Suomalaiset kannattavat VAHVASTI EU-jäsenyyttämme!

Kansan YLIVOIMAINEN enemmistö kannattaa Suomen EU-jäsenyyttä.

Kansan YLIVOIMAINEN enemmistö vastustaa minkään EU-kansanäänestyksen järjestämistä.

Siinäpä vähän järsimistä palstan brexit-kiimakalleille! Koittakaa nyt siis jo hieman hillitä sitä EU-erokiimaanne, kun sellaista ei ole missään näköpiirissäkään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921817098_uu.shtml

BUUUAHAHAHAHAHAHAHAAAAAAA!!!!!!!!KIIMAKALLET!!!!
25188
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

kukaan ei luota "puolueettoman" median valheisiin enää pätkääkään?

Äänestä
  • Siinäpä kiimailet omissa harhaisissa EU-erounelmissasi.

    Äänestä

  • 10-20+%+kansan+kokonaismäärästä+ei+sitten+ole+ylivoimainen+enemmistö,+kai+nyt+sen+tiesitte+?

    Äänestä

  • minä luotan

    Äänestä

Tuo "enemmistö" ei halua kansanäänestystä EU:sta. Miksi ei, siinähän tulisi jäsenyys kruunattua, kun enemmistö kerran äänestäisi KYLLÄ? Miksi tuo "enemmistö" palkää että kansanäänestys järjestettäisiin? Syy lienee hyvin ilmeinen.

"Suomalaisten selvä enemmistö ei halua, että Suomen hallitus järjestäisi Britannian tapaista kansanäänestystä EU:sta eroamisesta saati rahaliitosta eli eurosta eroamisesta ja markan palauttamisesta."

Äänestä
  • Ei tuollaista massiivista kansanäänestystä jonkun surkean pienen kiimaisen EU-erojoukon takia aleta järjestämään; kyllä sitä muitakin rahareikiä tässä maassa riittää!!

    Äänestä

  • eretwterte kirjoitti:

    Ei tuollaista massiivista kansanäänestystä jonkun surkean pienen kiimaisen EU-erojoukon takia aleta järjestämään; kyllä sitä muitakin rahareikiä tässä maassa riittää!!

    Rahareikiä? Eikö pikemminkin pelko, että enemmistö äänestää eroamisen puolesta. Aina näissä tilanteissa aletaan puhumaan "raharei'istä" kun pätevää syytä ei todellisuudessa keksitä ja totuutta ei haluta kertoa.

    Äänestä

Kriitikoiden 20 vuoden takaiset EU-arviot ovat osuneet oikeaan

Kuluneella viikolla tuli 20 vuotta Suomen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä liittymisestä Euroopan unioniin. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet kriitikkojen arvioiden osuneen oikeaan. Pahiten unioni on epäonnistunut työllisyydessä. Edut ovat olleet vaikeasti mitattavia mielikuvia kuulumisesta ”läntiseen viiteryhmään”.

Vuonna 1994 työskentelin Ei EU:lle -kampanjatoimistossa. Se oli Helsingin Vanhan ylioppilastalon takana muutaman kuukauden tilapäinen tiedotustoimisto, joka polkaistiin pystyyn valtion jakamin tiedotusvaroin. Nekin rahat jaettiin puolueellisesti. Meitä oli puolenkymmentä työntekijää Timo Kauniston johtamassa toimistossa. Laskimme, että kyllä-puolella oli noin seitsenkertaisesti enemmän rahaa ja resursseja.

Kolme suurinta sanomalehteä, Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Turun Sanomat julistautuivat EU:n kannattajiksi, eikä muiden medioiden kannasta ollut epäselvyyttä. Kansanäänestyksessä saavutettu 43 prosentin ääniosuus oli kohtuullinen epäsuhdan huomioon ottaen.
Maastrichtista
alkoi tie liittovaltioon

Ruotsin ja Suomen hakiessa jäsenyyttä Euroopan unionissa oli voimassa Maastrichtin perussopimus. Euroopan liittovaltiota kannattavat federalistit olivat päässeet voitolle 1992 Hollannin Maastrichtin huippukokouksessa. Siellä tehdyllä sopimuksella vanha EEC alkoi muuttua EU:ksi ja sen tavoitteeksi tuli Euroopan liittovaltio.

Sopimus hylättiin Tanskan kansanäänestyksessä kesäkuussa 1992. Tanska sai erivapauden olla liittymättä yhteisvaluutta euroon. Ruotsi sai jäsenyysneuvotteluissaan oikeuden kansanäänestykseen eurosta. Sekä ruotsalaiset että tanskalaiset äänestivät sittemmin ei eurolle.
ILMOITUS

Pääministeri Esko Aho sanoi Suomen hakiessa EU-jäsenyyttä 16.3.1992, että Suomi ”hyväksyy Maastrichtin sopimuksen sisällön ja päämäärän”. Siksi Suomi suorastaan aneli jäsenyyttä ehdoitta, ja unioni käytti tätä hyväksi.

Ahon hallituksen huono neuvottelutulos Suomen jäsenyysehdoista valmistui maaliskuussa 1994, ja kesäkuussa päätettiin neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä 16.10.1994. Aikaa kunnolliselle kansalaiskeskustelulle ei ollut, kun välissä olivat kesälomat.

Kampanjatoimisto esitti kolme kriittistä argumenttia liittymissopimuksesta. Kyse ei ollut vain jäsenyydestä, vaan Suomen viemisestä Euroopan liittovaltioon. EU:n kannattajat selittivät koko ajan, että ”kyse on vain jäsenyydestä”.

Tosiasiassa Suomi nieli ilman varaumia Maastrichtin perussisällön, laajenevan vallan luovuttamisen pois Suomesta. Huomautimme myös, että sopimus on aikaa myöten Suomelle taloudellisesti epäedullinen. Suomesta tulisi nettomaksaja viimeistään, kun maataloustukien siirtymäkausi on ohi.

Erityisesti varoitimme rahaliitto Emusta. Maastricht merkitsisi valuutta- ja korkopolitiikan luovuttamista pois Suomesta, ja pahinta oli työllisyyden puuttuminen sopimuksen konvergenssi- eli lähentymiskriteereistä. Se sisälsi vaaran pysyvästä suurtyöttömyydestä. Liittyminen löyhempään Euroopan talousalueeseen Etaan olisi taannut vapaakauppaedut EU-markkinoilla ilman sitoutumista liittovaltioon ja yhteisvaluuttaan.

Maastrichtin sopimus asetti päämääräksi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan antamatta turvatakuita. Kyllä-puolen keskeinen argumentti oli, että jäsenyys lisää turvallisuutta viedessään Suomen oikeaan ”läntiseen viiteryhmään”.

Katsoimme, että luvattu turvallisuuden tunne perustuu mielikuviin, ei Maastrichtin sopimuksen sisältöön. Sitoutuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan voi johtaa Suomen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi ja siten heikentää turvallisuutta.
Valtaa ja rahaa
Suomesta unionille

Perusargumenttimme ovat osuneet oikeaan. Monet EU:n kannattajatkin puhuvat nykyään avoimesti Suomen viemisestä EU-liittovaltioon, kun 1994 sitä peiteltiin. Maatalous-, kauppa- ja tullipolitiikka siirtyivät unionin toimivaltaan jo 1995. Euron takia valuutta- ja korkopolitiikka siirtyi Saksan hallinnoimalle Ekp:lle. Eurokriisin takia hyväksyttiin talouskurisopimus ja luovutettiin budjettivaltaa unionille. Lissabonin sopimuksella unionille annettiin ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa sekä luotiin presidentin ja ulkoministerin virat. Määräenemmistöpäätöksiä lisättiin.

Nyt vaaditaan jopa verotusoikeutta sekä paikkaa YK:n turvallisuusneuvostosta. Silloin unioni olisi diplomaattisesti tunnustettu valtio ja jäsenmaat osavaltioita tai läänejä. Liittovaltiokehitys on ollut nopeaa.

Taloudellisesti unioni ei ole vastannut odotuksia. Suomi on ollut alusta lähtien nettomaksaja, eli olemme maksaneet unionille enemmän kuin sieltä on saatu. Alkuvuosina tappio oli sadan miljoonan euron luokkaa, eli ei kovin merkittävä kansantaloudelle. Siirtymäajan maataloustukien pieneneminen – minkä takia kansallista maataloustukea pitää lisätä – on hiljalleen kasvattanut tappiota. Tämä siitä huolimatta, että valtionvarainministeriö kaunistelee tappiolukuja muun muassa tullitulojen osalta.

Äänestä
  • Eurokriisi on nostamassa tappion yli miljardiin euroon (Yle 9.9.). Se alkaa jo vaikuttaa kansantalouteen. Luvassa on kasvava rahavirta Suomesta etelään, sillä Välimeren maiden ja Irlannin horjuvien eurotalouksien pönkittämiseen joudutaan käyttämään yhä enemmän EU:n rakennerahastoja.

    Suomeen tuleva rahoitus vastaavasti pienenee. Eurokriisin takia vaaditaan yhä useammin velkojen yhteisvastuullisuutta. Silloin Suomi alkaisi maksaa heikkojen euromaiden velkoja. Suomesta on tulossa väkilukuun nähden unionin suurimpia maksajia.

    Tavallisessa arjessa EU-jäsenyyden suurin haitta on varmasti ollut arvonlisävero, pienyritysten tappovero ja työllistämisen este. Alv oli pakko ottaa käyttöön jäsenyyden ennakkoehtona, koska se on yksi EU:n jäsenmaksun peruste. Suomi maksaa 0,3 prosenttia ”harmonisoidusta arvonlisäveropohjasta” jäsenmaksua, eli jokaisen tuotteen tai palvelun hinnasta osa kilahtaa EU:n kassaan.
    Työttömyyttä
    ja lisää työttömyyttä

    Suurimman pettymyksen unionissa on aiheuttanut pysyvä suurtyöttömyys. Vuonna 1994 EU:n kannattajat lupasivat Suomeen miljardi-investointeja ja 50 000 uutta työpaikkaa, kunhan kyllä-äänet voittavat (mm. Ilkka Kanerva).

    Suurinvestoinneista ei ole havaintoja. Päinvastoin, tehtaita ja tuotantoa on siirretty kiihtyvällä vauhdilla pois Suomesta. Yhteisvaluutta euro on ollut kohtalokas työllisyydelle, kuten varoitimme. Euro on ollut yli kymmenen vuotta noin 30 prosenttia kalliimpi kuin dollari. Saksalle se toi silti devalvaatioedun verrattuna yliarvostettuun D-markkaan, mutta viennistä ja turismista riippuvaisille muille euromaille se aiheutti revalvaation eli rahan arvon nousun. Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa puhkesi talouskriisi, joka jatkuu.

    Suomen metsä- ja elektroniikkateollisuudelle kallis euro on ollut myrkkyä. Se kiihdytti sellu- ja paperitehtaiden alasajoa sekä tuhosi lupaavasti alkaneen it- ja elektroniikkateollisuuden. It-alan laskutusvaluutta on dollari, eikä muutosta tule EU:n tietoteknisen jälkeenjääneisyyden takia. Kalliin euron takia tietoteknisiä laitteita ja matkapuhelimia ei kannata valmistaa euroalueella. Siksi lähtivät Nokian tehtaat Suomesta ja Saksasta Romaniaan ja Intiaan.

    Pahinta on suurtyöttömyyteen sopeutuminen, ikään kuin 350 000 työtöntä olisi Suomessa normaalia. Euroalueella on lähes 19 miljoonaa työtöntä. Se on taantuvaa teollisuusaluetta, jonka ulkopuolella menee paremmin. Timo Soini on valitettavan oikeassa sanoessaan, että ”euroalueen ulkopuolisissa Euroopan maissa talous kasvaa, mutta euroalueella ei kohta kasva enää muu kuin rikkaruoho” (Kaleva 17.9.).

    Pelkän EU-jäsenyyden kriitikotkin voivat niellä, kun sen tukena oli kansanäänestys. Mutta Suomen liittäminen euroon oli anteeksiantamaton erehdys. Seuraukset ovat olleet tuhoisia. Suomessa on väärä raha. Muut Pohjoismaat pärjäävät paremmin, eikä niiden tarvitse lähettää europankkitukiaisia Kreikkaan ja Espanjaan. Pitää vakavasti kysyä onko euro todella ”peruuttamaton”? Sen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ylittävät kipukynnyksen. Välimeren maissa ollaan menettämässä kokonainen sukupolvi, kun nuorisotyöttömyys on 50 prosenttia.
    Mielikuva
    turvallisuudesta

    Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa unionin luvattiin tuovan turvallisuutta Venäjän uhkaa vastaan. Tosiasiassa unionin turvatakuut eivät ole juuri tyhjää parempia. Jäsenyys antaa korkeintaan tuulensuojaa (Kaleva 12.10.). Siksikö haikaillaan kovaäänisesti Natoon?

    Ukrainan kriisi on ollut unionin suuri ulkopoliittinen fiasko. EU oli nostamassa vallankaappauksen avulla valtaan hallitusta, jossa on mukana äärioikeistolainen Svoboda-puolue.

    Vuonna 2012 europarlamentti varoitti puolueesta, jonka ”rasistiset, antisemitistiset ja ksenofobiset näkemykset ovat vastoin EU:n perusarvoja” (KU 28.3.). Nyt puolue puhuu avoimesti etnisestä puhdistuksesta Itä-Ukrainassa. Sillä on neljä ministerinpaikkaa hallituksessa, joka saa jatkuvaa EU:n taloudellista ja poliittista tukea. Kun Venäjä samalla tukee Itä-Ukrainan kapinallisia, unioni on ajautumassa sisällissodan osapuoleksi. EU ei taida ollakaan rauhan projekti.

    Suomi puhuu nyt ”yhdellä äänellä” EU:n ulkopolitiikan puolesta ja osallistuu Venäjän ”rankaisemiseen” talouspakottein. Presidentti Sauli Niinistö on sentään yrittänyt välittää Ukrainan kriisissä, mutta hänenkin kätensä on sidottu unionin tahtoon. Suomi on ajautumassa EU:n takia Venäjän kanssa konfliktiin, joka ei ole meidän aiheuttamamme.

    EU:n päämaat ovat Naton jäseniä. Se ei ole historiallinen viiteryhmämme. Suomen pitäisi Ruotsin, Itävallan ja Irlannin kanssa vaatia liittoutumattomille maille erityisasemaa EU:ssa. Silloin Suomella olisi enemmän liikkumatilaa.

    Kun 20 vuotta myöhemmin katsoo Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksia, on vaikea nähdä mitä myönteistä on seurannut. Jotkin ympäristölait olisivat ehkä tulleet ETA-alueella voimaan hitaammin.

    Oikeastaan ainoa EU-jäsenyyden kiistaton ”hyöty” on mielikuva ja tunne kuulumisesta ”läntiseen arvoyhteisöön”. Tosin joudumme maksamaan siitä kalliin hinnan. Olemme olleet 20 vuotta EU:n tuu

    Äänestä

  • onnee kirjoitti:

    Eurokriisi on nostamassa tappion yli miljardiin euroon (Yle 9.9.). Se alkaa jo vaikuttaa kansantalouteen. Luvassa on kasvava rahavirta Suomesta etelään, sillä Välimeren maiden ja Irlannin horjuvien eurotalouksien pönkittämiseen joudutaan käyttämään yhä enemmän EU:n rakennerahastoja.

    Suomeen tuleva rahoitus vastaavasti pienenee. Eurokriisin takia vaaditaan yhä useammin velkojen yhteisvastuullisuutta. Silloin Suomi alkaisi maksaa heikkojen euromaiden velkoja. Suomesta on tulossa väkilukuun nähden unionin suurimpia maksajia.

    Tavallisessa arjessa EU-jäsenyyden suurin haitta on varmasti ollut arvonlisävero, pienyritysten tappovero ja työllistämisen este. Alv oli pakko ottaa käyttöön jäsenyyden ennakkoehtona, koska se on yksi EU:n jäsenmaksun peruste. Suomi maksaa 0,3 prosenttia ”harmonisoidusta arvonlisäveropohjasta” jäsenmaksua, eli jokaisen tuotteen tai palvelun hinnasta osa kilahtaa EU:n kassaan.
    Työttömyyttä
    ja lisää työttömyyttä

    Suurimman pettymyksen unionissa on aiheuttanut pysyvä suurtyöttömyys. Vuonna 1994 EU:n kannattajat lupasivat Suomeen miljardi-investointeja ja 50 000 uutta työpaikkaa, kunhan kyllä-äänet voittavat (mm. Ilkka Kanerva).

    Suurinvestoinneista ei ole havaintoja. Päinvastoin, tehtaita ja tuotantoa on siirretty kiihtyvällä vauhdilla pois Suomesta. Yhteisvaluutta euro on ollut kohtalokas työllisyydelle, kuten varoitimme. Euro on ollut yli kymmenen vuotta noin 30 prosenttia kalliimpi kuin dollari. Saksalle se toi silti devalvaatioedun verrattuna yliarvostettuun D-markkaan, mutta viennistä ja turismista riippuvaisille muille euromaille se aiheutti revalvaation eli rahan arvon nousun. Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa puhkesi talouskriisi, joka jatkuu.

    Suomen metsä- ja elektroniikkateollisuudelle kallis euro on ollut myrkkyä. Se kiihdytti sellu- ja paperitehtaiden alasajoa sekä tuhosi lupaavasti alkaneen it- ja elektroniikkateollisuuden. It-alan laskutusvaluutta on dollari, eikä muutosta tule EU:n tietoteknisen jälkeenjääneisyyden takia. Kalliin euron takia tietoteknisiä laitteita ja matkapuhelimia ei kannata valmistaa euroalueella. Siksi lähtivät Nokian tehtaat Suomesta ja Saksasta Romaniaan ja Intiaan.

    Pahinta on suurtyöttömyyteen sopeutuminen, ikään kuin 350 000 työtöntä olisi Suomessa normaalia. Euroalueella on lähes 19 miljoonaa työtöntä. Se on taantuvaa teollisuusaluetta, jonka ulkopuolella menee paremmin. Timo Soini on valitettavan oikeassa sanoessaan, että ”euroalueen ulkopuolisissa Euroopan maissa talous kasvaa, mutta euroalueella ei kohta kasva enää muu kuin rikkaruoho” (Kaleva 17.9.).

    Pelkän EU-jäsenyyden kriitikotkin voivat niellä, kun sen tukena oli kansanäänestys. Mutta Suomen liittäminen euroon oli anteeksiantamaton erehdys. Seuraukset ovat olleet tuhoisia. Suomessa on väärä raha. Muut Pohjoismaat pärjäävät paremmin, eikä niiden tarvitse lähettää europankkitukiaisia Kreikkaan ja Espanjaan. Pitää vakavasti kysyä onko euro todella ”peruuttamaton”? Sen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ylittävät kipukynnyksen. Välimeren maissa ollaan menettämässä kokonainen sukupolvi, kun nuorisotyöttömyys on 50 prosenttia.
    Mielikuva
    turvallisuudesta

    Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa unionin luvattiin tuovan turvallisuutta Venäjän uhkaa vastaan. Tosiasiassa unionin turvatakuut eivät ole juuri tyhjää parempia. Jäsenyys antaa korkeintaan tuulensuojaa (Kaleva 12.10.). Siksikö haikaillaan kovaäänisesti Natoon?

    Ukrainan kriisi on ollut unionin suuri ulkopoliittinen fiasko. EU oli nostamassa vallankaappauksen avulla valtaan hallitusta, jossa on mukana äärioikeistolainen Svoboda-puolue.

    Vuonna 2012 europarlamentti varoitti puolueesta, jonka ”rasistiset, antisemitistiset ja ksenofobiset näkemykset ovat vastoin EU:n perusarvoja” (KU 28.3.). Nyt puolue puhuu avoimesti etnisestä puhdistuksesta Itä-Ukrainassa. Sillä on neljä ministerinpaikkaa hallituksessa, joka saa jatkuvaa EU:n taloudellista ja poliittista tukea. Kun Venäjä samalla tukee Itä-Ukrainan kapinallisia, unioni on ajautumassa sisällissodan osapuoleksi. EU ei taida ollakaan rauhan projekti.

    Suomi puhuu nyt ”yhdellä äänellä” EU:n ulkopolitiikan puolesta ja osallistuu Venäjän ”rankaisemiseen” talouspakottein. Presidentti Sauli Niinistö on sentään yrittänyt välittää Ukrainan kriisissä, mutta hänenkin kätensä on sidottu unionin tahtoon. Suomi on ajautumassa EU:n takia Venäjän kanssa konfliktiin, joka ei ole meidän aiheuttamamme.

    EU:n päämaat ovat Naton jäseniä. Se ei ole historiallinen viiteryhmämme. Suomen pitäisi Ruotsin, Itävallan ja Irlannin kanssa vaatia liittoutumattomille maille erityisasemaa EU:ssa. Silloin Suomella olisi enemmän liikkumatilaa.

    Kun 20 vuotta myöhemmin katsoo Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksia, on vaikea nähdä mitä myönteistä on seurannut. Jotkin ympäristölait olisivat ehkä tulleet ETA-alueella voimaan hitaammin.

    Oikeastaan ainoa EU-jäsenyyden kiistaton ”hyöty” on mielikuva ja tunne kuulumisesta ”läntiseen arvoyhteisöön”. Tosin joudumme maksamaan siitä kalliin hinnan. Olemme olleet 20 vuotta EU:n tuu

    lensuojassa vaikutusvallattomia maksajia. Ja kustannukset mielikuvasta ovat nousussa, niin taloudellisesti kuin poliittisesti.

    Äänestä

EU-eron haikailja = Maanpetos ryssä.

Äänestä
  • Jo on karut totuudet teillä rasmuslasilla.

    Äänestä

  • Suksi vittuun paskaryssä

    Äänestä

Valtionvelka

Perustuslain mukaan Suomen valtiolle voidaan ottaa lainaa eduskunnan suostumuksella. Valtion lainanottotarve syntyy valtion budjetin mahdollisesta alijäämästä ja erääntyvän velkakannan jälleenrahoittamisesta.

Velan kustannuksiin vaikuttaa ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset.

Valtiovarainministeriö vastaa valtionvelan hoitamisen strategisesta linjasta, ja käytännön rahoitusoperaatiot toteuttaa Valtiokonttori.
Valtiokonttorin valtionvelka

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkinen-talous/valtion-velka/

Äänestä

Iltalehden+facebook+sivuilla+90%+ihmisistä+peukutti+EU+ero+äänestyksen+puolesta.+Miksi+pitää+valehdella+tästäkin+aiheesta+tekaistun+kyselyn+avulla?

Äänestä

Olen reilu 30-vuotias suomalainen kantaväestöön kuuluva valkoinen mies. Kannatan Suomen EU-jäsenyyttä, koska olen aikuisikäni elänyt EU:n piirissä Suomessa ja olen siitä myös hyötynyt mm. passivapaana matkailuna Euroopan kaupungeissa kuten Amsterdam ja Barcelona. Lisäksi olen tilannut tullivapaasti tavaraa Euroopan nettikaupoista, viimeksi rannekellon joka olisi Suomessa maksanut 100 euroa kivijalkaliikkeessä. Sain saman kellon 36 eurolla Ranskasta, eikä suomi saanut alveja eikä yrittäjä ylihintaa Suomessa kellosta. Sitä edellinen ulkomailta tilaamani tuote oli ulkoilutakki ja sekin olisi Suomessa maksanut 200-220 euroa, sain ulkomailta alta puoleen hintaan jättämällä verot ja tullit Suomeen maksamatta.
Suomen ei pidä missään nimessä erota EU:n vapaakauppa-alueesta eikä vetäytyä vapaan liikkuvuuden ulkopuolelle Euroopassa. On kaikille hyväksi, että Euroopassa voi vapaasti liikku maasta toiseen ja käyttää (lähes) kaikkialla samaa Eurovaluuttaa eikä tarvitse vaihtaa rahaa huonolla kurssilla välillä.
koen olevani enempi Euroopan kansalainen kuin mitenkään yksinomaan suomalainen. Vastustan monia tämän yhteiskunnan instituutioita ja verokäytäntöjä sekä viranomaisten päätöksiä monissa asioissa. Vastustan myös suomalaisten kiristyneitä asenteita EU:ta kohtaan, koska kyse on usein ihan vain typerän rasistin tietämättömyydestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää omaa parastaan joka on Suomen EU-jäsenyys.

Äänestä
  • Minä taas vastustan EU:ta ja resetoin äänesi omallani !

    Äänestä

Eikös ole jänskää, että Panama-keskustelu peittyi brexit-hysterian alla. Onko briteillä jotain salattavaa?

Äänestä

Kusetus meni puihin MV-lehden takia – juoni paljastui kesken sen valmistelun
Koko koneisto on valjastettu propagandaan EU:ssa pysymisen puolesta - tällä kertaa yritys on tuomittu epäonnistumaan, sillä perinteisellä valhemedialla on nyt vastavoima: uusmedia, joka kaivaa totuuden.

30.06.2016 13:56, 440 lukukertaa

Osta päivän MV-lehti ja tue jatkuvuutta!

Pekka Karhuvaara kertoi vuosia sitten median yhtenäisestä manipuloinnista EU-jäsenäänestyksen yhteydessä, jotta kansa saadaan EU-jäsenyyden taakse. Vain EU:n myönteisiä puolia tuotiin esille, ei kielteisiä.
karhuvaaraerkko

Kuvakaappaus Ilta-Sanomista vuodelta 2010.

Samoin on toimittu maahanmuuton kanssa sen jälkeen. Esimerkiksi opettajat on ohjeistettu tuomaan esille vain myönteisiä pakolaisuuteen ja (haitta)maahanmuuttoon liittyviä asioita, ei kielteisiä.

Nyt suomalaiset ovat havahtuneet siihen, ettei EU ollutkaan sitä, mitä luvattiin. Suomi on nettomaksaja, omat kansalaiset jonottavat leipää ja muiden maiden kansalaiset menevät edelle kaikessa tarjottavassa sosiaalituessa, myös asuntojonoissa.

Jotta suomalaiset eivät äänestäisi EU-eron puolesta, kuten Britannia äskettäin teki, koko media- ja valtaapitävien koneisto on valjastettu ylläpitämään kuvaa, että suomalaisten yhtenäinen rintama on EU-jäsenyyden puolella.

Ilta-Sanomat jäi kiinni housut kintuissa manipuloidessaan EU-kyselyn tuloksia, lue tämä: http://mvlehti.net/2016/06/26/valtamedian-eparehellisyys-paljastettu-talla-kertaa-iltasanomat-vaarensi-kyselynsa-tuloksen/

Kun nyt kävi näin hassusti, ettei Ilta-Sanomien tuloksella voitukaan ratsastaa, Iltalehti tilasi Taloustutkimukselta tutkimuksen EU- ja eurojäsenyydestä.
IL kysely ero eurosta eusta

Kuvakaappaus Iltalehden uutisoinnista.

Härskimpää tulosta tuskin olisi voitu julkaista.

“Tutkimuksen” mukaan vain 27 prosenttia vastaajista kannattaa kansanäänestystä, 69 ei kannata ja 4 prosenttia ei osaa sanoa.

Kansanäänestys eu taloustutkimus

Kuvakaappaus Iltalehden uutisoinnista.

Iltalehti ei kerro kyselyn otantaa, tai millä aikavälillä kysely tehtiin. Oletettavasti hyvin pikaisesti ja valikoiduilla vastaajilla – jos aitoa kyselyä edes tehtiin.

Kokoomuksen Verkkouutiset jakaa jo Iltalehden höttöä ja tukee mielikuvaa, etteivät suomalaiset kannata kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, vaikka jokainen omilla aivoillaan ajatteleva kansalainen tietää, ettei tilanne ole tämä.

Kohta saanemme nähdä koko mediarintaman jakavan samaa “ilosanomaa”.

Verkkomedia ero eusta kysely

Kuvakaappaus kokoomuksen Verkkouutisista.

MV-lehti kysyi, pitäisikö Suomen luopua EU-jäsenyydestä. Tulos poikkeaa perinteisen valhemedian esittämästä.
MV kysely EU

Kuvakaappaus MV-lehden kyselystä.

MV-lehden kyselyyn on vastannut yli 5000 henkilöä.

Noin 94 prosenttia vastaajista kannattaa Suomen eroa EU:sta.
EU crisis

EU murenee – suomalaisen perinteisen valhemedian manipuloinnista huolimatta.

Mikä siis on totuus? Se, että suomalaisia kustaan silmään aivan samalla tavalla, kuin on kustu silmään jo ennen ensimmäistä EU-kansanäänestystä ja aina siitä lähtien.

Enää se ei vaan mene läpi!

Lähteet: IL, Verkkouutiset, MV-lehti

T2/MV
[email protected]

Äänestä

Brittien gallupeissa povattiin Bremain puolelle rökälevoittoa mutta toisin kävi. Jos Kyllä EU:lle on noin ylivoimainen niin sittenhän voimme huoletta järjestää EU kyselyvaalit !

Äänestä
  • Ne+31+maata,+jotka+muodostavat+ETA:n,+muodostavat+suurimmat+yhtenäiset+markkinat+koko+maailmassa.+Markkinat+ulottuvat+Pohjoiselta+jäämereltä+Välimerelle+asti.+Alueella+asuu+yli+500+miljoonaa+kuluttajaa.+ETA:n+ansiosta+Euroopan+sisämarkkinoiden+neljä+perusvapautta+-+tavaroiden+(maataloustuotteita+lukuun+ottamatta),+palvelujen,+henkilöiden+ja+pääoman+vapaa+liikkuvuus+-+on+laajennettu+koskemaan+EU:n+lisäksi+myös+EFTA-maitahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_talousalueEUta+ei+tarvita+se+on+kallis+ja+vie+itsenäisyytemme+josta+on+rippeet+jäljellä+ja+nekin+aiotaan+poistaa+liittovaltiolla,+me+olemme+sitten+vain+maksajia.Pitäisikö+Suomen+erota+EU:sta?Kyllä:+65.24+%+Ei:+34.76+%+Ääniä:+10981http://www.adressit.com/kyselyt/?id=13________________________________________

    Äänestä

eu on niin kammottava puhallus, että pidän suomen vallattuna. Suomen omaisuus on ryöstetty eikä ryöstölle näy loppua.

Suomen omat poliitikot ovat yhtä vihamielisiä suomea ja sen taloutta kohtaan.

Miten helvetissä se maa, jonka puolesta täällä on sodittu on myytävissä harvojen ylivelkaantumisen vuoksi?

eu on suomelle epäedullinen ja tappiollinen sopimus.

Puolesta- äänet äänestävät pelkästään mutulla ja tunteella.
Eron puolesta- argumentoivat faktoilla.

miksi eu kannattajat ovat toisen omaisuuden sosialisoivia kommunisteja?
miksi se on nyt niin sallittua?
Miten nuoret voivat perustella kannatuksen puheluiden hinnalla ja
kansalaispalkalla (lisää itselle sosiaalietuisuuksia)?

Suomen talous kuolee eu jäsenenä. Tästä tulee aarniometsä ja eläintarha.

Äänestä

"ryssälä" se kaikkien vihaama maa on sentään itsenäinen toisin kuin suomi

Äänestä

"Suomen kansa" ja kun galluppi, on ja kun 30 prosenttia ei enää usko yhteenkään poliitikonloiseen herää kysymys miksi kusessa ollaan?

Äänestä

en tunne KETÄÄN joka kannattaisi eu:ta
ei minkään ikäiset

Äänestä

Kommentoi aloitusta


retererterrt kirjoitti:

Kansan YLIVOIMAINEN enemmistö kannattaa Suomen EU-jäsenyyttä.

Kansan YLIVOIMAINEN enemmistö vastustaa minkään EU-kansanäänestyksen järjestämistä.

Siinäpä vähän järsimistä palstan brexit-kiimakalleille! Koittakaa nyt siis jo hieman hillitä sitä EU-erokiimaanne, kun sellaista ei ole missään näköpiirissäkään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921817098_uu.shtml

BUUUAHAHAHAHAHAHAHAAAAAAA!!!!!!!!KIIMAKALLET!!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu