Aivonystyrät varistumaan juhannukseksi!
Seuraavat asiaa tai esinettä ilmaisevat sanat eivät ole murresanoja, vaan Lieksa – Pielisjärvenkin alueella vielä viime vuosisadalla vanhemman väen päivittäin käyttämiä sanoja. Löydätkö näille nykykielisen vastineen?
1. vuitti
2. ruoppi
3. ryki
4. pänikkä
5. rihveli
6. hemesti
7. väskynä
8. lusautuslauta
9. tupuri
10. kuumelasi
Wanha lieksalainen ja wanhat sanat
66
2017
Vastaukset
- muistelua
Vieraita ovat sanat nykyeläjille. Muutama sana kuulostaa tutulta. 2. Ruoppi taitaa olla haka jolla ovi tai luukku lukitaan. Siis säppi. 3. Ryki on laituri 4. 5. 6. 7. ja 10. ovat myös tuttuja mutta annetaanpa muidenkin yrittää.
- protesimökinpoika
lopettaa komuttaja murehöpinat einup ole oiketa aa sanoja
- muistelua
Mietin tuossa, jotta mittee yhteistä sitä on nulla "esineillä" 6 ja 10. Sitten hoksasin, jotta nehän on kumpanennii ollu tämänii poejan kaenalossa joskus. Toenen oli näenikään juhannuksen aekaan 60-70-luvun vaehteessa Kolilla. Toenen tuas muutamoo vuotta myöhemmin talavella pihassa.
- jussinakin
Kävikö siinä niin, että because of her you had a fever.
- muistelua
jussinakin kirjoitti:
Kävikö siinä niin, että because of her you had a fever.
Suattopa siinnä sillon olla semmostahi tautii !
- pieelispaja
Meillä on paljon tärkeämpiä asioita kuten rasset suvakit ja perikset käsitellä
Sää alkaa olla helteinen ja nystyrätkin lämpenevät!
Juhannuspäivän väliaikatietoja:
Ruoppi tarkoittaa muutakin kuin säppi tai haka. Helpotan sen verran, ettei hakemani sana ole esine, mutta sillä on viihdyttävä vaikutus.
Ryki on laituri. Lieksassa matkustajalaivat saapuivat kirkkorannan rykiin. Muistelija lienee lähtenyt siitä juhannuksen viettoon Kolille mainittuine seurauksineen.- muistelua
Eipä mänty laivalla sillä kertoo. Niitä, kun alako olla autojahi rikkailla jo siihen aikaan. Yhelää minun kaverilla oli semmonen sittipörriä muistuttava kansanauto, sillä mäntiin . Nurmeksen kaatta ajeltiin. Ennen kun joku "viisas" kysyy, jotta minkä taatta että männy jiätietä pitkin suoraan, niin vastoon. Olivat kesän ajaksi nostaneet sen jiätien Vuonislahen rantaan maille pukkien piälle, poes muuta vesiliikennettä häerihtemästä.
- muistelua
Se ruopin toinen merkitys jäi askarruttamaan mieltäni. Antamasi vihjeen perusteella se voisi olla joku nautintoaine. Vaikkapa maittava ryyppy.
Ruoppi ei ole ainetta, vaan tietynlainen peli, jota pelattiin viime vuosisadan alkupuolella poikaporukoilla kesäisin ulkona. Peli sai myöhemmin uusia nimiä, jotka olisivat olleet kaikille liian helppoja. Pelissä on myös nimistä johtuen erilaisia vivahteita. Ratkaiseva yhteinen tekijä kaikissa näissä on kolikko! Se takia valitsin vanhan sanan, jota isäni käytti pelistä hänen pelatessaan sitä noin 20-luvulla. Millaisesta seurapelistä lienee kysymys?
- muistelua
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ruoppi ei ole ainetta, vaan tietynlainen peli, jota pelattiin viime vuosisadan alkupuolella poikaporukoilla kesäisin ulkona. Peli sai myöhemmin uusia nimiä, jotka olisivat olleet kaikille liian helppoja. Pelissä on myös nimistä johtuen erilaisia vivahteita. Ratkaiseva yhteinen tekijä kaikissa näissä on kolikko! Se takia valitsin vanhan sanan, jota isäni käytti pelistä hänen pelatessaan sitä noin 20-luvulla. Millaisesta seurapelistä lienee kysymys?
Jaa se on se peli, jossa kolikko pyrittiin heittämään mahdollisimman lähelle maahan pystytettyä tikkua. Toinen versio pelistä oli, piirrettiin seinän virereen n. 2-3:n metrin päähän seinän suuntainen viiva. Seinän kautta kimmokkella heitetty kolikko koetettiin saada osumaan viivalle. Lähimmäksi tikkua, tai viivaa heittänyt kilpailija pääsi ensimmäisenä kilistämään kolikoita kouriensa sisällä ja heittämään ne maahan ,samalla huutaen "ruunua tai laavaa". Kolikot, jotka putosivat maahan pelaajan sanoma puoli ylöspäin, olivat hänen . Sitten sai yrittää toiseksi lähemmäs heittänyt pelaaja. jne.
muistelua kirjoitti:
Jaa se on se peli, jossa kolikko pyrittiin heittämään mahdollisimman lähelle maahan pystytettyä tikkua. Toinen versio pelistä oli, piirrettiin seinän virereen n. 2-3:n metrin päähän seinän suuntainen viiva. Seinän kautta kimmokkella heitetty kolikko koetettiin saada osumaan viivalle. Lähimmäksi tikkua, tai viivaa heittänyt kilpailija pääsi ensimmäisenä kilistämään kolikoita kouriensa sisällä ja heittämään ne maahan ,samalla huutaen "ruunua tai laavaa". Kolikot, jotka putosivat maahan pelaajan sanoma puoli ylöspäin, olivat hänen . Sitten sai yrittää toiseksi lähemmäs heittänyt pelaaja. jne.
Tästä pelistä on kysymys. Kun pelattiin ruoppia, kaivettiin pieni kuoppa, jonka pohjalle piti kolikko saada lentämään. Myöhemmin maahan painettiin tikku ja pelattiin tikkua. Kimmokkeella pelattiin seinää ja vuonna 1963 pelattiin seinäpenniä kun silloin saatiin pennit käyttöön. Hyvin kuvailit pelin säännöt. Peliä ei liene enää harrastettu vuosikymmeniin.
- muistelua
Antamiesi tietojen perusteella, voidaan väljästi tulkiten sanoa, sanalla ruoppi, olevan kolmekin merkitystä. Säppi, kolikkopeli ja maahan suntynyt, tai kaivettu pienehkö kolo, tai kuoppa.
muistelua kirjoitti:
Antamiesi tietojen perusteella, voidaan väljästi tulkiten sanoa, sanalla ruoppi, olevan kolmekin merkitystä. Säppi, kolikkopeli ja maahan suntynyt, tai kaivettu pienehkö kolo, tai kuoppa.
Olet oikeassa. Kolikko oli kaikissa ruopin pelimuodoissa yhteinen tekijä. Säppiä ei ole koskaan kuullut ruopiksi nimitettävän. Sana lienee mennyt minulta ohi korvien tai sitten se ei ole kovin lieksalainen sana.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Olet oikeassa. Kolikko oli kaikissa ruopin pelimuodoissa yhteinen tekijä. Säppiä ei ole koskaan kuullut ruopiksi nimitettävän. Sana lienee mennyt minulta ohi korvien tai sitten se ei ole kovin lieksalainen sana.
No joo nyt muistan , että pelattiin joskus ruoppoo.
Markanheitto ja markanlyönti, oli myös nimityksiä samalle.kamuttaja kirjoitti:
No joo nyt muistan , että pelattiin joskus ruoppoo.
Markanheitto ja markanlyönti, oli myös nimityksiä samalle.Nimityksiä pelille oli varmaankin monenlaisia ja paikkakuntakohtaisia. Markkahan oli tuolloin "valttia". Pennit tulivat käyttöön vasta vuoden 1963 alusta. Markoilla minäkin pelasin. Sitä pelattiin koulun välitunneillakin, vaikka kiellettyähän se oli. Muistan kun kerran johtajaopettaja tuli yllättäen nurkan takaa ja sanoi pelissä mukana olleelle Paavolle: "kerää rahat" ja kun Paavo keräsi ne, sanoi opettaja: "pidä ne". Jonkin aikaa meni, ennenkuin uskalsimme taas peliin ryhtyä eikä ainakaan ilman vahtia.
- Anonyymi
Olisko kolikon heittoon.siis rahapeli
- Anonyymi
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ruoppi ei ole ainetta, vaan tietynlainen peli, jota pelattiin viime vuosisadan alkupuolella poikaporukoilla kesäisin ulkona. Peli sai myöhemmin uusia nimiä, jotka olisivat olleet kaikille liian helppoja. Pelissä on myös nimistä johtuen erilaisia vivahteita. Ratkaiseva yhteinen tekijä kaikissa näissä on kolikko! Se takia valitsin vanhan sanan, jota isäni käytti pelistä hänen pelatessaan sitä noin 20-luvulla. Millaisesta seurapelistä lienee kysymys?
Juuri näin .itsekkin olen pelannut ruoppia
- laatualoitus
Monta sanaa on vielä auki missä on muut tietäjät?
Minun muistikuvani sanoista.
1. vuitti Osuus/annos jostakin
2. ruoppi En olisi itse muistanut tätä
3. ryki Enkä tätä
4. pänikkä Pienehkö astia kuten maitopeilari tms.
5. rihveli Rihvelitauluja oli aikoinaan
6. hemesti Mielestään hienosti/ylellisesti laittautunut nainen
7. väskynä Väskynävelliä syötiin, muistaakseni luumu
8. lusautuslauta Tuttu sana, mutta ei tule mieleen
9. tupuri Olikohan jossain tukkilasihommissa, en muista varmasti
10. kuumelasi Ainakin kuumemittari, mutta taisi olla joku muukin merkitys1. oikein
4. oikein
5. oikein, täsmennän, että rihveli on kivikynä, jolla rihvelitauluun kirjoitetaan
6. oikein, nainen joka tapauksessa
7. oikein, väskynäkiisseliä saatiin lapsena
10. oikein, lasinen elohopeakäyttöinen mittari- muistelua
wanha_lieksalainen kirjoitti:
1. oikein
4. oikein
5. oikein, täsmennän, että rihveli on kivikynä, jolla rihvelitauluun kirjoitetaan
6. oikein, nainen joka tapauksessa
7. oikein, väskynäkiisseliä saatiin lapsena
10. oikein, lasinen elohopeakäyttöinen mittariNaiseläjähän se hemesti on iliman muuta. Heila, tai hellu, ei kuitenkaan potenttiaalinen miniäkokelas. En veisi hemestiä äetin näkösälle pikkukummassa.
Oikein hyvä ja osuva luonnehdinta hemestistä! Sellainenhan sinulla oli Kolilla 50 vuotta sitten kainalossa.
- muikkuverkot
Tupuri nimeä olen kuullut sanottavan muikkuverkon välikohosta, tai katiskan merkkikohosta? Liekkö oikein?
Tietosi on oikea. Tupurista käytetään myös nimitystä kupain eli lieksalaisittain kuppain. Joka tapauksessa kyseessä on pinnalla kelluva verkon tai katiskan merkki.
Tupurinimitystä käytetään jossakin päin Suomea myös kivisestä vekonpainosta. Pielisellä tupurit kuitenkin kelluvat pinnalla.
- muistelua
Lusautuslauta? Ei mitään käsitystä moisesta. Nimen perusteella voisin kuvitella olevan kysymys välineestä, jolla suoritetaan parantavaa, hoitavaa, tai väkivaltaista toimintaa valitulle kohteelle. Välinettä käytettäessä saattaa kuulua merkillinen "lussahtava" ääni. Onko se joku häräntappoase?
Olet jäljillä. Laudalla tai laudoista tehdyllä välineellä todellakin lusautettiin. Väkivaltaista toimintaa se oli ja sen suoritti ammattilainen nimeltään kuohari. Kyseisellä välineellä kuohari lusautti uroskotieläimen kivekset murskaksi lisääntymisen estämiseksi. Toimenpiteellä ei aiheutettu verta vuotavaa haavaa, mutta tuskin eläin nautti lusautuksesta. Tapahtumasta lähtenyt ääni lienee peittynyt eläimen ääneen. Eläimestä tuli kuohilas eli entinen poika.
Lusauttelu on nykyään kielletty ja se tehdään kirurgisin toimenpitein.
Poronpurija teki saman tempun porolle, mutta hampaillaan rikkomatta nahkaa.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Olet jäljillä. Laudalla tai laudoista tehdyllä välineellä todellakin lusautettiin. Väkivaltaista toimintaa se oli ja sen suoritti ammattilainen nimeltään kuohari. Kyseisellä välineellä kuohari lusautti uroskotieläimen kivekset murskaksi lisääntymisen estämiseksi. Toimenpiteellä ei aiheutettu verta vuotavaa haavaa, mutta tuskin eläin nautti lusautuksesta. Tapahtumasta lähtenyt ääni lienee peittynyt eläimen ääneen. Eläimestä tuli kuohilas eli entinen poika.
Lusauttelu on nykyään kielletty ja se tehdään kirurgisin toimenpitein.
Poronpurija teki saman tempun porolle, mutta hampaillaan rikkomatta nahkaa.Minä olen tehnyt tuon aika suurelle märälle kotieläimiä aikoinaan.
En kuitenkaan laudalla, vaan terävällä pienellä veitsellä.
Sioille se tehtiin muistaakseni kun ne oli viikon ikäisiä, viilto ja puristettiin ulos, sitten sipaisu jodia.
- rotestimökinpoika
Olenpa jostain lukenut että paras poronpurija oli hampaaton joka möyhensi poron kivekset ikenillään. Näin porosta tehtiin härkä eli vetoporo.
Uskottavaa on, että poronpurijoiden ammaattiin pääsemisen etuna on on ollut hampaattomuus eli nahkahampaita on suosittu kivesten hellävaraisiksi möyhentäjiksi.
- mamunlusautus
Hmmm,,lusautuslautaa voisi käyttää mamujen keskuudessa, lienee yhtä kivuton toimenpide kuin naisen sukupuolielimien silpominenkin!,,Ja yhtä oikeudenmukainen!
Wanhojen sanojen merkitykset on ratkottu ja niille kaikille löytyi nykyaikaisempi muoto tai ymmärrettävämpi selitys. Sanat vanhenevat ja uusia sanoja tulee tilalle. Vanhoja sanoja muutetaan uudempaan muotoon ja uusien sukupovien myötä vanhat sanat häviävät kokonaan käytöstä. Kaukaiselta kuulostavat 50-luvulla käytetyt sanat kunnalliskoti tai hullujenhuone saatikka piisi tai korvo, vististä puhumattakaan.
Minä vielä käyttelen tuota korvoa. Saavi on vain jotenkin jäänyt vieraaksi. Myös käyttöympäristöllä taitaa olla tekemistä sanonnan säilymiseen. Kun korvoja näen vain siellä missä niitä siten nimitettiin, mökkimaisemissa, niin on sanakin säilynyt muuttumattomana.
Kiintoisaa on myös sanan eriytyminen käyttötarkoituksen mukaan. Meillä ainakin samanlaista astiaa kutsutiin tiinuksi silloin kun se oli taikinan valmistusastiana. Houkuttelisi viedä sen selitystä tiine -sanan suuntaan, mutta se ei sovi kaikkiin käyttöyhteyksiin. Sammio tiinun synonyyminä viittaa meikäläisen kielitajussa paljon isompaan astiaan, vaikkei se niin ole.
Sekä korvo että tiinu ovat nykyisenkin yleiskielen sanoja.
Visti menee sitten korttipeliksi, jos ei murretta ymmärrä. Ja saattaa se piisikin hyvältä kuulostaa, kun kaunniilla ilimalla krillatessa ratio on auki.Visti on todellakin hyvin vanha sivistyneistön korttipeli, mutta Pielisjärven perukoilla visti oli talojen ulkoeteinen eli porstua tai kuisti. Korttiakin pelattiin, mutta maaseudun pirteissä harvemmin vistiä.
Korvo -sanan synonyymit tulivat kaikille selviksi. Tuttuja ovat kaikki - sama pytty, mutta eri nimi eri tarkoitusta varten.Niinpä unohdin pytyn. Sitä en ole nähnytkään kuin museossa. Voi kun on minun ikäiselle aina ollut meijerin paketoimaa. Viilipyttyä pidän kaimanani:)
Aloituksen sanat olivat hemestiä, pänikkää ja kuumelasia lukuun ottamatta täysin tuntemattomia hienoja vanhoja sanoja.- salolaisii
malttinen kirjoitti:
Minä vielä käyttelen tuota korvoa. Saavi on vain jotenkin jäänyt vieraaksi. Myös käyttöympäristöllä taitaa olla tekemistä sanonnan säilymiseen. Kun korvoja näen vain siellä missä niitä siten nimitettiin, mökkimaisemissa, niin on sanakin säilynyt muuttumattomana.
Kiintoisaa on myös sanan eriytyminen käyttötarkoituksen mukaan. Meillä ainakin samanlaista astiaa kutsutiin tiinuksi silloin kun se oli taikinan valmistusastiana. Houkuttelisi viedä sen selitystä tiine -sanan suuntaan, mutta se ei sovi kaikkiin käyttöyhteyksiin. Sammio tiinun synonyyminä viittaa meikäläisen kielitajussa paljon isompaan astiaan, vaikkei se niin ole.
Sekä korvo että tiinu ovat nykyisenkin yleiskielen sanoja.
Visti menee sitten korttipeliksi, jos ei murretta ymmärrä. Ja saattaa se piisikin hyvältä kuulostaa, kun kaunniilla ilimalla krillatessa ratio on auki.Hyvä kun selevisi. Minä jo pähkäilin, jotta mikä se korvo on jos ei korvo. Arvelen että on ihan käyttössä laajemmalti. Nuo pehmeet kirjaimet ne puheessa aina muuttuvat. Joku vuosi takaperin oli tuosta grillistä paljon kirjottelua yleisönosastossa, että mitä järkeä siinä on kun kukaan ei juuri niin sitä sanaa sano. Myö vanehemmat sitä rillattaan iliman k:tahi. Kuka vielä muistannoo Pohjos-Karjala rojetin ja sen iki kiihkeen lampaatan.
salolaisii kirjoitti:
Hyvä kun selevisi. Minä jo pähkäilin, jotta mikä se korvo on jos ei korvo. Arvelen että on ihan käyttössä laajemmalti. Nuo pehmeet kirjaimet ne puheessa aina muuttuvat. Joku vuosi takaperin oli tuosta grillistä paljon kirjottelua yleisönosastossa, että mitä järkeä siinä on kun kukaan ei juuri niin sitä sanaa sano. Myö vanehemmat sitä rillattaan iliman k:tahi. Kuka vielä muistannoo Pohjos-Karjala rojetin ja sen iki kiihkeen lampaatan.
Kirjaimet b, d, f, g ja q olivat monille vaikeita lausua. Lieksassa oli 60-luvulla lääkäri Hedlund. Nimi lausuttiin lieksalaisittain Heekluntti. Yleislääke Hoffmannin tipat muuttuivat Hokmannin tipoiksi. Vielä parikymmentä vuotta sitten sähköliike Hoffren muuttui muotoon Hokreen. Husqvarnasta tuli Husovarna, Bertasta tuli Pertta jne.
malttinen kirjoitti:
Minä vielä käyttelen tuota korvoa. Saavi on vain jotenkin jäänyt vieraaksi. Myös käyttöympäristöllä taitaa olla tekemistä sanonnan säilymiseen. Kun korvoja näen vain siellä missä niitä siten nimitettiin, mökkimaisemissa, niin on sanakin säilynyt muuttumattomana.
Kiintoisaa on myös sanan eriytyminen käyttötarkoituksen mukaan. Meillä ainakin samanlaista astiaa kutsutiin tiinuksi silloin kun se oli taikinan valmistusastiana. Houkuttelisi viedä sen selitystä tiine -sanan suuntaan, mutta se ei sovi kaikkiin käyttöyhteyksiin. Sammio tiinun synonyyminä viittaa meikäläisen kielitajussa paljon isompaan astiaan, vaikkei se niin ole.
Sekä korvo että tiinu ovat nykyisenkin yleiskielen sanoja.
Visti menee sitten korttipeliksi, jos ei murretta ymmärrä. Ja saattaa se piisikin hyvältä kuulostaa, kun kaunniilla ilimalla krillatessa ratio on auki.Taikinaa tosiaan tehtiin taikinapytyssä.
Sitten oli pienempi pytty jossa oli usein kalaa ja se oli "putsi".
Myös pientä taikinapyttyä sanottiin putsiksi.
Maito oli tonkassa, ja joskus sitä laitettiin suurissa taloissa laajaan suureen astiaan, ja sitä sanottiin maitosaaviksi.Niin ja vielä kessua hienonnettiin tupakkapotissa, joka oli korkea puusta tehty.
Ohjana oli pölli johon oli tehty reunat ja kessunlehdet olivat sisällä, ja niitä hakattiin tupakkapetkeleellä.- HutsinPutsi
kamuttaja kirjoitti:
Taikinaa tosiaan tehtiin taikinapytyssä.
Sitten oli pienempi pytty jossa oli usein kalaa ja se oli "putsi".
Myös pientä taikinapyttyä sanottiin putsiksi.
Maito oli tonkassa, ja joskus sitä laitettiin suurissa taloissa laajaan suureen astiaan, ja sitä sanottiin maitosaaviksi.Hei onkos se Lieksan vai Ilomantsin puolella Hutsin Putsi niminen kylä?
kamuttaja kirjoitti:
Niin ja vielä kessua hienonnettiin tupakkapotissa, joka oli korkea puusta tehty.
Ohjana oli pölli johon oli tehty reunat ja kessunlehdet olivat sisällä, ja niitä hakattiin tupakkapetkeleellä.Minäkin näin 50-luvun alussa tupakkapotin käytössä. Se oli paksu koivupölli, jonka yläosa oli veistetty neliömäiseksi ja sen päällys oli koverrettu koveraksi kuopaksi maljan muotoon. Pölkyssä oli laudoista tehdyt reunat korokkeena. Isäukko hienonsi lyhytvartisella petkeleellä aitan vintillä kuivattamiaan tupakanlehtiä ja laittoi sopiviksi jauhetut sätkän ainekset karkeaan kangaspussiin. Kessua kasvatettiin lähes jokaisessa mökissä ja pölkky kuului isännän reviiriin. Myös lisäreunattomia potteja oli käytössä. Joskus emännän paksuja jalkoja verrattiin tupakkapölkkyihin. Olivathan ne usein yläosastaan paksumpia kuten jalta kuunaan.
Mainittakoon, että vuonna 1910 syntynyt kessunpolttaja kuoli keuhkosyöpään 70-luvun alussa melkein eläkeikään ehtineenä.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Minäkin näin 50-luvun alussa tupakkapotin käytössä. Se oli paksu koivupölli, jonka yläosa oli veistetty neliömäiseksi ja sen päällys oli koverrettu koveraksi kuopaksi maljan muotoon. Pölkyssä oli laudoista tehdyt reunat korokkeena. Isäukko hienonsi lyhytvartisella petkeleellä aitan vintillä kuivattamiaan tupakanlehtiä ja laittoi sopiviksi jauhetut sätkän ainekset karkeaan kangaspussiin. Kessua kasvatettiin lähes jokaisessa mökissä ja pölkky kuului isännän reviiriin. Myös lisäreunattomia potteja oli käytössä. Joskus emännän paksuja jalkoja verrattiin tupakkapölkkyihin. Olivathan ne usein yläosastaan paksumpia kuten jalta kuunaan.
Mainittakoon, että vuonna 1910 syntynyt kessunpolttaja kuoli keuhkosyöpään 70-luvun alussa melkein eläkeikään ehtineenä.Kirjoitusvirhe: pitää olla ... kuten jalat kuunaan. Jalta oli se venäläinen automerkki.
- Putsipa-hyvinkin
HutsinPutsi kirjoitti:
Hei onkos se Lieksan vai Ilomantsin puolella Hutsin Putsi niminen kylä?
Hutsi on Kiteellä ja Hutsin Putsi on urheilukeskus.
- Anonyymi
kamuttaja kirjoitti:
Taikinaa tosiaan tehtiin taikinapytyssä.
Sitten oli pienempi pytty jossa oli usein kalaa ja se oli "putsi".
Myös pientä taikinapyttyä sanottiin putsiksi.
Maito oli tonkassa, ja joskus sitä laitettiin suurissa taloissa laajaan suureen astiaan, ja sitä sanottiin maitosaaviksi.Maitohinkki ja maitotonkka, kaupasta maito haettiin peilarilla.
Putsi on puinen, säleistä vanteilla tehty pytty, esim. puolukkaputsi.
- rotestimökinpoika
Monenlaista vässijää löytyy näiltäkin sivuilta.
- mukana_ajassa
Yheshämö yleaikoja hanakkana haikaillaan ja hairikoidaan.
Etse, höplä härskyy, höyli järkineä.
Tämä oli tosi hyvä. Harmi kun myöhästyin.- helppoheikkine
Et myöhästynyt mistään näkyy olevan hyvin aktiivinen ketju.
- mukava-ketju
Tällaisia lisää Wanha lieksalainen.
- Uppaaja
Ehdottomasti
- ujbh
Sama mielessä
- Uppaaja
Kyllä
- Anonyymi
Vaen mikäs on ringellommi ?
///roteesimökinpoeka- Anonyymi
veikkaan, että rengassinetti. Esimerkiksi sähkömittarit lommattiin lommilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
veikkaan, että rengassinetti. Esimerkiksi sähkömittarit lommattiin lommilla.
Aika looginen ajatus kieltämättä mutta kyllä se oli kehäkukka. Mutta mikäs oli kommuutti, ei siis kommuuni ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika looginen ajatus kieltämättä mutta kyllä se oli kehäkukka. Mutta mikäs oli kommuutti, ei siis kommuuni ?
Komuutti, esim. pesukomuutti, pienehkö kaappi, jonka päällä pidettiin pesuvatia ja saippuakuppia. Kaapissa oven takana oli likasankolle paikka.
Komutin päällä seinällä oli pyyheliinateline, pyyhkeet olivat pyyheliinapeitteen alla. Peite oli kauniisti käsin "merkattu" . Minulla on niitä muutama vielä tallessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika looginen ajatus kieltämättä mutta kyllä se oli kehäkukka. Mutta mikäs oli kommuutti, ei siis kommuuni ?
Komuutti tulee venäläisestä sanasta "комод", joka tarkoittaa alla mainittua kaappia.
Anonyymi kirjoitti:
Aika looginen ajatus kieltämättä mutta kyllä se oli kehäkukka. Mutta mikäs oli kommuutti, ei siis kommuuni ?
Meillä oli kommuutti ulkona oleva pieni koppi jossa säilytettiin harjoja ja muuta sellaista pientä tamua.
- Anonyymi
kamuttaja kirjoitti:
Meillä oli kommuutti ulkona oleva pieni koppi jossa säilytettiin harjoja ja muuta sellaista pientä tamua.
tamua vai tomua ?
- Anonyymi
Elekee nyt isot ihmiset votvottako !
Kyllä penskana usein älä piäsi kun juostessa meni kivikkoon turvalleen. Mutta ei siinä muu auttanu kun vain yrkäillä nousta ylös.
- Anonyymi
Kun siinä pitkällään aikansa viännätteli niin sitten jo lähti taas vitomaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun siinä pitkällään aikansa viännätteli niin sitten jo lähti taas vitomaan.
Teidän murre on Suomen hauskinta, tulee hyvälle mielelle juo lukiessa sanoja, vaikka ei montaakaan ymmärtäisi.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174836
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2022597Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731687Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella291655- 241517
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon291425Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641227- 1491108
Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme81044Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42962