Tilastokeskuksen mukaan parhaiten tienaavien 10 prosentin joukkoon vuonna 2014 pääsi Suomessa 4 911 euron kuukausiansioilla, ja eniten tienaavaan prosenttiin vaadittiin yli 8 483 euron ansiot.
Tiukimpien määritelmien mukaan keskiluokkainen tienaa 2 062–4 419 euroa kuukaudessa.
Löyhemmät määritelmät laajentavat keskiluokan jopa kaikkiin 1 768–5 885 euroa kuukaudessa tienaaviin.
Keskiluokalle on monta määritelmää. Puhtaasti ansioiden mukaan voi laskea, että keskiluokkaan kuuluu ylimmän luokan ja alimman luokan välinen, suuri osa suomalaisista.
Alaraja taloudelliselle keskiluokalle on vaikeampi määritellä. Usein käytetään köyhyyden määritelmää, jonka esimerkiksi EU on määritellyt 60 prosenttiin mediaanitulosta. Se oli Suomessa vuonna 2014 yhteensä 1 767,60 euroa. Saksan taloustutkimusinstituutti (DIW Berlin) on puolestaan määritellyt keskiluokan tiukemmin, jolloin Suomessa keskiluokan alaraja olisi 2 062,20 euroa. DIW Berlin laskee keskiluokan ylärajaksi 150 prosenttia mediaanituloista, eli Suomessa 4 419 euroa.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla mediaaniansio on jopa 4 269 euroa, jolloin periaatteessa kaikki korkeakoulutetut töissä olevat kuuluisivat vähintään keskiluokkaan.
Tiukimpien määritelmien mukaan keskiluokkainen tienaa 2 062–4 419 euroa kuukaudessa.
Löyhemmät määritelmät laajentavat keskiluokan jopa kaikkiin 1 768–5 885 euroa kuukaudessa tienaaviin.
Keskiluokalle on monta määritelmää. Puhtaasti ansioiden mukaan voi laskea, että keskiluokkaan kuuluu ylimmän luokan ja alimman luokan välinen, suuri osa suomalaisista.
Alaraja taloudelliselle keskiluokalle on vaikeampi määritellä. Usein käytetään köyhyyden määritelmää, jonka esimerkiksi EU on määritellyt 60 prosenttiin mediaanitulosta. Se oli Suomessa vuonna 2014 yhteensä 1 767,60 euroa. Saksan taloustutkimusinstituutti (DIW Berlin) on puolestaan määritellyt keskiluokan tiukemmin, jolloin Suomessa keskiluokan alaraja olisi 2 062,20 euroa. DIW Berlin laskee keskiluokan ylärajaksi 150 prosenttia mediaanituloista, eli Suomessa 4 419 euroa.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla mediaaniansio on jopa 4 269 euroa, jolloin periaatteessa kaikki korkeakoulutetut töissä olevat kuuluisivat vähintään keskiluokkaan.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Brutto vai netto? Iso ero.
kokonaisansiosta puhutaan.
eli brutto.
Jotenkin kuitenkin hämärää, kun keskituloisista sanottu 3000 € tienesteillä. Jo Urpilainenkin puheenjohtajana näin sanoi. Että mikä se laskelma on ? Tuntuisi oudolta, jossa keskiarvo otetaan siihen perusteeksi, esim tienaa 10000 € ja toinen tienaa 1000 € ja keskiansio olisi 5500 €. eli kaikkien palkansaajien keskiarvo.
Kun hyppy kuitenkin suuri päitten välillä.
kun kerran nuorna miesnä tienasin sen verran, että olin kahdensadan eniten tienaavan suomalaisen joukossa. Siihen aikaan sinne ei päässytkään aivan pikkurahalla. Karvan verran alle seitsemän miljoonaa oli tienestit sinä vuonna. Enimmän osan niistäkin rahoista vei Paavo Lipposen mulkku punikeille syötäväksi.
Sitten heräsit ja huomasit kusseesi housuun!
siis elättirupu ja punikkiapina?
Tähän lukuun ei suinkaan ole huomioitu KAIKKIA palkansaajia, vaan ainoastaan palkansaajien "paras" osa.
Mukaan laskelmiin on kelpuutettu ainoastaan säännöllistä vakituista kokopäivätyötä tekevien joukko. Kaikki osa-aikaiset, tilapäiset ym. tapaukset on jätetty näistä luvuista pois!
Tämä selittää sen, miksi tuo keskiarvo on sitten saatu näyttämään noin epärealistisen suurelta.
Tuossa puhutaan vain ansiotuloista tai jopa vain palkkatuloista. Eivätkö pääomatulotkin vaikuta siihen, kuuluuko keskiluokkaan vai ei? Pitäisi kai huomioida kokonaistulot.
En saa mastaloustukia.
Mastotukikin vielä kommarille.
Varmaan kuinka monta mastoa näkee kulkiessaan, niistä kpl korvaus.
Palkansaajan+veroprosentit+tulotasoittain+vuonna+2015
Muistaakseni Urpilaisen mukaan alle 3000€ tienaavat ovat köyhiä.
Muistan sen. Lipsahtiko sitten, vai oliko niin ulkona tosielämästä.
Veikkaan jälimmäistä.
Sosialisteillä käytössä yhteiskunnan raha, heille pientä 3000 €.
Rouva Arajärvi ei edes veroa maksa.
Rouva Arajärvi ei käytä sormuksia ?
Kuuluuko se lesbo tapaan?
Hesarin mukaan 250 000 ruokakuntaa nostaa yleistä asumistukea. Kyllä näitä vatkuleita riittää tässä maassa.
Pääsyyt asumistuen hakuun lienevät samat kuin ennenkin, eli työttömyys, pienet palkat, sairaudesta johtuva työkyvyttömyys, kova verotus, leikkaukset, jne.
Lukuisat ulkomaalaiset osaltaan nostavat asumis- ym. tukea tarvitsevien ruokakuntien määrää. Siihen käytettävä rahamäärä ei ole lainkaan pieni, joten toivotaan että Risikko saisi ylikansoitukseen ja tuhlaamiseen edes hieman järkeä. Talouden kestokykyä ja kantaväestön hyvinvointia on koeteltu jo liian kauan.
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/ministeri-risikko-turvapaikanhakijoista-radiossa-”jonkinlainen-roti-tässä-pitää-olla”/ar-AAhNsWg?li=AAaDcIL&ocid=spartandhp
Jos perheellä on omistusasunto, auto ja kesämökki, niin keskiluokkaa silloin ollaan. Asia varmistuu, jos kotona on kirjahylly ja piano. Perheen tulot voivat olla alle keskitason - puolet suomalaisista ansaitsevat vähemmän kuin se toinen puoli - keskiluokkaisuus on myös tiettyä elämäntapaa.
Evp-majuri yli 6000 kuukausieläkkeellään on suurituloinen. Kapi 4000 kuukausieläkkeellään on keskituloinen. Vanhoja koulukirjojaan, pinnasänkyä ja tuhkakuppeja myyvä Ossi on pienituloinen.
PIANO EI KELPAA KESKILUOKAN SYMBOLIKSI ELLEI SE OLE HIENO PIENO
kirjahylly on hyvä kriteeri jos siinä on mallorkaltai ostettuja porsliinijeesuksia ja eiffelin torni
jos taas on kirjahylly ja kaappitasot kirjapinoja ja papereita täynnä ja nimiä kirjoitettu käsiin kiireessä
on älykkö tai vähintään intellektuelli
1800 - 5000 RAJASSA OVAT KESÄAPULAISISTA PROFESSORIIN ei mitään järkeä
jos nämä siis ovat bruttotuloja
Sana keskiluokka on pelkkä poliittinen termi siinä kuin yläluokkakin tai alaluokan sijasta yleisemmin käytetty termi työväenluokka. Avainasemassa on nimenomaan jälkiosa "luokka", jolla ihminen pyritään ikään kuin koko iäkseen lukitsemaan tiettyyn asemaan.
Jos kuitenkin puhutaan pelkästä tulotasosta, oikeampi termi on keskituloinen. En viitsi ryhtyä tarkistamaan, mutta uskoisin niin Tilastokeskuksen kuin kansainvälistenkin instituuttien ja EU:n puhuvan noine tulorajoineen nimenomaan keskituloisista, mutta ketjun aloittaja on joko tarkoituksella tai vahingossa korvannut termin keskiluokalla.
Keskiluokka ei ole kuitenkaan mitenkään erityisesti vasemmistolaisuuteen liittyvä poliittinen termi, vaan se on ollut käytössä ja jopa ehkä syntynytkin Yhdysvalloissa 1960-1970-luvulla lähinnä sikäläisen "nuorisoyläluokan" keskuudessa. Yläluokan vesoilla oli varaa olla villejä, vapaita ja kapinallisia pienoiseen tuhmuuteenkin asti, kun ei tarvinnut käydä töissä selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Tämähän ei ollut perinteisessä mielessä hyväksyttävää, joten omaa velttoa elämänasennetta puolustettiin luomalla kielteinen kuva "keskiluokkaisista" ja itsekkäistä puurtajista, joilla ei ollut edes munaa "muuttaa maailmaa". Alaluokkaa eli esimerkiksi työttömiä ei sentään kehdattu arvostella.
AINOA VALTAAN PÄÄSSYT HYVÄKSYTTY TAISTOLAINEN
OLI HERRASVÄEN KAKARA SATU HASSI
JOKA OLI TEKNILLISEN KORKEAKOULUN REHTORIN TYTÄR JA ÄITIKIN OLLI REHTORI OPPILAITOKSESSA JA ALUNPERIN NAIMISSA RUOTSALAISEN RAHAN KANSSA NIMELLÄ HERNBERG
soitamme vanhojen hyvien aikojen kunniaksi hymnin rehtorin luiseva salli
https://www.youtube.com/watch?v=hRr2-h5-3nA
Kyllä minä aloittajana viittaan "keskiluokkaan", kun Tilastokeskus myös sitä käyttää. Käytännössä saivartelua vain, käytetään kumpaa tahansa
" keskituloinen" tai "keskiluokka", näyttäisi ainakin äkikseltään tarkoittavan samaa, jos ei nyt ihan politiikan syövereihin mennä.
Kyllä minä ihan tarkoituksella sitä tarkoitin. Voinhan olla väärässäkin tuosta ilmaisusta, mutta näin käsittäisin, hajontaa siihen kylläkin näkyy olevan, ilmaisuun.
Keskiluokka on lähempänä rikkaita kuin köyhiä.
Hyvinvoinnin kannalta tulojen riittävyys on tärkeämpää kuin tulojen suuruus.
Viittaan vaikkapa tähän:
"Rikkaiden ja keskiluokan välillä on pienempi ero kuin keskiluokan ja köyhien välillä", selviää tilastopäällikkö Juha Honkkila kirjoituksesta Tilastokeskuksen tuoreessa Tieto&trendit-julkaisussa.
Asia 2:
Äärivasemmisto ja vaihtoehtoliikkeet sanoutuvat irti väkivaltaisesta ekstremismistä.
Ekstremistisen väkivallan kuva on kolmijakoinen, siihen kuuluu
- ääri-oikeisto,
-ääri-islam, sekä
-ääri-vasemmisto ja radikaalit vaihtoehtoliikkeet.
Tänään automatkalla radiosta kuului oikein hyvä juttu, miten vertasi Guevaran aikaa ISISiin.
Muistetaan tämä aika verisenä myös. Jos muistan oikein Guevara oli koulutukseltaan lääkäri. Että, eri aikoina ollut näitä verisiä terroritekoja, kuten ISIS nyt. Muistetaan länsi.saksan terrorin veriteot, joita sanottu idän puolelta alunperin suunnitellun.
Ihan kuten sanottu, että vihreätkin olisi Stasi laboratorion tuotetta alunperin. Kovinhan kommunistisen ajattulun omaavia liikeesä oli alunperin, iha taistolais siipeäkin. Vaikkapa Satu Hassi, sanoi itse, että hänet kutsuttiin taistolaisista vihreisiin.- Ei kylläkään sanonut kuka kutsui. Itse olen siinä uskossa, että itse kutsui itsensä.
No...nyt vähän rönsyilee, alunperin ajettalemasta. Mutta haitanneeko tuo.
Stasi laboratorio teki kaikkensa vahingoittaakseen Länsi-Saksaa.
Mikähän siinä Arajärven Tarjaakin kiehtoi (silloin Halonen).
DDR murhaajia ihannoi ?
Mitä punikit tästä sanoo.
Eikös pysty kaikki melkein ole työväenluokkaa.
Kaikkihan työtä tekee,miten siihen voi rajan vetää.
Jos toisinpäin,kuka ei ole työväkeä?.Jos työ erilaista,ei se
ole pois työnteosta,ja työntekijöistä.
Riippuu siitä, käytetäänkö termiä työväenluokka, kun puhutaan ammatista, tulotasosta tai vaaleista. Kuten ylemmässä kommentissani jo viittasinkin, käsite "luokka" on erittäin herkullinen jo houkutteleva termi, koska sitä voi hyödyntää poliittisesti mitä erilaisempiin tarkoituksiin.
En itsekään ymmärtänyt luokkakäsitteen noin monimielistä merkitystä omina kouluaikoinani. Nykyinen koululaitos on käsittääkseni suorastaan nostanut kädet pystyyn ja luopunut käsitteestä luokka ja korvannut sen käsitteillä kurssi tai opintoviikko.
ja ulos virtaa täysin tyhjäpäisiä kokoomuslaisia. Joilla ei ole hajuakaan . . . oikein mistään, mutta mieltä ovat jos toistakin.
Keskiluokka katoaa. Kansa jakaantua kahtia. On pieni määrä tosi rikkaita. Loput ovat köyhiä.
Riippuu myös aikalailla perheen koosta ja yhteenlasketuista tuloista.
Ihan eri juttu, jos lapseton sinkku tienaa 3000€/kk, tai jos kolmetonnia on esim. nelihenkisen perheen kuukausiansio.
Olisi myös parempi puhua netto- kuin bruttoansioista.
Kokoomuksen Laura Räty oli se, joka möläytti, että alle 3000 ansaitseva on köyhä.
Jos on merkittävästi pääomatuloja, niin lähes varmasti kuuluu keskiluokkaam tai rikkaisiin.
vähänkin viitsii nähdä vaivaa voi hankkia pääomatuloja.
Potaskaa puhut. 2014 eniten hankkivaan kymmenykseen pääsi reilulla 8000/kk.
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html