Isovanhemmat ja isä ei pidä kuria lapselle. Apua?

Se juuri onkin se ongelma ja sitä tarkoitin kurilla, että ei anneta lapsen tehdä ihan mitä haluaa vaan on ne tietyt rajat nukkumaanmenon, herkkujen ja muun kanssa ja näytetään, että mitä ei saa tehdä. Mutta kun isä ja isovanhemmat sallii lapselle kaiken. Saa mennä nukkumaan milloin mielii ja herätä vaikka keskellä yötä leikkimään, herkkuja saa kunhan vaan pyytää ja tavaroita heitellä.

Olet oikeassaa eli kyllä tuon ikäisellä joku rytmi pitää olla ja miten isä ja hänen vanhempansa jaksavat jos nekään ei saa nukkua säännöllisesti.

Ei onnistu tuo kahdenkesken keskustelu mistään sillä se muuttuu vaan huudoksi ja minun syyllistämiseksi. Se oli yksi syy meidän eroomme kun jouduin hoitamaan aina kaiken yksin ja mies kökötti vaan koneella ja jos vähänkin mistään sanoin niin huutoa tuli ja lapset itki siinä missä minäkin. Jos edes kehtasin sanoa olevani väsynyt ja pyysin, että isä keskittyisi edes hetkeksi lapsiin jotta saisin levätä niin olin paska äiti. Erotilanteessakin jouduin pakenemaan omasta kodistani (asunto minun nimissäni) vanhemmilleni lasten kanssa, koska isä oli niin uhkaava ja lapsia pelotti ja itketti.

Sätkynukkea....Kyllä minun käsittääkseni lapselle pitää olla ne nukkumaanmenoajat, selvää ettei herkkuja voi aina saada vaikka kuinka kiukuttaa, pikkusiskoa ei lyödä yms. Isä ja isovanhemmat sallii lapselle kaiken tavaranheittelystä herkkuihin silloin lasta huvittaa. Menevät täysin lapsen ehdoilla ja se näkyy sitten täällä kotona ihan järkyttävänä riehumisena ja tottelemattomuutena nykyisin.

Niin,lapsi kiukkuaa sinun ikävää ja tietysti purkaa sen sinuun. Kuka on päättänyt,että pitää olla 4 yötä pois luotasi ? Määrätäänhän tukiperhelapsistakin,että iän mukainen määrä öitä kerrallaan voi olla pois kotoa.,elikäs 2vuotias 2yötä vaikka sitten kolmen viikon välein jne....

Tätä nyt tarkoitan. Lapsi oppii vähitellen, että isän luota palattuaan joutuu kurikoulutukseen. Ei lapsi itse huomaa ja näe, että vaatii väärään kellonaikaan jotain, tai ei saa herätä keskellä yötä, ja mitä mutta valitteletkaan. Ei hänellä ole ajantajua. Hänet viedään pois äidin luota ja siihen ei auta itku eikä parku, mutta isää ja mummoa voi edes hyppyyttää.
Etkö näe, että kyseessä on mielenosoitus. Onko pikkusisko mukana, vai jääkö hän kotiin äidin luokse, kun kaksivuotias viedään pois? Kaksivuotias ei osaa kanavoida turhautumistaan ja hylkäämisen tunnetta muuten kuin raivoamalla vastaan. Ei ihme, että lyö siskoa, jos hän saa jäädä äidin luokse.
Kaksivuotias huomaa, ettei mikään kiltteys auta, isän luo mennään, ja kun siellä on mukavaa, hemmottelua ja leikkiä vaikka keskiyöllä, niin sitten tulee vihainen äiti ja vie taas kotiin määräysten keskelle.
Mistä muuten tiedät nämä keskiyön hurjastelut? Miksi lapsi ei nuku?
Oma lapsenlapseni oli hoivissani viikon, kun äiti oli lomamatkalla. Lapsi osoitti loukkaantumisensa selvästi. Ei mennyt äidin syliin, ei suostunut syömään eikä nukkumaan. Torjui äidin pari päivää. Tytär oli jo ihan onneton, mutta sitten lapsi unohti murjotuksensa ja oli entinen ja valoisa itsensä.

Lapsesi tuntee tulleensa äidin hylkäämäksi. Side äitiin on tiukka vielä tuossa vaiheessa.

Isä asuu vanhempiensa luona ei sillä ole omaa kotia.

mummolakin kirjoitti:

Niin,lapsi kiukkuaa sinun ikävää ja tietysti purkaa sen sinuun. Kuka on päättänyt,että pitää olla 4 yötä pois luotasi ? Määrätäänhän tukiperhelapsistakin,että iän mukainen määrä öitä kerrallaan voi olla pois kotoa.,elikäs 2vuotias 2yötä vaikka sitten kolmen viikon välein jne....

Lue lisää

Sosiaalitoimisto päätti tämän asian huoltajuuden suhteen kun kävimme keskustelemassa asiasta, että lapsen täytyy olla 4 päivää isällä kolmen viikon välein. Välimatkaa on vieläpä 400km minkä lapsi joutuu matkaamaan isälle ja takaisin kotiin.

Apua.lapselle kirjoitti:

Tätä nyt tarkoitan. Lapsi oppii vähitellen, että isän luota palattuaan joutuu kurikoulutukseen. Ei lapsi itse huomaa ja näe, että vaatii väärään kellonaikaan jotain, tai ei saa herätä keskellä yötä, ja mitä mutta valitteletkaan. Ei hänellä ole ajantajua. Hänet viedään pois äidin luota ja siihen ei auta itku eikä parku, mutta isää ja mummoa voi edes hyppyyttää.
Etkö näe, että kyseessä on mielenosoitus. Onko pikkusisko mukana, vai jääkö hän kotiin äidin luokse, kun kaksivuotias viedään pois? Kaksivuotias ei osaa kanavoida turhautumistaan ja hylkäämisen tunnetta muuten kuin raivoamalla vastaan. Ei ihme, että lyö siskoa, jos hän saa jäädä äidin luokse.
Kaksivuotias huomaa, ettei mikään kiltteys auta, isän luo mennään, ja kun siellä on mukavaa, hemmottelua ja leikkiä vaikka keskiyöllä, niin sitten tulee vihainen äiti ja vie taas kotiin määräysten keskelle.
Mistä muuten tiedät nämä keskiyön hurjastelut? Miksi lapsi ei nuku?
Oma lapsenlapseni oli hoivissani viikon, kun äiti oli lomamatkalla. Lapsi osoitti loukkaantumisensa selvästi. Ei mennyt äidin syliin, ei suostunut syömään eikä nukkumaan. Torjui äidin pari päivää. Tytär oli jo ihan onneton, mutta sitten lapsi unohti murjotuksensa ja oli entinen ja valoisa itsensä.

Lapsesi tuntee tulleensa äidin hylkäämäksi. Side äitiin on tiukka vielä tuossa vaiheessa.

Lue lisää

Pikkusisko jää tänne kotiin, koska on vasta 4kk vanha. Isää ei tunnu kiinnostavan koko vauva. Kun käy hakemassa kaksivuotiaan luokseen niin ei edes vilkaise enää vauvaa. Kakkasi kerran ollessaan isän sylissä eromme jälkeen niin ei ole isä sen jälkeen koskenutkaan koko vauvaan saati tullut edes katsomaan sitä eikä kysy vauvaan liittyviä kuulumisiakaan.

Tiedän siitä kun isä on tästä kertonut ja kyselee välillä miten lapsen saisi yöllä nukkumaan. Yleensä käy niin, että antaa lapsen mummin nukutettavaksi, mutta mummi antaa yhtälailla isän tapaan lapselle periksi. Monta kertaa sanonut miten lapsi saatu kotona nukkumaan niin eivät kuuntele. Isä heittäytyy tahalleen hankalaksi. Isä ei suostunut alkuun edes laittamaan nimeään paperiin jossa ilmoitti muuttaneensa pois tältä paikkakunnalta toiselle. En meinannut saada tukia lainkaan, koska isä näkyi edelleen tämän paikkakunnan kirjoilla vaikka oli jo muuttanut pois. Sossu eikä Kelakaan alkuun uskonut, että isä oli muuttanut eikä isäkään suostunut ilmoitusta tekemään muutostaan vaikka tiesi, että jos en saa tukia en saa lapsille ruokaa, vaippoja yms. Sossu lopulta suostui soittamaan paikkakunnalle jonne isä oli muuttanut ja siellä oleva sossun täti kertoi, että isä näkyi heillä kirjoilla. Sain sitten tuet lopulta, mutta isän kanssa sai tapella ihan kaikesta. Elatuksiakaan hän ei suostunut maksamaan alkuun ennen, kuin Kelan virkailija sanoi, että hänen on pakko. Minua kun ei suostunut kuuntelemaan missään. Silloinkin kun isän oli tarkoitus hakea tavaransa niin tuli riitaa siitä missä hän yöpyisi. En halunnut häntä kotiini, koska pelkäsin, että hän lyö minua (isä pahoinpidellyt minua muutamia kertoja suhteen aikana) ja huutaa taas lasten nähden kuten aina. Isä uhkasi laittaa hotellilaskun minulle jos hän sinne joutuu menemään. Sanoin, että pyydän oman isäni yöksi jos hän aikoo tulla myös. Sen jälkeen suostui menemään hotelliin, koska pelkäsi isääni.

Isän kanssa puhuminen on aina yhtä tappelua oli asia mikä tahansa ja se on stressaavaa. Eron jälkeen piinasi yhteisiä kavereitammekin kyselemällä jatkuvasti kaikilta "kumman puolella olet?". Pyysin isää lopettamaan tuon niin suuttui siitäkin ja käski minua pitämään huolta omista asioistani. Lopulta kukaan meidän kavereista ei jaksanut kuunnella häntä niin sain siitäkin syyt niskoilleni, että vein muka hänen kaverinsa.

Hirveänväsynytäiti kirjoitti:

Pikkusisko jää tänne kotiin, koska on vasta 4kk vanha. Isää ei tunnu kiinnostavan koko vauva. Kun käy hakemassa kaksivuotiaan luokseen niin ei edes vilkaise enää vauvaa. Kakkasi kerran ollessaan isän sylissä eromme jälkeen niin ei ole isä sen jälkeen koskenutkaan koko vauvaan saati tullut edes katsomaan sitä eikä kysy vauvaan liittyviä kuulumisiakaan.

Tiedän siitä kun isä on tästä kertonut ja kyselee välillä miten lapsen saisi yöllä nukkumaan. Yleensä käy niin, että antaa lapsen mummin nukutettavaksi, mutta mummi antaa yhtälailla isän tapaan lapselle periksi. Monta kertaa sanonut miten lapsi saatu kotona nukkumaan niin eivät kuuntele. Isä heittäytyy tahalleen hankalaksi. Isä ei suostunut alkuun edes laittamaan nimeään paperiin jossa ilmoitti muuttaneensa pois tältä paikkakunnalta toiselle. En meinannut saada tukia lainkaan, koska isä näkyi edelleen tämän paikkakunnan kirjoilla vaikka oli jo muuttanut pois. Sossu eikä Kelakaan alkuun uskonut, että isä oli muuttanut eikä isäkään suostunut ilmoitusta tekemään muutostaan vaikka tiesi, että jos en saa tukia en saa lapsille ruokaa, vaippoja yms. Sossu lopulta suostui soittamaan paikkakunnalle jonne isä oli muuttanut ja siellä oleva sossun täti kertoi, että isä näkyi heillä kirjoilla. Sain sitten tuet lopulta, mutta isän kanssa sai tapella ihan kaikesta. Elatuksiakaan hän ei suostunut maksamaan alkuun ennen, kuin Kelan virkailija sanoi, että hänen on pakko. Minua kun ei suostunut kuuntelemaan missään. Silloinkin kun isän oli tarkoitus hakea tavaransa niin tuli riitaa siitä missä hän yöpyisi. En halunnut häntä kotiini, koska pelkäsin, että hän lyö minua (isä pahoinpidellyt minua muutamia kertoja suhteen aikana) ja huutaa taas lasten nähden kuten aina. Isä uhkasi laittaa hotellilaskun minulle jos hän sinne joutuu menemään. Sanoin, että pyydän oman isäni yöksi jos hän aikoo tulla myös. Sen jälkeen suostui menemään hotelliin, koska pelkäsi isääni.

Isän kanssa puhuminen on aina yhtä tappelua oli asia mikä tahansa ja se on stressaavaa. Eron jälkeen piinasi yhteisiä kavereitammekin kyselemällä jatkuvasti kaikilta "kumman puolella olet?". Pyysin isää lopettamaan tuon niin suuttui siitäkin ja käski minua pitämään huolta omista asioistani. Lopulta kukaan meidän kavereista ei jaksanut kuunnella häntä niin sain siitäkin syyt niskoilleni, että vein muka hänen kaverinsa.

Lue lisää

Kyllä sitä vois vähän katsoa kenen kaa niitä lapsia pykää.

Aikashullua kirjoitti:

Kyllä sitä vois vähän katsoa kenen kaa niitä lapsia pykää.

Voi kun se olisikin aina noin helppoa. Alkuun mies olikin kiva ja ihana, mutta sitten alkoi väkivaltaisuudet kun eka laps tuli. Tyhmä kun olin niin toivoin, että mies muuttuisi ajan myötä ja tehtiin toinen, koska rakastan lapsia. Mikään ei muuttunut joten otin eron puheeksi ja siitä tuli yhtä tappelua. Sitten mies lupasi, että muuttuu ja jaksoikin viikon esittää muuttuneensa ja palasi taas samoihin tapohinsa eli istumaan koneelle ja huutamaan minulle ja käyttämään minun rahoja omiin juttuihinsa kuten tupakkaan, peleihin jne. Töitä kun ei viittinyt etsiä niin talous pyöri minun tuillani pääsääntöisesti. Ruokakin piti tehdä miehen mieleiseksi (nakkia, ranskalaisia, tortilloja ja muuta rasvaista) tai muuten meni ulos syömään vaikka meillä ennestään oli tiukka budjetti. Tuli kalliiksi tehdä miehelle erillinen ruoka verrattuna muuhun perheeseen.

Hirveänväsynytäiti kirjoitti:

Voi kun se olisikin aina noin helppoa. Alkuun mies olikin kiva ja ihana, mutta sitten alkoi väkivaltaisuudet kun eka laps tuli. Tyhmä kun olin niin toivoin, että mies muuttuisi ajan myötä ja tehtiin toinen, koska rakastan lapsia. Mikään ei muuttunut joten otin eron puheeksi ja siitä tuli yhtä tappelua. Sitten mies lupasi, että muuttuu ja jaksoikin viikon esittää muuttuneensa ja palasi taas samoihin tapohinsa eli istumaan koneelle ja huutamaan minulle ja käyttämään minun rahoja omiin juttuihinsa kuten tupakkaan, peleihin jne. Töitä kun ei viittinyt etsiä niin talous pyöri minun tuillani pääsääntöisesti. Ruokakin piti tehdä miehen mieleiseksi (nakkia, ranskalaisia, tortilloja ja muuta rasvaista) tai muuten meni ulos syömään vaikka meillä ennestään oli tiukka budjetti. Tuli kalliiksi tehdä miehelle erillinen ruoka verrattuna muuhun perheeseen.

Lue lisää

Ekat väkivaltaisuudet pitäis avata silmät , yleensä väkivaltaan taipuva ihminen ei muutu.
Jos töissä ei käy, eikä hae töitä niin sillonkin pitäs hälytyskellojen jo soida.
Sinä olit sille ukolle pelkkä kynnysmatto, ukkosi oli omahyväinen itsekäs paska , joka käytti sun hyvyyttäsi hyväkseen ja suuttui , kun palvelu ei pelannut.
Tuskin se lapsistaankaan paljon välittää ottaa lasen, kun ja jos huvittaa, ja outoa aikuinen elatusvelvollinen asuu vanhempien luona, siis kun sinä lakkasit passaamasta niin äiti passaa.

Kuten sanoin niin olin tyhmä ja naiivi rakkaudessani. Lopussa en uskaltanut lähteä lasten takia, koska mies oli uhannut viedä vanhemman lapsen pois vaikka väkisin jos edes harkitsen eroa ja pelkäsin väkivaltaa. Pelkäsin varsinkin sitä, että mies siirtäisi väkivaltaisuudet lapsiin jos vastustelisin. Lopulta kasasin kuitenkin rohkeuteni ja otin eron. Eron jälkeen kuitenkin alkoi tämä hirveä show. Nettikiusaamisen lopetti kuitenkin ja paskan puhumisen seläntakana kun yksi miespuolinen ystäväni joka on/oli meidän molempien yhteinen ystävä meni sanomaan hänelle suoraan, että jos hän ei lopeta niin asia voidaan hoitaa vähemmän miellyttävällä tavalla hänen kannaltaan eli tehdä esim. kunnianloukkaus syyte. Yhteinen ystävämme on sen verran "uhkaavan" oloinen ulkoisesti vaikka on lempeä, kuin mikä niin, että isä säikähti ja lopetti touhunsa. Ollut nyt muuten ihmisiksi paitsi, että hankaa edelleen vastaan joka asiassa eikä usko mitään mitä sanon huoltajuuteen tai lapsiin liittyen vaan aina kaikki pitää kuulla sossun, Kelan tai jonkun muun tahon suusta. Eikä edelleenkään suostu koskemaan nuorimpaan lapseen. Nykyisin tappelu alkaa siten, että isä syyttää, että vein häneltä hänen ystävänsä joka on siis tämä mies joka puolusti minua.

Hirveänväsynytäiti kirjoitti:

Kuten sanoin niin olin tyhmä ja naiivi rakkaudessani. Lopussa en uskaltanut lähteä lasten takia, koska mies oli uhannut viedä vanhemman lapsen pois vaikka väkisin jos edes harkitsen eroa ja pelkäsin väkivaltaa. Pelkäsin varsinkin sitä, että mies siirtäisi väkivaltaisuudet lapsiin jos vastustelisin. Lopulta kasasin kuitenkin rohkeuteni ja otin eron. Eron jälkeen kuitenkin alkoi tämä hirveä show. Nettikiusaamisen lopetti kuitenkin ja paskan puhumisen seläntakana kun yksi miespuolinen ystäväni joka on/oli meidän molempien yhteinen ystävä meni sanomaan hänelle suoraan, että jos hän ei lopeta niin asia voidaan hoitaa vähemmän miellyttävällä tavalla hänen kannaltaan eli tehdä esim. kunnianloukkaus syyte. Yhteinen ystävämme on sen verran "uhkaavan" oloinen ulkoisesti vaikka on lempeä, kuin mikä niin, että isä säikähti ja lopetti touhunsa. Ollut nyt muuten ihmisiksi paitsi, että hankaa edelleen vastaan joka asiassa eikä usko mitään mitä sanon huoltajuuteen tai lapsiin liittyen vaan aina kaikki pitää kuulla sossun, Kelan tai jonkun muun tahon suusta. Eikä edelleenkään suostu koskemaan nuorimpaan lapseen. Nykyisin tappelu alkaa siten, että isä syyttää, että vein häneltä hänen ystävänsä joka on siis tämä mies joka puolusti minua.

Lue lisää

Sun isäsikö siis en nyt ymmärrä ,onko kyseessä ex miehesi vai sun isäsi????????????????????

Kun puhun lasten kohdalla isästä niin tarkoitan ex miestäni. Pahoitteluni sekavasta tekstistä. Kirjoitan tänne vain silloin kun ehdin ja se on yleensä näin yöstä kun olen jo väsynyt. Jouduin pyytämään siskoni apuun jotta sain tänä yönä tuon 2v nukkumaan ja jotta saisin itse vähän hengähtää. Oli tavallista hankalampi päivä ja kun ei yksin meinaa kädet riittää kaikkeen niin väkisinkin alkaa väsyttää. Pitää olla silmät selässä tuon kaksivuotiaan kanssa. Hetkeksikin kun katseen käännät muualle niin on piirtämässä tapettiin, vääntämässä puhelimen laturin liitintä, sylkemässä lattioille, heittelemässä tavaroita yms.

Hirveänväsynytäiti kirjoitti:

Kun puhun lasten kohdalla isästä niin tarkoitan ex miestäni. Pahoitteluni sekavasta tekstistä. Kirjoitan tänne vain silloin kun ehdin ja se on yleensä näin yöstä kun olen jo väsynyt. Jouduin pyytämään siskoni apuun jotta sain tänä yönä tuon 2v nukkumaan ja jotta saisin itse vähän hengähtää. Oli tavallista hankalampi päivä ja kun ei yksin meinaa kädet riittää kaikkeen niin väkisinkin alkaa väsyttää. Pitää olla silmät selässä tuon kaksivuotiaan kanssa. Hetkeksikin kun katseen käännät muualle niin on piirtämässä tapettiin, vääntämässä puhelimen laturin liitintä, sylkemässä lattioille, heittelemässä tavaroita yms.

Lue lisää

Lapsellasi on ehkä ADHD.

Hirveänväsynytäiti kirjoitti:

Kun puhun lasten kohdalla isästä niin tarkoitan ex miestäni. Pahoitteluni sekavasta tekstistä. Kirjoitan tänne vain silloin kun ehdin ja se on yleensä näin yöstä kun olen jo väsynyt. Jouduin pyytämään siskoni apuun jotta sain tänä yönä tuon 2v nukkumaan ja jotta saisin itse vähän hengähtää. Oli tavallista hankalampi päivä ja kun ei yksin meinaa kädet riittää kaikkeen niin väkisinkin alkaa väsyttää. Pitää olla silmät selässä tuon kaksivuotiaan kanssa. Hetkeksikin kun katseen käännät muualle niin on piirtämässä tapettiin, vääntämässä puhelimen laturin liitintä, sylkemässä lattioille, heittelemässä tavaroita yms.

Lue lisää

Jos lapsesi on noin vaativa hoidettava, eikö ole helpotus, että ex-miehesi ottaa hänet muutamaksi päiväksi huomaansa? Saat levätä ja tehdä pois rästihommat.
Minä olisin ollut kovin kiitollinen aikanaan, kun vauvani unirytmi oli hukassa, ja lapset nukkuivat vain pari-kolme tuntia samaan aikaan yössä. Esikoinen oli täydessä touhussa jo klo 7, ja minä sain vauvan uneen ehkä neljän maissa. Itselle ei jäänyt juuri uniaikaa. Muistan, että pidin ruhtinaallisena kun olin saanut nukkua 4 h putkeen. Yhtäkään yötä eivät mummut tai kummit avustaneet. Mies nukkui toisessa huoneessa, hänenhän piti mennä työhön aamulla. Hän ei edes opetellut lasten hoitamista. Se ei ollut miehistä meininkiä muutama vuosikymmen sitten.
Minulla ei ollut mitään apua. Olin lasteni kanssa 24/7 vuosikausia, kunnes pääsin takaisin työelämään ja lapset tarhaan ja kouluun.
Eihän se lohduta, että kuulee muidenkin väsyvän, mutta vakuutan, että ne paremmat ajat ovat kuitenkin edessä. Tämä aika menee ohi.
Tsemppiä.

Rytmiä yritän pitää. Herätään aina samoihin aikoihin aamusta, päiväunet ovat siinä 12-15 aikoihin riippuen kauan lapsen kanssa menee jotta saa päiväunille ja nukkumaanmeno on kyllä aina yhtä haastavaa. Vauvan saa aina nukutettua, mutta tuo 2v on semmoinen, että osaa teeskennellä nukkuvaa. Kun poistun huoneesta niin joskus kuulen kun lapsi yrittää kömpiä salaa ylös sängystä leikkimään. Jos yllätän lapsen leikkimästä niin alkaa huuto ja itku ja ei suostu menemään uudelleen sänkyyn. Siinä vierähtää helposti parikin tuntia, että saa lapsen nukkumaan ja yleensä tässä välissä vauvakin saattaa herätä siihen huutoon. Yöunet jää monesti 5 tai 6 tunnin mittaisiksi.

Aapeen tapauksessa lapsen isä asuu vanhemmillaan, siis lapsen isovanhemmilla, ja siirtää lastenhoitovastuun mummille ja papalle.

Tuon lisäksi isän puoleiset isovanhemmat vaativat saada vanhempi lapsi kylään vaikka asuvat 400km päässä. Mummi on samanlainen vastuuton ihminen, kuin isäkin. Eivät tule itse lasta katsomaan ja mummi ei tahdo edes nähdä nuorempaa lasta. Syytä en ole tähän kuullut isältä enkä mummilta sillä mummi ei edes tule sisälle taloon jos hakee isän kanssa vanhemman lapsen vaan istuu autossa odottamassa. Isä vaan tokaisee aina "tän sait äidilleni aikaan kun otit eron" hakiessaan lapsen. Oma äitini matkustaa 140km ensiviikolla jotta pääsee näkemään MOLEMMAT lapsenlapset ja viettää täällä vain muutaman tunnin työkiireiden takia ja ajaa saman matkan kotiin. Äitini työ on vielä sellaista, että hänellä harvoin on vapaa-aikaa ja aina kun sitä on niin tulee katsomaan lapsenlapsiaan.

Hirveänväsynytäiti kirjoitti:

Tuon lisäksi isän puoleiset isovanhemmat vaativat saada vanhempi lapsi kylään vaikka asuvat 400km päässä. Mummi on samanlainen vastuuton ihminen, kuin isäkin. Eivät tule itse lasta katsomaan ja mummi ei tahdo edes nähdä nuorempaa lasta. Syytä en ole tähän kuullut isältä enkä mummilta sillä mummi ei edes tule sisälle taloon jos hakee isän kanssa vanhemman lapsen vaan istuu autossa odottamassa. Isä vaan tokaisee aina "tän sait äidilleni aikaan kun otit eron" hakiessaan lapsen. Oma äitini matkustaa 140km ensiviikolla jotta pääsee näkemään MOLEMMAT lapsenlapset ja viettää täällä vain muutaman tunnin työkiireiden takia ja ajaa saman matkan kotiin. Äitini työ on vielä sellaista, että hänellä harvoin on vapaa-aikaa ja aina kun sitä on niin tulee katsomaan lapsenlapsiaan.

Lue lisää

ÖÖöö ,sun isän puoleiset isovanhemmat ???Sun isä ja mummi samanlaiset?

Tarkoitin ex miehen vanhempia eli lasten isän puolelta olevia isovanhempia. Pahoitteluni sekavasta selityksestä.

Oma isä ei pahemmin ehdi lapsenlapsia näkemään kun joutuu nykyisin remontoimaan taloa töiden lisäksi mikä on sääli kun tykkää niin paljon lapsista ja haluaisi viettää aikaa enemmän niiden kanssa. Äiti sitten käy vähän useammin kylässä kun töiltä ehtii. Harvoin pääsen itsekkään vanhemmilla käymään kun ei tuota ajokorttia ole eikä autoa ja vauvan kanssa ei viitsi pitkiä matkoja matkustaa ja vanhempien talo on vielä aika korvessa joten sinne ei kulje edes julkisia. Isosisko vie sitten usein vanhempien luokse kun on sinne itsekkin menossa.