Kamuttaja: Murretta 11 pähkinää.

7 on lähes täydellinen, mutta rinkuminen oli aivan määrätynlaista huutoa.
10. Aika lähelle, mutta ei aivan.

kamuttaja kirjoitti:

7 on lähes täydellinen, mutta rinkuminen oli aivan määrätynlaista huutoa.
10. Aika lähelle, mutta ei aivan.

Rinkuminen on korkea äänistä huutamista.

kamuttaja kirjoitti:

7 on lähes täydellinen, mutta rinkuminen oli aivan määrätynlaista huutoa.
10. Aika lähelle, mutta ei aivan.

Oli toiminnassa toisten mukana, ei kuitenkaan täysimahtisena suorittajana.

kamuttaja kirjoitti:

7 on lähes täydellinen, mutta rinkuminen oli aivan määrätynlaista huutoa.
10. Aika lähelle, mutta ei aivan.

Onko rinkumista uho vai toden tosi huuto?
Kuten Irlannin selostajalla? Jalispallossa?

muistelua kirjoitti:

Oli toiminnassa toisten mukana, ei kuitenkaan täysimahtisena suorittajana.

Yllä mainittua tarjosin täydentäväsi vastaukseksi lauseeseen 10.

muistelua kirjoitti:

Oli toiminnassa toisten mukana, ei kuitenkaan täysimahtisena suorittajana.

Muuten alku oikein, mutta ei tuota loppua mukaan.
Jotensakin sellaista kuin, että siellä sekin mukana pyöri/pyörii.

tai, oisko roudasta kyse, kylmän sanomasta?

3. Erehdyin?

4. Yrittää ymmärtää?

Stop. Mulle Kuuntelen Teitä.

Rolloominen (kahdella ällällä) on juoruamista.

nomikäänsheriffi kirjoitti:

3. Erehdyin?

Aivan oikein, hömähdin on erehdyin.

nomikäänsheriffi kirjoitti:

4. Yrittää ymmärtää?

Stop. Mulle Kuuntelen Teitä.

Ei sinne päinkään.

nomikäänsheriffi kirjoitti:

tai, oisko roudasta kyse, kylmän sanomasta?

Ei ole routa, Muistelua tiesi.

Hyvää muistelua:)
Jatkakaa. Minä Opiskelen. Kaikkea. Tunnen kaikki osahyväksi; ennen kaikkea Lieksan ja monet ystävät.

Pätevä en tohdi nyt olla, kuitenkin, läsnä olen, vielä. Pohjalainen kun olen. Kamuttaja Karjalasta; tohdi en vääntää toki vääräksi oikeaa, vasenta suoraksi;)

Kakkonen oikein Muistelulla.
Rolluuttaminen (puolitoista ällää) on rolisevaa ja kaikenlaista melun aiheuttamista (mekaanista ei suullista).

Muistelulla on 1 ja 2 oikein.

Toppi tykkänään riettaasseen menoo, suap alkoon männä.

Laastia hakkeen ja ryöttäsemähän.

Ketlake on aivan eri kuin ketale.

Vittu. En oo ajanut kännissä Kaarisillan kaiteen yli. Enkä ole ollut putkassa.

Olippas samassa juoppoputkassa hoilattiin Karatejokkii.

En osaa vastata sinun harhoihisi.

Eihän se voi olla, sama IP osoite. Tarkistin. Kamuttaja on täysin toisaalla. Ja MINÄ LIEKSASSA. KAMUTTAJA etelässsä. Osoitetta en kerro. Mene ripulille, herättäjien herättelykerhon hilpeys;)

Oikea kamuttaja on minulle tuntematon. kiinnostaa kyllä, mutta ei liian uteliaasti.

Selkeästi olet, hyvä kamuttaja; hyvää tahtova, Lieksan ystävä.
Arvon annan myös täällä kirjoittelijoille toisillekin, kuten mieleeni hetkisen tuleville: Wanhalle_lieksalaisille, rotestimökin pojalle, ja muillekin oikeaa asiaa tarkoittaen ja muisteleville. Anteeksi jos en heti kaikkia hyviä muista.
Ei ole helppoa hävitä. Ei ole helppoa myöskään nostattaa oikeaa mieltä.
Väsyttääkö teitä koskaan; tunne ikään, kuin olisitte jo myllyn ajan kiviä?

Kuitenkin kulumattomia kuin ajan ymmärrys. ;)

Niin Wanhalla_lieksalaisilla, rotestimökin pojalla on tuo sama ip. Te olette yksi ja sama nike.
Vastaa vaan mulkero kysyttyyn.

ApuMoottori kirjoitti:

Niin Wanhalla_lieksalaisilla, rotestimökin pojalla on tuo sama ip. Te olette yksi ja sama nike.
Vastaa vaan mulkero kysyttyyn.

Sinulla ja Paiholan potilas päätteellä on sama ip.

nomikäänsheriffi kirjoitti:

Eihän se voi olla, sama IP osoite. Tarkistin. Kamuttaja on täysin toisaalla. Ja MINÄ LIEKSASSA. KAMUTTAJA etelässsä. Osoitetta en kerro. Mene ripulille, herättäjien herättelykerhon hilpeys;)

Oikea kamuttaja on minulle tuntematon. kiinnostaa kyllä, mutta ei liian uteliaasti.

Selkeästi olet, hyvä kamuttaja; hyvää tahtova, Lieksan ystävä.
Arvon annan myös täällä kirjoittelijoille toisillekin, kuten mieleeni hetkisen tuleville: Wanhalle_lieksalaisille, rotestimökin pojalle, ja muillekin oikeaa asiaa tarkoittaen ja muisteleville. Anteeksi jos en heti kaikkia hyviä muista.
Ei ole helppoa hävitä. Ei ole helppoa myöskään nostattaa oikeaa mieltä.
Väsyttääkö teitä koskaan; tunne ikään, kuin olisitte jo myllyn ajan kiviä?

Kuitenkin kulumattomia kuin ajan ymmärrys. ;)

Lue lisää

Jatketaan me vain asialinjalla, antaa harhaisen harhailla.
Sinä olet selvästi järkimies.

sinne.kuulutkin kirjoitti:

Sinulla ja Paiholan potilas päätteellä on sama ip.

Pääsanomat ilmehtyyvät kouvol8sa.

Kattoovatten pe

malttinen. Sinua peukutan.

Valaisit asioita asiallisesti. Kuin purjeet olisivat kohdallaan. Apumoottoria ei ollutkaan aikoinaan, ja mihin olisi edes kaivattu? ; kun miehet olivat rautaa ja tuulen tyyntäkin jaksoi kuunnella, omissa oloissaan, hyvää tarkoittaen.

Perhonen laivan ruumasta oli ainut, joka ymmärsi toivon.

Vain 5 oikein.
Ylempänä joku tiesi mitä on 3.

Mitä tuo kelekkerehti voisi olla yleiskielellä?

upealista kirjoitti:

Mitä tuo kelekkerehti voisi olla yleiskielellä?

10. siellä se pyörähtelee ripeästi ensiaskelillaan sinne tänne.

1. Oikein
2. Oikein
3. Oikein
4. Vähän pielessä
5. Oikein
6. Tarkoittaa aivan määrättyä käytöstä
7. Oikein
8. Oikein tuokin (sisältää senkin).
9. Ei tarkoita vaatetta
10. Oikein tuokin (sisältyy siihen)
11. Tarkoittaa aivan erilaista luonteen ominaisuutta

Se latvahärö voi olla Pualikan Puavon pikkuserkku,edellyttäen, että Wanhan luonnehdinta Puavosta on oikea.

Kamuttaja on vaikea ihminen ja täysi latvakakkonen

Wanha_lieksalainen huomio!

Sinulla on tosiaan hyvä murteen tuntemus.

kamuttaja kirjoitti:

Wanha_lieksalainen huomio!

Sinulla on tosiaan hyvä murteen tuntemus.

Kiitoksia kehuista! Tuntemus johtunee siitä, että olen jounut hyvin paljon paikallisten ihmisten kanssa tekemisiin. Vanhempani ja esivanhempani olivat myös murteen taitajia ja he puhuivat murteella ujostelematta. Muistista sanat putkahtelevat kielelle sopivissa tilanteissa. Uskon, että sinulla on samankaltainen tilanne. Ikä on tietenkin tässäkin asiassa suurena etuna puolellamme.

Tämänkertaisessa pähkinässä vaikeusastetta lisäsi esimerkiksi lausumisen tarkkuus - sanotaanko kaksi ällää vai puolitoista. Lopputuloksen ratkaisee kielikorvan "kunto".

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Kiitoksia kehuista! Tuntemus johtunee siitä, että olen jounut hyvin paljon paikallisten ihmisten kanssa tekemisiin. Vanhempani ja esivanhempani olivat myös murteen taitajia ja he puhuivat murteella ujostelematta. Muistista sanat putkahtelevat kielelle sopivissa tilanteissa. Uskon, että sinulla on samankaltainen tilanne. Ikä on tietenkin tässäkin asiassa suurena etuna puolellamme.

Tämänkertaisessa pähkinässä vaikeusastetta lisäsi esimerkiksi lausumisen tarkkuus - sanotaanko kaksi ällää vai puolitoista. Lopputuloksen ratkaisee kielikorvan "kunto".

Lue lisää

Sinä tiivistit hyvin.
Minä koetan puhua kotioloissa aina murteella, joten se on auttanut säilymistä.
Nyt tosiaan tuli mieleen laittaa vähän tuntumaa, ja muistutusta siitä, miten pienetkin erot ääntämisessä tekevät suuren eron merkityksessä.
Siksi varmaan vieraan on vaikea oppia koskaan kunnolla paikallista murretta.

Minulla on sen verran kielikorvaa säilynyt, että erotan aika nopeasti keskustelukumppanistani, miltä Suomen alueelta hän on lähtöisin.

Minä ehdotan äkkiväärä tai kiukkuinen.

nuori.lieksalainen kirjoitti:

Minä ehdotan äkkiväärä tai kiukkuinen.

Hyvä hyvä nuori lieksalainen.
Alussa sanoit, ettet ymmärrä yhtään, mutta nyt ratkaisit yhden vaikean oikein.

Nyt tuli 9 aivan oikein.

Monenlaisia Puavoja olen tuntenut tai tiennyt. Eräs hieman Pualikan Puavoa muistuttava nimi oli Puuton Puavo. Nimi tuli asuinpaikasta Puutto, mutta ei Puavolla paljon puitakaan ollut.

Kun ei näytä kovin paljon arvailuja tulleen Pualikan Puavosta. Oletan nimityksen tarkoittavan uutteraa ja ahkeraa miestä. Nyt ei olekaan enää monta vaihtoehtoa jäljellä - olisiko joitakin kymmeniä vain.

Pualikan Puavosta arvaisin että on innokas leipomaan.

Melekkein koko lieksajas sannoo tuolla keenon muata männessä. Illanhäsyssä jokahista rupevvaa raakasemmaan ja haakotuttammaan. Sillon aakasttaan loutan kansi ja oekasttaan roato louttaan matrassin peälle ja veittään viltti korvillen ja nahkat silimillen. Eänekäs korssoominen alakkaa paekalla ja täättää huushollin joka kolokan. Uamulla sian pierasu herättää kukon raelakkaastik kiekummaan ja uusi päevä on tuas eissä. Kamuttajallahi.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Melekkein koko lieksajas sannoo tuolla keenon muata männessä. Illanhäsyssä jokahista rupevvaa raakasemmaan ja haakotuttammaan. Sillon aakasttaan loutan kansi ja oekasttaan roato louttaan matrassin peälle ja veittään viltti korvillen ja nahkat silimillen. Eänekäs korssoominen alakkaa paekalla ja täättää huushollin joka kolokan. Uamulla sian pierasu herättää kukon raelakkaastik kiekummaan ja uusi päevä on tuas eissä. Kamuttajallahi.

Lue lisää

Tuo on niin lieksalaista, kun olla voi.

Tuo murteella kirjoittaminen onkin paljon vaikeampaa, kuin puhuminen.

Taitaa löytyä esimerkki tuosta heti edeltä. Kamuttaja kirjoittaa "Nyt mänen ötköttämmään.......". Minä taas menisin pötköttämmään. Samoin voi lötköttää ja rötköttää. Kaikki nämä ovat yleiskielen sanoja.
Jos kyseessä ei ole kirjoitusvirhe, ötköttää on juuri tuota yksilöllistä variaatiota tai eri aikoina käytettyä muotoa.

Ainakin Viekin suunalla puhuttiin nukkuessa ötkötetään. Lötköttäminen ja rötköttäminen oli valveilla makailua.

Kyllä niissä kaikissa sävyero on. Siististi peiton alla nukkuja ei rötkötä kuin sika vatukossa. Niin se murre varioi tuossakin ötköttämisessä/pötköttämisessä näköjään.

mitä oli linkun sanomasi pointti eikö nuorille saa kertoa murresanoja

Samalla tavalla kirjoitettua sanaakin voidaan käyttää eri merkityksissä. Sanan paino voi olla eri tavuilla tai kaksoiskonsonantit voidaan lausua joko pitkinä tai hieman lyhyempinä, jolloin sanan merkitys muuttuu. Asiayhteys ilmaisee, mistä on kysymys. ROLLUUTTAA - ROLLUUTTAA (kamuttajan pähkinästä).

Venäjän kielessä sanan painon muuttaminen tavusta toiseen voi muuttaa sanan merkitysen kokonaan toiseksi eikä painotuksia merkitä mitenkään, vaan se pitää tietää asiayhteydestä.

Huonosti tuli taas kirjoitettua, kun tuollaisen kysymyksen aiheutin. Halusin vain muistuttaa, että murteita voimme, saamme ja pitää käyttää oikeaa ja väärää ajattelematta. Täällä "vääräksi" tulkittu vastaus voidaan toisessa kontekstissa tulkita "oikeaksi". Se on se pointti!

linkun kirjoitti:

Huonosti tuli taas kirjoitettua, kun tuollaisen kysymyksen aiheutin. Halusin vain muistuttaa, että murteita voimme, saamme ja pitää käyttää oikeaa ja väärää ajattelematta. Täällä "vääräksi" tulkittu vastaus voidaan toisessa kontekstissa tulkita "oikeaksi". Se on se pointti!

Lue lisää

Tottakai on oikea ja väärä.kuten vasta on ainoa oikea meillä vihta Pohjamaalla.

Miten sitten käynee, kun myö innostuttaan vastalla vihtommaan:)).

Vasta ja vihta ovat muuten kiurun ja leivon ohella ainoita suomen täyssynonyymejä. Vain substantiiveina tietenkin.

Vasta syöttiin ja nyt jo pitäsi lähtee saunaan!

Samoin suolainen ja tuima.

Tuiman käsitän vieläkin suolaisen synonyymiksi;) Tiedän kyllä, että voi olla päinvastoin täällä.

Linkun puhuu asiaa.
Nuo mainitsemasi asiat olen huomannut näissä murrejutuissa.

Tarkoitukseni onkin tuoda esiin mitä silloin vanhat puhuivat eri puolilla Pielisjärveä.
Aloituksessani olleista sanoistakin, kun katsot selityksen alhaalta, huomaa kuinka erilaisia merkityksiä niillä ilmaisuilla on.

malttinen kirjoitti:

Taitaa löytyä esimerkki tuosta heti edeltä. Kamuttaja kirjoittaa "Nyt mänen ötköttämmään.......". Minä taas menisin pötköttämmään. Samoin voi lötköttää ja rötköttää. Kaikki nämä ovat yleiskielen sanoja.
Jos kyseessä ei ole kirjoitusvirhe, ötköttää on juuri tuota yksilöllistä variaatiota tai eri aikoina käytettyä muotoa.

Lue lisää

Ei ollut kirjoitusvirhe.
Laitan pari muuta esimerkkiä erilaisista makuulla oloista.

1. Muata kutjottaa = on sängyssä makuulla sairaana tai huonovointisena.
2 Muata rutjotttaa = on sammunut humalassa.

Tuo toinen sana kertoi jo paljo,n mikä oli pitkällään olon syy, ja olijan kunto.
Nuoremman polven en paljon kuullut käyttävän näitä, mutta vanhat käytti.

linkun kirjoitti:

Miten sitten käynee, kun myö innostuttaan vastalla vihtommaan:)).

Vasta ja vihta ovat muuten kiurun ja leivon ohella ainoita suomen täyssynonyymejä. Vain substantiiveina tietenkin.

Vasta syöttiin ja nyt jo pitäsi lähtee saunaan!

Lue lisää

Hauska juttu tuo vastan syönti.
Verbien puolella löytyy huilaaminen idässä ja lännessä (osassa) päinvastaista.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Samalla tavalla kirjoitettua sanaakin voidaan käyttää eri merkityksissä. Sanan paino voi olla eri tavuilla tai kaksoiskonsonantit voidaan lausua joko pitkinä tai hieman lyhyempinä, jolloin sanan merkitys muuttuu. Asiayhteys ilmaisee, mistä on kysymys. ROLLUUTTAA - ROLLUUTTAA (kamuttajan pähkinästä).

Venäjän kielessä sanan painon muuttaminen tavusta toiseen voi muuttaa sanan merkitysen kokonaan toiseksi eikä painotuksia merkitä mitenkään, vaan se pitää tietää asiayhteydestä.

Lue lisää

Venäjä on hyvä esimerkki ja kiinan kieli perustuu painotuksiin joita sanotaan tooneiksi.
Yritän opiskella sitä aivojen kunnossa pitämiseksi.

Juuri näin. Kauhavalla päin se on liian suolainen.

Ai niin se härölatva. Ymmärrän sen lähinnä esim. kuusen taimikossa ilmenevänä latvakasvun luonnottomuutena, oikkuna, eli tekee jonain vuonna useita sekavia, erimuotoisia latvoja. Ensimmäisen kerran törmäsin sanaan kun kuusentaimetin vanhoja peltoalueitani ja minua opastettiin lannoitteen valinnassa, ettei tulisi ns. härölatva taimikkoa. Saattaa olla sisäpiirin juttu. Lannoitemyyjä ainakin puhui härölatvasta. Korjatkaa jos ei ole sinne päinkään.
PS. Tuon linkun kirjoituksen kyllä ymmärsin ekalukemalla siten, että ei se mitään kieltänyt, päinvastoin, kannusti myös monipuolisuuteen. Oleellisinta kuitenkin ettei virallisessa asiakirjassa käytä näitä murresanoja. Samoin jos on nuorista kysymys, tulee mieleeni yo. kirjoitukset; jos siellä käyttää murresanoja on oltava tarkkana asiayhteyden ja tekstin merkityksellisyyden ja merkistön kanssa, että asia tulkittaisiin eduksi, eikä haitaksi.

nomikäänsheriffi kirjoitti:

Juuri näin. Kauhavalla päin se on liian suolainen.

Ai niin se härölatva. Ymmärrän sen lähinnä esim. kuusen taimikossa ilmenevänä latvakasvun luonnottomuutena, oikkuna, eli tekee jonain vuonna useita sekavia, erimuotoisia latvoja. Ensimmäisen kerran törmäsin sanaan kun kuusentaimetin vanhoja peltoalueitani ja minua opastettiin lannoitteen valinnassa, ettei tulisi ns. härölatva taimikkoa. Saattaa olla sisäpiirin juttu. Lannoitemyyjä ainakin puhui härölatvasta. Korjatkaa jos ei ole sinne päinkään.
PS. Tuon linkun kirjoituksen kyllä ymmärsin ekalukemalla siten, että ei se mitään kieltänyt, päinvastoin, kannusti myös monipuolisuuteen. Oleellisinta kuitenkin ettei virallisessa asiakirjassa käytä näitä murresanoja. Samoin jos on nuorista kysymys, tulee mieleeni yo. kirjoitukset; jos siellä käyttää murresanoja on oltava tarkkana asiayhteyden ja tekstin merkityksellisyyden ja merkistön kanssa, että asia tulkittaisiin eduksi, eikä haitaksi.

Lue lisää

kauhavalla päin kamutaja tarkoittaa puukon maali keklua kituseen

Sinä apumoottori olet hyvin omaksunut osat urbaaniakin kieltä käyttää. Hienoa. Apuluokallekin olet vapaaehtoisesti saapunut. Toisen kerran hienoa.

Keklu on toki puukkokin. Mielessä se on liian suuri kytö, väärin sammumaton liika uho tai ylpeys. Jos osaisit hieman rauhoittaa mieltäsi ja asiakeskusteluun liittyä, omiin keuhkoihisi ei keklu niin kovin koskisi.

Lisäksi vielä totean. Sinusta kyllä koulutetaan ymmärryksen tarkka-ampuja;); ja jos siihen pyrit, se vaatii verta, hikeä ja kyyneleitä. Vain vertauskuvallisesti.

Mutta apukoululainen voi yrittää, keneen siteerasin?

Aivan oikkein, suolaton ruoka on meillä tuimmoo ja joskus katotaan tuimasti.-Myöhän tää tiijettään.

Kamuttaja, kiitos:) Ensi kerralla helpompia! Tämä vain siksi, että apumoottori ei kuvittelisi meidän olevan sama henkilö. Eiköhän se siitä.

Jatkakaamme.

Viihdyn tässä tyylilajissa osaosaajana, en suinkaan paras ole, en, häpeäisin jos väärin mielin olisin edes kolmonen. Vaimoanikaan en pystyisi syvälle silmiin katsomaan, saati muita:)

nomikäänsheriffi kirjoitti:

Kamuttaja, kiitos:) Ensi kerralla helpompia! Tämä vain siksi, että apumoottori ei kuvittelisi meidän olevan sama henkilö. Eiköhän se siitä.

Jatkakaamme.

Viihdyn tässä tyylilajissa osaosaajana, en suinkaan paras ole, en, häpeäisin jos väärin mielin olisin edes kolmonen. Vaimoanikaan en pystyisi syvälle silmiin katsomaan, saati muita:)

Lue lisää

Hyvin sinä olet pärjännyt Pielisjärven murteessa Pohjanmaalta kotoisin olevana.

Ja jostain kumman syystä Miehikkälä on tuttu. Nyt en sitä kerro, mutta arvailkaa.

Porkkalan mukaviin maisemiin myös kantapäilläni tutustuin;)

nomikäänsheriffi kirjoitti:

Ja jostain kumman syystä Miehikkälä on tuttu. Nyt en sitä kerro, mutta arvailkaa.

Porkkalan mukaviin maisemiin myös kantapäilläni tutustuin;)

Minä luulen niin, että taidan arvata/tietä, miksi Miehikkälä on tuttu, ja Porkkala myös.
Annatko luvan esittää arvaukseni täällä julkisesti.

Oletko kuullut, että vanhat ihmiset siellä, sanoo Miehikkälää Tsaivikkalaksi.
Sitä en tiedä mitä sanaa tarkoittaa, en myöskään mistä juontaa, eivät hekään osanneet kertoa.

Toinen asia Miehikkälästä.
He joutuvat muuttamaan sen nimen, koska se ei mainitse toista sukupuolta.
Uusi nimi on henkilökkölä, koska siinnä ei sana mies korostu.

Hyvä kamuttaja.

Pidän sinua todellisena herrasmiehenä kun lupaa kysyt tuohon viittaamaani asiayhteyteen. Mielestäni palstan tyylilaji toisaalla ja se, että täällä on kaikenkarvaista "ystävää" ja "uteliasta" antaa jo sopivan jännitteen ja syyn sille, että ymmärtämättömät eivät osaa asiaa oikein käsitellä.

On ehkä parempi, että kerron oman versioni asiasta, niin sinulle valkaistuu sen kautta arvauksen sijasta tieto. Toki fiksuimmille muillekin, mutta ei se haittaa. Lisäksi se on sitten minun oma juttu, niin sinun ei tarvitse harmitella. Haluan pysyä edelleen anonyyminä, vaikka olen varautunutkin kaikkeen "mukavaan kivaan". Kestän kyllä jos joku täällä sanoo kuka mitä milloin ja missä;) Sen tähden en yöuniani menetä.

No, näin se menee. Miehikkälässä kävin viimeksi syksyllä vajaa kymmenen vuotta sitten. Sanotaan näin, homma etenee Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa, Luumäki… Kivenpala tuolta muistona. Porkkalassa kävin vuotta myöhemmin, mutta se että missä toimessa tai tehtävässä, haluan jättää tarkemmin kertomatta. Siltä reissulta on muistona mitali.

Uskon että tämä riittää monelle muullekin vihjeeksi mistä oli kysymys. Ja he jotka sen tietävät todella, eivät yleensä ole asioiden päälle ymmärtämättömiä.

Tsaivikkala? Saivikkalahan on kylä siellä, tavallaan keskusta. Hymyilin, melkein nauraa hyrähdin noille viimelauseillesi. Tämä on sitä neutraalia aikaa;)

PS. Ja kyllä Putin osasikin äskettäin vääristellä 1917 tapahtumia. Hyvä hän on manipuloimaan.

Ja Satuloissahan voi juoda vaikka tsaijua;)

Nyt kyllä itse itselleni nauran. Siis aikaan Miehikkälässä pitää laitta kymmenen vuotta lisää:) Sama suhde Porkkalaan.

Dopamiinireseptorini ilmeisesti toimivat pitkän matematiikan tavoin, nuorruttavat;)

Virhe kymmenen vuotta, mutta sehän on ajassamme ja ikuisuudessa tosi vähän.

PS. Ja en voi jalkapallon seurannan piikkiin laittaa.

Hulu olet kuin lokkinpoika. Toivon, kehityskelpoinen.
Jetkukin pitäisi säveltää mieleesi.

En tohtisi roskakoriinkaan heittää, vähintäkään toivoa.

https://www.youtube.com/watch?v=uJfah7NB8bM

No mutta, ApuMoottori. Olethan sinäkin saanut huomiota. Yhä enemmän saat sitä kun opit lisää.

Kohtelias ja sävykkäämpi kielenkäyttö johtaa myös siihen, että saat kohdallesi helposti lisääntyvää arvonantoa. Kokeilisit erityyppistä tyylilajia kirjoittelussasi, niin tulokset voisivat olla kohdallasi eduksesi hyvinkin vahvasti. Alhaalta on helpompi nousta kuin ylhäältä;)

PS. Tätä en suinpäin sanonut ivatakseni, vain vilpittömin mielin.

Sie kuule. Älä kaikkee usko täysin. Totista totta pojat varmaan yrittää haastaa. Eri hekilöitä kun ovat. Mikä on mikä? Kuka kukin. Eri sälleihän nuo selikiäst on. Toinen toisaalla elonsa varttunut ja ensimmäinen kauemmin toisaalla käyskennelly, toinen toisaalla täyentäät juttujjaan. Paikois hyö kuitennin jahka käynneet.

Mie oon aikoinaan ollu »Maanviljelijä Kannakselt. Nykyään Tikkakosken mannekiini.» (toivon, ei enää tarttis.)

Lainaus Linnan Tuntemattomasta.

Elä jo muuta viserrä! Kun katsoo tänäänkin kirjoitettuja juttuja ei voi kuin päätään puistella.

Hyvin osasit sanasi valita, tarkasti.seurannut. Juuri tuo mainitsemasi kääntäminen ja vääntäminen asiaan kuulumattomiin aiheisiin ovat jarruna tuon toiveesi täyttymiselle. Toki tämä on oma mielipiteeni, mutta uskoisin näin olevan monen muunkin, kuin vain täällä kirjoittelevien mielipide. Moni ystävistäni ja sukulaisistani on todennut, ettei kommentoi täällä mitään sanallakaan, em. syistä.

Mutta, kokeillaanpa taas yhden kerran. Tuolla toisaalla aloitettiin tähän jatkoon sopivampi ketju ja jatkan tätä siellä.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14357550/mites-teilla-mannoo

Mitenkään väheksymättä kirjoittajien elämänkokemusta ja tietämystä paikallishistorian tapahtumista tuo "yleistietäjänä" pitäminen tuntuu hieman vanhanaikaiselta.

Kirjoitit kuitenkin aivan oikein kysyessäsi mielipidettä. Toki senkin muodostamiseen tarvitsee faktoja, joihin perehtyminen saattaa olla ulkopaikkakuntalaisilla vähäistä.
Tuo hyvä paha dikotomia tuskin palvelee ainakaan yhdellä ulottuvuudella. Kaikilla asioilla on useita puolia. Positiiviset ja ei toivotut vaikutukset ovat muilta kuin mielipiteen tasolta vaikeasti verifioitavissa.

Ei se ole hänen vika jos sinä et ymmärrä. Ihan on kohillaan sanat. Olen muuten samaa mieltä, ei löyvy yhtä totuutta tästäkään maahanmuutosta.

pentti59 kirjoitti:

Ei se ole hänen vika jos sinä et ymmärrä. Ihan on kohillaan sanat. Olen muuten samaa mieltä, ei löyvy yhtä totuutta tästäkään maahanmuutosta.

Joka käyttää tuossa dikotomiaa tarvitsee lobotomiaa yhtä kohdallaan molemmat.

"dikotomia
kahtiajako; kahtiajakaminen sen mukaan, onko niillä jokin ominaisuus vai ei
Ihmisten jaottelu tyhmiin ja älykkäisiin on dikotomia."

Mutta hyvä ja paha asiako ei ole?

Minua kiinnostavat juuri nämä "jotkut asiat" eli paikkakunnan vanhat tapahtumat esimerkiksi viime vuosisadalta ja niihin liittyvät henkilöt. Yleistietoja ei palstalle kannata laittaakaan. Ne löytyvät tietokirjoista ja epätarkkoina tietoina jopa googlesta.

Paikkakunnan tapahtumien tarkkoja kuvauksia ei löydy hakukoneista.

Wikipedia on kansalaisten rustaama tietosanakirja, jonka tietoihin on suhtauduttava hyvin varauksella. Läheskään kaikki sen tiedot eivät pidä paikkaansa, vaan siellä on useiden henkilöiden mutu-tuntumia kirjoiteltu ihan totena.

Juurikin yleensä näin. Mukava on täältä lukee muisteluita ja sillon kyllä jokanen tajuaa sen olevan niiden kirjoittajien näkemys tai kokemus asiasta.
Joitain hyvin koottuja juttuja löytyy harvakseltaan netistä. Hyvä esimerkki Pankakosken tapahtumat -56.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100100/urn_nbn_fi_uef-20100100.pdf

Kah´sitähän myö ei tiijetä liekö tultu tuntemmaan!
Vean siinä ei oo entiijanpelluuta, jos nyt örmin, jottet oo rimpaatellu.
Veikkaelen jotta meleko samossa ijin pyörittään ja yksi yhteinen harrastussii näytöstäs olovan:))

Oliskohan se Päätalon tuotanto.

Hyvä ettet häiritse enää useasti!

Teini-iässä sitä nähdään kaikenlaista unta. Ja haaveillaan. Ei osata päättää kumpi on kampi jne. Tuolla toisaalla oli jo hyvä esimerkki kosteista unista;)

Todella hyvä teko sinulta!