Veikkauksia

kansalaiskeskustelulle olisi maanpuolustuksen järjestelystä, ammattiarmeija versus asevelvollisuusarmeija;sotilaallinen liittoutuminen, Eu- puolustus, Natoon hamuaminen, muuttunut turvallisuusympäristö, aluepuolustus ja tenologian kehitys vaativat tuoreita kansalaismielipiteitä!
Vielä tärkeämpi kuitenkin (ja kaikesta huolimatta) olisi viritellä keskustelua globaalista rauhan ja aseriisunnan periaatteesta ja tarpeesta, sillä sehän on ihmiskunnan olemassaolon jatkuvuuden ainoa tae! Missään ei tavallinen kansalainen tarvitse ainuttakaan sotilasta ja kukaan ei ole voittanut ikinä ainuttakaan sotaa, vai onko joku toista mieltä?
Vain aseteollisuus tarvitsee sotaa ja sodanuhkaa kierrättäkseen verorahat osakkaidensa taskuihin! Miettikääpä kansalaiset, Suomen puolustusministerikin toimiin asetehtaiden myynninedistäjänä! Olisiko miehessä itsessä, " tosipaikassa", kykyä räjäytellä kuormapommejaan savimajakyläläisten päälle! Ehkä puolustusministereiksi kannattaisi valita pasifisteja kaikkialla maailmassa! Suomessahan sellainen oli 40-luvun lopulla; Yrjö Kallinen , osuuskauppamies ja intialaisen filosofian tuntija ja ystävä.
Maailmanrauhan suurin ja välittömästi helpoiten raivattava este on tietenkin aseteollisuus! Nykyihminen, monipuolisena teknologiana taitajana tuskin lähtisi kanssaihmisiään nirhaamaan ilman nykyaikaisia "sotaurheiluvälineitä"!. Sota on tehty liian helposti sytytettäväksi ja hauskaksi käydä ja älykkäimmät keräävät voitot taskuihinsa!