Kai uudelle ilmiölle täytyy löytyä kuvaava sana? Olkoon se "Uusisänmaallisuus".
Tarkoittaen sitä että juuri nyt, Suomessa on erityisen isänmaallista vilistää Suomen lipun alta toisenlaisen lipun alle.
Isänmaallinen teko selittyy sillä että yksilö, individuaali henkilö voi vapaasti valita sen lipun joka on "nosteessa". Eli lipun vaihdolla voi saada paranneltua omia tulevaisuuden näkymiään.
Suomen lipun alla värjöttelevät, jäljelle jääneet saavat kärsiä. Uussuomalainen kutsuukin heitä mm. Tiltuiksi, Punikeiksi, Jälkeen jääneiksi (-osuvaa, sillä jääväthän kiinni vanhaan isänmaalliseen maailmaansa, jälkeenjääneet..)
Vanha sana: "luopio" on korvattu. Se on nyt "uusisänmaallinen".
Uusi lippu (- se houkutteleva) voi olla Natolippu, Kiinan lippu, ryssänlippu..
Mikä hyvänsä käy kunhan palkinto on riittävä. Voittaja vie potin!
Uusisänmaallinen "lipunvaihtomanööveri" on joustava tapahtuma,
lippua voi vaihtaa uudelleen ja uudelleen! Ensin Natolippu sitten Kiinanlippu. Mikä voisikaan olla seuraava, ryssänlippu?
Nenä pidetäänkin pystyssä haistelemassa maailman tuulia! Mitähän tuo tuon lipun alta tarjottaisiin? Individuaali henkilö pohtii ja asettaa itsellensä kysymyksiä.
Vanhanaikainen isänmaallisuus tarkoitti sitä että omaa lippua ei jätetä! Oman lipun alta ei lähdetä vaikka tilanne olisi paha.
Uusisänmaallinen livistää jo etukäteen voittajan puolelle!
On jälleen mukavaa lukea natojuudastelijoitten liukasta selittelyä. Tällä Natopalstalla sitä riittää:)
Vitsi: Natojuudasten uheilulaji on mäkipujottelu, -vauhdilla lipulta lipulle!
Tarkoittaen sitä että juuri nyt, Suomessa on erityisen isänmaallista vilistää Suomen lipun alta toisenlaisen lipun alle.
Isänmaallinen teko selittyy sillä että yksilö, individuaali henkilö voi vapaasti valita sen lipun joka on "nosteessa". Eli lipun vaihdolla voi saada paranneltua omia tulevaisuuden näkymiään.
Suomen lipun alla värjöttelevät, jäljelle jääneet saavat kärsiä. Uussuomalainen kutsuukin heitä mm. Tiltuiksi, Punikeiksi, Jälkeen jääneiksi (-osuvaa, sillä jääväthän kiinni vanhaan isänmaalliseen maailmaansa, jälkeenjääneet..)
Vanha sana: "luopio" on korvattu. Se on nyt "uusisänmaallinen".
Uusi lippu (- se houkutteleva) voi olla Natolippu, Kiinan lippu, ryssänlippu..
Mikä hyvänsä käy kunhan palkinto on riittävä. Voittaja vie potin!
Uusisänmaallinen "lipunvaihtomanööveri" on joustava tapahtuma,
lippua voi vaihtaa uudelleen ja uudelleen! Ensin Natolippu sitten Kiinanlippu. Mikä voisikaan olla seuraava, ryssänlippu?
Nenä pidetäänkin pystyssä haistelemassa maailman tuulia! Mitähän tuo tuon lipun alta tarjottaisiin? Individuaali henkilö pohtii ja asettaa itsellensä kysymyksiä.
Vanhanaikainen isänmaallisuus tarkoitti sitä että omaa lippua ei jätetä! Oman lipun alta ei lähdetä vaikka tilanne olisi paha.
Uusisänmaallinen livistää jo etukäteen voittajan puolelle!
On jälleen mukavaa lukea natojuudastelijoitten liukasta selittelyä. Tällä Natopalstalla sitä riittää:)
Vitsi: Natojuudasten uheilulaji on mäkipujottelu, -vauhdilla lipulta lipulle!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielenkiintoinen aloituskirjoitus.
Yhden asian korjaisin. Aloittaja kirjoittaa: "Uusisänmaallinen livistää jo etukäteen voittajan puolelle! "
Sanoisin tuon itse seuraavasti: Uusisänmaallinen livistää jo etukäteen oletetun voittajan puolelle.
Todellinen voittaja ei nimittäin aina tai useinkaan ole se, jota etukäteen voittajaksi luullaan.
Juuri noin, "voittajan puolelle". Mitä se kertoo näistä valinnan tehneistä?
Historia toistaa itseään, aina vaan..
Oma tuntuma asianlaidasta on että vouhotus saa jalansijaa kun se paremmin tietävä sukupolvi alkaa olla maan povessa. Ne, -30 ja 40 luvun nuoret näkivät jotain mitä nyt nähdään uudestaan.
Tällainen ihmettelijän kirjoitus: Europe Sleepwalks toward World War III.
Gilbert Doctorow kirjoitti mielenkiintoisen näkemyksen kollektiivisesta sokeutumisesta (- näin itse kääntäisin otsikon. Voisi sen kääntää myös lännen zombimarssiksi:) )
Kirjoitusta ei taida suomeksi löytyä? sille olisi tilausta.