Mitä mieltä olette seuraavasta: lähiomaisemme sairastaa levinnyttä keuhkosyöpää ja on dementoitunut eli tilanne on kaikinpuolin huono ja ikävä. Asiaan: Meilahden sairaalan osastonlääkäri on ihan itse ylimielisesti kuten herroilla tohtoreilla on tapana - tehnyt DNR päätöksen eli potilasta ei elvytetä. Se on ymmärrettävää enkä minäkään halua että häntä elvytetään koska sillä ei saavuteta enää mitään - se mikä rassaa on lääkärin tapa hoitaa asia eli tehdä ihan itse kysymättä neuvottelematta lähiomaisten kanssa asiasta. Saako niin todella tehdä? Jos, niin varoituksen sana kaikille joiden omaiset ovat hoidossa Meilahdessa - siellä tehdään DNR päätös keskustelematta perheen kanssa.
Törkeää.
Jos lääkäri on jutellut asiasta lähiomaisemme kanssa siitä ei ole ollut mitään hyötyä koska hän ei ole orientoitunut ajassa eikä paikassa.
Olisko ollut liikaa, jos tohtori olisi kysynyt perheen mielipidettä???
Asia saatetaan julkisuuteen koska lääkärin toimintapa on törkeä ja ylimielinen.
Törkeää.
Jos lääkäri on jutellut asiasta lähiomaisemme kanssa siitä ei ole ollut mitään hyötyä koska hän ei ole orientoitunut ajassa eikä paikassa.
Olisko ollut liikaa, jos tohtori olisi kysynyt perheen mielipidettä???
Asia saatetaan julkisuuteen koska lääkärin toimintapa on törkeä ja ylimielinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On lääkereitä ja on lääkäreitä.
Toiset ylimielisiä ja suorastaan röyhkeitä. Toiset huomioonottavia ja kuuntelevia.
Itse olen saanut omiin kysymyksiini vastauksen:
"Lääkäri tekee viime kädessä päätöksen." Elämäämme tänä päivänä vaikuttava päätös tehtiin sydänleikkauksessa potilaan ollessa leikkauspöydällä. Päätös tehtiin alkuperäisen suunnitelman vastaisesti. Alkuperäinen suunnitelma oli omaisille kerrottu.
Uusi lääkärin tekemä päätös leikkaustilanteessa aiheutti suuria ongelmia jatkossa potilaan voinnissa. Ongelmat olivat niin suuria, että potilas vammautui erittäin vaikeasti.
Potilasvakuutusyhdistys tutki asiaa, päätösten ja hoidon katsottiin olleen asianmukaista. Tapaus ei ollut potilasvahinko, eikä sitä korvattu.
Raha ei meidän tapauksessa olisi pelastanut potilasta vammautumiselta, mutta olisi helpottanut ehkä jatkossa paremman kuntoutuksen, terapioiden, tilapäishoidon yms. asioiden kanssa taistelua.
Nyt taistelu jatkuu kaupungin määrärahojen vähyyden ja mm. Kelan minimikuntoutuksen puitteissa. Byrokratian kanssa on oikein mukavaa puuhastella, jos ei muuta tekemistä ole.
toisinaan mitään virallisia päätöksiä ei edes tehdä, hoitajat vaan päättävät "kiiruhtaa hitaasti" jos jotain tapahtuu...
hitaasti kiirehtää.. JOS päätöstä DNR:stä ei ole NIIN elvytys toimet aloitetaan normaali käytännön mukaan. Ota asioista selvää ennenkuin alat sormella osoitella.
päätä sitä annetaanko potilaalle DNR -päätös vai ei. Virheellisesti varsin moni omainen luulee, että meillä vallitsee samanlainen meininki kuin Jenkki sarjoissa, joissa omaiset päättävät mitä potilaalle tehdään tai ei. Toki olisi kohteliasta keskustella omaisten kanssa asiasta ja kertoa ko. päätökseen liittyvät asiat. Kirjoitit, että ko. lääkäri on yksin omassa ylhäisyydessään tehnyt päätköksen. Näinkään ei ole, vaan hoitoon osallistuvat lääkärit keskustelevat hoitolinjauksista keskenään. Mikään DNR -päätös ei ole helppo eikä niitä tehdä heppoisin perustein. Näin se vaan menee, tuntuu se omaisesta miten väärältä tahansa.