Suomalaismajuri James Mashiri: Venäjä voi kehittyä nopeasti vaarasta uhaksi
Ruotsissa on keskusteltu viime viikkoina aktiivisesti Venäjän maahan kohdistamasta uhasta.
Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström lausui viime viikolla, että Ruotsi voi joutua sotaan jo parin vuoden kuluessa. Hän nosti yhdeksi vaaraksi Ruotsille levottomuudet Venäjän ja Ukrainan välillä.
Suomen maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko otti lausahdukseen kantaa perjantaina Ylen haastattelussa. Hulkon mukaan Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa.
Turvallisuuspoliittiseen keskusteluun aktiivisesti osallistunut James Mashiri kommentoi asiaa rohkeasti omassa Facebook-päivityksessään.
Hänen mukaan kommentit ovat tyypillinen suomalainen tapa vaientaa keskustelu. Mashiri on Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen majuri.
– Venäjän sotilaallisen potentiaalin määrän ja laadun kasvu lähialueillamme on Suomelle merkittävin sotilaallinen vaara, josta voi nykyisin ennakoitua nopeammin ja herkemmin kehittyä uhka, jolloin Venäjä on korkeassa valmiudessa käyttää asevoimaa Suomen alueelle laajemman konfliktin ratkaisemiseen liittyen, Mashiri kirjoitti.
Valmiusharjoitukset viesti
Mashirin näkemys perustuu muun muassa Venäjän sotilasdoktriiniin ja näyttöön siitä, miten Venäjä asevoimiaan käyttää.
– Venäjä haluaa todentaa valmiusharjoituksillaan, että valmius sotavoimien käyttöön on olemassa, Mashiri selittää Iltalehdelle.
Venäjä on pitänyt viime vuosina suuria valmiusharjoituksia myös Suomen läheisyydessä. Syyskuussa Venäjän keskinen sotilaspiiri piti valmiusharjoituksen, johon osallistui 95 000 sotilasta. Mashirin mukaan Venäjän asevoimien valmiusharjoitukset ovat lisääntyneet poikkeuksellisesti vuodesta 2013 lähtien.
Hän pyytää ajattelemaan asiaa Venäjän näkökulmasta.
– Jos venäläinen katsoisi itseään oman uhkakäsitteistönsä kautta, niin miten Venäjä kuvailisi itseään Suomeen nähden. Venäjähän näkee Nato-maiden sotaharjoitukset omassa sotadoktriinissaan sotilaallisena uhkana, Mashiri sanoo.
Suomi historian vanki
Myös Reserviläisliitto kommentoi sunnuntaina Venäjän uhkaa.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola muistutti puheessaan, että Ukrainan sodan alkumetreillä Venäjä onnistui hybridisodankäynnillä kaappaamaan Krimin niemimaan vajaassa kolmessa viikossa. Savola pohti, montako prikaatia tai muuta jalkaväen taisteluosastoa Suomi saisi kokoon 18 päivässä.
Marshirin mukaan liitto on ydinkysymysten äärellä.
– Se on nimenomaan se ydinkysymys. Syntyy ymmärrys siihen, että meidän puolustusvoimia tarvitaan ja mitkä ovat tulevaisuuden vaatimukset. Valmius ei ole ilmaista tai kustannusneutraalia, Mashiri sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on turvallisuuspoliittisessa keskustelussaan historian vanki.
– Historiasta on tullut arkaluonteinen turvallisuuspoliittinen keskustelu. Ennen siihen vaikutti Neuvostoliiton läheisyys ja nykyään Venäjän läheisyys.
Mashirin mukaan muissa Venäjän ympärysmaissa uhkaan on jo herätty.
– Eniten muutoksen eteen on tehnyt Puola, joka on muun muassa ostanut merkittävän määrän uutta sotilaskalustoa Saksalta.
James Mashirin ulostulosta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Is
Ruotsissa on keskusteltu viime viikkoina aktiivisesti Venäjän maahan kohdistamasta uhasta.
Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström lausui viime viikolla, että Ruotsi voi joutua sotaan jo parin vuoden kuluessa. Hän nosti yhdeksi vaaraksi Ruotsille levottomuudet Venäjän ja Ukrainan välillä.
Suomen maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko otti lausahdukseen kantaa perjantaina Ylen haastattelussa. Hulkon mukaan Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa.
Turvallisuuspoliittiseen keskusteluun aktiivisesti osallistunut James Mashiri kommentoi asiaa rohkeasti omassa Facebook-päivityksessään.
Hänen mukaan kommentit ovat tyypillinen suomalainen tapa vaientaa keskustelu. Mashiri on Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen majuri.
– Venäjän sotilaallisen potentiaalin määrän ja laadun kasvu lähialueillamme on Suomelle merkittävin sotilaallinen vaara, josta voi nykyisin ennakoitua nopeammin ja herkemmin kehittyä uhka, jolloin Venäjä on korkeassa valmiudessa käyttää asevoimaa Suomen alueelle laajemman konfliktin ratkaisemiseen liittyen, Mashiri kirjoitti.
Valmiusharjoitukset viesti
Mashirin näkemys perustuu muun muassa Venäjän sotilasdoktriiniin ja näyttöön siitä, miten Venäjä asevoimiaan käyttää.
– Venäjä haluaa todentaa valmiusharjoituksillaan, että valmius sotavoimien käyttöön on olemassa, Mashiri selittää Iltalehdelle.
Venäjä on pitänyt viime vuosina suuria valmiusharjoituksia myös Suomen läheisyydessä. Syyskuussa Venäjän keskinen sotilaspiiri piti valmiusharjoituksen, johon osallistui 95 000 sotilasta. Mashirin mukaan Venäjän asevoimien valmiusharjoitukset ovat lisääntyneet poikkeuksellisesti vuodesta 2013 lähtien.
Hän pyytää ajattelemaan asiaa Venäjän näkökulmasta.
– Jos venäläinen katsoisi itseään oman uhkakäsitteistönsä kautta, niin miten Venäjä kuvailisi itseään Suomeen nähden. Venäjähän näkee Nato-maiden sotaharjoitukset omassa sotadoktriinissaan sotilaallisena uhkana, Mashiri sanoo.
Suomi historian vanki
Myös Reserviläisliitto kommentoi sunnuntaina Venäjän uhkaa.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola muistutti puheessaan, että Ukrainan sodan alkumetreillä Venäjä onnistui hybridisodankäynnillä kaappaamaan Krimin niemimaan vajaassa kolmessa viikossa. Savola pohti, montako prikaatia tai muuta jalkaväen taisteluosastoa Suomi saisi kokoon 18 päivässä.
Marshirin mukaan liitto on ydinkysymysten äärellä.
– Se on nimenomaan se ydinkysymys. Syntyy ymmärrys siihen, että meidän puolustusvoimia tarvitaan ja mitkä ovat tulevaisuuden vaatimukset. Valmius ei ole ilmaista tai kustannusneutraalia, Mashiri sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on turvallisuuspoliittisessa keskustelussaan historian vanki.
– Historiasta on tullut arkaluonteinen turvallisuuspoliittinen keskustelu. Ennen siihen vaikutti Neuvostoliiton läheisyys ja nykyään Venäjän läheisyys.
Mashirin mukaan muissa Venäjän ympärysmaissa uhkaan on jo herätty.
– Eniten muutoksen eteen on tehnyt Puola, joka on muun muassa ostanut merkittävän määrän uutta sotilaskalustoa Saksalta.
James Mashirin ulostulosta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Is
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ukrainan tilannetta on käsitelty ottamatta huomioon Naton ja jenkkien roolia....joka itse asiassa AIHEUTTI KOKO SOTKUN?
Miksi näin yksinkertainen ja selvä asia on voinut pysyä syrjässä....ainoastaan siksi että länsi hallinnoi mediaa ja kuvitelmissa oli että Venäjä saadaan polvilleen pakotteilla?
Siksi ei koko läntinen media koskaan tuo esille jenkkien osuutta, ei Ukrainassa, ei Itämeren alueella, ei Balkanin maissa....ainoastaan Venäjän uhka joka on naurettava väittämä?
Tiedämme miten tärkeä Itämeri on Venäläisille, tämän ehdollistaminen on vaarallista politiikkaa??
Tiedämme miten tärkeä Itämeri on Venäläisille, tämän ehdollistaminen on vaarallista politiikkaa??
------------------------------------------
itämeri ei ole mikään r...än meri vaan se on Natomaiden ja Suomen ruotsin meri R...ä on pieni osa koko alueesta. Eikä Se ei määritä mitenkään aluetta r....än "mereksi"
Venäjän sotilaallisen potentiaalin määrän ja laadun kasvu lähialueillamme on Suomelle merkittävin sotilaallinen vaara, josta voi nykyisin ennakoitua nopeammin ja herkemmin kehittyä uhka, jolloin Venäjä on korkeassa valmiudessa käyttää asevoimaa Suomen alueelle laajemman konfliktin ratkaisemiseen liittyen, Mashiri kirjoitti.
Myös Reserviläisliitto kommentoi sunnuntaina Venäjän uhkaa.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola muistutti puheessaan, että Ukrainan sodan alkumetreillä Venäjä onnistui hybridisodankäynnillä kaappaamaan Krimin niemimaan vajaassa kolmessa viikossa. Savola pohti, montako prikaatia tai muuta jalkaväen taisteluosastoa Suomi saisi kokoon 18 päivässä.
Mikä Masahiiri tämä oikein on?
suuri seta.agentti naton asialla.
Ensin uhkakuvan luomalla nämä natokiimaiset suomalaiset upseerit käyvät
taistoon tuimaan punaveret jännittyneillä poskillaan.
-On se harmi kun kansa ja hallitus ei kaipaa sitä natosiipeilijöiden revohkaa tänne!
Ja kaikkein vähiten kaipaamme tänne kulahtanut kommarireliikkiä Bupin hahmossa!
Pitäisi huomioida KAIKKI uhkatekijät niin Balkanilla kuin Itämeren alueella.
Yksipuolista jankutusta on kuultu aivan tarpeeksi, jopa niin paljon että Saksan ulkoministeri sen sanoi julkisesti.
saksan ulkoministerin möläytykset on turhia kun liittokanslerikin on erimieltä möläytteöijän kanssa.
Turha Itämerestä on puhua jonakin "Venäjän sisävetenä". Sen rantoja hallitsee länsi ja Nato ja Juutinrauman salmi sulkeutuu venäläisiltä heti kriisitilanteessa.
Sama tilanne on Mustalla merellä. Turkki hallitsee Bosporin salmea!
Sanomattakin selvää että Venäjä pitää Itämeren avoinna vaikka väkisin....ja jenkit ovat nyt provosoineet ihan liikaa tätä luonnollista asiaa?
Natoon
Natoon
Natoon