sen iki kiihkeen lampaatan.

salolaisii kirjoitti:

Hyvä kun selevisi. Minä jo pähkäilin, jotta mikä se korvo on jos ei korvo. Arvelen että on ihan käyttössä laajemmalti. Nuo pehmeet kirjaimet ne puheessa aina muuttuvat. Joku vuosi takaperin oli tuosta grillistä paljon kirjottelua yleisönosastossa, että mitä järkeä siinä on kun kukaan ei juuri niin sitä sanaa sano. Myö vanehemmat sitä rillattaan iliman k:tahi. Kuka vielä muistannoo Pohjos-Karjala rojetin ja sen iki kiihkeen lampaatan.

Lue lisää

Kirjaimet b, d, f, g ja q olivat monille vaikeita lausua. Lieksassa oli 60-luvulla lääkäri Hedlund. Nimi lausuttiin lieksalaisittain Heekluntti. Yleislääke Hoffmannin tipat muuttuivat Hokmannin tipoiksi. Vielä parikymmentä vuotta sitten sähköliike Hoffren muuttui muotoon Hokreen. Husqvarnasta tuli Husovarna, Bertasta tuli Pertta jne.

malttinen kirjoitti:

Minä vielä käyttelen tuota korvoa. Saavi on vain jotenkin jäänyt vieraaksi. Myös käyttöympäristöllä taitaa olla tekemistä sanonnan säilymiseen. Kun korvoja näen vain siellä missä niitä siten nimitettiin, mökkimaisemissa, niin on sanakin säilynyt muuttumattomana.

Kiintoisaa on myös sanan eriytyminen käyttötarkoituksen mukaan. Meillä ainakin samanlaista astiaa kutsutiin tiinuksi silloin kun se oli taikinan valmistusastiana. Houkuttelisi viedä sen selitystä tiine -sanan suuntaan, mutta se ei sovi kaikkiin käyttöyhteyksiin. Sammio tiinun synonyyminä viittaa meikäläisen kielitajussa paljon isompaan astiaan, vaikkei se niin ole.

Sekä korvo että tiinu ovat nykyisenkin yleiskielen sanoja.
Visti menee sitten korttipeliksi, jos ei murretta ymmärrä. Ja saattaa se piisikin hyvältä kuulostaa, kun kaunniilla ilimalla krillatessa ratio on auki.

Lue lisää

Taikinaa tosiaan tehtiin taikinapytyssä.
Sitten oli pienempi pytty jossa oli usein kalaa ja se oli "putsi".
Myös pientä taikinapyttyä sanottiin putsiksi.

Maito oli tonkassa, ja joskus sitä laitettiin suurissa taloissa laajaan suureen astiaan, ja sitä sanottiin maitosaaviksi.

Niin ja vielä kessua hienonnettiin tupakkapotissa, joka oli korkea puusta tehty.
Ohjana oli pölli johon oli tehty reunat ja kessunlehdet olivat sisällä, ja niitä hakattiin tupakkapetkeleellä.

kamuttaja kirjoitti:

Taikinaa tosiaan tehtiin taikinapytyssä.
Sitten oli pienempi pytty jossa oli usein kalaa ja se oli "putsi".
Myös pientä taikinapyttyä sanottiin putsiksi.

Maito oli tonkassa, ja joskus sitä laitettiin suurissa taloissa laajaan suureen astiaan, ja sitä sanottiin maitosaaviksi.

Lue lisää

Hei onkos se Lieksan vai Ilomantsin puolella Hutsin Putsi niminen kylä?

kamuttaja kirjoitti:

Niin ja vielä kessua hienonnettiin tupakkapotissa, joka oli korkea puusta tehty.
Ohjana oli pölli johon oli tehty reunat ja kessunlehdet olivat sisällä, ja niitä hakattiin tupakkapetkeleellä.

Lue lisää

Minäkin näin 50-luvun alussa tupakkapotin käytössä. Se oli paksu koivupölli, jonka yläosa oli veistetty neliömäiseksi ja sen päällys oli koverrettu koveraksi kuopaksi maljan muotoon. Pölkyssä oli laudoista tehdyt reunat korokkeena. Isäukko hienonsi lyhytvartisella petkeleellä aitan vintillä kuivattamiaan tupakanlehtiä ja laittoi sopiviksi jauhetut sätkän ainekset karkeaan kangaspussiin. Kessua kasvatettiin lähes jokaisessa mökissä ja pölkky kuului isännän reviiriin. Myös lisäreunattomia potteja oli käytössä. Joskus emännän paksuja jalkoja verrattiin tupakkapölkkyihin. Olivathan ne usein yläosastaan paksumpia kuten jalta kuunaan.

Mainittakoon, että vuonna 1910 syntynyt kessunpolttaja kuoli keuhkosyöpään 70-luvun alussa melkein eläkeikään ehtineenä.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Minäkin näin 50-luvun alussa tupakkapotin käytössä. Se oli paksu koivupölli, jonka yläosa oli veistetty neliömäiseksi ja sen päällys oli koverrettu koveraksi kuopaksi maljan muotoon. Pölkyssä oli laudoista tehdyt reunat korokkeena. Isäukko hienonsi lyhytvartisella petkeleellä aitan vintillä kuivattamiaan tupakanlehtiä ja laittoi sopiviksi jauhetut sätkän ainekset karkeaan kangaspussiin. Kessua kasvatettiin lähes jokaisessa mökissä ja pölkky kuului isännän reviiriin. Myös lisäreunattomia potteja oli käytössä. Joskus emännän paksuja jalkoja verrattiin tupakkapölkkyihin. Olivathan ne usein yläosastaan paksumpia kuten jalta kuunaan.

Mainittakoon, että vuonna 1910 syntynyt kessunpolttaja kuoli keuhkosyöpään 70-luvun alussa melkein eläkeikään ehtineenä.

Lue lisää

Kirjoitusvirhe: pitää olla ... kuten jalat kuunaan. Jalta oli se venäläinen automerkki.

HutsinPutsi kirjoitti:

Hei onkos se Lieksan vai Ilomantsin puolella Hutsin Putsi niminen kylä?

Hutsi on Kiteellä ja Hutsin Putsi on urheilukeskus.

kamuttaja kirjoitti:

Taikinaa tosiaan tehtiin taikinapytyssä.
Sitten oli pienempi pytty jossa oli usein kalaa ja se oli "putsi".
Myös pientä taikinapyttyä sanottiin putsiksi.

Maito oli tonkassa, ja joskus sitä laitettiin suurissa taloissa laajaan suureen astiaan, ja sitä sanottiin maitosaaviksi.

Lue lisää

Maitohinkki ja maitotonkka, kaupasta maito haettiin peilarilla.
Putsi on puinen, säleistä vanteilla tehty pytty, esim. puolukkaputsi.

Et myöhästynyt mistään näkyy olevan hyvin aktiivinen ketju.

Ehdottomasti

Kyllä

veikkaan, että rengassinetti. Esimerkiksi sähkömittarit lommattiin lommilla.

Anonyymi kirjoitti:

veikkaan, että rengassinetti. Esimerkiksi sähkömittarit lommattiin lommilla.

Aika looginen ajatus kieltämättä mutta kyllä se oli kehäkukka. Mutta mikäs oli kommuutti, ei siis kommuuni ?

Anonyymi kirjoitti:

Aika looginen ajatus kieltämättä mutta kyllä se oli kehäkukka. Mutta mikäs oli kommuutti, ei siis kommuuni ?

Komuutti, esim. pesukomuutti, pienehkö kaappi, jonka päällä pidettiin pesuvatia ja saippuakuppia. Kaapissa oven takana oli likasankolle paikka.
Komutin päällä seinällä oli pyyheliinateline, pyyhkeet olivat pyyheliinapeitteen alla. Peite oli kauniisti käsin "merkattu" . Minulla on niitä muutama vielä tallessa.

Anonyymi kirjoitti:

Aika looginen ajatus kieltämättä mutta kyllä se oli kehäkukka. Mutta mikäs oli kommuutti, ei siis kommuuni ?

Komuutti tulee venäläisestä sanasta "комод", joka tarkoittaa alla mainittua kaappia.

Minun kotona äiti aina puhu ringenlommista.
Siemenpussista vasta näin oikean nimen.

Anonyymi kirjoitti:

Aika looginen ajatus kieltämättä mutta kyllä se oli kehäkukka. Mutta mikäs oli kommuutti, ei siis kommuuni ?

Meillä oli kommuutti ulkona oleva pieni koppi jossa säilytettiin harjoja ja muuta sellaista pientä tamua.

kamuttaja kirjoitti:

Meillä oli kommuutti ulkona oleva pieni koppi jossa säilytettiin harjoja ja muuta sellaista pientä tamua.

tamua vai tomua ?

Anonyymi kirjoitti:

tamua vai tomua ?

Nimenomaan Tamua.
Siinnä on uusi sana mietittäväksi.

Kyllä on mukava votvottoo, vaen ei myö silti ruveta vottuummaan.

No nuiha siinnä kävi aeka ussein.

Kun siinä pitkällään aikansa viännätteli niin sitten jo lähti taas vitomaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun siinä pitkällään aikansa viännätteli niin sitten jo lähti taas vitomaan.

Teidän murre on Suomen hauskinta, tulee hyvälle mielelle juo lukiessa sanoja, vaikka ei montaakaan ymmärtäisi.