Kansalaisaloite kielitaitolain kumoamisesta

Olet oikeassa, mutta selvintä on poista koko yleinen virkaruotsivaatimus. Se voidaan korvata helposti halvemmalla ja kohtuullisemmalla käytännöllä. Kuten on monta kertaa tuotu esiin.

Missään ei ole virkapakkovähemmistökieltä, ei Sveitsissäkään ole saksankielisillä pakollisia ranskanopintoja enää yliopistossa. Koko virkapakkoruotsi on DDR:n pakkovenäjän kaltainen järjestely. Pakkovenäjä poistui itäisestä Saksasta ja sen opettajat koulutettiin työn ohessa muihin kieliin. Mutta Suomessa vielä rulaa pakkoruotsi.

Kokoomuseliitti ja puolue yleensä tarvitsee vain rusufondien rahoja!

Malli kielitaidon osoittamiseen tulee ottaa esim. Ruotsista tai EU-direktiiveistä.
Nykyhallituksen sote- ym. uudistukset lähtevät "rakenteet edellä" eli niissä on kokonaisratkaisu myös kielellisten oikeuksien toteuttamiseen.

Kielitaitolaki on se "könttäratkaisu", joka ratkaisee kielikysymyksen.
Näin ollen kielitaitolain kumoaminen olisi epämieluisa sekä RKP:lle (ideologisista syistä) että hallitukselle (käytännön syistä).

RKP:lla on valitettava ajatusluutuma siitä, että RKP kontrolloi suomenkielisten elämää, se kuuluu "suomenruotsalaisuuden DNAhan".
Jos RKP ajaisi ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia, se kannattaisi kielitaitolain lakkauttamista, koska se avaa väylän ruotsinkielisille erityisratkaisuille.
Tämä on liian korkeaa matematiikkaa RKP:lle, koska tuo mainittu DNA on niin vahva heidän perimässään, vertaa "kateus ohittaa kiiman"..

Mitä tilalle: Lupa paikallisiin erityisratkaisuihin, jotka hallituksen politiikassa on korvattu yleisratkaisulla eli kielitaitolailla ja ruotsin kielen todistuksella..
joka on jokaisen suomenkielisen velvollisuus..

RKP mokasi, kun se halusi sekä erityisratkaisut että ruotsivelvollisuuden..
Nyt he saavat kielitaitolain turvaamat palvelunsa- mutta valittavat!!

Kielitaitolain kumoaminen avaisi tien win-win tilanteeseen..
Meiltä poistuisi pakkoruotsi ja ruotsinkieliset saisivat oikeuden palvelle itse toisiaan erityisrakenteissa!
Lisäksi se toisi meidät aidosti pohjoismaisen arvopohjan piiriin.

Neffen kannattaisi taas edes hiukkasen ottaa selvää mistä puhuu. Faktat olisi hyvä olla hanskassa ennen kuin niitä ryhtyy arvostelemaan.

Edellä olevasta sekoilusta käy selkeästi ilmi ettei neffe erota "kielitaitolakia" kielilaista.

"Kielitaitolaki" = Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Kielilaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423

Oikeusministeriö

Vir­ka­mies­ten kie­li­tai­to

Kie­li­tai­toa kos­ke­vat kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set

Myös la­ki val­tion vir­ka­mie­hil­tä vaa­dit­ta­vas­ta kie­li­tai­dos­ta uu­dis­tui vuo­den 2004 alus­ta. La­ki jul­ki­syh­tei­sö­jen hen­ki­lös­töl­tä vaa­dit­ta­vas­ta kie­li­tai­dos­ta (ns. kie­li­tai­to­la­ki) kos­kee se­kä val­tion et­tä kun­tien pal­ve­luk­ses­sa ole­via ja myös mää­räai­kais­ta ja työ­suh­teis­ta hen­ki­lös­töä.

Kie­li­la­ki ei edel­ly­tä vir­ka­mies­ten kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ten laa­jen­ta­mis­ta kos­ke­maan ny­kyis­tä useam­pia vir­ka­teh­tä­viä. Sen si­jaan vir­ko­jen teh­tä­vä­ku­via ja si­säl­tö­jä on poh­dit­ta­va sen sel­vit­tä­mi­sek­si, mil­lais­ta kie­li­tai­toa ne edel­lyt­tä­vät. Kie­li­tai­tois­ta hen­ki­lös­töä tu­lee ol­la juu­ri niis­sä teh­tä­vis­sä, jois­sa kie­li­tai­toa to­del­li­suu­des­sa tar­vi­taan.

Uu­den kie­li­tai­to­lain mu­kaan hen­ki­lös­töä pal­kat­taes­sa on kiin­ni­tet­tä­vä huo­mio­ta työ­teh­tä­vien edel­lyt­tä­mään to­del­li­seen kie­li­tai­toon. Kie­li­tai­toa kos­ke­vat kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set on ker­rot­ta­va ha­kuil­moi­tuk­ses­sa. Kie­li­to­dis­tus­ten li­säk­si on työ­hö­not­to­ti­lan­tees­sa var­mis­tau­dut­ta­va ha­ki­jan to­del­li­ses­ta kie­li­tai­dos­ta. Vi­ra­no­mai­sen tu­lee myös huo­leh­tia hen­ki­lös­tön­sä kie­li­tai­don yl­lä­pi­tä­mi­ses­tä muun muas­sa kou­lu­tuk­sel­la.

Val­tion pal­ve­luk­ses­sa ole­val­le voi­daan aset­taa kie­li­tai­toa kos­ke­via kel­poi­suus­vaa­ti­muk­sia vain lail­la tai ase­tuk­sel­la. Jos teh­tä­vään liit­tyy mer­kit­tä­vää jul­ki­sen val­lan käyt­töä, on suo­men ja ruot­sin kie­len tai­toa kos­ke­vis­ta kel­poi­suus­vaa­ti­muk­sis­ta sää­det­tä­vä erik­seen.

La­ki jul­ki­syh­tei­sö­jen hen­ki­lös­töl­tä vaa­dit­ta­vas­ta kie­li­tai­dos­ta (424/2003) ja val­tio­neu­vos­ton ase­tus suo­men ja ruot­sin tai­don osoit­ta­mi­ses­ta val­tion­hal­lin­nos­sa (481/2003) löy­ty­vät In­ter­ne­tis­tä osoit­tees­ta www.fin­lex.fi . Ase­tuk­ses­sa on muun muas­sa sään­nök­siä sii­tä, mi­ten kie­li­tai­to osoi­te­taan opin­to­jen yh­tey­des­sä tai kie­li­tut­kin­noil­la. Li­sä­tie­to­ja val­tion kie­li­tut­kin­nois­ta saa ope­tus­hal­li­tuk­ses­ta .

Kie­lel­lis­ten oi­keuk­sien to­teu­tu­mis­ta seu­ra­taan

Ku­kin vi­ra­no­mai­nen on vas­tuus­sa kie­li­lain nou­dat­ta­mis­ta omal­la toi­mia­lal­laan.

Oi­keus­mi­nis­te­riön teh­tä­vä­nä on seu­ra­ta lain täy­tän­töön­pa­noa ja so­vel­ta­mis­ta. Mi­nis­te­riö voi an­taa kie­li­lain so­vel­ta­mis­ta kos­ke­via suo­si­tuk­sia ja teh­dä aloit­tei­ta epä­koh­tien kor­jaa­mi­sek­si. Mi­nis­te­riöl­lä ei kui­ten­kaan ole oi­keut­ta yk­sit­täis­ta­pauk­sis­sa rat­kais­ta la­kiin liit­ty­viä tul­kin­ta­ky­sy­myk­siä.

Val­tio­neu­vos­to an­taa jat­kos­sa vaa­li­kau­sit­tain edus­kun­nal­le ker­to­muk­sen kie­lel­lis­ten oi­keuk­sien to­teu­tu­mi­ses­ta. Suo­men ja ruot­sin li­säk­si ker­to­muk­ses­sa kä­si­tel­lään ai­na­kin pe­rus­tus­lais­sa mai­nit­tu­ja saa­men ja ro­ma­nin kiel­tä se­kä viit­to­ma­kiel­tä. Tar­peen mu­kaan ker­to­muk­ses­sa kä­si­tel­lään mui­ta­kin kie­liä.

Val­tio­neu­vos­ton oi­keus­kans­le­ri ja edus­kun­nan oi­keu­sa­sia­mies val­vo­vat kie­li­lain ja sii­hen liit­ty­vän lain­sää­dän­nön nou­dat­ta­mis­ta ku­ten mui­den­kin pe­rus­tus­lais­sa sää­det­ty­jen pe­ru­soi­keuk­sien to­teu­tu­mis­ta.

Kie­li­lais­sa ei ole lain rik­ko­mis­ta kos­ke­via ran­gais­tus­sään­nök­siä. Vir­ka­mie­het toi­mi­vat kui­ten­kin vir­ka­vas­tuun alai­si­na myös kie­lel­li­siä oi­keuk­sien kos­ke­vien sään­nös­ten nou­dat­ta­mi­ses­sa.
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/virkamiestenkielitaito.html

"En tajua mihin kielitaitolakia tarvitaan, jos ruotsinkieliset saadaan motivoitumaan palvelualoille samassa suhteessa kuin palvelualoille päätyy suomenkielisiä.

Mistä se vajaus tulee?"

Mihin niitä lakeja ylipäätään tarvitaan? Miksi vain kielitaitovaatimuksia ja kielellisiä oikeuksia koskevat lait ovat neffen tikunnokassa. Eikö voitaisi luottaa siihen että ihmiset tekevät asiat oikein ihan vain omasta motivaatiosta. :-P

Mitä tuohon vajaukseen tulee niin Lehtinenhän otti siihenkin kantaa, todetessaan että ruotsinkielen taitoiset ovat niin kysyttyjä ja haluttuja yksityissektorilla ettei heitä riitä julkiselle sektorille.