Tein vaelluksen, ja siinä oli aikaa ajatella suhtautumista painoon nykymaailmassa. Ensinnäkin mietin, että ensimmäisen etapin on ilman muuta oltava, että paino pysyy ennallaan. Jos aikoo laihduttaa siitä tilanteesta, jossa paino on jatkuvasti nousussa, niin sehän on sama kuin tekisi äkkijarrutuksen moottoritiellä ja lähtisi etenemään peruuttamalla. Eli ei vaan onnistu. Mielestäni on vähempi paha olla vähän nk. ylipainoinen kuin laihduttaa siinä vaiheessa, kuin ei onnistu pysymään edes olemassa olevassa painossaan.
Toinen mietelmäni oli, että nykyisessä terveydenhuoltojärestelmässä yhä edelleen tuijotetaan vaa'an lukemaa kehonpainokoostumuksen sijaan. On sama kuin tuhoaisi dynamiitilla ihmisen, jos painostaa hieman "ylipainoista", mutta liikkuvaa ja hyväkuntoista ihmistä laihtumaan. Todennäköisesti lopputulos on, että ihmisen ravitsemus heikkenee ja hän menettää lähinnä lihasta, jolloin painonhallinta heikkenee tai romahtaa. Eli alkaa massiivinen painonnousu tai jojoilu. On taatusti terveellisempää olla lihaksikas ja nk. ylipainoinen kuin laiha, jolla on paljon keskivartalorasvaa.
Kolmas mietelmäni on, että ihmiset aliarvioivat syömisensä ja yliarvioivat kuluttamansa kalorit. Kävelemällä tai juoksemalla ei käytännössä kuluta ylimääräistä energiaa. Eli normaali hyvä syöminen riittää, ei tarvitse mitään hömpähömppää uhreilulisäravinnelitkuja. Ja sanon tämän vahvasta kokemuksesta. Kävelin 400 km kahteen viikkoon rinkka selässä. Ei ollut nälkä, en syönyt ylimääräistä, enkä laihtunut. Join vettä. Toki vatsalihakset olivat napakassa kunnossa jo puolivälimatkassa, kun rinkka pisti kehon syvät lihakset hommiin. Kävelemällä ei siis laihdu, eikä kevyttä liikuntaa pidä palkita mässäilyllä. Ainoaan rankalla lihaskuntreenillä saa aineenvaihduntaan vipinää.
Toinen mietelmäni oli, että nykyisessä terveydenhuoltojärestelmässä yhä edelleen tuijotetaan vaa'an lukemaa kehonpainokoostumuksen sijaan. On sama kuin tuhoaisi dynamiitilla ihmisen, jos painostaa hieman "ylipainoista", mutta liikkuvaa ja hyväkuntoista ihmistä laihtumaan. Todennäköisesti lopputulos on, että ihmisen ravitsemus heikkenee ja hän menettää lähinnä lihasta, jolloin painonhallinta heikkenee tai romahtaa. Eli alkaa massiivinen painonnousu tai jojoilu. On taatusti terveellisempää olla lihaksikas ja nk. ylipainoinen kuin laiha, jolla on paljon keskivartalorasvaa.
Kolmas mietelmäni on, että ihmiset aliarvioivat syömisensä ja yliarvioivat kuluttamansa kalorit. Kävelemällä tai juoksemalla ei käytännössä kuluta ylimääräistä energiaa. Eli normaali hyvä syöminen riittää, ei tarvitse mitään hömpähömppää uhreilulisäravinnelitkuja. Ja sanon tämän vahvasta kokemuksesta. Kävelin 400 km kahteen viikkoon rinkka selässä. Ei ollut nälkä, en syönyt ylimääräistä, enkä laihtunut. Join vettä. Toki vatsalihakset olivat napakassa kunnossa jo puolivälimatkassa, kun rinkka pisti kehon syvät lihakset hommiin. Kävelemällä ei siis laihdu, eikä kevyttä liikuntaa pidä palkita mässäilyllä. Ainoaan rankalla lihaskuntreenillä saa aineenvaihduntaan vipinää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.