väittää että usko jumalaan on horjunut katastrofin myötä!!! En voi ymmärtää tätä. Eikö kaikella ole jokin tarkoitus! Nyt meni kyllä maku pappeihin. Itse en ole uskovainen (mitä se nyt tarkoittaakaan), en siis julista että uskon Jumalaan!! Eikö tämä katastrofin tarkoitus ole avata meidän hyväosaisten silmiä että näemme muun maailman olot, kurjuuden jne. Nytkin saatiin paljon kerättyä rahaa hyvään tarkoitukseen. Eikö tämä ole koko asian pointti???
Miten voi pappi julkisuudessa
Liisa
381233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi, mutta täytyy muistaa, että pappikin on ihminen ja kyseinen pappi oli erittäin järkyttynyt nähneensä omin silmineen katastrofialueen.
Papin tehtävä on olla jonkinlaisena henkisenä tukena ja turvana, mutta tässä tapauksessa pappikin olisi tarvinnut henkistä apua. Ehkä kyseisen papin kannattaisikin lähiaikoina mahdollisesti itse turvautua ammattiauttajan apuun.
Pappi on varmaan nähnyt paljon enemmän kamaluuksia kuin moni suomalainen katastrofin läpikäynyt joka pääsi heti ensimmäisenä palaamaan takaisin Suomeen. Hän on varmasti nähnyt ja kuullut enemmän kuin kukaan meistä muista.
Myötätuntoa ja jaksamista papille!
jotkut ovat saaneet päähänsä että kaikella olisi jokin tarkoitus? Huokaus.
oletko vielä niin nuori ettet ymmärrä?? Miksi tunnen itseni vanhaksi (vaikken vanha olekkaan). Olen maailmaa nähnyt, elänyt ja kokenut. Nähnyt paljon enemmän kuin muut (henkisesti). Kaikella on tarkoituksena.
"Olen maailmaa nähnyt, elänyt ja kokenut. Nähnyt paljon enemmän kuin muut (henkisesti)"
Taidat kuvitella olevasi supermies? Minä nimittäisin sinua kyllä pikemminkin tyhjien tynnyreiden kolistelijaksi.
Kristinuskossa ei ole kunnolla ratkaistu
teodikea-ongelmaa. Eli miksi kaikkivoipa, absoluuttisen rakastava ja hyvä Jumala voi sallia suuret kärsimykset? Viitataan yleensä vain ihmisen syntiinlankeemukseen Eedenin puutarhassa, vaikka jokainen ajatteleva ihminen pitää koko Eedenin paratiisi-juttua käytännössä pelkkänä myyttinä. teoriassa tietysti on periaatteessa mahdollista, että 1. Mooseksen kirja on täyttä totta)
Teodikia-ongelmaa ei ole olemassakaan ilman näitä perusteettomia kristillisiä jumala-olettamuksia.
Hyvän ja pahan tajulle, kärsimykselle ja kuolemalle on luonnollisia selityksiä, jotka tekevät yliluonnollisten olentojen liittämisen mukaan paitsi tarpeettomaksi myös harhaanjohtavaksi.
...todellakaan olla edes teoriassa totta,sillä se sisältää nykymuodossaan niin paljon väärää `tietoa´,kö ?!?
Ja yleensäkin koko idean alkuperän todellisuus ???
Kannattaisi ehkä tutustua hieman luonnontieteisiin ym. todelliseen tietoon uskomusten sijaan,kö ?!?
lol
;-)
Ota huomioon, että papit ja piispat eivät yleensä ole Suomessa uskovia. Toiset ovat tulleet joskus uskoon, mutta luopuneet ja toiset eivät ole koskaan uskoon tulleetkaan.
Ei uudesti syntyneen kristityn usko horju mistään onnettomuuksista, katastrofeista eikä lottovoitoistakaan. Ne ovat maallisia tapahtumia. Hengessä (olemme siis uudestisyntyneet Jumalan Pyhästä Hengestä) elämme Jeesuksen yhteydessä ja rauha säilyy tuli mitä tuli. Usko päin vastoin kasvaa koettelemuksissa ja vainoissakin.
samaa mieltä kanssasi. Vaikka en minäkään ole "uskovainen" tulin piispan/papin puheista suorastaan vihaiseksi. Ei pitäisi julkisesti puhua tuollaisia asioita. Arvostus pappeihin romahti kertaheitolla.
epärehellinenkö papin/piispan pitäisi olla?
Ei epärehellinen, vaan rehellinen itselleen ja Jumalalle.
Papin pitäisi olla uskovainen, tietenkin.
Uskoon kuuluu myös epäily, onneksi! Kaikilla ei tunnu aina kuuluvan ja silloin syntyy helposti ongelmia. Ollaan niin uskovia, NIIN uskovia, että monia sekin ärsyttää. Epäusko onkin sitten jo ihan toinen juttu. Mutta sitähän nämä papit ja piispat eivät kai ole osoittaneet?
Mielestäni Huovinen osoitti selkeätä epäuskoa sanoessaan:
"Uskoni horjui..."
"Jumala käänsi selkänsä"
Mikäli uskomme on ankkuroituna Kristukseen, se on täysin varmalla pohjalla ja kestää täältä ikuisuuteen.
Jumala ei ole kääntänyt selkäänsä kenellekään, riippumatta niistä tunteista jotka meitä vallitsevat.
Jumala on aina valmiina kun kuka tahansa ihminen etsii pelastusta ja haluaa lähestyä Häntä.
On aina yhtä pelottavaa kuulla tai lukea näitä kristittyjen toisistaan syytämiä arvioita ja tuomioita. Tuntuu käsittämättömältä, että joku Jumalaan uskova eläisi niin maailmasta irrallaan, ettei olisi koskaan epäillyt Jumalan kaikkivaltiuteen liitettyä rakkautta. Mikäli näin kuitenkin on, luulisi, että mokoma täydellisyys osaisi suhtautua toisen rikkinäisyyteen ja ihmisyyteen suurimmalla mahdollisella lähimmäisenrakkaudella. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.
Meillä papeilla on varsin laaja otos siitä, mitä ihmisyys kaikessa raakuudessaan ja raadollisuudessaan voi olla. Me näemme myös sen, ettei hyvyys todellakaan aina tapahdu. Tuolloin ainoa mahdollinen keino (mikäli haluaa säilyttää rehellisyytensä ja itsearvostuksensa) on myöntää: "Minä en tajua, mitä sinä Jumala oikein touhuat. En ymmärrä, miksi saan katsella vain selkääsi, enkä varsinkaan ymmärrä, miksi lapsi jäi Aasiassa ilman vanhempia." Tuo ei ole epäuskoa vaan uskon eräs välttämätön osa-alue. Jos Jumala olisi kaikessa käsitettävissä, ei hän enää olisi Jumala, vaan vain ihmisen kokoinen jumalan korvike. Me emme tiedä Jumalasta kaikkea, emmekä voi ymmärtää häntä täysin. Mikäli näin kuvittelemme, emme tunne Raamatun Jumalaa vaan oman mielikuvituksemme tuotteen.
Kun kohtaan työssäni päivittäin surevia Aasian katastrofin koskettamia ja rikkomia ihmisiä, ei mieleeni tule hetkeksikään se, että oikeus on tapahtunut, hyvyys on osunut kohdallemme. Ei. Mieleeni kirpoaa kirosanoja ja suurinta mahdollista surua. "En minäkään tiedä, enkä ymmärrä, mutta voin itkeä kanssasi."
Huovinenkin kuitenkin päätti jokaisen haastattelunsa toteamalla, että Jumalaan uskominen on ainoa, mitä jää jäljelle. Minusta tuo ei ole epäuskoa, tai mikäli on, ovat kuvitelmani maailmasta, Jumalasta ja uskosta totaalisesti vääristyneitä.
Job, jota pidetään teodikean sankarihahmona, todellisena Jumalan miehenä hädässäkin, huusi "Jumala, sinä olet ajanut minut uuvuksiin". Minusta tuo on sitä suurta rehellisyyttä, jota kristityt kaatuilijat ja huutelijat kaipaavat. Jumala ajaa uuvuksiin.
Ystäväni sanoin: "Jumala, sinä teet outoja tekoja. Sinä revit, satutat ja teet minut avuttomaksi ja surulliseksi. Koen, että pahuus vie kaiken. Ymmärrän sinua aina vain vähemmän, mutta tarvitsen sinua aina vain enemmän."
Muistakaamme, että toisen uskoa arvioidessamme ja arvostellessamme emme lainkaan edistä Jumalan asiaa. Kun yksi sormi osoittaa toista syntistä, kolme osoittaa takaisin (kokeile vaikka!)
voi, ettekö Te todellakaan tiedä mitä Jumala näillä kaikilla teoillaan oikein tarkoittaa?? Olenko minä ainoa ihminen maailmassa joka tämän tietää??
Eli ei muuta kuin kirjaa kirjottamaan!
"Tuntuu käsittämättömältä, että joku Jumalaan uskova eläisi niin maailmasta irrallaan, ettei olisi koskaan epäillyt Jumalan kaikkivaltiuteen liitettyä rakkautta"
Kyllähän sitä epäilyä on, mutta haastapa Jumala kunnolla Jaakobinpainiin, ja käy sitten ainakin kerran jäähdyttelemässä päätäsi mielisairalassa. Sitten vasta tietää, mihin uskoo, totiseen
Jumalaan. Ilman epäilyjä.
Onko sinulla varaa sanoa totuudeksi omia mielipiteitäsi? Entä jos papit ovatkin uskossa? Herran tiet ovat tutkimattomat, ja siksi meidän olisi hyvä oppia armollisuutta. Olen itsekin joutunut monta kertaa katumaan omia itsekkäästi varmoina lauottuja totuuksia.
Hedelmistään puu tunnetaan. Katso nyt heidän hedelmiään.
...niin pitäisikö hänen edes olla tietäväinen ?!?
Eikös ne sulje toisensa pois yhtälöstä...siis jos on rehellinen...itselleen,kö ?!?
lol
;-)
Jos pappi ei ole uskovainen, hänen ei pitäisi olla pappi lainkaan. Sellainen pappi pettää itseään ja muita.
> ...niin pitäisikö hänen edes olla tietäväinen ?!? <
Kyllä, hänen pitäisi olla sen verran tietäväinen, että joko luopuisi papin virastaan tai pyytäisi syntejään anteeksi ja uskoisi Jeesukseen Kristukseen.
Hän alensi itsensä. Hän armahti. Sitä paremmalla syyllä pitää olla armollisia meidän, jotka olemme ymmärryksessämme puutteellisia. Sillä meidän teoistammehan meidät tunnetaan.
Tosin Jumala on onneksi ymmärrystämme suurempi.
...olisi siis paras lammaskansan kaitsija,kö ?!?
Monikohan pappishlö tietää uskovansa ja moniko uskoo tietävänsä ?!?
Eikös tämä osoita vain inhimillisiä piirteitä myös papiston piirissä...sillä kait hekin vain ihmisolentoja lienevät ?!? Heilläkö ei siis ole muka mitään jumalallista armosanoman tulkinnan yksinoikeuden haltijavaltakirjan omistusoikeutta,kö ?!?
Olisikos siis täten koko jumalallisuuden sanoman oikeellisuus kyseenalaistettava...ei kait vaan ?!?
lol
;-)
...toisten ´ymmärrystä suurempana` osoittanee vain niiden toisten ymmärryksen ja tiedon/ällin tason määrästä jotain...hmmm...mitäköhän ?!?
lol
;-)
lmho (Laughing my head off)
"Ei uudesti syntyneen kristityn usko horju mistään onnettomuuksista, katastrofeista eikä lottovoitoistakaan. Ne ovat maallisia tapahtumia. Hengessä (olemme siis uudestisyntyneet Jumalan Pyhästä Hengestä) elämme Jeesuksen yhteydessä ja rauha säilyy tuli mitä tuli. Usko päin vastoin kasvaa koettelemuksissa ja vainoissakin."
...
Ja _sinä_ varmaan kuulut siis niihin joiden usko "ei horjuisi ja rauha säilyisi" vaikka hyökyaalto veisi pienen vauvasi mukanaan. Ei yhtään häiritsis rauhaasi? Ei yhtään? ;-) Halleluujaa.
Kukas se siellä kuoleman porteilla vaikeroikaan että "Jumalani Jumalani miksi minut hylkäsit?" Osoitti aikamoista epäuskoa. Kuka se oli? Muistuuko mieleen?
Taidat mennä uskosi vahvuudessa jopa itse Jeesuksen ohi. Olet niin "oikea" uskovainen, niin niin uudestisyntynyt, että sinulla on varaa mennä halveksimaan toisten uskoa.
Kyllä noin vahvasta uskosta jo täytyy onnitella. Joten onneksi olkoon vain!
;-)
JUMALA TODELLAKIN HYLKÄSI POIKANSA IHMISKUNNAN SYNTIEN TÄHDEN.
..koko ajan isoilla kirjaimilla? Tuntuuko sinusta ettei sinua oikein kuulla, kun pitää huutaa?
isä uhraa _oman lapsensa_ jonkun luomansa syntisen örkin takia?
Oikeudenmukainen? Rakastava?
Millainen Jumala on niin kateellinen isän rakkaudesta omaan lapseensa, että käskee tätä tappamaan oman lapsensa ihan vain todisteena siitä että tämä Aabraham-isä rakastaa Jumalaa enemmän kuin poikaansa Iisakia?
Onko se Jumala jotenkin epävarma omasta asemastaan?
Eikös omasta asemastaan varma, rakkautta täynnä oleva Jumala olisi päinvastoin hyvin tyytyväinen siitä, että isä todella rakastaa poikaansa, ja elämä on näin ollen tasapainossa? Millainen Jumala kilpailee ihmisen rakkaudesta?
Eikös se nyt ole vähän sadistista?
Se teidän kristinuskon Jumalanne on aikamoinen lasten uhraaja muutenkin ollut koko raamatun läpeensä, jos asiaa noin rehellisesti tarkastelee...
Sellainen Isä, joka halusi pelastaa ihmiset. Nyt Isällä on sekä Jeesus että kaikki ne, jotka ottavat Jeesuksen ristin työn vastaan omalla kohdallaan, lapsinaan.
Jos Jeesus ei olisi kuollut ristillä, nolla kappaletta ihmisiä pelastuisi. Ei olisi pelastunut Aatami, ei Mooses, ei Johannes eikä kukaan nykyajan ihminen.
Sitäpaitsi Jeesus Kristus ei ole mikään luotu tai synnytetty Jumalan poika, vaan osa kolmiyhteistä Jumalaa. Ollut aina ja tulee olemaan aina. Vapaaehtoisesti Jeesus tuli maan päälle ja meni ristille, kun se oli ainoa keino pelastaa ihmiset. Hän Jumalana eli yhtenä Jumaluuden persoonista oli ollut suunnittelemasa pelastusta ihmisille, ei se ollut jonkun toisen hänen puolestaan päättämä.
Yrität syyllistää uskovia ja Jumalaa tunteiluillasi ja vouhkaamisillasi, mutta jos Jeesus ei olisi kuollut ristillä, sinullakaan ei olisi mahdollisuutta pelastua taivaaseen. Nyt on sinun oma asiasi otatko tuon lahjan vastaan vai jatkatko helvettiin.
> Tiedoton pappi...olisi siis paras lammaskansan kaitsija,kö ?!? <
Ei suinkaan.
Pappi, seurakunnan kaitsija, on nimenomaan henkilö, jonka pitäisi olla todellakin esimerkillinen uskovainen. Jos hän ei usko Herraan Jeesukseen Kristukseen syntiensä anteeksiantajana, pitäisi hänen luopua virastaan.
Miten voi sokea sokeaa taluttaa?
> Eikös tämä osoita vain inhimillisiä piirteitä myös papiston piirissä...sillä kait hekin vain ihmisolentoja lienevät ?!? <
Mikäli inhimillisellä piirteellä tarkoitetaan sitä että ei tiedä onko uskossa vai ei, niin silloin tällaista inhimillistä piirrettä ei pitäisi hyväksyä.
Kyllä, papit ovat normaaleja ihmisiä. Mutta henkilö, joka on uskossa, todellakin tietää sen. Syntien anteeksisaaminen eli uskoon tulo ei tapahdu kenenkään huomaamatta ja vahingossa / salaisesti. Mikäli pappi ei ole uskossa, hän ei Raamatun mukaan ole oikeutettu hoitamaan seurakunnan kaitsijan virkaa.
> Olisikos siis täten koko jumalallisuuden sanoman oikeellisuus kyseenalaistettava...ei kait vaan ?!? <
Ei todellakaan. Luettakooon Raamatusta mistä on kysymys ja noudatettakoon niitä ohjeita joita Raamattu antaa papin virasta.
Raamattua täytyy tässä tapauksessa pitää ainoana oikeana oppaana, koska juuri sen sanomastahan on kysymys. Ja Raamattu on kirja, jossa oleva tieto ja ohjeet ovat oikeata ja tavoiteltavaa, ja niitä noudattamalla löydetään Jumalan tahto.
Pappikin on vain syntinen ihminen,ei mikään Jumala.
Me kaikki---Papitkin mukaan lukien olemme vain ihmisiä!
Maan päällä ei ole muuta synnitöntä ihmistä ollut,kuin Jeesus.
...taasen lienee vain siihen uskovien ajatusten tuotosta...sillä eiväthän he voi asiaa mitenkään todistaa,kö ?!?
Kuten eivät muutakaan uskomustensa perustaa,kö ?!?
Se tiedon määrän tasohan juuri nuo uskomusten tunnustusten syvyydet määrittelee,kö ?!?
lol
;-)
KUN PAPPI EI TUNNE JUMALAA HENKILÖKOHTAISELLA TASOLLA, HÄN EI VOI TIETÄÄ JUMALAN TAHTOA JA HÄN HÄMMENTYY, KUN JUMALA TOIMII TOISIN KUIN HÄNEN KIILTOKUVAKRISTILLINEN USKONTONSA. TÄMÄ ON USKONNOLLISTEN KIRJAVIISAIDEN JA PYHÄLLÄ HENGELLÄ TÄYTTYMÄTTÖMIEN ONGELMA. KYSEINEN PAPPI EI TUNNE JUMALAA SYVÄLLISESTI.
ON KUITENKIN JUMALAN MIEHIÄ JOILLE JUMALA ILMOITTI ETUKÄTEEN TAPAHTUMAT, HE EIVÄT HÄMMENTYNEET.
JA ON JUMALAN MIEHIÄ JOIDEN JUMALASUHDE ON NIIN SYVÄ, ETTÄ HE LUOTTAVAT KAIKESSA JUMALAN HYVYYTEEN, MYÖS RANGAISTUSTEN AIKANA.
JA JOS KRISTITTY KUOLEE, ON KUOLEMA VOITTO, OLLAAN PERILLÄ...
Niinpä niin, kirkon virkaan pääsee kun opiskelee teologisessa ihmisviisautta.
Alkuseurakunnassa täytyi tulla oikeasti uskoon ja siinä kasvamisen jälkeen saattoi päästä seurakunnan virkaan.
Mä en ole missään tavannut niin suurta itseriittoisuutta tämän uskoasian suhteen kuin vapaissa suunnissa. Siis mitä helvettiä te oikein luulette olevanne? Jotain Jeesuksen Ainoita Oikeita Parhaita Kavereitako?
Huovinen osoitti uskovaisille, ja uskonnollista virkaansa hoitaville todella harvinaista nöyryyttä, rehellisyyttä ja selkärankaa myöntämällä että usko horjui. Se on todella kunnioitettavaa ja esimerkillistä varsinkin hänen asemassaan olevalta ja hänen virkaansa hoitavalta ihmiseltä. Tällä teollaan hän osoitti että ihminen saa olla rehellinen.
Jos Huovinen olisikin sortunut hokemaan niitä teille niin tuttuja fraaseja, ja alkanut selittelemään Jumalan motiiveja, kuten teillä vapailla suunnilla on perinteisesti ollut tapana, niin olisitte puolestaan syyttänyt häntä tekopyhyydestä, farisealaisuudesta, ja teennäisyydestä.
Ainakin vapaat suunnat ovat hyvin selvästi vain _päättäneet_ että kaikki tämän muodollisemman kirkon edustajat ovat fariseuksia, ihan vain sillä perusteella että ns. fariseukset olivat Jeesksen aikana nimenomaan kirkon edustajia.
Mutta kyl ne osat on tainnut aikojen saatossa vaihtua aika perusteellisesti.
Kukaan ei ole nykyään niin KIRJANOPPINUT kuin vapaiden suuntien edustajat. He ovat omineet "aidon uskon" => siis Jumalan kokonaan itselleen. He ovat omasta mielestään ainoita, jotka sitä raamattua tulkitsevat oikein, ja uskoa harjoittavat oikein.
Kuvottavaa narsismia! Hävetkää!
Ja ottakaa oppia Huovisesta.
HAISTA PASKA
vielä tervehenkisiä positiivisia kuten Markku Koivisto ja kyllä se Huovinenkin ilmeisesti uskossa on, mutta alkuvaiheessa vasta taipaleella, kun kirkon oppi häntä sitoo perinnäissääntöihin.