Suomessa on yli 100 000 köyhää lasta

Matu-lauma-vie-rahat

227

1965

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suvakeille-häpeä

      Riikka on yksi Suomen yli 100 000 köyhästä lapsesta – ”Loppukuusta äiti saattoi sanoa, että juokaa maitoa vähän hitaammin”
      Suomessa on yli 126 000 vähävaraista lasta. Yksi heistä on Riikka. ”Ajattelin pitkään, että perheeni köyhyys on minun vikani.”

      ELÄMÄ 7.7,2016
      Heidi Väärämäki
      HELSINGIN SANOMAT

      • loppettaisit

        Yritätkö muokata mielialaa ihmisissä.


      • Sitä-juuri

        Yritän avata sinun raa'at silmäsi näkemään Riikan ja muut 100 000 köyhää suomalaista lasta.


    • jaksamista-selviytymistä

      Alotukseen :

      Kaikki on huonon EU politiikan syytä,
      liika tehty liian suuria sekavia virheitä,
      ikävä kyllä,

      " pannaan leipään vielä puolet petäjäistä "

    • hytinäx1

      Vanhemmilla vastuu lasten hyvinvoinnista. Mitäs lapsen äiti ja isä voivat tehdä?
      Suomessa noin 1 miljoona 0-19 vuotiasta lasta ja 10% näistä elää köyhyysrajalla. Suomessa keskiansio noin 3000€ /kk, Köyhyysraja mitataan 60% keskiansiosta, siis näinollen tulot ovat silloin 1800€/kk.
      Mitenhän olisi jos ostaisi sen tupakka askin, viini/viinapullon, keskikaljapaketin vain kerran viikossa. Kapakassa käynnin ja kahvilassa käynnin, ravintolassa syönnin yhteen kertaan kuukaudessa.
      Jos ei ostaisikaan sitä moottoripyörää, venettä, autoa, kesämökkiä ja taloa jos ei kävisikään talvilomalla Lapissa tai Itävallassa, jos ei menisikään kesälomalla ulkomaille pariksi viikoksi. Jos ei ostaisikaan koiraa.... Jos ei ostaisikaan vuosikorttia kuntosalille.
      Jos maksaisikin elatusmaksut jotka lapselle on avioerossa määrätty.?
      Putoaisikohan köyhien lasten määrä Suomessa?

      • tulipahan-sanottua-

        OHOH,,,,
        MUKA keskiansio 3000 eur kk , ei ole,
        entäs kun verot otetaan vielä tuosta, 28% -30% ei jää paljon käteen,

        entäs eläkeläiset niitä on yli mijoona suomessa ja keski eläke 800 -1200 huolestuttaako ketään ollenkaa
        kuinka nämä tulee toimeen,
        EI NÄYTÄ huolettavan,
        päättäjät varmaan ajattelee ( kuolkoon pois ) vaikka nämä ovat tehneet ansiotyötä keskimäärin neljäkymmentä vuotta,
        tämä on se porukka joka teki suomesta rikkaan valtion, jonka SDP ja KOKOOMUS tuhosi täysin,
        hävettääkö päättäjistä ketään,
        kaiken huippu syynä Lipposen keksimä leikkuri syö pienten eläkkeitten ostovoimaa edeleen joka vuosi,
        vahvasti tulee huijauksen maku päätäjien suhtautumisessa omien kansalaisten toimeentulo mahdollisuuteen,
        EI ENÄÄ OLE LOTTOVOITTO SYNTYÄ SUOMEEN,
        Kekkosen rakentama rikas suomi tuhottiin SDP:n ja kokoomusen
        eu politiikan voimalla,
        hävettääkö SDP:tä entä kokoomusta ollenkaa ????
        uskaltaa epäillä EI hävetä nämä on suomen röyhkeimmät puolueet,
        keskusta hipoo samaa röyhkeyttä,


      • hytinäx1

      • bessie-

        "Mitenhän olisi jos ostaisi sen tupakka askin, viini/viinapullon, keskikaljapaketin vain kerran viikossa. Kapakassa käynnin ja kahvilassa käynnin, ravintolassa syönnin yhteen kertaan kuukaudessa.
        Jos ei ostaisikaan sitä moottoripyörää, venettä, autoa, kesämökkiä ja taloa jos ei kävisikään talvilomalla Lapissa tai Itävallassa, jos ei menisikään kesälomalla ulkomaille pariksi viikoksi. Jos ei ostaisikaan koiraa.... Jos ei ostaisikaan vuosikorttia kuntosalille.
        Jos maksaisikin elatusmaksut jotka lapselle on avioerossa määrätty.?"

        "Putoaisikohan köyhien lasten määrä Suomessa?" NO EI VARMASTI PUTOAISI. Ei vaikka sinä vapaaehtoisena kävisit tarkistamassa muutaman köyhän lapsiperheen jääkaapit ja opastamassa heitä asumaan ja elämään mahdollisimman köyhästi ja samalla syrjäyttävästi.
        Kuinka ihmeessä se edes voisi pudota?! No, laskutapaa muuttamalla tietenkin, mutta jos sitä ei nyt oteta vaihtoehdoksi.

        Jos lapsiperheen nettotuloiksi verojen jälkeen jää vaikkapa 2500 euroa kk., niin siitä voi mennä hyvinkin puolet asumiskuluihin. Silloin ollaankin jo aika tiukilla, oli perheen huoltajalla talousasiat hanskassa tai ei. Aika todennäköistä, että lapset siitä kärsivät eniten.


    • kylmätotuus

      Aloittajan nimimerkki kertoo sen, ettei hän ymmärrä lukemaansa tekstiä, vaan haluaa tietämättömyydessään syyllistää maahanmuuttajat suomalaisten lapsiperheiden köyhyyteen.

      Aloittajalle suosittelen, että hän lukisi linkittämänsä artikkelin uudelleen, ja vielä kerran uudelleen etsien kohtaa, jossa mainittaisiin köyhyyden johtuvan maahanmuuttajista.

      Minä en sellaista löytänyt.

      Köyhyyden syyt ovat poliittisia päätöksiä, joita tekevät suomalaiset poliitikot "asiantuntijoineen".

      Valtakirjan näihin kurjistaviin päätöksiin ovat suomalaiset itse antaneet äänestämällä poliitikkoja, jotka ajavat ihmiset köyhyyteen.

      Täytyy antaa oikein erikoismaininta Sipilän hallitukselle.
      Sen ehdottamat lakiehdotukset vähävaraisten ihmisten toimeentulon heikentämiseksi ovat vertaansa vailla.

    • rialistina

      Köyhyydessä on se hyvä puoli et se pitää toimeliaisuutta yllä. Köyhyys on niin suhteellista et se luku muuttuu koko ajan. Missä on se luku joka näyttää moniko köyhä pääsee paremmalle oksalle omalla toimeliaisuudellaan ? Jollain on sitä hilloo heti syntyessään ja vastaavasti jollain ei ole, niin se elämä kulkee.

    • 1eero

      Varallisuus, yksilö että valtiollisella tasolla riippuu tuottavuudesta mitä enemmän keräät mustikoita sama se muussaki tuotannossa mutta leipäsi eteen sinun on jotain tehtävä, paitsi eläkeläinen. Köyhyys voi olla itse hankittua.

    • Joissakin tapauksissa köyhyys on itse aiheutettua. Uusavuttomuus ja saamattomuus rehottaa. Kaikki on totuttu saamaan kuin manulle illallinen ilman että rikkaa tarvitsee ristiin laittaa. Mut mites nyt suu pannaan kun siihen on tulossa loppu.

      • 1eero

        Niinhä se on, mamu juttu on yleiseurooppalaininen emme pääse siitä irti valittamalla, tässä astuu kuvioon eu, toki kansallisella päätöksellä voimme vaikuttaa mutta meidän oltava tarpeeksi tiukkoja, meillä on on oma identti puluolustamme omaa mitä meillä on mutta emme ole yksin siinä miettimistä, tulevaisuus eimeillä vaan kokonaisuus, maailma käy pieneksi.


      • 1eero kirjoitti:

        Niinhä se on, mamu juttu on yleiseurooppalaininen emme pääse siitä irti valittamalla, tässä astuu kuvioon eu, toki kansallisella päätöksellä voimme vaikuttaa mutta meidän oltava tarpeeksi tiukkoja, meillä on on oma identti puluolustamme omaa mitä meillä on mutta emme ole yksin siinä miettimistä, tulevaisuus eimeillä vaan kokonaisuus, maailma käy pieneksi.

        Totta. Suomi on pieni täplä tässä maailmankaikkeudessa eikä pärjää yksin ilman muita. Suomi ei taida olla yksin ratkaisu liikakansoittumiselle, maailman lasten tai kansojen köyhyydelle ja sodille, mutta jossain määrin siihenkin kurjimukseen on kortensa kekoon kannettava,


      • 1eero
        siilimuori4 kirjoitti:

        Totta. Suomi on pieni täplä tässä maailmankaikkeudessa eikä pärjää yksin ilman muita. Suomi ei taida olla yksin ratkaisu liikakansoittumiselle, maailman lasten tai kansojen köyhyydelle ja sodille, mutta jossain määrin siihenkin kurjimukseen on kortensa kekoon kannettava,

        Onko meillä olosuhteet huononsi, minä väitän ettei ole, joku mamu valittaja en ymmärrä heidän ajatusmaailmaa.


      • 1eero kirjoitti:

        Onko meillä olosuhteet huononsi, minä väitän ettei ole, joku mamu valittaja en ymmärrä heidän ajatusmaailmaa.

        Suomessa on vielä olosuhteet hyvät verrattuna moniin muihin maihin. Valittajia aina löytyy.


    • EnTunneYhtään

      @hytinä tunnetko montakin lasta, jotka tienaavat 3.000 eur/kk?

      Tuskin 400.000 työttömän aikuistenkaan joukossa on kovinkaan paljon näin tienaavia...

      • hytinäx1

        Laitetaanpa jälleen liite tilastoihin, tällä kertaa työllisyystilastoihin: http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2015/13/tyti_2015_13_2016-04-12_tau_002_fi.html. Suomessa vuonna 2015 oli 2,6 miljoonaa 15-74 v. työllistettynä. Heistä noin 10% tilastojen mukaan henkilöitä jotka ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi.
        Ja liite vielä Kelan sivuille http://www.kela.fi/tyomarkkinatuki_maara. En tiedä ollenkaan kuinka suuri on työttömyyskorvaus heille jotka saavat ansiosidonnaista. Onko siihen joku katto vai ei?
        Olenko väittänyt että joku lapsi tienaisi 3000€ /kk? Tuskin Suomessa edes 0-14 vuotiaat saavat käydä töissä.
        Olen yhä edelleenkin sitä mieltä että vanhemmilla on vastuu missä kunnossa talous perheessä on. Yhteiskunta antaa myös paljon tukea vähävaraisille, eikä saa olla niin ylpeä etteikö niitä tukeja lähtisi hakemaan.
        Meistä 60 palstalaisista varmasti useimmat muistavat oman lapsuutensa 50- ja 60- luvuilta, sitä köyhyyttä ei nuoremmat sukupolvet käsitä.


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Laitetaanpa jälleen liite tilastoihin, tällä kertaa työllisyystilastoihin: http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2015/13/tyti_2015_13_2016-04-12_tau_002_fi.html. Suomessa vuonna 2015 oli 2,6 miljoonaa 15-74 v. työllistettynä. Heistä noin 10% tilastojen mukaan henkilöitä jotka ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi.
        Ja liite vielä Kelan sivuille http://www.kela.fi/tyomarkkinatuki_maara. En tiedä ollenkaan kuinka suuri on työttömyyskorvaus heille jotka saavat ansiosidonnaista. Onko siihen joku katto vai ei?
        Olenko väittänyt että joku lapsi tienaisi 3000€ /kk? Tuskin Suomessa edes 0-14 vuotiaat saavat käydä töissä.
        Olen yhä edelleenkin sitä mieltä että vanhemmilla on vastuu missä kunnossa talous perheessä on. Yhteiskunta antaa myös paljon tukea vähävaraisille, eikä saa olla niin ylpeä etteikö niitä tukeja lähtisi hakemaan.
        Meistä 60 palstalaisista varmasti useimmat muistavat oman lapsuutensa 50- ja 60- luvuilta, sitä köyhyyttä ei nuoremmat sukupolvet käsitä.

        Minä en ole 50 -60-luvulla siis lapsuudessani ja nuoruudessani nähnyt köyhyyttä. Kuuskytluvulla kun ikää riitti isä osti minulle mm. tunturimopon ; ))


    • Luin artikkelin ja kyllä minun täytyy nyt olla pitkälti hytinäxin ja siilimuorinkin kanssa samalla linjalla. Kyllä perheen aikuiset pystyvät suuresti vaikuttamaan omaantaloudelliseen asemaansa ja lastensa elämään priorisoimalla oman rahankäyttönsä lasten etuja paremmin vastaavaksi. On karseeta katsella esim. vapaa-ajankodissa tai koulussa risavaatteissa kulkevia, likaisia lapsia joilla ei ole varaa juuri mihinkään, samalla kun vanhemmat satsaavat omaan viihtyvyytensä. vaatteisiin, ulkomaanmatkoihin, pubi-iltoihin, tupakkaan, viinaan, jne. rahansa ja lapset tulevat kouluun aamulla tosi nälkäisinä aamiaiselle koska eväät kotona illalla ovat olleet heikonpuoleiset.
      Mitään yhteyttä asialla en näe maahanmuttajien tai pakolaisten saapumisen kanssa; ilmiö on vain kasvanut ja voimistunut vuosi vuodelta viimeisen parinkymenen vuoden aikana, ainakin täällä Ruotsissa. Tilastoja minulla ei ole osoittaa, mutta empiiristä kokemusta sitäkin enemmän. Luokkaerot kasvavat, tukiverkkoon ilmestyy reikiä, samalla kun yhteiskuntamme painotaa edelleen kulutusjuhlaan.

      • "Paloma.se.co"

        Sinun pitäisi kirjoittaa siihen asian alku-peräiseen aloitukseen.
        Minun aloitukseeni "Työttömyys vaivaa".
        Tämä aloitus on vain säälittävä, älyttömän surkea kopio siitä,

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "Paloma.se.co"

        Sinun pitäisi kirjoittaa siihen asian alku-peräiseen aloitukseen.
        Minun aloitukseeni "Työttömyys vaivaa".
        Tämä aloitus on vain säälittävä, älyttömän surkea kopio siitä,

        H.

        Älähän taas ala komennella.
        Meiltä just vieraat lähti ja en ole useempaan päivään kerinnyt edes vilkasta foorumeja.
        Työttömyys ja töiden kelpaamattomuus....läntisten teollisuusmaiden suuria ongelmia... "i-landsproblem" sanoo tyttäreni.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Älähän taas ala komennella.
        Meiltä just vieraat lähti ja en ole useempaan päivään kerinnyt edes vilkasta foorumeja.
        Työttömyys ja töiden kelpaamattomuus....läntisten teollisuusmaiden suuria ongelmia... "i-landsproblem" sanoo tyttäreni.

        "Paloma.se.co"

        Kyllä minä sinua uskallan aina komennella.
        Sinä suutut vasta sitten, kun olet ajatellut enste.
        -
        Kirjoitanpa sinulle parista naurettavimmasta selityksestä palstalla.
        -
        Tulin juuri asioilta...
        Lähden kaupoille/asioille/ etc.
        En koskaan lue tällaisia/tämän nimmarin aloituksia tai kommentteja.
        -
        Jos joku noin kirjoittaa, vaihtaa hän enimmäkseen nimmaria.
        -
        Hyvät työt ovat ulkoistetut.
        Lapsille jää vain roskaa.


        H.


      • Oliko maahanmuuttajien lapset hyvin ja puhtaasti puettuja ja kyläisiä maanantai aamuisin.


      • korppis kirjoitti:

        Oliko maahanmuuttajien lapset hyvin ja puhtaasti puettuja ja kyläisiä maanantai aamuisin.

        Useimmiten olivat.
        Monissa kulttuureissa on vanhempien rooli lasten kasvatuksessa erittäin tärkeä. Yhteiskunnallisen tukiverkon puuttuessa perhe ja suku ja jopa naapurit muodostavat tämän tukiverkoston ja lapset ovat etupäässä hyvinhoidettuja ja hyvinpuettuja, vaikka vanhemmilla olisikin niukkaa.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Useimmiten olivat.
        Monissa kulttuureissa on vanhempien rooli lasten kasvatuksessa erittäin tärkeä. Yhteiskunnallisen tukiverkon puuttuessa perhe ja suku ja jopa naapurit muodostavat tämän tukiverkoston ja lapset ovat etupäässä hyvinhoidettuja ja hyvinpuettuja, vaikka vanhemmilla olisikin niukkaa.

        Ruotsalaisten (suomalaisten) lapsetko ne olivat risaisissa vaatteissa ja nälkäisiä?


      • hytinäx1

        Miksi sinä korppis jankutat? risaisissa vaatteissa, nälkäisiä lapsia, kulkee varmasti niin ruotsalaisten kuin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin perheissä, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Suomessa sentään on ilmaisjakeluna ruokaaa, ruokajonot joista hakea apua nälkäänsä, sitä auttuutta eivät vielä silmäni vielä täällä ruotsalaisessa yhteiskunnassa ole nähneet. Voi olla että olen ummistanut silmäni..
        Vain oheistuksena että Ruotsiin tuli vuonna 2015 noin 162 00 turvapaikan hakijaa. Vuonna 2014 haki 81300 ihmistä turvapaikka Ruotsissa. Ruotsissa kaksinmääräinen henkilömäärä Suomeen verrattuna.
        Kyllä, täälläkin on lapsia risaisissa vaatteissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla.


      • ent.siivoojaparka
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Useimmiten olivat.
        Monissa kulttuureissa on vanhempien rooli lasten kasvatuksessa erittäin tärkeä. Yhteiskunnallisen tukiverkon puuttuessa perhe ja suku ja jopa naapurit muodostavat tämän tukiverkoston ja lapset ovat etupäässä hyvinhoidettuja ja hyvinpuettuja, vaikka vanhemmilla olisikin niukkaa.

        Totta heevetissä maahanmuuttajien lapsilla on hyvät vaatteet, kun sossu työntää niille vaterahaa sitä mukaa, kun lapset kasvavat ja entiset vaatteet käyvät pieniksi.
        Niitten puhtautta taas en menisi kehumaan.


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Miksi sinä korppis jankutat? risaisissa vaatteissa, nälkäisiä lapsia, kulkee varmasti niin ruotsalaisten kuin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin perheissä, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Suomessa sentään on ilmaisjakeluna ruokaaa, ruokajonot joista hakea apua nälkäänsä, sitä auttuutta eivät vielä silmäni vielä täällä ruotsalaisessa yhteiskunnassa ole nähneet. Voi olla että olen ummistanut silmäni..
        Vain oheistuksena että Ruotsiin tuli vuonna 2015 noin 162 00 turvapaikan hakijaa. Vuonna 2014 haki 81300 ihmistä turvapaikka Ruotsissa. Ruotsissa kaksinmääräinen henkilömäärä Suomeen verrattuna.
        Kyllä, täälläkin on lapsia risaisissa vaatteissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

        En minä mitään jankuta en edes änkytä kysyin vain ja sain vastauksen, että eri kulttuureissa pidetään hyvää huolta lapsista se mistä kulttuurista oli kysymys jäi epäselväksi.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        En minä mitään jankuta en edes änkytä kysyin vain ja sain vastauksen, että eri kulttuureissa pidetään hyvää huolta lapsista se mistä kulttuurista oli kysymys jäi epäselväksi.

        Tarkennan vain sen verran että sanoinkin "monissa kulttuureissa" omat kokemukseni ovat arabi- ja pohjoisafrikkalaisista lapsista, etelä-amerikkalaisista ja Balkanin niemimaalta muuttaneista perheistä ja heidän lapsistaan, turkkilaisista, iranilaisista ja intialaisista/pakistanilaisista.
        Ne hellyttävät pienet resupekat joita ei ole kylvetetty eikä vaatteita pesty ja joiden masu kurnii nälkää aamulla ovat ihan kantaväestön pienokaisia, joiden vanhemmilla on alkoholi- tai huumeongelmia.


      • ent.siivoojaparka
        hytinäx1 kirjoitti:

        Miksi sinä korppis jankutat? risaisissa vaatteissa, nälkäisiä lapsia, kulkee varmasti niin ruotsalaisten kuin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin perheissä, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Suomessa sentään on ilmaisjakeluna ruokaaa, ruokajonot joista hakea apua nälkäänsä, sitä auttuutta eivät vielä silmäni vielä täällä ruotsalaisessa yhteiskunnassa ole nähneet. Voi olla että olen ummistanut silmäni..
        Vain oheistuksena että Ruotsiin tuli vuonna 2015 noin 162 00 turvapaikan hakijaa. Vuonna 2014 haki 81300 ihmistä turvapaikka Ruotsissa. Ruotsissa kaksinmääräinen henkilömäärä Suomeen verrattuna.
        Kyllä, täälläkin on lapsia risaisissa vaatteissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

        """"Kyllä, täälläkin on lapsia risaisissa vaatteissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla.""""

        Voi näitä höpsöjä mummoja. Ei nämä köyhyydestä johdu
        http://damernasvarld.se/wp-content/uploads/import/images/2013-11-21/318261_980.jpg
        Muotivillitys.


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        """"Kyllä, täälläkin on lapsia risaisissa vaatteissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla.""""

        Voi näitä höpsöjä mummoja. Ei nämä köyhyydestä johdu
        http://damernasvarld.se/wp-content/uploads/import/images/2013-11-21/318261_980.jpg
        Muotivillitys.

        Että sä jaksat, kesähelteelläkin. Minä puhun laiminlyödyistä lapsista, alakouluikäisistä, vieläkin pienemmistä. Noita risafarkkuja on nähty ihan tarpeeksi, monenkymmenen vuoden ajalta. Mikä on uutta niissä on se että ne oli "ennen" (80-luvun lopulla ) nuorisomuotia, nyt setsenkymppiset hienostomummot pitävät sellasia vierailuasuina.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Että sä jaksat, kesähelteelläkin. Minä puhun laiminlyödyistä lapsista, alakouluikäisistä, vieläkin pienemmistä. Noita risafarkkuja on nähty ihan tarpeeksi, monenkymmenen vuoden ajalta. Mikä on uutta niissä on se että ne oli "ennen" (80-luvun lopulla ) nuorisomuotia, nyt setsenkymppiset hienostomummot pitävät sellasia vierailuasuina.

        "Paloma.se.co"

        Mitähän tapahtuisi, jos SINÄ lopettaisit?
        Tässä ketjussa siis.
        Toinen jankuttajista kun olet.
        Näytä minulle että olet fiksumpi toista.

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "Paloma.se.co"

        Mitähän tapahtuisi, jos SINÄ lopettaisit?
        Tässä ketjussa siis.
        Toinen jankuttajista kun olet.
        Näytä minulle että olet fiksumpi toista.

        H.

        Mitähän tapahtuisi jos SINÄ lopettaisit?
        Toisten komentelemisen?
        Minä pysyn aiheessa, koko ajan.
        Sinä puhut muista kirjoittajista.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Mitähän tapahtuisi jos SINÄ lopettaisit?
        Toisten komentelemisen?
        Minä pysyn aiheessa, koko ajan.
        Sinä puhut muista kirjoittajista.

        "Paloma.se.co"

        Enkä lopeta. :)

        "Että sä jaksat, kesähelteelläkin"

        Aiheessa pysyminen ei tarkoita sitä että ei jankuta.
        Päin-vastoin.
        Se tarkoittaa että jankuttaa, etenkin jos ei uutta asiaa ole tullut enää tunteihin, päiviin, viikkoihin.

        luv

        H.


      • hytinäx1
        hytinäx1 kirjoitti:

        Miksi sinä korppis jankutat? risaisissa vaatteissa, nälkäisiä lapsia, kulkee varmasti niin ruotsalaisten kuin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin perheissä, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Suomessa sentään on ilmaisjakeluna ruokaaa, ruokajonot joista hakea apua nälkäänsä, sitä auttuutta eivät vielä silmäni vielä täällä ruotsalaisessa yhteiskunnassa ole nähneet. Voi olla että olen ummistanut silmäni..
        Vain oheistuksena että Ruotsiin tuli vuonna 2015 noin 162 00 turvapaikan hakijaa. Vuonna 2014 haki 81300 ihmistä turvapaikka Ruotsissa. Ruotsissa kaksinmääräinen henkilömäärä Suomeen verrattuna.
        Kyllä, täälläkin on lapsia risaisissa vaatteissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

        siis vuonna 2015 162 000 turvapaikanhakijaa tuli Ruotsiin. Tänä vuonna kesäkuun loppuun saakka on Ruotsiin tullut 15 000 turvapaikan hakijaa.


      • ent.siivoojaparka
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Että sä jaksat, kesähelteelläkin. Minä puhun laiminlyödyistä lapsista, alakouluikäisistä, vieläkin pienemmistä. Noita risafarkkuja on nähty ihan tarpeeksi, monenkymmenen vuoden ajalta. Mikä on uutta niissä on se että ne oli "ennen" (80-luvun lopulla ) nuorisomuotia, nyt setsenkymppiset hienostomummot pitävät sellasia vierailuasuina.

        Niin, ne resufarkuthan olivatkin muotia silloin ennen, silloin kun sinä vielä olit dagisfrökeninä ja päättelemässä lasten vaatteista toisten kotioloja; plussaamassa maahanmuutajia ja miinustamassa kantaväestöä, niinkuin tuttu rasistinen tapasi on.

        Kiinnititkö koskaan huomiota, mitä lapset tekevät ulkona leikkiessään? Ei kai kukaan järkevä laita pikkulapsiaan parhaissa vaatteissaan ulos leikkimään (paitsi ne, joille sossu ostaa aina uutta ja uutta vaatetta, kun entiset likaantuvat ja repeilevät). Meidän leikkipaikoilla oli hammaslääkärin lapsilla kaikkein kuluneimmat, vanhemmilta lapsilta perityt vaatteet. Vaikea kuvitella, että siinä perheessä olisi ollut niinkään pahoja huume- ja alkoholiongelmia kuin monissa maahanmuuttajaperheissä on.

        Tuolla kun kulkee kaupungilla ja ajelee kollektiivisesti, niin ei minun silmiini ole osunut yhtäkään pientä hellyttävää resupekkaa (elleivät ole tulossa tarhasta tai Skansenilta likaamassa ja repimässä vaatteitaan). Jos sellaisia näkee, niin sitten ovat ihka varmasti romanikerjäläisten lapsia.

        Mites se oli teillä tarhassa aamiaisen kanssa? Meillä aamiainen olisi kuulunut hoitomaksuun silloin, kun lapseni olivat alle kouluikäisiä. Silti jotain yritin tunkea niille suuhun ennen lähtöä vaikka ei heille aamuisin herättyään meinannut vielä maistua mikään, niinkuin ei itsellenikään.


    • Pikkasen ex-rutiköyhänä ärsyttää nyt... Ei ne tilastot ketään köyhää lohduta. Ne vaan toimii laastarina ei-köyhien omalletunnolle. Te voitte tunkea tilastonne sanonkominne :/

      Ylimielistä myös väittää, että köyhän pitäisi matkustella vähemmän. Te jotka näin kirjoitatte, tunnetteko ketään aidosti köyhää?

      • Just näin hyvä Tmp.f, tunkekoon hyö tilanstonsa kylpyammeeseen.


      • hytinäx1

        Hei hmp.f, saako sinulta kysyä kuinka rutiköyhästä pääsit toimeentulevaksi? Ehkä se olisit mallina näille 100 000 köyhälle lapselle Suomessa.
        Tilastojen mukaanhan tämä lehtiartikkelitkin tehtiin, ote köyhän Riikan lehtiartikkelin tekstissä " Vähävaraiseksi lasketaan, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Yhden huoltajan ja kahden yli 14-vuotiaan lapsen perheessä se tarkoittaa alle 2 383 euron kuukausituloja. Kuten Riikan perheessä."
        Ja 2383€ tarkoittanee bruttotuloa, onko se vain vanhemman bruttotulo vai lasketaanko mukaan lapsilisät, asumistuki ja ehkä elatusaou?? Olisiko sittenkin lehtiartikkelissaolleen eronneen äidin ollut parasta pitää vain yksi työ ja saada asumistukea? Mikäs sen ex-miehen rooli oli tässä jutussa? Riikan lapsilisä taisi loppua 17 vuoden iässä. Siitä lähtien hän on itse vastuussa hankkia vaikka tiskarin työn tuodakseen ansioita perheeseen. Tämä myös opiskeluiden lisäksi.
        Mielestäni hänen joka ei tule toimeen ansiotyöllään ei tule myös velaksi ostella lomamatkoja, eikä merkkivaatteita lapsilleen. Jättää vaikka sen yhden matkan tekemättä ja satsaa seuraavaan vuoteen.
        Aidosti köyhä, kyllä, tunnistan siitä perheemme avioliiton alkuajoilta, jolloin ainoastaan miehelläni (ex-mieheni) oli kokopäivätyö ja meillä kaksi lasta joista pitää huolta.. Kiitos ja kunnia hänelle (ex-miehelleni) lastemme mahdollisuuksista menestyä elämissään , vaikka lastemme aikuistuessa olemmekin eronneet. Ja tietenkin kaikille työnantajille jotka mahdollistivat hyvän elämän, vaikka olimmekin matuja tässä asuinmaassani.


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Hei hmp.f, saako sinulta kysyä kuinka rutiköyhästä pääsit toimeentulevaksi? Ehkä se olisit mallina näille 100 000 köyhälle lapselle Suomessa.
        Tilastojen mukaanhan tämä lehtiartikkelitkin tehtiin, ote köyhän Riikan lehtiartikkelin tekstissä " Vähävaraiseksi lasketaan, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Yhden huoltajan ja kahden yli 14-vuotiaan lapsen perheessä se tarkoittaa alle 2 383 euron kuukausituloja. Kuten Riikan perheessä."
        Ja 2383€ tarkoittanee bruttotuloa, onko se vain vanhemman bruttotulo vai lasketaanko mukaan lapsilisät, asumistuki ja ehkä elatusaou?? Olisiko sittenkin lehtiartikkelissaolleen eronneen äidin ollut parasta pitää vain yksi työ ja saada asumistukea? Mikäs sen ex-miehen rooli oli tässä jutussa? Riikan lapsilisä taisi loppua 17 vuoden iässä. Siitä lähtien hän on itse vastuussa hankkia vaikka tiskarin työn tuodakseen ansioita perheeseen. Tämä myös opiskeluiden lisäksi.
        Mielestäni hänen joka ei tule toimeen ansiotyöllään ei tule myös velaksi ostella lomamatkoja, eikä merkkivaatteita lapsilleen. Jättää vaikka sen yhden matkan tekemättä ja satsaa seuraavaan vuoteen.
        Aidosti köyhä, kyllä, tunnistan siitä perheemme avioliiton alkuajoilta, jolloin ainoastaan miehelläni (ex-mieheni) oli kokopäivätyö ja meillä kaksi lasta joista pitää huolta.. Kiitos ja kunnia hänelle (ex-miehelleni) lastemme mahdollisuuksista menestyä elämissään , vaikka lastemme aikuistuessa olemmekin eronneet. Ja tietenkin kaikille työnantajille jotka mahdollistivat hyvän elämän, vaikka olimmekin matuja tässä asuinmaassani.

        On se Riikalla ollut kova kohtalo ; ))

        Kirjoitit: Riikan lapsilisä taisi loppua 17 vuoden iässä. Siitä lähtien hän on itse vastuussa hankkia vaikka tiskarin työn tuodakseen ansioita perheeseen. Tämä myös opiskeluiden lisäksi"

        Kyllä nuoren on hyvä tehdä työtä opiskelujen ohella, sitä paitsi se johtaa työpaikan saantiin opiskelun jälkeen koska vasta valmistuneena nuorella on jo työkokemusta ja se painaa työnantajan puntarisssa maltaita.


      • hytinäx1
        korppis kirjoitti:

        On se Riikalla ollut kova kohtalo ; ))

        Kirjoitit: Riikan lapsilisä taisi loppua 17 vuoden iässä. Siitä lähtien hän on itse vastuussa hankkia vaikka tiskarin työn tuodakseen ansioita perheeseen. Tämä myös opiskeluiden lisäksi"

        Kyllä nuoren on hyvä tehdä työtä opiskelujen ohella, sitä paitsi se johtaa työpaikan saantiin opiskelun jälkeen koska vasta valmistuneena nuorella on jo työkokemusta ja se painaa työnantajan puntarisssa maltaita.

        Aloitushan on oikeastaan helsingin sanomien osiosta elama.köyhyys, Riikan jutusta. Voit itse linkittää sille sivustolle. Itsestäni lehden artikkeli tuntui provosoivalta vertaillessa todella köyhiä ja yrittäviä nuoria kohtaan.
        Tottakait lapsia ja nuoria täytyy kannustaa ottamaan ote omaan elämäänsä ja koulutukseen jo peruskoulun keskiasteella. Mielestäni Riikka ei siinä onnistunut.
        Kaikki yritteliäisyys niin lapsen kuin vanhemmankin ansiosta on vain plussaa työmarkkinoilla ja menestymiseen elämässä. Mitä aikaisemmin myös peruskoulu laittaa opetussuunnitelmaansa mahdollisuuden oppilaan kurkistaa työelämään on vain hyväksi.


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Aloitushan on oikeastaan helsingin sanomien osiosta elama.köyhyys, Riikan jutusta. Voit itse linkittää sille sivustolle. Itsestäni lehden artikkeli tuntui provosoivalta vertaillessa todella köyhiä ja yrittäviä nuoria kohtaan.
        Tottakait lapsia ja nuoria täytyy kannustaa ottamaan ote omaan elämäänsä ja koulutukseen jo peruskoulun keskiasteella. Mielestäni Riikka ei siinä onnistunut.
        Kaikki yritteliäisyys niin lapsen kuin vanhemmankin ansiosta on vain plussaa työmarkkinoilla ja menestymiseen elämässä. Mitä aikaisemmin myös peruskoulu laittaa opetussuunnitelmaansa mahdollisuuden oppilaan kurkistaa työelämään on vain hyväksi.

        Lapseni oppivat jo pieninä yrittäjä-yksinhuoltaja äidiltään, että raha ei kasva puussa eikä sitä revitä seinästä, vaikka kuopus kerran niin oletti kun olin nostamassa rahaa automaatista.

        Uskon yrittäjien lasten olevan aktiivisimpia etsimään selviytymiskeinoja kuin sosiaalisesti heikomassa asemassa olevien perheiden lapset. Yrittäjien lapset oppivat jo pieninä vanhemmiltaan, että mitään ei saa jos ei yritä..


      • kylmätotuus
        hytinäx1 kirjoitti:

        Aloitushan on oikeastaan helsingin sanomien osiosta elama.köyhyys, Riikan jutusta. Voit itse linkittää sille sivustolle. Itsestäni lehden artikkeli tuntui provosoivalta vertaillessa todella köyhiä ja yrittäviä nuoria kohtaan.
        Tottakait lapsia ja nuoria täytyy kannustaa ottamaan ote omaan elämäänsä ja koulutukseen jo peruskoulun keskiasteella. Mielestäni Riikka ei siinä onnistunut.
        Kaikki yritteliäisyys niin lapsen kuin vanhemmankin ansiosta on vain plussaa työmarkkinoilla ja menestymiseen elämässä. Mitä aikaisemmin myös peruskoulu laittaa opetussuunnitelmaansa mahdollisuuden oppilaan kurkistaa työelämään on vain hyväksi.

        Aloittaja linkitti Hesarin jutun, joka käsitteli aihetta "Suomessa on yli 100 000 köyhää lasta. Sivuotsikkona oli Riikan kertomus omasta elämästään köyhänä.


      • kylmätotuus
        korpikirjailija kirjoitti:

        Lapseni oppivat jo pieninä yrittäjä-yksinhuoltaja äidiltään, että raha ei kasva puussa eikä sitä revitä seinästä, vaikka kuopus kerran niin oletti kun olin nostamassa rahaa automaatista.

        Uskon yrittäjien lasten olevan aktiivisimpia etsimään selviytymiskeinoja kuin sosiaalisesti heikomassa asemassa olevien perheiden lapset. Yrittäjien lapset oppivat jo pieninä vanhemmiltaan, että mitään ei saa jos ei yritä..

        Olisi mielenkiintoista tietää, mihin uskosi kirjoituksesi viimeiseen kappaleeseen perustuu?

        Faktaahan se ei ole. Pelkkä uskomus vain.

        Minun lapseni on aina tiennyt, ettei raha kasva puussa tai seinässä, vaikken yrittäjä olekaan.

        Rahapuu kyllä kasvaa ikkunalaudallani, mutta euroja se ei tuota.


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Hei hmp.f, saako sinulta kysyä kuinka rutiköyhästä pääsit toimeentulevaksi? Ehkä se olisit mallina näille 100 000 köyhälle lapselle Suomessa.
        Tilastojen mukaanhan tämä lehtiartikkelitkin tehtiin, ote köyhän Riikan lehtiartikkelin tekstissä " Vähävaraiseksi lasketaan, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Yhden huoltajan ja kahden yli 14-vuotiaan lapsen perheessä se tarkoittaa alle 2 383 euron kuukausituloja. Kuten Riikan perheessä."
        Ja 2383€ tarkoittanee bruttotuloa, onko se vain vanhemman bruttotulo vai lasketaanko mukaan lapsilisät, asumistuki ja ehkä elatusaou?? Olisiko sittenkin lehtiartikkelissaolleen eronneen äidin ollut parasta pitää vain yksi työ ja saada asumistukea? Mikäs sen ex-miehen rooli oli tässä jutussa? Riikan lapsilisä taisi loppua 17 vuoden iässä. Siitä lähtien hän on itse vastuussa hankkia vaikka tiskarin työn tuodakseen ansioita perheeseen. Tämä myös opiskeluiden lisäksi.
        Mielestäni hänen joka ei tule toimeen ansiotyöllään ei tule myös velaksi ostella lomamatkoja, eikä merkkivaatteita lapsilleen. Jättää vaikka sen yhden matkan tekemättä ja satsaa seuraavaan vuoteen.
        Aidosti köyhä, kyllä, tunnistan siitä perheemme avioliiton alkuajoilta, jolloin ainoastaan miehelläni (ex-mieheni) oli kokopäivätyö ja meillä kaksi lasta joista pitää huolta.. Kiitos ja kunnia hänelle (ex-miehelleni) lastemme mahdollisuuksista menestyä elämissään , vaikka lastemme aikuistuessa olemmekin eronneet. Ja tietenkin kaikille työnantajille jotka mahdollistivat hyvän elämän, vaikka olimmekin matuja tässä asuinmaassani.

        Hei Hytinäx1, saahan sitä kysyä. Eron jälkeen tienasin 1000 euroa bruttoa, lapsilisää saimme n.200 €, elatusmaksua yhteensä 300. Ei muita avustuksia, ei asumistukea koska asuimme omistusasunnossa. Rupesin iltaisin siivoamaan kun lapset ei ollut mun luona, ja tienasin sillä 200-400 €/kk.

        Kyllä mun lapsilla oli joitakin merkkivaatteita. Sain ostaa pilkkahintaan yhdeltä tuttavalta. Kännykät ostin jossain vaiheessa lapsille joululahjaksi, kytkykauppana. Maksoi euron/kk kahden vuoden ajan. Ne oli sen verran tarpeelliset, mulle ne tarkoitti turvallisuutta. Lapset pystyivät soittamaan mulle milloin tahansa, silloinkin kun olivat isänsä luona ja oli paha olo. Tuota haavaa en halua avata täällä sen enempää, mutta jos sanon että kännykästä oli hyötyä, niin sähän laitat mielikuvituksen käyntiin ja toteat että joo, voi olla tilanteita jolloin lapsi tarvitsee äitinsä.

        Oikeastaan kapinoin sitä vastaan tässä ketjussa, että kaikki köyhät-rikkaat-ja kaikki siltä väliltä, ovat yksittäistapauksia. Jokainen tarina on omanlaisensa. Ei niitä voi ratkaista noin että linttaa ne samaan kasaan ja toteaa että "matkustakaa vähemmän". Ei niitä köyhempiä auteta tuijottamalla jotain keskiarvoa joka hänelle olisi siunaus! Totta kai, saattaa olla sellaisiakin "köyhiä" jotka itse ovat siitä vastuussa. Ja tiedänkin yhden perheen missä on jouduttu velkahelvettiin sen takia että Pitää ostaa koska muutkin tekee niin. Helvetti se on joka tapauksessa sekin, ja saattaa peräti olla eräänlainen sairaus, shop-aholismia. Ja kaikki riippuvuudetkin paranee sillä että sähisee s*tanan ääliö, lopeta toi heti. Vai mitä.

        Noh, me selvittiin. Nyt tässä tulee uusi kituutusaika eteen, lapsilisät ovat loppuneet vuosi sitten, exän elatus loppuu syksyllä. Lasten kaikki menot - koulut ja bussit, maksaa entistä enemmän. Kyllä mäkin joudun ne töihin patistamaan, jos sellaisen löytävät. Muuten ollaan taas pari vuotta lirissä. Taloa on turha yrittääkään laittaa myyntiin, mä pärjään täällä hyvin taas kun olen yksin, ja sitä paitsi pääkaupunkiseudun kämpät ei liiku. En mä tästä mitään saisi, hyvä jos velat maksettua. Se plussa tässä on, että olemme lasten kanssa tottuneet säästämään, ja tiedän että ne ryhtyvät urakkaan mielellään.


      • kylmätotuus kirjoitti:

        Olisi mielenkiintoista tietää, mihin uskosi kirjoituksesi viimeiseen kappaleeseen perustuu?

        Faktaahan se ei ole. Pelkkä uskomus vain.

        Minun lapseni on aina tiennyt, ettei raha kasva puussa tai seinässä, vaikken yrittäjä olekaan.

        Rahapuu kyllä kasvaa ikkunalaudallani, mutta euroja se ei tuota.

        Faktaa löytyy googlettamalla.

        Esim. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yrittajien-lapsilla-paremmat-evaat-tyollistya-ja-perustaa-perhe/675902/

        Sitten Riikan pyristelystä elämän alkuun toinen tarina Hillasta.

        http://www.hs.fi/ura/a1408680827749

        Kokemuksieni faktaa:

        Omassa elämässäni lapset joutuivat näkemään, äidin sesonki aikojen kiireet, ei elämäni ollut kahdeksasta neljään vaan kesäaikaan tein ympäripyöreitä päiviä kun yritykselläni oli hääsesonki-buumi. Äidin kova työtahti ja hyvä ansiotaso mahdollisti yhteisiä matkoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

        Yhteisiä koti-iltoja niin no, kesä aikaan harvinaista herkkua, mutta oli ihana palata mökille hääkeikalta, lapset olivat lämmittäneet äidille saunan, valmistaneet lettutaikinan.

        Kävelykadulla pojat oppivat myyntimiehiksi. Esikoinen oli 14-vuotiaasta asti palkkalistoillani. Kuopus pikku natiaisena yritti parhaansa mukaan pysyä iso veljen perässä.

        Ja jos nyt joku lukee, että kuka katsoi lapsieni perään rannnalla ; ) Usein ystävättäreni jonka poika oli esikoiseni paras kaveri. Mummo ja pappa pitivät huolta lapsenlapsistaan kun minä paiskin töitä.

        Kotona heidän piti pitää paikat kunnossa, tietty joskus tapahtui lipsumisiä. Ystävättäreni poika muisteli kerran menneitä: Muistan kuinka huusit niin, että niemi raikui jos olimme laiminlyöneet velvotteitamme ; ).


      • hytinäx1
        hmp.f kirjoitti:

        Hei Hytinäx1, saahan sitä kysyä. Eron jälkeen tienasin 1000 euroa bruttoa, lapsilisää saimme n.200 €, elatusmaksua yhteensä 300. Ei muita avustuksia, ei asumistukea koska asuimme omistusasunnossa. Rupesin iltaisin siivoamaan kun lapset ei ollut mun luona, ja tienasin sillä 200-400 €/kk.

        Kyllä mun lapsilla oli joitakin merkkivaatteita. Sain ostaa pilkkahintaan yhdeltä tuttavalta. Kännykät ostin jossain vaiheessa lapsille joululahjaksi, kytkykauppana. Maksoi euron/kk kahden vuoden ajan. Ne oli sen verran tarpeelliset, mulle ne tarkoitti turvallisuutta. Lapset pystyivät soittamaan mulle milloin tahansa, silloinkin kun olivat isänsä luona ja oli paha olo. Tuota haavaa en halua avata täällä sen enempää, mutta jos sanon että kännykästä oli hyötyä, niin sähän laitat mielikuvituksen käyntiin ja toteat että joo, voi olla tilanteita jolloin lapsi tarvitsee äitinsä.

        Oikeastaan kapinoin sitä vastaan tässä ketjussa, että kaikki köyhät-rikkaat-ja kaikki siltä väliltä, ovat yksittäistapauksia. Jokainen tarina on omanlaisensa. Ei niitä voi ratkaista noin että linttaa ne samaan kasaan ja toteaa että "matkustakaa vähemmän". Ei niitä köyhempiä auteta tuijottamalla jotain keskiarvoa joka hänelle olisi siunaus! Totta kai, saattaa olla sellaisiakin "köyhiä" jotka itse ovat siitä vastuussa. Ja tiedänkin yhden perheen missä on jouduttu velkahelvettiin sen takia että Pitää ostaa koska muutkin tekee niin. Helvetti se on joka tapauksessa sekin, ja saattaa peräti olla eräänlainen sairaus, shop-aholismia. Ja kaikki riippuvuudetkin paranee sillä että sähisee s*tanan ääliö, lopeta toi heti. Vai mitä.

        Noh, me selvittiin. Nyt tässä tulee uusi kituutusaika eteen, lapsilisät ovat loppuneet vuosi sitten, exän elatus loppuu syksyllä. Lasten kaikki menot - koulut ja bussit, maksaa entistä enemmän. Kyllä mäkin joudun ne töihin patistamaan, jos sellaisen löytävät. Muuten ollaan taas pari vuotta lirissä. Taloa on turha yrittääkään laittaa myyntiin, mä pärjään täällä hyvin taas kun olen yksin, ja sitä paitsi pääkaupunkiseudun kämpät ei liiku. En mä tästä mitään saisi, hyvä jos velat maksettua. Se plussa tässä on, että olemme lasten kanssa tottuneet säästämään, ja tiedän että ne ryhtyvät urakkaan mielellään.

        Kiitos hmp.f hyvästä kirjoituksestasi ja tsemppiä tulevaisuuden koettelemuksille.
        Se on kyllä kumma kun 17 vuotiaalta, joka opiskelee vaikka lukiossa otetaan pois lapsilisä, voishan sen valtio nimetä saman tuen vaikka opintotueksi.
        Ruotsissa saa lapsilisää 16 vuotiaaksi saakka ja sen jälkeen jos opiskelee , opintotukea 10kk/vuosi. Opintotukea saa saman verran kuin yhden lapsen lapsilisää kevätlukukaudelle saakka jolloin opiskeleva nuori täyttää 20 vuotta. Jos opiskelija on luvatta pois opiskeluista niin tämä tuki voidaan ottaa pois.


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Kiitos hmp.f hyvästä kirjoituksestasi ja tsemppiä tulevaisuuden koettelemuksille.
        Se on kyllä kumma kun 17 vuotiaalta, joka opiskelee vaikka lukiossa otetaan pois lapsilisä, voishan sen valtio nimetä saman tuen vaikka opintotueksi.
        Ruotsissa saa lapsilisää 16 vuotiaaksi saakka ja sen jälkeen jos opiskelee , opintotukea 10kk/vuosi. Opintotukea saa saman verran kuin yhden lapsen lapsilisää kevätlukukaudelle saakka jolloin opiskeleva nuori täyttää 20 vuotta. Jos opiskelija on luvatta pois opiskeluista niin tämä tuki voidaan ottaa pois.

        Kiitos hytinäx, eiköhän tulevat "tappiot" mene siinä missä vanhatkin :)

        Saa nuo lapset nytkin opintotukea, n. 35 €/kk/lärvi. Ei riitä kattamaan bussilippuja eikä opiskeluja. Tarkkana pitää olla kuinka paljon tienaa itse rahaa, tai joutuu maksamaan takautuvasti takaisin.


      • enmilläänkeksi
        hmp.f kirjoitti:

        Kiitos hytinäx, eiköhän tulevat "tappiot" mene siinä missä vanhatkin :)

        Saa nuo lapset nytkin opintotukea, n. 35 €/kk/lärvi. Ei riitä kattamaan bussilippuja eikä opiskeluja. Tarkkana pitää olla kuinka paljon tienaa itse rahaa, tai joutuu maksamaan takautuvasti takaisin.

        @hmp.f Oletko tietoinen, että 18-vuotta täyttänyt voi saada koulutusavustusta?
        Aika hyvin selitetty kohdassa "Koulutusavustus"
        https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/lapsen-asema-erotilanteessa/lapsen-elatus

        ja muitakin löytyy googlaamalla: yli 18-vuotiaan koulutusavustus


      • eppu2
        hmp.f kirjoitti:

        Hei Hytinäx1, saahan sitä kysyä. Eron jälkeen tienasin 1000 euroa bruttoa, lapsilisää saimme n.200 €, elatusmaksua yhteensä 300. Ei muita avustuksia, ei asumistukea koska asuimme omistusasunnossa. Rupesin iltaisin siivoamaan kun lapset ei ollut mun luona, ja tienasin sillä 200-400 €/kk.

        Kyllä mun lapsilla oli joitakin merkkivaatteita. Sain ostaa pilkkahintaan yhdeltä tuttavalta. Kännykät ostin jossain vaiheessa lapsille joululahjaksi, kytkykauppana. Maksoi euron/kk kahden vuoden ajan. Ne oli sen verran tarpeelliset, mulle ne tarkoitti turvallisuutta. Lapset pystyivät soittamaan mulle milloin tahansa, silloinkin kun olivat isänsä luona ja oli paha olo. Tuota haavaa en halua avata täällä sen enempää, mutta jos sanon että kännykästä oli hyötyä, niin sähän laitat mielikuvituksen käyntiin ja toteat että joo, voi olla tilanteita jolloin lapsi tarvitsee äitinsä.

        Oikeastaan kapinoin sitä vastaan tässä ketjussa, että kaikki köyhät-rikkaat-ja kaikki siltä väliltä, ovat yksittäistapauksia. Jokainen tarina on omanlaisensa. Ei niitä voi ratkaista noin että linttaa ne samaan kasaan ja toteaa että "matkustakaa vähemmän". Ei niitä köyhempiä auteta tuijottamalla jotain keskiarvoa joka hänelle olisi siunaus! Totta kai, saattaa olla sellaisiakin "köyhiä" jotka itse ovat siitä vastuussa. Ja tiedänkin yhden perheen missä on jouduttu velkahelvettiin sen takia että Pitää ostaa koska muutkin tekee niin. Helvetti se on joka tapauksessa sekin, ja saattaa peräti olla eräänlainen sairaus, shop-aholismia. Ja kaikki riippuvuudetkin paranee sillä että sähisee s*tanan ääliö, lopeta toi heti. Vai mitä.

        Noh, me selvittiin. Nyt tässä tulee uusi kituutusaika eteen, lapsilisät ovat loppuneet vuosi sitten, exän elatus loppuu syksyllä. Lasten kaikki menot - koulut ja bussit, maksaa entistä enemmän. Kyllä mäkin joudun ne töihin patistamaan, jos sellaisen löytävät. Muuten ollaan taas pari vuotta lirissä. Taloa on turha yrittääkään laittaa myyntiin, mä pärjään täällä hyvin taas kun olen yksin, ja sitä paitsi pääkaupunkiseudun kämpät ei liiku. En mä tästä mitään saisi, hyvä jos velat maksettua. Se plussa tässä on, että olemme lasten kanssa tottuneet säästämään, ja tiedän että ne ryhtyvät urakkaan mielellään.

        Ei niiden lasten avuntarve täysi-ikäisyyteenkään lopu. Opinnot on yleensä kesken, ei itse mitään vielä tienata, ei ainakaan riittävästi.
        Tulipa mieleeni, kun 18v. pojanpoika oli yksin kotona ja vanhemmat olivat täällä maalla, poika soittaa äidilleen. ´´Mitä mä syön, ei täällä ole mitään ruokaa.´´
        No äitinsä sitten neuvoi ottamaan pakastimesta ruokaa.


      • enmilläänkeksi kirjoitti:

        @hmp.f Oletko tietoinen, että 18-vuotta täyttänyt voi saada koulutusavustusta?
        Aika hyvin selitetty kohdassa "Koulutusavustus"
        https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/lapsen-asema-erotilanteessa/lapsen-elatus

        ja muitakin löytyy googlaamalla: yli 18-vuotiaan koulutusavustus

        Kiitti, en tiennyt tuosta. Mutta ymmärsinkö oikein että se on se toinen vanhempi jota määrätään maksamaan se koulutusavustus? Oikeuden kautta

        Jos näin on, en taida.... olen yli 10 vuotta luovinut näiden juttujen kanssa, aikoinaan päättänyt että sopu tulee ilman ulkopuolisia. Vaikka suurempi elatuskin olisi tullut oikeuden kautta. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa, kyllä me nämä vimpat vuodet vielä kestetään.


      • eppu2 kirjoitti:

        Ei niiden lasten avuntarve täysi-ikäisyyteenkään lopu. Opinnot on yleensä kesken, ei itse mitään vielä tienata, ei ainakaan riittävästi.
        Tulipa mieleeni, kun 18v. pojanpoika oli yksin kotona ja vanhemmat olivat täällä maalla, poika soittaa äidilleen. ´´Mitä mä syön, ei täällä ole mitään ruokaa.´´
        No äitinsä sitten neuvoi ottamaan pakastimesta ruokaa.

        Näinhän se menee, mutta tässä iässä voivat jo tehdä kesäduunia. Auttaa sekin vähän.

        Äideillä on se paha vika, että yleensä unohtavat jättää jääkaapin avaimen kotiin kun lähtevät jonnekin :))


      • enmilläänkeksi
        hmp.f kirjoitti:

        Kiitti, en tiennyt tuosta. Mutta ymmärsinkö oikein että se on se toinen vanhempi jota määrätään maksamaan se koulutusavustus? Oikeuden kautta

        Jos näin on, en taida.... olen yli 10 vuotta luovinut näiden juttujen kanssa, aikoinaan päättänyt että sopu tulee ilman ulkopuolisia. Vaikka suurempi elatuskin olisi tullut oikeuden kautta. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa, kyllä me nämä vimpat vuodet vielä kestetään.

        @hmp.f
        Sovussa voi 18-vuotias tehdä sopimuksen valmistumiseensa saakka maksettavasta koulutusavustuksesta vanhempansa/vanhempiensa kanssa. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

        Meidän tyttäremme asui luonani ja oli lukiossa täyttäessään 18v. Oli etukäteen tilattu aika lastenvalvojalle ja hänellä oli valmis lomakke koulutusavustussopimusta varten. Kaksistaan tytär ja isänsä kävivät. Avustuksen määrästä keskustelivat lastenvalvojan luona. Päätyivät samaan summaan kuin oli ollut elatusapu. Koulutusavustus tyttären tilille.
        Molemmilla vanhemmilla on tietysti koulutuksen avustamisvelvollisuus. Minä hoidin lähivanhempana oman osani antamalla asunnon, ruokaa, pyykinpesua ja kaikenmoista huolenpitoa.
        Jos tyttäremme ei olisi asunut kummankaan vanhemman luona, olisimme molemmat maksaneet hänelle koulutusavustusta - €uromäärät olisivat voineet olla erisuuruiset, riippuen maksukyvystämme.

        http://www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/lastenvalvojilta-usein-kysyttya
        "elatusavun maksamisvelvollisuus päättyy lapsen 18-vuotispäivään. Eri asia on se, että elatuslain 3.2 §:n mukaan "vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta". Kummallakin vanhemmalla on tämä velvollisuus, "mikäli se harkitaan kohtuulliseksi". Tätä lainkohtaa on oikeuskäytännössä tulkittu niin, että ainakin lukiota käyvän nuoren osalta kumpikin vanhempi on vielä vastuussa sekä nuoren varsinaisista opintomenoista että myös koulutuksen aikaisista elinkustannuksista. Edellä mainittu kohtuullisuusedellytys tarkoittaa sitä, että vanhempaa ei voi velvoittaa osallistumaan nuoren menoihin, jos vanhemmalla ei taloudellisten olojensa perusteella ole siihen kykyä. Koulutusavustuksen laskemistavasta ei ole annettu ministeriötason ohjetta kuten elatusavun määrän laskemisesta. Koulutusavustukseksi voidaan sopia myös sama summa kuin aiemmin maksettu elatusapu, jos elatusavussa on menoiksi huomioitu koulutuskustannuksia. Koulutusmenot (kirjat yms.) huomioidaan nettomenoina eli menoista vähennetään nuoren saama opintotuki. Sopimuksen tekevät 18 vuotta täyttänyt nuori ja hänen vanhempansa. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Sopimus voidaan tehdä valmiiksi jo ennen 18-vuotispäivää, jolloin nuoren puolesta sopimuksen allekirjoittaa silloin hänen lähivanhempansa. Koulutusavustus maksetaan nuoren omalle tilille. Jos täysi-ikäinen nuori on avustuksen tarpeessa ja vanhempi tai toinen heistä ei elatuskyvystään huolimatta halua avustaa nuorta, nuori voi oikeusavustajan avulla viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi."


      • enmilläänkeksi
        enmilläänkeksi kirjoitti:

        @hmp.f
        Sovussa voi 18-vuotias tehdä sopimuksen valmistumiseensa saakka maksettavasta koulutusavustuksesta vanhempansa/vanhempiensa kanssa. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

        Meidän tyttäremme asui luonani ja oli lukiossa täyttäessään 18v. Oli etukäteen tilattu aika lastenvalvojalle ja hänellä oli valmis lomakke koulutusavustussopimusta varten. Kaksistaan tytär ja isänsä kävivät. Avustuksen määrästä keskustelivat lastenvalvojan luona. Päätyivät samaan summaan kuin oli ollut elatusapu. Koulutusavustus tyttären tilille.
        Molemmilla vanhemmilla on tietysti koulutuksen avustamisvelvollisuus. Minä hoidin lähivanhempana oman osani antamalla asunnon, ruokaa, pyykinpesua ja kaikenmoista huolenpitoa.
        Jos tyttäremme ei olisi asunut kummankaan vanhemman luona, olisimme molemmat maksaneet hänelle koulutusavustusta - €uromäärät olisivat voineet olla erisuuruiset, riippuen maksukyvystämme.

        http://www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/lastenvalvojilta-usein-kysyttya
        "elatusavun maksamisvelvollisuus päättyy lapsen 18-vuotispäivään. Eri asia on se, että elatuslain 3.2 §:n mukaan "vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta". Kummallakin vanhemmalla on tämä velvollisuus, "mikäli se harkitaan kohtuulliseksi". Tätä lainkohtaa on oikeuskäytännössä tulkittu niin, että ainakin lukiota käyvän nuoren osalta kumpikin vanhempi on vielä vastuussa sekä nuoren varsinaisista opintomenoista että myös koulutuksen aikaisista elinkustannuksista. Edellä mainittu kohtuullisuusedellytys tarkoittaa sitä, että vanhempaa ei voi velvoittaa osallistumaan nuoren menoihin, jos vanhemmalla ei taloudellisten olojensa perusteella ole siihen kykyä. Koulutusavustuksen laskemistavasta ei ole annettu ministeriötason ohjetta kuten elatusavun määrän laskemisesta. Koulutusavustukseksi voidaan sopia myös sama summa kuin aiemmin maksettu elatusapu, jos elatusavussa on menoiksi huomioitu koulutuskustannuksia. Koulutusmenot (kirjat yms.) huomioidaan nettomenoina eli menoista vähennetään nuoren saama opintotuki. Sopimuksen tekevät 18 vuotta täyttänyt nuori ja hänen vanhempansa. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Sopimus voidaan tehdä valmiiksi jo ennen 18-vuotispäivää, jolloin nuoren puolesta sopimuksen allekirjoittaa silloin hänen lähivanhempansa. Koulutusavustus maksetaan nuoren omalle tilille. Jos täysi-ikäinen nuori on avustuksen tarpeessa ja vanhempi tai toinen heistä ei elatuskyvystään huolimatta halua avustaa nuorta, nuori voi oikeusavustajan avulla viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi."

        Voi toki sopia yli 18v-lapsensa koulutuksen avustamisesta vaikka suullisestikin.
        18-vuotispäivillään lapsi antaa faijalle tilinumeronsa paperilapulla ja sanoo, että laitappas elatusmaksu tonne mun tilille siihen asti, kun juhlitaan valmistumistani. Etävanhemmalle usein on mieluisaa maksaa lapsensa tilille eikä enää exän tilille.
        Ei välttämättä sopimuskaavakkeita eikä virallista lastenvalvojan vahvistamisia tarvita.


      • enmilläänkeksi kirjoitti:

        Voi toki sopia yli 18v-lapsensa koulutuksen avustamisesta vaikka suullisestikin.
        18-vuotispäivillään lapsi antaa faijalle tilinumeronsa paperilapulla ja sanoo, että laitappas elatusmaksu tonne mun tilille siihen asti, kun juhlitaan valmistumistani. Etävanhemmalle usein on mieluisaa maksaa lapsensa tilille eikä enää exän tilille.
        Ei välttämättä sopimuskaavakkeita eikä virallista lastenvalvojan vahvistamisia tarvita.

        Suurkiitos sulle selvityksestä. Välitän nämä tiedot eteenpäin lapsille. Onkin paljon parempi että hoitavat kuin että minä sählään. Taitaa tulla paremmat tulokset.


      • kylmätotuus
        hmp.f kirjoitti:

        Hei Hytinäx1, saahan sitä kysyä. Eron jälkeen tienasin 1000 euroa bruttoa, lapsilisää saimme n.200 €, elatusmaksua yhteensä 300. Ei muita avustuksia, ei asumistukea koska asuimme omistusasunnossa. Rupesin iltaisin siivoamaan kun lapset ei ollut mun luona, ja tienasin sillä 200-400 €/kk.

        Kyllä mun lapsilla oli joitakin merkkivaatteita. Sain ostaa pilkkahintaan yhdeltä tuttavalta. Kännykät ostin jossain vaiheessa lapsille joululahjaksi, kytkykauppana. Maksoi euron/kk kahden vuoden ajan. Ne oli sen verran tarpeelliset, mulle ne tarkoitti turvallisuutta. Lapset pystyivät soittamaan mulle milloin tahansa, silloinkin kun olivat isänsä luona ja oli paha olo. Tuota haavaa en halua avata täällä sen enempää, mutta jos sanon että kännykästä oli hyötyä, niin sähän laitat mielikuvituksen käyntiin ja toteat että joo, voi olla tilanteita jolloin lapsi tarvitsee äitinsä.

        Oikeastaan kapinoin sitä vastaan tässä ketjussa, että kaikki köyhät-rikkaat-ja kaikki siltä väliltä, ovat yksittäistapauksia. Jokainen tarina on omanlaisensa. Ei niitä voi ratkaista noin että linttaa ne samaan kasaan ja toteaa että "matkustakaa vähemmän". Ei niitä köyhempiä auteta tuijottamalla jotain keskiarvoa joka hänelle olisi siunaus! Totta kai, saattaa olla sellaisiakin "köyhiä" jotka itse ovat siitä vastuussa. Ja tiedänkin yhden perheen missä on jouduttu velkahelvettiin sen takia että Pitää ostaa koska muutkin tekee niin. Helvetti se on joka tapauksessa sekin, ja saattaa peräti olla eräänlainen sairaus, shop-aholismia. Ja kaikki riippuvuudetkin paranee sillä että sähisee s*tanan ääliö, lopeta toi heti. Vai mitä.

        Noh, me selvittiin. Nyt tässä tulee uusi kituutusaika eteen, lapsilisät ovat loppuneet vuosi sitten, exän elatus loppuu syksyllä. Lasten kaikki menot - koulut ja bussit, maksaa entistä enemmän. Kyllä mäkin joudun ne töihin patistamaan, jos sellaisen löytävät. Muuten ollaan taas pari vuotta lirissä. Taloa on turha yrittääkään laittaa myyntiin, mä pärjään täällä hyvin taas kun olen yksin, ja sitä paitsi pääkaupunkiseudun kämpät ei liiku. En mä tästä mitään saisi, hyvä jos velat maksettua. Se plussa tässä on, että olemme lasten kanssa tottuneet säästämään, ja tiedän että ne ryhtyvät urakkaan mielellään.

        Kirjoituksesi viimeinen kappale sai ajatukseni taas liikkeelle.

        On se roima taloudellinen muutos yksinhuoltajalle, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Silloin loppuu lapsilisä.
        Kun hän täyttää 18 vuotta loppuu elatusapu.
        Meinasin vallan unohtaa, että muksun täytettyä 16 vuotta hänestä tulee asumistukioikeudeton, jos hän asuu vanhempansa kanssa.
        Perheen asumistuki pienenee, mutta vuokralla-asuvan hyyryläisperheen asumiskulut pysyvät ennallaan.

        Tulot pienentyvät, mutta menot kasvavat ainakin silloin, jos lapsi menee lukioon.
        Oppikirjat maksavat maltaita ja takuuvarmasti niihin tehdään muutoksia vuosittain, jottei edellisen vuoden kirjoja voi ostaa halvemmalla joltain vuotta vanhemmalta lukiolaiselta.
        Ja auta armias, jos opiskelija haluaa opiskella muutakin, kuin lukion pakollisia aineita ja niitäkin vain minimimäärän, niin silloin kirjalasku hipoo jo taivaita.

        Ei tarvita kummoistakaan laskupäätä ymmärtääkseen, että kukkaro on tiukilla.

        Ei tarvitse miettiä, että mihinkähän kaukomaahan lähdetään lomailemaan tai mitähän merkkivaatteita ostetaan. Unohdettava on myös ravintolaruokailut ja kylpyläreissut.

        Onneksi on taito valmistaa hyvää kotiruokaa.
        Olen myös mielestäni onnistunut opettamaan jälkikasvulle elämän realiteetit.
        Niillä taloudellisilla resulsseilla mennään, mitä on käytössä.

        Nykyinen politiikka johtaa kyllä siihen, että piakkoin koulutus on pelkästään varakkaiden etuoikeus.
        Mutta mitäpäs tuosta vinkumaan, koska viisaiden mielestä köyhyys on itseaiheutettua!


      • ent.siivoojaparka
        hytinäx1 kirjoitti:

        Kiitos hmp.f hyvästä kirjoituksestasi ja tsemppiä tulevaisuuden koettelemuksille.
        Se on kyllä kumma kun 17 vuotiaalta, joka opiskelee vaikka lukiossa otetaan pois lapsilisä, voishan sen valtio nimetä saman tuen vaikka opintotueksi.
        Ruotsissa saa lapsilisää 16 vuotiaaksi saakka ja sen jälkeen jos opiskelee , opintotukea 10kk/vuosi. Opintotukea saa saman verran kuin yhden lapsen lapsilisää kevätlukukaudelle saakka jolloin opiskeleva nuori täyttää 20 vuotta. Jos opiskelija on luvatta pois opiskeluista niin tämä tuki voidaan ottaa pois.

        Muuten oikein, mutta muuttaisin tuon ikärajan 20v olemaan siihen asti kun käy lukiota, mutta enintäin 20vuotiaaksi asti.
        Meillä se siirtyminen lapsilisästä opintotueksi menee tosiaankin sujuvasti. Täytti vain paperit, mihin tuli lapsen oma tilinumero entisen huoltajan tilinumeron tilalle.
        Elatusmaksut (bidragsförskott siihen aikaan) yhtä sujuvasti soljuivat automaattisesti tililleni niin kauan kuin lapset kävivät lukiota. Maksoiko isänsä sitten förs.kassalle niitä mitään, niin sehän ei sitten ollut minun pääni vaiva.

        Minun lapseni olivat hyviä keksimään itselleen lisäansioita aika kakarasta saakka; kaikenlaista koirankusetusta jo ala-asteelaisena, sittemmin tilapäisenä lapsenvahtina istumista, mainostenjakoa ..., lukioikäisinä viikonloppusiivousta ja kesälomasiivousta, opiskeluaikana hotellin vastaanottotiskiä öisin ja viikonloppuina... Itse ne niitä hommia fixasivat. Ei niitä tarvinnut patistella eikä yllyttää siihen.


      • kylmätotuus kirjoitti:

        Kirjoituksesi viimeinen kappale sai ajatukseni taas liikkeelle.

        On se roima taloudellinen muutos yksinhuoltajalle, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Silloin loppuu lapsilisä.
        Kun hän täyttää 18 vuotta loppuu elatusapu.
        Meinasin vallan unohtaa, että muksun täytettyä 16 vuotta hänestä tulee asumistukioikeudeton, jos hän asuu vanhempansa kanssa.
        Perheen asumistuki pienenee, mutta vuokralla-asuvan hyyryläisperheen asumiskulut pysyvät ennallaan.

        Tulot pienentyvät, mutta menot kasvavat ainakin silloin, jos lapsi menee lukioon.
        Oppikirjat maksavat maltaita ja takuuvarmasti niihin tehdään muutoksia vuosittain, jottei edellisen vuoden kirjoja voi ostaa halvemmalla joltain vuotta vanhemmalta lukiolaiselta.
        Ja auta armias, jos opiskelija haluaa opiskella muutakin, kuin lukion pakollisia aineita ja niitäkin vain minimimäärän, niin silloin kirjalasku hipoo jo taivaita.

        Ei tarvita kummoistakaan laskupäätä ymmärtääkseen, että kukkaro on tiukilla.

        Ei tarvitse miettiä, että mihinkähän kaukomaahan lähdetään lomailemaan tai mitähän merkkivaatteita ostetaan. Unohdettava on myös ravintolaruokailut ja kylpyläreissut.

        Onneksi on taito valmistaa hyvää kotiruokaa.
        Olen myös mielestäni onnistunut opettamaan jälkikasvulle elämän realiteetit.
        Niillä taloudellisilla resulsseilla mennään, mitä on käytössä.

        Nykyinen politiikka johtaa kyllä siihen, että piakkoin koulutus on pelkästään varakkaiden etuoikeus.
        Mutta mitäpäs tuosta vinkumaan, koska viisaiden mielestä köyhyys on itseaiheutettua!

        Minusta tuntuu että ihmiset ovat tyystin unohtaneet että nyt on lama. Ollut jo jonkun aikaa. Ei se tietenkään näy jos on töissä, ja ehkä juuri siksi vaikeaa muistaakin.

        Se tekee nuorison elämästä vaikean. Ei saa välttämättä duunia opiskelun aikana. Ei saa duunia välttämättä opiskelun jälkeenkään! Ei siis kannata ottaa opiskelulainaa, se tarkoittaa muutenkin että haave omasta kämpästä siirtyy kauaksi tulevaisuuteen. Koska lainanottoehdot ovat tiukentuneet. Jotta saa lainaa pitää olla vähintään 2 vuotta samassa duunissa, ja omarahoitusaste on 45%. Kellä on sellaiset rahat kun just on tullut koulusta?

        Omat ipanat meinaa vähän masentua kaikista leikkauksista. Ne on enemmän kuin heidän yhdestä vuodesta pois, se on heidän tulevaisuudesta veks. Käy juuri niin kuin sanoit, luokkaero kasvaa. Vähän varakkaampi ipana pääsee helpommin korkeakouluihin ja yliopistoihin eli hienompiin ammatteihin, koska hän pystyy lukemaan parempiin arvosanoihin ja sisäpääsyihin iltaisin ja viikonloppuisin. Kun ei tarvi tehdä töitä.


      • hmp.f kirjoitti:

        Minusta tuntuu että ihmiset ovat tyystin unohtaneet että nyt on lama. Ollut jo jonkun aikaa. Ei se tietenkään näy jos on töissä, ja ehkä juuri siksi vaikeaa muistaakin.

        Se tekee nuorison elämästä vaikean. Ei saa välttämättä duunia opiskelun aikana. Ei saa duunia välttämättä opiskelun jälkeenkään! Ei siis kannata ottaa opiskelulainaa, se tarkoittaa muutenkin että haave omasta kämpästä siirtyy kauaksi tulevaisuuteen. Koska lainanottoehdot ovat tiukentuneet. Jotta saa lainaa pitää olla vähintään 2 vuotta samassa duunissa, ja omarahoitusaste on 45%. Kellä on sellaiset rahat kun just on tullut koulusta?

        Omat ipanat meinaa vähän masentua kaikista leikkauksista. Ne on enemmän kuin heidän yhdestä vuodesta pois, se on heidän tulevaisuudesta veks. Käy juuri niin kuin sanoit, luokkaero kasvaa. Vähän varakkaampi ipana pääsee helpommin korkeakouluihin ja yliopistoihin eli hienompiin ammatteihin, koska hän pystyy lukemaan parempiin arvosanoihin ja sisäpääsyihin iltaisin ja viikonloppuisin. Kun ei tarvi tehdä töitä.

        Niin, ja laitetaan tähän nyt vielä yksi tosiasia. Jää lasten neuvottelukykyihin roikkumaan se, saavatko isältään opiskelurahaa. Haluavatko edes ryhtyä urakkaan. En aio yllyttää riitelemään tai käyttämään kolmatta osapuolta sopimiseen, sellainen kostautuisi pitkällä juoksulla. Hyvä suhde isään on tärkeämpi kuin se raha, kyllä me jotain keksitään. Mä laihdun vähän jos ei muuta ;)

        Mutta kiva tietää että tällainen mahdollisuus on.


      • hytinäx1

        Mielestäni aivan käsittämätön systeemi Suomessa että kaikki rahallinen tuki loppuu kun lapsi on 17 vuotias. Nykyäänhän pitää olla ylioppilas tai vähintään ammattikoulun käynyt jokaiseen ammattiin (hieman kärjistettynä). Eikö lukio ole 2-4 vuoden pituinen Suomessa? Eikä sillä teoreettisella opiskelulla pysty edes mihinkään työhön hakeutumaan. Ja jos lapsi on 15-16 vuoden ikäinen aloittaessaan lukio-opiskelun niin eihän hän ole valmistuessaan useinkaan 17 vuotias.
        Ja älytöntä että lapsen joka ei ole täysi-ikäinen täytyy alkaa neuvvottelemaan vanhempiensa kanssa jos voisivat alkaa avustamaan opiskelua.Kyllä minun mielestäni Suomella olisi vara maksaa lukio-ja ammattikouluopiskelijoille samalla tavoin kuin Ruotsissa se yhden lapsilisän suuruinen avustus vaikkapa sen 10 kk ajalta, jolla opiskelija voi ostaa bussikorttinsa ja ehkä opiskelukirjallisuutensa. Eihän Suomessa ole yhden lapsen lapsilisä kuin 95€ /kk.


      • hytinäx1
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Muuten oikein, mutta muuttaisin tuon ikärajan 20v olemaan siihen asti kun käy lukiota, mutta enintäin 20vuotiaaksi asti.
        Meillä se siirtyminen lapsilisästä opintotueksi menee tosiaankin sujuvasti. Täytti vain paperit, mihin tuli lapsen oma tilinumero entisen huoltajan tilinumeron tilalle.
        Elatusmaksut (bidragsförskott siihen aikaan) yhtä sujuvasti soljuivat automaattisesti tililleni niin kauan kuin lapset kävivät lukiota. Maksoiko isänsä sitten förs.kassalle niitä mitään, niin sehän ei sitten ollut minun pääni vaiva.

        Minun lapseni olivat hyviä keksimään itselleen lisäansioita aika kakarasta saakka; kaikenlaista koirankusetusta jo ala-asteelaisena, sittemmin tilapäisenä lapsenvahtina istumista, mainostenjakoa ..., lukioikäisinä viikonloppusiivousta ja kesälomasiivousta, opiskeluaikana hotellin vastaanottotiskiä öisin ja viikonloppuina... Itse ne niitä hommia fixasivat. Ei niitä tarvinnut patistella eikä yllyttää siihen.

        Niin ja jos nuoret opiskelevat muualla kuin kotipaikkakunnalla saavat myös avustusta asumiseen suoraan valtiolta.
        Meilläkin muksut olivat onnekkaita, paikkakuntamme tehtaat ja kunta työllisti heidät usein kesäisin muutamaksi viikoksi.


      • hytinäx1
        kylmätotuus kirjoitti:

        Kirjoituksesi viimeinen kappale sai ajatukseni taas liikkeelle.

        On se roima taloudellinen muutos yksinhuoltajalle, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Silloin loppuu lapsilisä.
        Kun hän täyttää 18 vuotta loppuu elatusapu.
        Meinasin vallan unohtaa, että muksun täytettyä 16 vuotta hänestä tulee asumistukioikeudeton, jos hän asuu vanhempansa kanssa.
        Perheen asumistuki pienenee, mutta vuokralla-asuvan hyyryläisperheen asumiskulut pysyvät ennallaan.

        Tulot pienentyvät, mutta menot kasvavat ainakin silloin, jos lapsi menee lukioon.
        Oppikirjat maksavat maltaita ja takuuvarmasti niihin tehdään muutoksia vuosittain, jottei edellisen vuoden kirjoja voi ostaa halvemmalla joltain vuotta vanhemmalta lukiolaiselta.
        Ja auta armias, jos opiskelija haluaa opiskella muutakin, kuin lukion pakollisia aineita ja niitäkin vain minimimäärän, niin silloin kirjalasku hipoo jo taivaita.

        Ei tarvita kummoistakaan laskupäätä ymmärtääkseen, että kukkaro on tiukilla.

        Ei tarvitse miettiä, että mihinkähän kaukomaahan lähdetään lomailemaan tai mitähän merkkivaatteita ostetaan. Unohdettava on myös ravintolaruokailut ja kylpyläreissut.

        Onneksi on taito valmistaa hyvää kotiruokaa.
        Olen myös mielestäni onnistunut opettamaan jälkikasvulle elämän realiteetit.
        Niillä taloudellisilla resulsseilla mennään, mitä on käytössä.

        Nykyinen politiikka johtaa kyllä siihen, että piakkoin koulutus on pelkästään varakkaiden etuoikeus.
        Mutta mitäpäs tuosta vinkumaan, koska viisaiden mielestä köyhyys on itseaiheutettua!

        Tämä keskustelu on kyllä aukaissut silmät Suomen käsittämättömälle kohtelulle lapsiperheitä kohtaan. Aloin tässä ajattelemaan jos perheeseen syntyy kolmen vuoden väliajoin 4 lasta niin perhe ajetaan hirvittävään taloudelliseen ahdinkoon 12 vuoden ajan kun lapset alkavat opiskelemaan vaikkapa vaan lukiossa.
        Aivan hirvittävät nettoansio menetykset työssäkäyville vanhemmille saatikka sitten yksinhuoltajille. Vähintään 160€ / kk kun lasketaan että lapsi ei saa lapsilisää, vanhemman tulee maksaa bussimaksut ja menettää asuntotukea kun opiskelija asuu kotona. Ja mitä tapahtuu jos tämä 17-20 vuotias lapsi sairastuu tai loukkaantuu eikä vakuutukset ole kunnossa?


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Tämä keskustelu on kyllä aukaissut silmät Suomen käsittämättömälle kohtelulle lapsiperheitä kohtaan. Aloin tässä ajattelemaan jos perheeseen syntyy kolmen vuoden väliajoin 4 lasta niin perhe ajetaan hirvittävään taloudelliseen ahdinkoon 12 vuoden ajan kun lapset alkavat opiskelemaan vaikkapa vaan lukiossa.
        Aivan hirvittävät nettoansio menetykset työssäkäyville vanhemmille saatikka sitten yksinhuoltajille. Vähintään 160€ / kk kun lasketaan että lapsi ei saa lapsilisää, vanhemman tulee maksaa bussimaksut ja menettää asuntotukea kun opiskelija asuu kotona. Ja mitä tapahtuu jos tämä 17-20 vuotias lapsi sairastuu tai loukkaantuu eikä vakuutukset ole kunnossa?

        "vasikanaivo"

        Olen seurannut tätä keskustelua ja ihmetellyt.
        Jotain 20 ensimmäistä kommenttia kertoi jo kaiken.
        Niiden jälkeen onkin sitten vain jankuti-jankun.
        Outoa että Ruotsalaisetkin tulivat nmukaan.
        Ihmiset, joiden Kanta-Suomalaisuudesta ei jäljellä ole enää muuta kuin kieli ja kuori.
        -
        Suomalainen yhteis-kunta ei aja hirvittävään kurimukseen, se velvoittaa.
        Kuten kuuluisa sanonta kertoo:
        "Älä kysy mitä maasi tekee puolestasi, kysy mitä sinä voit tehdä maasi puolesta"

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "vasikanaivo"

        Olen seurannut tätä keskustelua ja ihmetellyt.
        Jotain 20 ensimmäistä kommenttia kertoi jo kaiken.
        Niiden jälkeen onkin sitten vain jankuti-jankun.
        Outoa että Ruotsalaisetkin tulivat nmukaan.
        Ihmiset, joiden Kanta-Suomalaisuudesta ei jäljellä ole enää muuta kuin kieli ja kuori.
        -
        Suomalainen yhteis-kunta ei aja hirvittävään kurimukseen, se velvoittaa.
        Kuten kuuluisa sanonta kertoo:
        "Älä kysy mitä maasi tekee puolestasi, kysy mitä sinä voit tehdä maasi puolesta"

        H.

        Suomalainen yhteiskunta velvoittaa, hakemaan itselleen puolison mistä ei tarvi erota, tai vähintäänkin niin fiksun puolison että hän ymmärtää jättää lapset eron ulkopuolelle.


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Tämä keskustelu on kyllä aukaissut silmät Suomen käsittämättömälle kohtelulle lapsiperheitä kohtaan. Aloin tässä ajattelemaan jos perheeseen syntyy kolmen vuoden väliajoin 4 lasta niin perhe ajetaan hirvittävään taloudelliseen ahdinkoon 12 vuoden ajan kun lapset alkavat opiskelemaan vaikkapa vaan lukiossa.
        Aivan hirvittävät nettoansio menetykset työssäkäyville vanhemmille saatikka sitten yksinhuoltajille. Vähintään 160€ / kk kun lasketaan että lapsi ei saa lapsilisää, vanhemman tulee maksaa bussimaksut ja menettää asuntotukea kun opiskelija asuu kotona. Ja mitä tapahtuu jos tämä 17-20 vuotias lapsi sairastuu tai loukkaantuu eikä vakuutukset ole kunnossa?

        Tai mitä tapahtuu jos vanhempi sairastuu syöpään tai joutuu onnettomuuteen? Tai mitä jos kummatkin vanhemmat joutuvat työttömiksi? Tiesitkö että työtön maksaa tänä päivänä 25% veroa. Enemmän kuin minä. Ja että nykyisin on pakotettu ottamaan vastaan työtä kuin työtä, riippumatta siitä onko työssäkäynnistä enemmän kuluja kuin kotona olemisesta.

        On se minustakin oikein että jokainen kantaa euronsa kekoon tämän laman ja maamme velan pienentämiseksi, mutta joillakin olisi vähemmän annettavaa kuin toisilla.


    • EnTunneYhtään

      @hytinä Tilastokeskuksella ja työviranomaisilla on tunnetusti tyystin eri luvut työttömistä.

      Laittamasi tilasto palkoista. Siinä on niputettu Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 250t. Hoitotyöntekijöillä palkat nousivat Käteisen järjestämänä rajusti äänestäjien ostamiseksi, joka nostaa tämän ryhmän keskiansiota.
      Valtion työntekijöiden palkoista valtion puolesta neuvottelija on nyt myöntänyt, että vuoden 2007-08 tulos oli erittäin paha virhe. Käy ilmi tästä http://www.findikaattori.fi/fi/13
      Aikoinaan valtiolla oli pitkä ja kapea leipä – nyt on muisto vain siitä.

      Palvelutyössä oli hetki sitten telkassa jonkun suuren marketin kassa ja luottamusmies. Ikä about 50-55 nainen. Uransa huipulla ja ansaitsi brutto 1.900 täyspäiväisenä. En nyt muista oliko lapsiakin.
      Statistiikan mukaan tämän ryhmän keskiansio naisilla on 2.404 eur. Aika kauas siis jää.

      Vast'ikään tuttu nainen sanoi palkkansa juuri pudonneen useita satoja kuukaudessa. En kysellyt tarkemmin.

      Keskiansiotilastoja ei pidä enää nykyään katsoa, koska keskiansiota nostaa jo ennestään hyvin ansaitsevien nopeampi palkkakehitys ja toisaalta osan väestöstä jopa palkan putoaminen. Hajonta on ilmeisen valtaisa ja veikkaan lisääntyvän.


      Toisaalta on liikaa ihmisiä, jotka saavat toimeentulonsa tässä hyvinvointivaltiossa ylenmäärin helpolla. Takavuosina varsin monilla poliitikoilla ja yksityisillä oli tavoitteena, että riippumatta siitä tekeekö paljon töitä tai vähemmän töitä tai ei töitä ollenkaan, niin tulo on sama. Tavoite on aika hyvin saavutettu
      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/147331-kelan-paajohtaja-jakoi-kuvan-palkka-2500-eukk-tyo-ei-kannata
      En kuitenkaan hyväksy ajatusta, että keskiansiotilastoon nojautuen vanhemmat käyttävät väärin rahaa, jos lapsi on köyhä.

      Ps. Seuraavan 30 v aikana katoaa 50% keskiluokan työpaikoista tietotekniikan ja robotiikan takia. Tuohon aikaan Käteinen huuteli, että Suomi tarvitsee nopeasti 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Just-just.

      • "EnTunneYhtään"

        Seuraavan 20V. aikana katoavat viimeisetkin ihmiset, joilla oli rahaa.
        Sen jälkeen töitä ei ole enää sossussakaan.
        Typerimmät lapsista toteavat hitaasti, tulipa opiskeltua pieleen.

        H.


      • EnTunneYhtään
        hunksz kirjoitti:

        "EnTunneYhtään"

        Seuraavan 20V. aikana katoavat viimeisetkin ihmiset, joilla oli rahaa.
        Sen jälkeen töitä ei ole enää sossussakaan.
        Typerimmät lapsista toteavat hitaasti, tulipa opiskeltua pieleen.

        H.

        @hunksz Näinpä. Sitten jengi vaan ajelee aikansa kuluksi fillareilla noilla hienoilla pyöräteillä, joita nyt rakennetaan joka paikkaan.

        Osa ( nuoristakin ) alkaa tajuamaan. Viime vuonna Suomesta muutti pysyvästi pois 10.000, joista 23% 15-24v.


      • EnTunneYhtään
        EnTunneYhtään kirjoitti:

        @hunksz Näinpä. Sitten jengi vaan ajelee aikansa kuluksi fillareilla noilla hienoilla pyöräteillä, joita nyt rakennetaan joka paikkaan.

        Osa ( nuoristakin ) alkaa tajuamaan. Viime vuonna Suomesta muutti pysyvästi pois 10.000, joista 23% 15-24v.

        Korjaan toissa vuonna muutti...


      • Siilimuori3

        Milloin hoitotyöntekijät ovat saaneet "mittavat" palkankorotukset?


      • eppu2
        Siilimuori3 kirjoitti:

        Milloin hoitotyöntekijät ovat saaneet "mittavat" palkankorotukset?

        Eivät milloinkaan.


      • hytinäx1

    • eppu2

      Köyhyyskin on kovin suhteellista.
      Mitä enemmän elintaso nousee, nousee myös köyhyysraja.
      Kun olin lapsi, muistan vieläkin, kun äiti osti appelsiinejä, niitä herkkuja ei usein saatu. Ei sellaiseen voinut rahaa laittaa, kun kerran pari vuodessa..
      Silti ei mistään tarpeellisesta ollut puutetta. Ruoka oli hyvää ja osa omalta tilalta. Rintamamiestalossa asuttiin.
      Mutta sen eteen myös tehtiin työtä.
      Nykyään maristaan, jos ei ole varaa käydä ulkomailla pari kertaa vuodessa.
      Jotkut vaan siltikin käy, vaikka ulosottomies kolkuttaa ovella.
      Kerran eräässä lehdessä 5 lapsen yksinhuoltaja valitteli köyhyyttään.
      Perheessa oli kolme koiraa ja joka lapsella kännykät.
      Niin suhteellista se köyhyys on.
      Erikseen ovat sitten ne ihmiset, jotka yrittävät ja käyttävät järkevästi vähät varansa. Jos sitten ei riitä, he ovat niitä todellisia köyhiä.

      • expimot

        "Kerran eräässä lehdessä 5 lapsen yksinhuoltaja valitteli köyhyyttään.
        Perheessa oli kolme koiraa ja joka lapsella kännykät."

        No olipa melkoista ökyelämää.


      • eppu2
        expimot kirjoitti:

        "Kerran eräässä lehdessä 5 lapsen yksinhuoltaja valitteli köyhyyttään.
        Perheessa oli kolme koiraa ja joka lapsella kännykät."

        No olipa melkoista ökyelämää.

        Mietipä, tarvitseeko pikkulapset oikeasti kännykän?
        Tiedätkä mitä koirien pito maksaa ruokineen ja eläinlääkärineen?
        Koira ei ole välttämättömyys, jos ihminen sanoo olevansa köyhä. Jos ajattelee, että lasten iloksi, niin eikö yksi riitä.


      • eppu2 kirjoitti:

        Mietipä, tarvitseeko pikkulapset oikeasti kännykän?
        Tiedätkä mitä koirien pito maksaa ruokineen ja eläinlääkärineen?
        Koira ei ole välttämättömyys, jos ihminen sanoo olevansa köyhä. Jos ajattelee, että lasten iloksi, niin eikö yksi riitä.

        Kyllä tänä päivänä kouluikäinen jo tarvitsee käynnykän. Yutavano lapsele joudutiin hankkimaan kännykkä sen vuoksi kun luokka meni jonnekin retkelle ja opettaja halusi vanhemilta lapsen kännykän numeron, jotta tavoittaa tämän tarvittaessa retkellä. Lisäksi lapsten maailma tänn päivänä on julma. Jos ei sinulla ole kännykkää tai kotona tietokonetta, jäät auttamattomasti ulos kuvioista ja jopa joudut kiusatuksi.


      • eppu2
        siilimuori4 kirjoitti:

        Kyllä tänä päivänä kouluikäinen jo tarvitsee käynnykän. Yutavano lapsele joudutiin hankkimaan kännykkä sen vuoksi kun luokka meni jonnekin retkelle ja opettaja halusi vanhemilta lapsen kännykän numeron, jotta tavoittaa tämän tarvittaessa retkellä. Lisäksi lapsten maailma tänn päivänä on julma. Jos ei sinulla ole kännykkää tai kotona tietokonetta, jäät auttamattomasti ulos kuvioista ja jopa joudut kiusatuksi.

        En nyt ymmärtänyt. Siis menikö lapset ilman opettajaa retkelle ja opettaja tarvitsi lasten kännykkänumeron?
        Vai ovatko lapset nykyään retkillä missä sattuu, ilman valvontaa.
        Sitä vaan ajattelin ettei 5-vuotias vielä tarvitse kännykkää, kouluikäisellä se toki voi jo olla.
        Lasten maailma on aina ollut julma, lelut vaan vaihtuvat.


      • 1eero

        Munkin lapsenlapsella arki kännykkä että juhla känny sekä tabletti, pihalla rampoliini että uima allas ynnä ynnä muuta. Vanhemmat tienaavat se että he eivät tunne itseään hyvätuloisiksi vaan ovat kestikastiin kuuluvia, se että pärjäävät johtuu heidän toimeliaisuudesta.
        Mamun valittajat oletteko jääneet jostain vaille.


      • eppu2 kirjoitti:

        En nyt ymmärtänyt. Siis menikö lapset ilman opettajaa retkelle ja opettaja tarvitsi lasten kännykkänumeron?
        Vai ovatko lapset nykyään retkillä missä sattuu, ilman valvontaa.
        Sitä vaan ajattelin ettei 5-vuotias vielä tarvitse kännykkää, kouluikäisellä se toki voi jo olla.
        Lasten maailma on aina ollut julma, lelut vaan vaihtuvat.

        Ei menneet yksin vaan reissu oli koulun järjestämä. Mutta varulta jos olisi sattunut niin että lapsi olisi joutunut "hukkaan" hänet olisi olut mahdollista tavoittaa puhelimitse.


      • expimot
        eppu2 kirjoitti:

        En nyt ymmärtänyt. Siis menikö lapset ilman opettajaa retkelle ja opettaja tarvitsi lasten kännykkänumeron?
        Vai ovatko lapset nykyään retkillä missä sattuu, ilman valvontaa.
        Sitä vaan ajattelin ettei 5-vuotias vielä tarvitse kännykkää, kouluikäisellä se toki voi jo olla.
        Lasten maailma on aina ollut julma, lelut vaan vaihtuvat.

        "Sitä vaan ajattelin ettei 5-vuotias vielä tarvitse kännykkää.."

        No olisit heti sanonut että sillä mainitsemallasi yksinhuoltajalla oli viisi alle 5-vuotiasta lasta.


      • eppu2
        expimot kirjoitti:

        "Sitä vaan ajattelin ettei 5-vuotias vielä tarvitse kännykkää.."

        No olisit heti sanonut että sillä mainitsemallasi yksinhuoltajalla oli viisi alle 5-vuotiasta lasta.

        Älä viitsi tekeytyä tyhmäksi, kunnet sitä ole.


      • eppu2 kirjoitti:

        Mietipä, tarvitseeko pikkulapset oikeasti kännykän?
        Tiedätkä mitä koirien pito maksaa ruokineen ja eläinlääkärineen?
        Koira ei ole välttämättömyys, jos ihminen sanoo olevansa köyhä. Jos ajattelee, että lasten iloksi, niin eikö yksi riitä.

        Tarvitseeko kaikki pakolaisklopit kännykän?


      • eppu2
        korppis kirjoitti:

        Tarvitseeko kaikki pakolaisklopit kännykän?

        Tuohanpa en osaa vastata yksiselitteisesti.
        Itsekse olen tuuminut, että perheisiinsä kai yhteyttä pitävät, vaan toimivatko linjat sitten siellä, jos niin huonosti on asiat muutenkin kotimaassa.
        Ajatellut sitäkin, että mihin laskunsa maksavat, kun kaukaa tulevat vieraisiin maihin.
        Jaa-a näyttää niillä kuitenkin niitä miltei jokaisella olevan, jotka vastaan tulee.
        Mitäpä itse ajattelet asiasta?


      • hytinäx1
        korppis kirjoitti:

        Tarvitseeko kaikki pakolaisklopit kännykän?

        Korppikselle, Heillä on se jo entuudestaan kun lähtivät pakomatkalle asuinmaastaan. Kuka sitten maksaa liittymät turvapaikan hakumaassa, siitä ei ole aavistustakaan. Kysymykseesi: " tarvitseeko kaikki pakolaisklopit kännykän?" Mielestäni, kyllä, varsinkin ala-ikäiset, näilllä lapsilla kun on näitä pedofiilejä kintereillään. Ilman kännykkää ei voi enää edes nykymaailmassa olla työtön työnhakija.


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Korppikselle, Heillä on se jo entuudestaan kun lähtivät pakomatkalle asuinmaastaan. Kuka sitten maksaa liittymät turvapaikan hakumaassa, siitä ei ole aavistustakaan. Kysymykseesi: " tarvitseeko kaikki pakolaisklopit kännykän?" Mielestäni, kyllä, varsinkin ala-ikäiset, näilllä lapsilla kun on näitä pedofiilejä kintereillään. Ilman kännykkää ei voi enää edes nykymaailmassa olla työtön työnhakija.

        " Ilman kännykkää ei voi enää edes nykymaailmassa olla työtön työnhakija."

        Jos ei halua jonottaa työkkärissä vaan on muuta puuhaa niin siinä tapauksessa puhelin lie tarpeellinen. Pedofiili kintereillään joopati joo ja se ongelma on ratkaistu puhelimella perstaskussa.


      • Siilimuori3
        eppu2 kirjoitti:

        Tuohanpa en osaa vastata yksiselitteisesti.
        Itsekse olen tuuminut, että perheisiinsä kai yhteyttä pitävät, vaan toimivatko linjat sitten siellä, jos niin huonosti on asiat muutenkin kotimaassa.
        Ajatellut sitäkin, että mihin laskunsa maksavat, kun kaukaa tulevat vieraisiin maihin.
        Jaa-a näyttää niillä kuitenkin niitä miltei jokaisella olevan, jotka vastaan tulee.
        Mitäpä itse ajattelet asiasta?

        Tietotekniikka ja kämnykät tänä päivänä välttämättömät. Ajattele jos itse olisit vieraassa maassa kielitaidottomana erossa perheestä.


      • eppu2
        Siilimuori3 kirjoitti:

        Tietotekniikka ja kämnykät tänä päivänä välttämättömät. Ajattele jos itse olisit vieraassa maassa kielitaidottomana erossa perheestä.

        Empä väittänytkään, ettei olisi.
        Pähkäilin vain, että kuinkahan kauan ne toimivat kaukana kotoa, jossa sekasorto vallitsee.


      • eppu2 kirjoitti:

        Empä väittänytkään, ettei olisi.
        Pähkäilin vain, että kuinkahan kauan ne toimivat kaukana kotoa, jossa sekasorto vallitsee.

        Kyllä ne varmaan täällä toimivat, miten lienee yhteydet sinne kotimaahansa.


      • Ja.Vatut

        "... Köyhyyskin on kovin suhteellista. Mitä enemmän elintaso nousee, nousee ..."

        Tuota noin. Se, että absoluuttista köyhyyttä ei mitata, ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi. Itse asiassa meillä on jo olemassa absoluuttisen köyhyyden mittari, nimittäin perustoimeentulotuki. Se on määritelty aikoinaan siten, että se kattaa pakolliset kulut ruoasta, hygieniaan ja vaatteisiin. Idea oli sitä määriteltäessa hakea minimi, raja, jonka alle mentäessä eläminen käy hyvinkin vaikeaksi ja jota suurempi toimeentulominimin tulisi ehdottomasti olla.

        Annan esimerkin. Edellinen hallitus kohotti ensimmäistä kertaa ns. perustoimeentulotukea. Tätä aikaisemmin perustoimeentulotukea oli muutettu yli 20 vuotta sitten 90-luvulla. Kun huomioidaan inflaatio 20 vuoden ajalta, niin on helppo todeta, että käytännössä perustoimeentulotuen saajat, eli monta sataa tuhatta suomalaista vuodessa, ovat eläneet absoluuttisessa köyhyydessä tuon ajan. Moni on joutunut jopa leikkaamaan syömisiään.

        Kannattaa myös huomata, että jopa tätä viimesijaista tukea voidaan leikata vielä -40%. Pitää olla melkoinen fakiiri, että selviää sen jälkeen. Ja se joka väittää vielä tämän jälkeen, että köyhän suurin ongelma on se, ettei pääse vuodessa kahta kertaa etelään, elää kyllä melkoisessa norsunluutornissa. Tokihan näitä denialisteja on olemassa ja syykin on selvä; verorahoistahan se sosiaaliturvakin maksetaan, joten mitä pienempi sosiaaliturva, sitä pienemmän verot, ja denialisti itsekin voi tienata rahat vaikka Balin sukelluslomaan...

        Köyhyys myös näkyy tilastoissa. Alimman desiilin, ei siis vain tuilla eläjien vaan myös pienipalkkaisten, elintaso ei ole noussut kuluneen 20 vuoden aikana juuri laisinkaan. Elintason korotukset ovat näkyneet lähinnä siellä spektrin toisessa päässä. Elitason kasvulle ei kannata paljoa laittaa painoa, jos se ei jakaudu tasaisesti.

        Edelleen tiettyjen Helsingin asuinalueiden välillä on valtavat erot elinikäodotteissa; rikkaan Eiran ja jonkun itäisen kaupunginosan välillä ne saattavat olla yli vuosikymmenen! Eipä anna hääviä kuvaa "pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta", joskin tutkijat ovat olleet pian vuosikymmenen sitä mieltä, että Suomesta ei voi puhua enää pohjoismaana. Olemme maksimissaan eurooppalaista keskitasoa, jos pian enää sitäkään.

        Suurin osa tämän maan kansalaisista ei näytä tajuavan sitten laisinkaan, mihin päin Suomea ollaan hivuttamassa. Ilmeisesti idea on ajaa sisään Viron malli, eli sosiaaliturva on kilo klapeja ja pussi homeisia perunoita. Näin siis maassa, jonka BKT on yli 20 kertainen suhteessa johonkin 30-lukuun. Ei vain kuulemma ole varaa...


    • expimot

      100 000 köyhää lasta.

      "Vanhempien, ei yhteiskunnan, kuuluu kantaa vastuu lapsista."
      "Hus töihin sieltä sohvan pohjalta."
      "Kyllä tekevälle töitä löytyy."
      "Se on ihan itsestä kiinni, miten menestyy."
      "Kenen rahoilla ajattelit rahoittaa köyhien ruuat?"
      "Ne vie meidän työpaikat ja sossurahat."
      "Puhalletaan yhteen hiileen."

      Mitäs muita näitä olikaan...?

      • Vastuu on ensisijassa vanhempien. Oikeus ja velvollisuus, vastuu ja etuoikeus, kontrolli ja odotukset ovat sekä yhteiskunnan että vanhempien asettamia. Parhaassa tapauksessa vanhempien ja yhteiskunnan keskeisen sopimuksen pohjalta. Ei vanhemmat saa ottaa ja tekaista isoa lapsiliutaa yhteiskunnan vastuulle paitsi jos ovat valmiita antamaan kaikki oikeudet "yhteiskunnalle" mitä tulee lasten kouluttamiseen, elättämiseen ja ohjaamiseen tuleviksi veronmaksajiksi jne tyyppi Pohjois-Korea.
        Tunne koko joukon nuoria aikuisia jotka joutaisivat hus siitä sohvanpohjalta/tietsikan ääreltä ja vaikka mansikanpomintaan. Mutta kun se ei ole "kivaa" ja rahaa saa helpommallakin.
        Tekevälle ei aina löydy töitä, varsinkaan jos tekevä ei halua (osaa) tehdä kuin pelaa tietokonepelejä.
        Menestyminen on pitkälle itsestä kiinni, vaikka muutkin asiat vaikuttavat.
        Kenen rahoilla? Verorahoilla. Sinun, minun ja hentun liisan. Niinhän se on aina mennyt, miksi sen nyt pitäisi muuttua? Onko parempaa systeemiä keksitty?
        Ne vie....jaa. Antsii olla. Hätääntyneiden, pelokkaiden, yksisilmäisten yhden tempun ponien ajattelua.
        Puhalletaan yhteen hiileen? Onko sinulla jotain parempaa metodia mielessäsi?


      • expimot
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Vastuu on ensisijassa vanhempien. Oikeus ja velvollisuus, vastuu ja etuoikeus, kontrolli ja odotukset ovat sekä yhteiskunnan että vanhempien asettamia. Parhaassa tapauksessa vanhempien ja yhteiskunnan keskeisen sopimuksen pohjalta. Ei vanhemmat saa ottaa ja tekaista isoa lapsiliutaa yhteiskunnan vastuulle paitsi jos ovat valmiita antamaan kaikki oikeudet "yhteiskunnalle" mitä tulee lasten kouluttamiseen, elättämiseen ja ohjaamiseen tuleviksi veronmaksajiksi jne tyyppi Pohjois-Korea.
        Tunne koko joukon nuoria aikuisia jotka joutaisivat hus siitä sohvanpohjalta/tietsikan ääreltä ja vaikka mansikanpomintaan. Mutta kun se ei ole "kivaa" ja rahaa saa helpommallakin.
        Tekevälle ei aina löydy töitä, varsinkaan jos tekevä ei halua (osaa) tehdä kuin pelaa tietokonepelejä.
        Menestyminen on pitkälle itsestä kiinni, vaikka muutkin asiat vaikuttavat.
        Kenen rahoilla? Verorahoilla. Sinun, minun ja hentun liisan. Niinhän se on aina mennyt, miksi sen nyt pitäisi muuttua? Onko parempaa systeemiä keksitty?
        Ne vie....jaa. Antsii olla. Hätääntyneiden, pelokkaiden, yksisilmäisten yhden tempun ponien ajattelua.
        Puhalletaan yhteen hiileen? Onko sinulla jotain parempaa metodia mielessäsi?

        "Tunne koko joukon nuoria aikuisia jotka joutaisivat hus siitä sohvanpohjalta/tietsikan ääreltä ja vaikka mansikanpomintaan. Mutta kun se ei ole "kivaa" ja rahaa saa helpommallakin."

        Liikumme erilaisissa piireissä, minä en tunne.


        "Puhalletaan yhteen hiileen? Onko sinulla jotain parempaa metodia mielessäsi?"

        Ei. Tämähän oli suorastaan nerokas neuvo pääministeriltämme.
        Jos on nälkä tai vilu, niin aina voi alkaa puhaltelemaan. Sitä voi myös harrastaa jos ei ole varaa mihinkään muuhun harrastukseen. Ja jos nyt tenavan ei ole varaa osallistua siihen urheiluseuran toimintaan, niin ainahan voi keräillä vaikka käpyjä. Se on ilmaista ja niinhän ennenvanhaankin tehtiin.


      • expimot kirjoitti:

        "Tunne koko joukon nuoria aikuisia jotka joutaisivat hus siitä sohvanpohjalta/tietsikan ääreltä ja vaikka mansikanpomintaan. Mutta kun se ei ole "kivaa" ja rahaa saa helpommallakin."

        Liikumme erilaisissa piireissä, minä en tunne.


        "Puhalletaan yhteen hiileen? Onko sinulla jotain parempaa metodia mielessäsi?"

        Ei. Tämähän oli suorastaan nerokas neuvo pääministeriltämme.
        Jos on nälkä tai vilu, niin aina voi alkaa puhaltelemaan. Sitä voi myös harrastaa jos ei ole varaa mihinkään muuhun harrastukseen. Ja jos nyt tenavan ei ole varaa osallistua siihen urheiluseuran toimintaan, niin ainahan voi keräillä vaikka käpyjä. Se on ilmaista ja niinhän ennenvanhaankin tehtiin.

        Kyllä minäkin tunnen ja tiedän näitä sohvan- ja tietokoneen valtaajia, joista ei saa töihin sen takia kun se ei ole kivaa. Ja yhteiskunta maksaa tämän kivan oleilun vielä toistaiseksi.


      • expimot
        siilimuori4 kirjoitti:

        Kyllä minäkin tunnen ja tiedän näitä sohvan- ja tietokoneen valtaajia, joista ei saa töihin sen takia kun se ei ole kivaa. Ja yhteiskunta maksaa tämän kivan oleilun vielä toistaiseksi.

        Minä en usko että kukaan terve ihminen tyytyy kärvistelemään sillä 800 eurolla kuukaudessa, tai mitä lie, että ei vaan tarvitsisi mennä töihin. Kaikki mielekäs tekeminen kuitenkin maksaa.

        Sairaat ovat asia erikseen ja heidänkään "ilmaista rahaa" tuskin kannattaa kadehtia.


      • expimot kirjoitti:

        Minä en usko että kukaan terve ihminen tyytyy kärvistelemään sillä 800 eurolla kuukaudessa, tai mitä lie, että ei vaan tarvitsisi mennä töihin. Kaikki mielekäs tekeminen kuitenkin maksaa.

        Sairaat ovat asia erikseen ja heidänkään "ilmaista rahaa" tuskin kannattaa kadehtia.

        No näinhän se tuntuisi mutta kyllä tässä nuoressa sukupolvessa on itämässä sellainenkin sakki, joka ei arvosta materiaa vaan vapaa-aikaa ja oleilua. Heille riittää vain minimitulot, joilla elää päivästä toiseen.


      • eppu2
        expimot kirjoitti:

        Minä en usko että kukaan terve ihminen tyytyy kärvistelemään sillä 800 eurolla kuukaudessa, tai mitä lie, että ei vaan tarvitsisi mennä töihin. Kaikki mielekäs tekeminen kuitenkin maksaa.

        Sairaat ovat asia erikseen ja heidänkään "ilmaista rahaa" tuskin kannattaa kadehtia.

        Nukutkos Sinä jotain ruususen unta.
        Jopa Suomen TV:ssä oli joskus ohjelma tästä siilin mainitsemasta elämäntyylistä.
        Eräskin nuorimies sanoi, ettei halua mennä töihin, tulee toimeen ihan hyvin näinkin. Siis tuilla.
        Kertoivat, kuinka hakevat vaatteetkin kirpputorilta ja kierrätyksistä.
        Ei niitä vaatteita ym. tavaraa siellä kirpputorilla ja kierrätyksissä olisi, jollei niitä joku olisi joskus ostanut ja sitten sinne tuonut.
        Ei ole ilmaisia lounaita, aina joku maksaa.


      • expimot
        siilimuori4 kirjoitti:

        No näinhän se tuntuisi mutta kyllä tässä nuoressa sukupolvessa on itämässä sellainenkin sakki, joka ei arvosta materiaa vaan vapaa-aikaa ja oleilua. Heille riittää vain minimitulot, joilla elää päivästä toiseen.

        Perustuuko tämä uskomuksesi johonkin faktoihin?

        Nuoren sukupolven vapaa-aika ja oleilu ei kuulosta nyky-yhteiskunnassa ilmaiselta tai edes halvalta.


      • expimot
        eppu2 kirjoitti:

        Nukutkos Sinä jotain ruususen unta.
        Jopa Suomen TV:ssä oli joskus ohjelma tästä siilin mainitsemasta elämäntyylistä.
        Eräskin nuorimies sanoi, ettei halua mennä töihin, tulee toimeen ihan hyvin näinkin. Siis tuilla.
        Kertoivat, kuinka hakevat vaatteetkin kirpputorilta ja kierrätyksistä.
        Ei niitä vaatteita ym. tavaraa siellä kirpputorilla ja kierrätyksissä olisi, jollei niitä joku olisi joskus ostanut ja sitten sinne tuonut.
        Ei ole ilmaisia lounaita, aina joku maksaa.

        Ai ihan eräskin nuorimies?

        Onhan niitä syrjäytyneitä niin nuorissa kuin vanhemmissakin, mutta ei kukaan siihen pyri tai halua.

        Missä kuplassa sinä olet elänyt? Ei kierrätystä ole laiskoja nuoria varten kehitetty ja kirpputoreiltakin on kautta aikojen haettu halpoja vaatteita sekä tavaroita joko rahan puutteen takia tai ekologisista syistä.


      • eppu2
        expimot kirjoitti:

        Ai ihan eräskin nuorimies?

        Onhan niitä syrjäytyneitä niin nuorissa kuin vanhemmissakin, mutta ei kukaan siihen pyri tai halua.

        Missä kuplassa sinä olet elänyt? Ei kierrätystä ole laiskoja nuoria varten kehitetty ja kirpputoreiltakin on kautta aikojen haettu halpoja vaatteita sekä tavaroita joko rahan puutteen takia tai ekologisista syistä.

        En puhunut syrjäityneistä, vaan se oli oma valinta.
        Ei kierrätystä ja kirpputoreja ole kehitetty erityisesti ketään varten, ne ovat syntyneet ihan muusta ideasta.
        Mutta, jos kehuskelee olevansa säästäväinen ja ekologinen käyttäessään niitä, (itsekin olen ostanut kirpputoreilta) pitää muistaa, että niitä ei olisi, jos joku ei joskus olisi niitä tavaroita ostanut ja niistä maksanut.
        Eivät ne halvat vaatteet ole sinne itsestään valmistuneet ja kävelleet.


      • Siilim28uori3
        expimot kirjoitti:

        Perustuuko tämä uskomuksesi johonkin faktoihin?

        Nuoren sukupolven vapaa-aika ja oleilu ei kuulosta nyky-yhteiskunnassa ilmaiselta tai edes halvalta.

        Ei ole uskomusta vaan faktaa. Lehdessäkin haastateltiin erästä tämän suunnan nuorta. Heistä on ihan luonnollista että toiset käy töissä ja maksaa veroja jotte he saavat tukia.



      • hytinäx1
        korppis kirjoitti:

        http://www.maahanmuutto.net/20

        hus töihin siitä hurstuukihilmat.

        Kyllähän sinä itsekin tiedät maailman naisena ettei hurstuukinaiset saa olla töissä miehiltään, eivätkä vieraan miehen silmien alla. Aloituksessa on kyse 100 000 ?Suomalaisesta köyhästä lapsesta vuonna 2016. Hurstuukinaiset Suomessa? 15000 vuonna 2015 oleskelevasta, Somalilaisesta, Afganilaisesta , Turkkilaisesta olennaisesti musliimeja, (ei varmuutta) , heistä ehkä puolet naisia, eivät vie suomalaisten työpaikkoja ja tuskin Suomalaisten ns. köyhyydessä elävien rahojakaan. Laitetaanpa taasen liite tilastoihin: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html


      • hytinäx1 kirjoitti:

        Kyllähän sinä itsekin tiedät maailman naisena ettei hurstuukinaiset saa olla töissä miehiltään, eivätkä vieraan miehen silmien alla. Aloituksessa on kyse 100 000 ?Suomalaisesta köyhästä lapsesta vuonna 2016. Hurstuukinaiset Suomessa? 15000 vuonna 2015 oleskelevasta, Somalilaisesta, Afganilaisesta , Turkkilaisesta olennaisesti musliimeja, (ei varmuutta) , heistä ehkä puolet naisia, eivät vie suomalaisten työpaikkoja ja tuskin Suomalaisten ns. köyhyydessä elävien rahojakaan. Laitetaanpa taasen liite tilastoihin: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

        Ei niitä oteta oikeisiin töihin vaikka saisivat luvankin siitä pitää huolen se, että ovat alvariinsa paksuna vaikka ei olisi miestäkään.


      • kylmätotuus
        siilimuori4 kirjoitti:

        No näinhän se tuntuisi mutta kyllä tässä nuoressa sukupolvessa on itämässä sellainenkin sakki, joka ei arvosta materiaa vaan vapaa-aikaa ja oleilua. Heille riittää vain minimitulot, joilla elää päivästä toiseen.

        Minusta on pelkästään hyvä asia, että nuoret ymmärtävät lopettaa materian perässä juoksemisen ja keskittyvät elämiseen.

        Ei se tarkoita sitä, etteivätkö he töitäkin tekisi, jos niitä onnistuvat saamaan, vaan sitä, että elämä itsessään on tärkeämpää kuin tavaroiden haaliminen ympärilleen.

        Miksi ihmisen pitäisi tienata enemmän kuin tarvitsee elääkseen omanlaistansa elämää?

        Tämä meni taas ohi aloituksen aiheen.
        Lapsistahan oli kyse, eikä nuorista aikuisista.


      • kylmätotuus
        eppu2 kirjoitti:

        En puhunut syrjäityneistä, vaan se oli oma valinta.
        Ei kierrätystä ja kirpputoreja ole kehitetty erityisesti ketään varten, ne ovat syntyneet ihan muusta ideasta.
        Mutta, jos kehuskelee olevansa säästäväinen ja ekologinen käyttäessään niitä, (itsekin olen ostanut kirpputoreilta) pitää muistaa, että niitä ei olisi, jos joku ei joskus olisi niitä tavaroita ostanut ja niistä maksanut.
        Eivät ne halvat vaatteet ole sinne itsestään valmistuneet ja kävelleet.

        Palaan aloitukseen, siis köyhyyteen.

        Olen työskennellyt vapaaehtoisena kirpputorilla vuosia ja nähnyt, miten valtavat määrät lähes käyttämättömiä vaatteita sinne tulee. Onneksi ihmiset tuovat ne kirpparille, eivätkä heitä niitä roskikseen.
        Nythän niitä ei saa laittaakaan kaatopaikkaroskiin, vaan ne on vietävä jätelaitokseen.
        Näin ainakin täällä asuinpaikallani on sääntönä.

        Ovathan kirppikset osaltaan helpottamassa köyhien lapsiperheiden ahdinkoa.

        Vauvaikäisten vaatteet eivät ehdi juurikaan kulua käytössä, vaan säilyvät uudenveroisina toisille käyttäjille.
        Vaatteita löytyy lähes jokaiselle halukkaalle, iästä, koosta ja sukupuolesta riippumatta.
        Hinnatkaan eivät päätä huimaa. Esim. farkut,hameet ja neuleet 3 euroa/tuote.

        Tietysti joku on niistä maksanut kaupasta ostaessaan huimasti enemmän, sehän on totuus.

        Kulutushysteria on ostajaan iskenyt jostain syystä ja on tullut hankittua tuote, jota ei tarvitse tai joka on aivan väärän kokoinen.

        Koen, että on viisasta ja erityisesti ekologista käydä ostoksilla kirpputoreilla.
        Kierrätys on hieno idea.

        Luonnonvarat hupenevat jatkuvasti ja uusiokäyttö on välttämätöntä tulevaisuudessakin.


      • kylmätotuus kirjoitti:

        Minusta on pelkästään hyvä asia, että nuoret ymmärtävät lopettaa materian perässä juoksemisen ja keskittyvät elämiseen.

        Ei se tarkoita sitä, etteivätkö he töitäkin tekisi, jos niitä onnistuvat saamaan, vaan sitä, että elämä itsessään on tärkeämpää kuin tavaroiden haaliminen ympärilleen.

        Miksi ihmisen pitäisi tienata enemmän kuin tarvitsee elääkseen omanlaistansa elämää?

        Tämä meni taas ohi aloituksen aiheen.
        Lapsistahan oli kyse, eikä nuorista aikuisista.

        Juu. Pelkästään. Minä kritisoisin vain sitä että he heittäytyvät elämään niillä tuilla minkä työssäkäyvät maksavat veroina. Onko se oikein? Näiden nuorten, joista minä kirjoitin, elämänfilosofia on nimenomaan olla tekemättä töitä.


      • eppu2
        siilimuori4 kirjoitti:

        Juu. Pelkästään. Minä kritisoisin vain sitä että he heittäytyvät elämään niillä tuilla minkä työssäkäyvät maksavat veroina. Onko se oikein? Näiden nuorten, joista minä kirjoitin, elämänfilosofia on nimenomaan olla tekemättä töitä.

        Tätä minäkin tarkoitin.
        Itse olen vienyt fidalle, uffille ja pakolaiskeskukseen hyvää puhdasta tavaraa.
        Kierrätys on hieno idea.
        Mutta minä puhuin siitä, kun ne siftaajat ikäänkuin ratsastavat väärällä hevosella.
        Tässä maailmassa kun ei ole asuntoja, vaatteita, ruokaa ym., ellei niitten eteen joku jossain ole tehnyt työtä.


      • eppu2 kirjoitti:

        Tätä minäkin tarkoitin.
        Itse olen vienyt fidalle, uffille ja pakolaiskeskukseen hyvää puhdasta tavaraa.
        Kierrätys on hieno idea.
        Mutta minä puhuin siitä, kun ne siftaajat ikäänkuin ratsastavat väärällä hevosella.
        Tässä maailmassa kun ei ole asuntoja, vaatteita, ruokaa ym., ellei niitten eteen joku jossain ole tehnyt työtä.

        Haen maanantaina hyväkuntoisen leponojatuolin (ilmaiseksi) henkilöltä joka kuuluu roskis-Kainuu ryhmään. Olen antanut omia tarpeettomia tavaroita pois ja hakenut itse jos jotain tarvitsen. Leponojatuoli saa paikan saunamökistä takan vierestä, jotta esikoiseni joka saapuu ensiviikolla kesälomalle voi lueskella siinä rennosti.

        Tarvitsen vielä jalkalampun, joten tsekkaan, joka päivä ryhmän tarjontaa ; ))


      • eppu2
        korppis kirjoitti:

        Haen maanantaina hyväkuntoisen leponojatuolin (ilmaiseksi) henkilöltä joka kuuluu roskis-Kainuu ryhmään. Olen antanut omia tarpeettomia tavaroita pois ja hakenut itse jos jotain tarvitsen. Leponojatuoli saa paikan saunamökistä takan vierestä, jotta esikoiseni joka saapuu ensiviikolla kesälomalle voi lueskella siinä rennosti.

        Tarvitsen vielä jalkalampun, joten tsekkaan, joka päivä ryhmän tarjontaa ; ))

        Toiselle tarpeeton voi olla toiselle aarre.
        Ihmiset heittävät pois ihan käyttökelpoista tavaraa ja kasvattavat turhaan jätevuoria.
        Kunnioita siis lepotuoliasi, joku on joskus senkin tekemiseen nähnyt vaivaa.


      • Korppis1
        eppu2 kirjoitti:

        Toiselle tarpeeton voi olla toiselle aarre.
        Ihmiset heittävät pois ihan käyttökelpoista tavaraa ja kasvattavat turhaan jätevuoria.
        Kunnioita siis lepotuoliasi, joku on joskus senkin tekemiseen nähnyt vaivaa.

        Luin juuri faceboookista kesämökkien ehostuksista. Kätevät kädet tekevät vanhasta uutta. Sain taas idiksen. Minulla on kakkosnelospätkiä liiterissä. Nyt etsimään trukinlavaa, kakkosnelosjalat trukinlavaan ja päälle lasikansi ; )) Upea....

        Olen tehnyt laituriolohuoneeni omin käsin vanhoista huonekalusita. Ommellut tyynyt ja pehmusteet samoin vanhoista superlonpatjoista ja tyynyistä.

        Roskisryhmissä tarjotaan tavaroita, joita nuoret voisivat hyödyntää, vaan uutta tilalle kun kyllästytään sen olen huomannut tavaroita hakiessani.

        Hain eräästä asunnosta hyväkuntoisen valkoisen hyllyn, jota tarvitsin tietokonepöydän viereen skannerille ja printterille sekä papereille. Samalla sain valkoisen siistin yöpöydän joka sopi kylppärini nurkkaan säilytystilaksi purnukoille ja pussukoille.

        Sain tavarat koska teini-ikäinen tyttö ei enää tykännyt niistä. Kerrottakoon vielä, että asunto sijaitsi ns. köyhällistökorttelissa.


      • eppu2
        Korppis1 kirjoitti:

        Luin juuri faceboookista kesämökkien ehostuksista. Kätevät kädet tekevät vanhasta uutta. Sain taas idiksen. Minulla on kakkosnelospätkiä liiterissä. Nyt etsimään trukinlavaa, kakkosnelosjalat trukinlavaan ja päälle lasikansi ; )) Upea....

        Olen tehnyt laituriolohuoneeni omin käsin vanhoista huonekalusita. Ommellut tyynyt ja pehmusteet samoin vanhoista superlonpatjoista ja tyynyistä.

        Roskisryhmissä tarjotaan tavaroita, joita nuoret voisivat hyödyntää, vaan uutta tilalle kun kyllästytään sen olen huomannut tavaroita hakiessani.

        Hain eräästä asunnosta hyväkuntoisen valkoisen hyllyn, jota tarvitsin tietokonepöydän viereen skannerille ja printterille sekä papereille. Samalla sain valkoisen siistin yöpöydän joka sopi kylppärini nurkkaan säilytystilaksi purnukoille ja pussukoille.

        Sain tavarat koska teini-ikäinen tyttö ei enää tykännyt niistä. Kerrottakoon vielä, että asunto sijaitsi ns. köyhällistökorttelissa.

        Kun ostin eräältä nuorelta parilta asunnon, kysyivät kelpaisiko jotkut kalusteet, kun muuttavat niin kauas, etteivät ala niitä raahaamaan sinne.
        Totta hemmetissä kelpasi, ihan hienoja olikin. Muuten olisin jotain joutunut ostamaan.
        Pari vuotta sitten katseltiin netistä pihatieportteja. Monta sataa halvemmatkin mallit.
        Ei kun rautakauppaan, ostettiin emmeet ja tehtiin pojan kanssa 3 ketjuporttia, eikä maksanut paljon.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Kun ostin eräältä nuorelta parilta asunnon, kysyivät kelpaisiko jotkut kalusteet, kun muuttavat niin kauas, etteivät ala niitä raahaamaan sinne.
        Totta hemmetissä kelpasi, ihan hienoja olikin. Muuten olisin jotain joutunut ostamaan.
        Pari vuotta sitten katseltiin netistä pihatieportteja. Monta sataa halvemmatkin mallit.
        Ei kun rautakauppaan, ostettiin emmeet ja tehtiin pojan kanssa 3 ketjuporttia, eikä maksanut paljon.

        Ei sinulle itsellesi tullut sitten mieleen, että joku on niistäkin huonekaluista maksanut täyden hinnan?
        "Ilmaista ateriaahan ei ole".


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Ei sinulle itsellesi tullut sitten mieleen, että joku on niistäkin huonekaluista maksanut täyden hinnan?
        "Ilmaista ateriaahan ei ole".

        He itse niitä tarjosivat samaan kauppahintaan, koska eivät halunneet niitä muutossaan. viedä. Eli säästyivät niiden poiskuljettamisen vaivasta ja kustannuksista. Kyse oli vähän eri asiasta, mutta täytyyhän Sinun aina jotain yrittää vänkyttää.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        He itse niitä tarjosivat samaan kauppahintaan, koska eivät halunneet niitä muutossaan. viedä. Eli säästyivät niiden poiskuljettamisen vaivasta ja kustannuksista. Kyse oli vähän eri asiasta, mutta täytyyhän Sinun aina jotain yrittää vänkyttää.

        Käytetyn ostaminen on siis hyväksyttävää, jos sinä ostat käytettyä, mutta paheksuttavaa, jos näet telkkarissa jonkun nuoren ostavan käytettyä kirpparilta, koska joku niistä on joskus maksanut täyden hinnan.
        Eihän kirppariltakaan kukaan osta väkisin sellaista, mitä sen tavaran alkuperäinen maksaja ei tarjoa myytäväksi itselleen tarpeettomana ja siksi halvalla.

        """"Kertoivat, kuinka hakevat vaatteetkin kirpputorilta ja kierrätyksistä.
        Ei niitä vaatteita ym. tavaraa siellä kirpputorilla ja kierrätyksissä olisi, jollei niitä joku olisi joskus ostanut ja sitten sinne tuonut.
        Ei ole ilmaisia lounaita, aina joku maksaa.""""

        Käytiin likan kanssa hakemassa hänelle ihan uuden veroinen vähän käytetty sohva yhdeltä, joka tyrkytti sitä netillä noutamista vastaan. Sanoi, että lapset tosin olisivat kiitollisia, jos saisivat paketillisen tikkujäätelöitä. Sen he saivat. En minä eikä likkani ajatellut siinä olevan mitään väärää vaikka sen sohvan tarjoaja oli maksanut siitä ehkä kymmeniä tuhansia.
        Hänen edellinen sohvansa oli vieläkin halvempi. Sitä edellinen, mikä nyt on minulla, maksoi 1 kr huutonetillä. Joku siitäkin oli joskus maksanut täyden hinnan, mutta en minä tunne huonoa omaatuntoa siinä lojuessani.
        Oman 26 vuotta sitten minulle 19 500kr maksaneen pianoni myin vastikään kolmelle musiikkikärpäsen puremalle nuorelle pojalle, jotka ovat perustamassa omaa bändiä, tuhannella kruunulla. Olivat niin kiitollisia ja innoissaan siitä, että olisin voinut heille sen antaa ilmaiseksikin. Hyvä vaan, että sille tulee käyttöä. Ei jäänyt kaivelemaan yhtään, koska minun ja likkojeni kenenkään naapurit eivät osaa arvostaa meidän pianonsoittoamme. Miksiköhän?


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Käytetyn ostaminen on siis hyväksyttävää, jos sinä ostat käytettyä, mutta paheksuttavaa, jos näet telkkarissa jonkun nuoren ostavan käytettyä kirpparilta, koska joku niistä on joskus maksanut täyden hinnan.
        Eihän kirppariltakaan kukaan osta väkisin sellaista, mitä sen tavaran alkuperäinen maksaja ei tarjoa myytäväksi itselleen tarpeettomana ja siksi halvalla.

        """"Kertoivat, kuinka hakevat vaatteetkin kirpputorilta ja kierrätyksistä.
        Ei niitä vaatteita ym. tavaraa siellä kirpputorilla ja kierrätyksissä olisi, jollei niitä joku olisi joskus ostanut ja sitten sinne tuonut.
        Ei ole ilmaisia lounaita, aina joku maksaa.""""

        Käytiin likan kanssa hakemassa hänelle ihan uuden veroinen vähän käytetty sohva yhdeltä, joka tyrkytti sitä netillä noutamista vastaan. Sanoi, että lapset tosin olisivat kiitollisia, jos saisivat paketillisen tikkujäätelöitä. Sen he saivat. En minä eikä likkani ajatellut siinä olevan mitään väärää vaikka sen sohvan tarjoaja oli maksanut siitä ehkä kymmeniä tuhansia.
        Hänen edellinen sohvansa oli vieläkin halvempi. Sitä edellinen, mikä nyt on minulla, maksoi 1 kr huutonetillä. Joku siitäkin oli joskus maksanut täyden hinnan, mutta en minä tunne huonoa omaatuntoa siinä lojuessani.
        Oman 26 vuotta sitten minulle 19 500kr maksaneen pianoni myin vastikään kolmelle musiikkikärpäsen puremalle nuorelle pojalle, jotka ovat perustamassa omaa bändiä, tuhannella kruunulla. Olivat niin kiitollisia ja innoissaan siitä, että olisin voinut heille sen antaa ilmaiseksikin. Hyvä vaan, että sille tulee käyttöä. Ei jäänyt kaivelemaan yhtään, koska minun ja likkojeni kenenkään naapurit eivät osaa arvostaa meidän pianonsoittoamme. Miksiköhän?

        Älä vääristele sanomisiani.
        Sanoin aivan selvästi, että kierrätys on hyvä asia.
        Tuo minkä lainasit, irroitit asiayhteydestään, jossa puhuin ihmisestä, joka ei halua mennä töihin. Sitten sanotaan kuinka ekologisesti tullaan toimeen, kun eletään toisten maksamilla verorahoilla.
        Tuo millä kommenttisi aloitit, joka näkyy tuossa yllä, on taas oman pääsi tuotetta.
        Mistään tuollaisesta en ole puhunut.
        Kun muistutin, ettei tavaroita olisi ollenkaan, ellei niitä joku joskus olisi ostanut, se on ihan taivaan tosi, sitä et irvailemalla muuksi muuta. Vai etkö tiedä miten kierrätys toimii.
        Pitää kunnioittaa myös niitä, jotka tavaroitaan sinne tuo myytäväksi.
        Niitäkin on ihan riittävästi, jotka heittelevät hyvää tavaraa roskiin.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Älä vääristele sanomisiani.
        Sanoin aivan selvästi, että kierrätys on hyvä asia.
        Tuo minkä lainasit, irroitit asiayhteydestään, jossa puhuin ihmisestä, joka ei halua mennä töihin. Sitten sanotaan kuinka ekologisesti tullaan toimeen, kun eletään toisten maksamilla verorahoilla.
        Tuo millä kommenttisi aloitit, joka näkyy tuossa yllä, on taas oman pääsi tuotetta.
        Mistään tuollaisesta en ole puhunut.
        Kun muistutin, ettei tavaroita olisi ollenkaan, ellei niitä joku joskus olisi ostanut, se on ihan taivaan tosi, sitä et irvailemalla muuksi muuta. Vai etkö tiedä miten kierrätys toimii.
        Pitää kunnioittaa myös niitä, jotka tavaroitaan sinne tuo myytäväksi.
        Niitäkin on ihan riittävästi, jotka heittelevät hyvää tavaraa roskiin.

        Ihan samasta asiasta kysymys.
        Likkanikin elää toisten verorahoilla. Sinä se on rajalla minullakin. Mistä sinä voit tietää, miksi joku nuori ei ole töissä ja tuomita hänet siitä, jos hän haluaa elää halvalla?


      • eppu2

        Taasko täytyy vääntää rautalangasta.
        Puhuin ainoastaan ja vain siitä nuoresta miehestä, (ja hänen kaltaisistaan) joka tv-ohjelmassa sanoi, ettei halua mennä töihin.
        Sinä sen sijaan väännät asiaa niinkuin minä kamalasti tuomitsisin kaikki, jotka yhteiskunnan tukia tarvitsevat.
        On niitä lähellä minuakin.
        Enkä ole halvalla asujiakaan tuominnut.
        Lopeta jo kommenttien vääristely, alkaa tympiä.


    • Tota noin...
      Ensiksikin pieni "disclaimer"
      Olen todennäköisesti nähnyt enemmän köyhiä ihmisiä ja köyhiä lapsia kuin kukaan tänne kirjoittavista. Tunnen edelleenkin paljon tosiköyhiä ihmisiä ja heidän arkipäiväänsä. Suomessa ei tämänlaista köyhyyttä edes tunneta. Kaikki on suhteellista. Köuhyyskin.
      Toiseksi:
      En ole varakas nytkään vaikka tulemme toisiamme auttaen toimeen omillamme. Elämääni on kuulunut jaksoja jolloin meillä on ollut odella tiukkaa, mutta lapseni ovat aina kulkeneet ehjissä vaatteissa ja käyneet suihkussa tai kylvyssä joka päivä ja ovat saaneet aamiaista kotona ennen kouluun lähtöä. Tietokoneet ja kännykät jne ovat tulleet myöhään kuvioihin, tv ei ole ollut suurin kaupan mallistosta ja hiihtolomat Alpeilla eivät ole olleet meidän mahdollisuuksiemme rajoissa. Ennen kuin nyt....
      Siitäkään huolimatta en syytä yhteiskuntaa enkä tunne katkeruutta siitä että lapsiltani puuttui jotain kulutusyhteiskunnan luksushärpäkkeitä kouluvuosinaan. Kyllä me vanhemmat olemme vaikuttaneet paljon lastemme elintasoon ja perhe jolla pn pienet tulot pystyy myös antamaa lapsilleen säädyllisen elämän. Kysymys on pitkälti prioriteeteistä.
      Asiat mitkä rassaa jotain muuta eivät välttämättä tarvi katkeroittaa minun arkipäivääni.

      • bessie-

        Kaikkialla maailmassa köyhät haluaisivat lapsilleen paremman elämän, prioriteeteistä puheen ollen.

        "Mutta numerot eivät välttämättä kerro kaikkea. Köyhyys ei ole vain taloudellista, vaan myös esimerkiksi psykologista ja kulttuurista. Se voi olla myös sosiaalisen pääoman puutetta."

        Julkista tukea pienituloisille lapsiperheille tarvitaan, mutta sen lisäksi jokainen kykenevä/halukas voisi antaa tukea mahdollisuuksiensa mukaan. Isovanhemmat tietysti, mutta muutkin. Monet toki antavatkin, mutta 'ylitarjontaa' tuskin on.


      • bessie- kirjoitti:

        Kaikkialla maailmassa köyhät haluaisivat lapsilleen paremman elämän, prioriteeteistä puheen ollen.

        "Mutta numerot eivät välttämättä kerro kaikkea. Köyhyys ei ole vain taloudellista, vaan myös esimerkiksi psykologista ja kulttuurista. Se voi olla myös sosiaalisen pääoman puutetta."

        Julkista tukea pienituloisille lapsiperheille tarvitaan, mutta sen lisäksi jokainen kykenevä/halukas voisi antaa tukea mahdollisuuksiensa mukaan. Isovanhemmat tietysti, mutta muutkin. Monet toki antavatkin, mutta 'ylitarjontaa' tuskin on.

        Kaikkialla maailmassa kaikki, köyhät ja vähän rikkaammatkin, haluaisivat antaa lapsilleen paremman elämän. Tai helpomman. Tai sekä että. Edelleenkin, kysymys on prioriteeteista ja omista odotuksista ja elämäntyylistä. On vanhempia jotka satsaavat yhdessäoloon, laatuaikaan ja perhe-elämään yhdessä, vaikka tulot ei olisikaan niin suuret. Parempi antaa lapsille aikaa kuin rahaa. Yhteiset koti-illat koko vuoden aikanapainaa vaa'assa enmmän kuin viikon hiihtoloma Alpeilla kerran vuodessa.
        Ja sitten on yksinhuoltajaäitejä jotka ampuvat kuulan kalloon lapsilleen heidän nukkuessaan koska eivät pysty antamaan heulle samaa elintasoa kuin heidän kavereillaan joilla on molemmat vanhemmat ansiotyössä. (Tapahtui USA:ssa kun asuin siellä ja lapset olivat pieniä vielä. Kaamea ja hyvin varoittva esimerkki siitä miten ei voi prioriteerata.


      • 10981099

        Paloma on viisain kaunein ja köyhin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!1


      • eppu2
        10981099 kirjoitti:

        Paloma on viisain kaunein ja köyhin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!1

        Miksi irvistelet?
        Paloma kertoo ihan asiallisesti oman mielipiteensä.
        Jos on erimieiltä, sen voi ilmaista asiallisestikin.


      • bessie-
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Kaikkialla maailmassa kaikki, köyhät ja vähän rikkaammatkin, haluaisivat antaa lapsilleen paremman elämän. Tai helpomman. Tai sekä että. Edelleenkin, kysymys on prioriteeteista ja omista odotuksista ja elämäntyylistä. On vanhempia jotka satsaavat yhdessäoloon, laatuaikaan ja perhe-elämään yhdessä, vaikka tulot ei olisikaan niin suuret. Parempi antaa lapsille aikaa kuin rahaa. Yhteiset koti-illat koko vuoden aikanapainaa vaa'assa enmmän kuin viikon hiihtoloma Alpeilla kerran vuodessa.
        Ja sitten on yksinhuoltajaäitejä jotka ampuvat kuulan kalloon lapsilleen heidän nukkuessaan koska eivät pysty antamaan heulle samaa elintasoa kuin heidän kavereillaan joilla on molemmat vanhemmat ansiotyössä. (Tapahtui USA:ssa kun asuin siellä ja lapset olivat pieniä vielä. Kaamea ja hyvin varoittva esimerkki siitä miten ei voi prioriteerata.

        "Yhteiset koti-illat koko vuoden aikana painaa vaa'assa enemmän kuin viikon hiihtoloma Alpeilla kerran vuodessa."

        No joo, yhteiset koti-illat koko vuoden aikana, kuulostaa aika ankaralta eli varmaan painaakin vaa'assa enemmän kuin mikä tahansa lapsen kannalta mieluisampi vaihtoehto.


      • bessie- kirjoitti:

        "Yhteiset koti-illat koko vuoden aikana painaa vaa'assa enemmän kuin viikon hiihtoloma Alpeilla kerran vuodessa."

        No joo, yhteiset koti-illat koko vuoden aikana, kuulostaa aika ankaralta eli varmaan painaakin vaa'assa enemmän kuin mikä tahansa lapsen kannalta mieluisampi vaihtoehto.

        Mikä muu voisi olla lapsen kannalta arvokkaampaa?


      • bessie-
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Mikä muu voisi olla lapsen kannalta arvokkaampaa?

        Kaverit. Harrastukset. Kaverit.


      • bessie- kirjoitti:

        Kaverit. Harrastukset. Kaverit.

        Tänä päivänä miltei kaikki harrastukset maksavat. Ja voipa olla et kavereidenki saaminen on kiinni siitä kuinka paljon on vara osallistua eri harrastukiin ja hankkia harrastuksissa tarvittavia välineitä.


      • bessie-
        siilimuori4 kirjoitti:

        Tänä päivänä miltei kaikki harrastukset maksavat. Ja voipa olla et kavereidenki saaminen on kiinni siitä kuinka paljon on vara osallistua eri harrastukiin ja hankkia harrastuksissa tarvittavia välineitä.

        Kavereita saa vaikka ei olisi harrastuksiakaan, jos saa. Tuskin saa, ellei saa olla aika tiiviisti mukana porukoissa. Harrastuksien myötä saa lisää kavereita, mutta myös paljon muuta.

        Harrastukset tosiaan maksavat, ja juuri tässä kohdin köyhyys rajoittaa aika tavalla lapsen mahdollisuuksia osallistua.


      • bessie- kirjoitti:

        Kavereita saa vaikka ei olisi harrastuksiakaan, jos saa. Tuskin saa, ellei saa olla aika tiiviisti mukana porukoissa. Harrastuksien myötä saa lisää kavereita, mutta myös paljon muuta.

        Harrastukset tosiaan maksavat, ja juuri tässä kohdin köyhyys rajoittaa aika tavalla lapsen mahdollisuuksia osallistua.

        Kavereita saa vaikka ei harrastaisi mitään muuta kuin pihalla leikkimistä. Koulun jälkeen. Koulu on nimittäin se paikka missä useimmat ystävyyssuhteet solmitaan. Harrastuksiin monet vanhemmat ajavat lapsiaan tukka putkella että he saisivat "oikeanlaisia" kavereita Useimmat lapset ovat sosiaalisia ja ystävystyvät esim. muuton jälkeen uusien naapureiden ja koulutovereiden kanssa. Ilman mitään harrastuksia jotka maksavat maltaita. Tietysti on vaarana se että että kun on tekemisen puutetta niin keksitään kaiken maailman kujeita.
        Puhumme kyllä varmastikin eri ikäisistä lapsista. Harrastukset ja kaverit ottavat aina vain enemmän tilaa lapsen elämässä hänen kasvaessaan. Alle kouluikäiselle omat vanhemmat joilla on aikaa lapselle ja ehkä sisarukset ovat parasta mahdollista seuraa ja sitä ei mikään raha ja harrastusten määrä korvaa.


      • bessie-
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Kavereita saa vaikka ei harrastaisi mitään muuta kuin pihalla leikkimistä. Koulun jälkeen. Koulu on nimittäin se paikka missä useimmat ystävyyssuhteet solmitaan. Harrastuksiin monet vanhemmat ajavat lapsiaan tukka putkella että he saisivat "oikeanlaisia" kavereita Useimmat lapset ovat sosiaalisia ja ystävystyvät esim. muuton jälkeen uusien naapureiden ja koulutovereiden kanssa. Ilman mitään harrastuksia jotka maksavat maltaita. Tietysti on vaarana se että että kun on tekemisen puutetta niin keksitään kaiken maailman kujeita.
        Puhumme kyllä varmastikin eri ikäisistä lapsista. Harrastukset ja kaverit ottavat aina vain enemmän tilaa lapsen elämässä hänen kasvaessaan. Alle kouluikäiselle omat vanhemmat joilla on aikaa lapselle ja ehkä sisarukset ovat parasta mahdollista seuraa ja sitä ei mikään raha ja harrastusten määrä korvaa.

        Koulussa (ja jo päiväkodissa ja esikoulussa) ne ystävyyssuhteet tosiaan solmitaan enimmäkseen. Vaikka periaatteessa oltaisiin kaikkien kavereita, niin käytännössä kuitenkin muodostuu porukoita. Asutaan samalla suunnalla tai jopa samassa taloyhtiössä tms.. Sitten perustellaan WhatsApp ryhmiä ja viestitellään, sovitaan vaikka tapaamisesta jollain pihalla...

        Noinkohan tuo, että vanhemmat ajavat lapsia harrastuksiin ja pyrkivät valitsemaan lapsensa kaverit on kovinkaan yleistä? Oma kokemukseni on, että vanhemmat pyrkivät pikemminkin rajoittamaan harrastusten määrää, kun niitä läksyjäkin pitäisi ehtiä ja jaksaa.

        Luulin sinun itsesi puhuvan vähintään kouluikäisistä lapsista, koska laitoit toiseen vaakakuppiin viikon hiihtoloman Alpeilla.


      • Siilimuori3
        bessie- kirjoitti:

        Koulussa (ja jo päiväkodissa ja esikoulussa) ne ystävyyssuhteet tosiaan solmitaan enimmäkseen. Vaikka periaatteessa oltaisiin kaikkien kavereita, niin käytännössä kuitenkin muodostuu porukoita. Asutaan samalla suunnalla tai jopa samassa taloyhtiössä tms.. Sitten perustellaan WhatsApp ryhmiä ja viestitellään, sovitaan vaikka tapaamisesta jollain pihalla...

        Noinkohan tuo, että vanhemmat ajavat lapsia harrastuksiin ja pyrkivät valitsemaan lapsensa kaverit on kovinkaan yleistä? Oma kokemukseni on, että vanhemmat pyrkivät pikemminkin rajoittamaan harrastusten määrää, kun niitä läksyjäkin pitäisi ehtiä ja jaksaa.

        Luulin sinun itsesi puhuvan vähintään kouluikäisistä lapsista, koska laitoit toiseen vaakakuppiin viikon hiihtoloman Alpeilla.

        Jotkut vanhemmat toteuttavat omia saavuttamattomiahaaveitaan viemällä lapsia eri harrastuksiin jopa liikaa ja vaativat lapsia menestymään.


      • Siilmuori3
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Kavereita saa vaikka ei harrastaisi mitään muuta kuin pihalla leikkimistä. Koulun jälkeen. Koulu on nimittäin se paikka missä useimmat ystävyyssuhteet solmitaan. Harrastuksiin monet vanhemmat ajavat lapsiaan tukka putkella että he saisivat "oikeanlaisia" kavereita Useimmat lapset ovat sosiaalisia ja ystävystyvät esim. muuton jälkeen uusien naapureiden ja koulutovereiden kanssa. Ilman mitään harrastuksia jotka maksavat maltaita. Tietysti on vaarana se että että kun on tekemisen puutetta niin keksitään kaiken maailman kujeita.
        Puhumme kyllä varmastikin eri ikäisistä lapsista. Harrastukset ja kaverit ottavat aina vain enemmän tilaa lapsen elämässä hänen kasvaessaan. Alle kouluikäiselle omat vanhemmat joilla on aikaa lapselle ja ehkä sisarukset ovat parasta mahdollista seuraa ja sitä ei mikään raha ja harrastusten määrä korvaa.

        Joskus tuntuu et nykylapsiöla varsinkin kouluikäisille se "pihalla leikkiminen" on nykyisin historiaa.


      • eppu2
        Siilimuori3 kirjoitti:

        Jotkut vanhemmat toteuttavat omia saavuttamattomiahaaveitaan viemällä lapsia eri harrastuksiin jopa liikaa ja vaativat lapsia menestymään.

        On kerrottu tapauksista, joissa vanhemmilta on kielletty pääsy kentän laidalle huonon käytöksen vuoksi.


      • eppu2 kirjoitti:

        On kerrottu tapauksista, joissa vanhemmilta on kielletty pääsy kentän laidalle huonon käytöksen vuoksi.

        Olen minäkin kuullut ja nähnyt moista. Joskus oikein hävettänyt vanhempien puolesta ja huomaa et lapsia nolottaa myös.


      • ArvaaOmaTilasi

        "Olen todennäköisesti nähnyt enemmän köyhiä ihmisiä ja köyhiä lapsia kuin kukaan tänne kirjoittavista. "

        Tämä lauseesi kertoo enemmän itsestäsi kuin meistä muista tänne kirjoittavista.

        Taidat olla vaan ainoa joka täällä mainostaa omaa elämäänsä ja hyväntekijän rooliansa maamme rajojen ulkopuolella.

        Tänne kirjoittaa myös meitä, joiden mielestä ei tämä ole oikea foorumi "mainostaa" tekemisiään varsinkaan hyväntekeväisyysprojekteissa.


      • ArvaaOmaTilasi kirjoitti:

        "Olen todennäköisesti nähnyt enemmän köyhiä ihmisiä ja köyhiä lapsia kuin kukaan tänne kirjoittavista. "

        Tämä lauseesi kertoo enemmän itsestäsi kuin meistä muista tänne kirjoittavista.

        Taidat olla vaan ainoa joka täällä mainostaa omaa elämäänsä ja hyväntekijän rooliansa maamme rajojen ulkopuolella.

        Tänne kirjoittaa myös meitä, joiden mielestä ei tämä ole oikea foorumi "mainostaa" tekemisiään varsinkaan hyväntekeväisyysprojekteissa.

        Se on nyt kuitenkin oma arveluni joka perustuu yli kymmenen vuoden asumiseen maassa jossa köyhyys asuu ovesi ulkopuolella ja olet tekemisissä köyhyyden kanssa joka ikinen päivä: katulapsista kerjäläisiin, roskienkerääjistä sisäisiin pakolaisiin (Kolumbiassa on maailman toiseksi eniten maansisäisiä pakolaisia). En minä mainosta mitään: vähän minä olen pystynyt ketään auttamaan kun olen joutunut paljon kamppailemaan että olen saanut oman perheen elätettyä ILMAN mitään tukia tai etuja tai sossuluukkuja, vieraassa maassa, pienet lapset. leskenä ja ilman muuta turvaverkostoa kuin edesmenneen miehen perhe ja sukulaiset....joista suurin osa oli vielä köyhempiä kuin minä.
        Jos haluat tahallasi ymmärtää asian niin että mainostan omaa erinomaisuuttani ja hyväntekeväisyyttäni niin unohda se. Minä kerron tästä taustastani ainoastaan siitä syystä että haluan tehdä selväksi missä seison ja miten ajattelen ihmisen omasta vastuusta yhteiskuntaa kohtaan ja yhteiskunnan vastuusta pientä ihmistä kohtaan. Mikä minun mielestäni pitäisi olla molemminpuolista.


      • Paloman disclaimerille. En epäile hetkeäkään että et olisi nähnyt enemmän ja pahemmin köyhiä kuin minä ikinä. Suomessa (ja varmaan Ruotsissakin) on vähän toisenlaista köyhyyttä. Esim. mulla oli katto pään päällä koko ajan. Enkä joutunut myymään lastani minnekin koska minulla ei ollut hänelle ruokaa.

        Mutta se että jollain jossain on vielä paskempaa kuin täällä, ei tarkoita että ei saisi olla solidaarisuutta ja empatia kohdallaan myös meillä? Että kehityksen pitäisi loppua täällä siksi että Afrikan lapsillakaan ei ole antibiootteja.

        Tässä ketjussa puhutaan oikeastaan vain niistä ihmisistä, joilla ON varaa valita sohvan ja työn tai velan ja ulkomaamatkan välillä. Moni ihminen tahtoo nähdä vain ne, ja sulkea silmänsä sille tosiasialle, että Suomessa on köyhyyttä, työttömyyttä, väliinputoajia, asunnottomia (enkä tarkoita nyt alkoholisoituneita sellaisia).

        Moni on väliinputoaja vain väliaikaisesti, onneksi. Eikä se mun lapsia ainakaan tappanut, vahvisti vaan. Silti köyhyys on osasyy meidän yksi suurimpiin kansallistauteihin, depressioon. Moni lapsi kasvaa sen sairauden varjossa, ja imee sen vaikutteita itseensä. Itse köyhyys Suomessa ei tapa, se vaan kiduttaa. Mutta masennus tappaa.


      • Korppis1
        hmp.f kirjoitti:

        Paloman disclaimerille. En epäile hetkeäkään että et olisi nähnyt enemmän ja pahemmin köyhiä kuin minä ikinä. Suomessa (ja varmaan Ruotsissakin) on vähän toisenlaista köyhyyttä. Esim. mulla oli katto pään päällä koko ajan. Enkä joutunut myymään lastani minnekin koska minulla ei ollut hänelle ruokaa.

        Mutta se että jollain jossain on vielä paskempaa kuin täällä, ei tarkoita että ei saisi olla solidaarisuutta ja empatia kohdallaan myös meillä? Että kehityksen pitäisi loppua täällä siksi että Afrikan lapsillakaan ei ole antibiootteja.

        Tässä ketjussa puhutaan oikeastaan vain niistä ihmisistä, joilla ON varaa valita sohvan ja työn tai velan ja ulkomaamatkan välillä. Moni ihminen tahtoo nähdä vain ne, ja sulkea silmänsä sille tosiasialle, että Suomessa on köyhyyttä, työttömyyttä, väliinputoajia, asunnottomia (enkä tarkoita nyt alkoholisoituneita sellaisia).

        Moni on väliinputoaja vain väliaikaisesti, onneksi. Eikä se mun lapsia ainakaan tappanut, vahvisti vaan. Silti köyhyys on osasyy meidän yksi suurimpiin kansallistauteihin, depressioon. Moni lapsi kasvaa sen sairauden varjossa, ja imee sen vaikutteita itseensä. Itse köyhyys Suomessa ei tapa, se vaan kiduttaa. Mutta masennus tappaa.

        Minä tykkään mielipiteistäsi, olen itseasiassa aina tykännyt. Kirjoitat oikealla palstalla, iästäsi huolimatta ; )) sillä tuot ruuhkavuosien keskellä elävän naisen ja vielä yksinhuoltajan näkemyksen asioihin, joita täällä vanhat ruuhkavuosista selvinneet ihmiset taivastelevat (ukko kullat) kainalossaan.

        Toivon, että kun elatusvelvollisuus mieheltäsi loppuu hän hoitaisi kasvatusvelvollisuutensa myös jatkossa. minun eksälleni pojat ovat hyvin rakkaita. Ilman häntä en olisi itse pystynyt maksamaan poikien autokouluja, opiskelukuluja yms. nuorten aikuisten tarpeita.

        Eksäni ei tosin ole läsnä koska asuu ulkomailla, mutta taloudellisesti hän on kantanut isän vastuuna kiitettävästi.


      • bessie-
        Siilimuori3 kirjoitti:

        Jotkut vanhemmat toteuttavat omia saavuttamattomiahaaveitaan viemällä lapsia eri harrastuksiin jopa liikaa ja vaativat lapsia menestymään.

        Ainahan ääriesimerkkejä löytyy...

        Ymmärsin tuossa aikaisemmin, että lasten "ajamisella" harrastuksiin tarkoitettiin sitä, että lapsi suunnilleen pakotetaan harrastamaan jotain jotta hän saisi "oikeanlaisia" kavereita. Jokainen vähänkin näistä asioista perillä oleva, järkevästi ja johdonmukaisesti ajatteleva ymmärtää, ettei tuollainen voi olla kovin yleistä. Jonkin verran pakottamista varmasti tapahtuu, ehkä varsinkin musiikkiharrastusten kohdalla, mutta noinkohan silloinkaan on kysymys pyrkimyksestä saada lapselle oikeanlaisia kavereita.

        "Viemällä lapsia eri harrastuksiin" voivat esimerkiksi köyhien lasten lähipiiriin kuuluvat auttaa näitä lapsia, aina ei ole kysymys pelkästään rahasta.


      • Korppis1 kirjoitti:

        Minä tykkään mielipiteistäsi, olen itseasiassa aina tykännyt. Kirjoitat oikealla palstalla, iästäsi huolimatta ; )) sillä tuot ruuhkavuosien keskellä elävän naisen ja vielä yksinhuoltajan näkemyksen asioihin, joita täällä vanhat ruuhkavuosista selvinneet ihmiset taivastelevat (ukko kullat) kainalossaan.

        Toivon, että kun elatusvelvollisuus mieheltäsi loppuu hän hoitaisi kasvatusvelvollisuutensa myös jatkossa. minun eksälleni pojat ovat hyvin rakkaita. Ilman häntä en olisi itse pystynyt maksamaan poikien autokouluja, opiskelukuluja yms. nuorten aikuisten tarpeita.

        Eksäni ei tosin ole läsnä koska asuu ulkomailla, mutta taloudellisesti hän on kantanut isän vastuuna kiitettävästi.

        Lämmin kiitos, Korppis.


      • Turhia.Väitteitä

        ".... Suomessa ei tämänlaista köyhyyttä edes tunneta. Kaikki on suhteellista. Köuhyyskin ...."

        Jenkeissä on keskimäärin BKT puolitoista kertaa suurempi kuin Suomessa, mutta siellä on paljonkin absoluuttista köyhyyttä. Joka 3. lapsi on nähnyt jossain vaiheessa elämäänsä fyysistä nälkää. Joka 4. perhe elää kupongeilla. Keskimääräinen hyvinvointi ei kerro siis yhtään mitään. Jenkkilä on maailman rikkain valtio, jossa BKT on tosiaan lähes 60 000 euroa/asukas.

        Suomessa mitataan ns. suhteellista köyhyyttä, mutta absoluuttista ei mitata. Koska sitä ei mitata, sen olemassaolosta - tai olemattomuudesta - ei tosin sanoen ole mitään takeita. Se, että olemme rikas teollisuusmaa, ei poista köyhyyttä, kuten varmasti tuosta jenkkilän esimerkistä jo ymmärsitkin.

        Kannattaa myös huomata, että jenkkilässä ei tingitä viimesijaista etuuksista, eli ruokakupongeista. Suomessa näistäkin voidaan tinkiä, ei tosin kupongeista, vaan siitä rahasta, joka on tarkoitettu toimeentulonimin kattaamiseen, mikä käytännössä vaikuttaa ravitsemukseen. Edellisen perusteella voidaan siis olettaa, että Suomessa edes turvaverkko ei suojaa putoamiselta absoluuttiseen köyhyyteen.

        Huomaa myös varsinaiseen aiheeseen palaten, että sosiaalin toimeentulo ei maksa lukiokirjoja, joista voi koitua oppilaalle tuhansien eurojen kulut vuositasolla. On täysin realistista olettaa, että Suomessa on ihmisiä, jotka näkevät nälkää ja toisaalta joilla ei ole mahdollisuuksia opiskella. Ja tuossa kohtaa on ihan turha tarrautua siihen, että jossain kehitysmaassa ovat asiat pahemmin. Itse asiassa ne ovat täällä pahemmin, koska meillä olisi mahdollisuus poistaa tuollaiset epäkohdat, mutta siihen ei ole halua...


      • Turhia.Väitteitä kirjoitti:

        ".... Suomessa ei tämänlaista köyhyyttä edes tunneta. Kaikki on suhteellista. Köuhyyskin ...."

        Jenkeissä on keskimäärin BKT puolitoista kertaa suurempi kuin Suomessa, mutta siellä on paljonkin absoluuttista köyhyyttä. Joka 3. lapsi on nähnyt jossain vaiheessa elämäänsä fyysistä nälkää. Joka 4. perhe elää kupongeilla. Keskimääräinen hyvinvointi ei kerro siis yhtään mitään. Jenkkilä on maailman rikkain valtio, jossa BKT on tosiaan lähes 60 000 euroa/asukas.

        Suomessa mitataan ns. suhteellista köyhyyttä, mutta absoluuttista ei mitata. Koska sitä ei mitata, sen olemassaolosta - tai olemattomuudesta - ei tosin sanoen ole mitään takeita. Se, että olemme rikas teollisuusmaa, ei poista köyhyyttä, kuten varmasti tuosta jenkkilän esimerkistä jo ymmärsitkin.

        Kannattaa myös huomata, että jenkkilässä ei tingitä viimesijaista etuuksista, eli ruokakupongeista. Suomessa näistäkin voidaan tinkiä, ei tosin kupongeista, vaan siitä rahasta, joka on tarkoitettu toimeentulonimin kattaamiseen, mikä käytännössä vaikuttaa ravitsemukseen. Edellisen perusteella voidaan siis olettaa, että Suomessa edes turvaverkko ei suojaa putoamiselta absoluuttiseen köyhyyteen.

        Huomaa myös varsinaiseen aiheeseen palaten, että sosiaalin toimeentulo ei maksa lukiokirjoja, joista voi koitua oppilaalle tuhansien eurojen kulut vuositasolla. On täysin realistista olettaa, että Suomessa on ihmisiä, jotka näkevät nälkää ja toisaalta joilla ei ole mahdollisuuksia opiskella. Ja tuossa kohtaa on ihan turha tarrautua siihen, että jossain kehitysmaassa ovat asiat pahemmin. Itse asiassa ne ovat täällä pahemmin, koska meillä olisi mahdollisuus poistaa tuollaiset epäkohdat, mutta siihen ei ole halua...

        Minun vertailuni oli lähinnä Suomen köyhyyden ja kolumbialaisen köyhyyden välillä ja niistä turvaverkoista ja mekanismeista jotka tekevät mahdolliseksi varattoman nuoren opiskelun ja köyhyydestä irrottautumisen Suomessa ja miten se on melkein lähinnä mahdotonta kolumbialaiselle nuorelle jonka ainoa tie ulos on joskus rikollisuus (Pablo Escobarin ja Medellin-kartellin pikkupoikatorpedot ja moottoripyörämurhaajat....kaikki köyhyyden ja absoluuttisen köyhyyden ehdoilla kasvaneita lapsia).
        Siksi uskonkin että meillä pohjoismaissa ei edes tunneta köyhyyden koko kasvoja....la necesidad tiene cara de perro, sanotaan elikkä siis puutteella on koiran kasvot.


    • hasakki

      Kai niitä köyhien lapsia on aina ollut, sotien jälkeen Suomessa oli satojatuhansia köyhien lapsia.
      Perheissä jopa 10 kakaraa!

    • 1eero

      Oikeesti ihmettelen aloutusta, se että on erillaisia elämän tilanteita siis mitä aloittaja tässä hakee, eriarvoisuutta häh sitä on aina, jos afrikassa on miljoona aliravittua nii näkeekö suomessa 100000 nälkää, voitte kaunistella hyvään oloonne.

      • Siilimuori3

        Niin. Afrikassa vaan laitetaan häntä toiseen korvaan ja toiseen kärsä. :D


      • 1eero
        Siilimuori3 kirjoitti:

        Niin. Afrikassa vaan laitetaan häntä toiseen korvaan ja toiseen kärsä. :D

        Mitä perkele höö siiliän sanoi asiaa


      • Siilimuori3
        1eero kirjoitti:

        Mitä perkele höö siiliän sanoi asiaa

        Joo. En millään malttanut olla avaamatta Tässä kohden samaista arkkuani :D


      • eppu2
        Siilimuori3 kirjoitti:

        Niin. Afrikassa vaan laitetaan häntä toiseen korvaan ja toiseen kärsä. :D

        Eikös tuo ollut jostain vanhasta lasten laulusta? Taitaisi vissiin olla jo nykyään rasismia.


      • 1eero
        Siilimuori3 kirjoitti:

        Joo. En millään malttanut olla avaamatta Tässä kohden samaista arkkuani :D

        Minustako tuntuu sinusta on tullu lapsi hellan lettas sentää.


      • eppu2 kirjoitti:

        Eikös tuo ollut jostain vanhasta lasten laulusta? Taitaisi vissiin olla jo nykyään rasismia.

        Juu. Laulusta:
        https://www.youtube.com/watch?v=2rxwS4hBdjw

        Varmaan joku voi pitää rasistisenakin mutta se ei ollut mun tarkoitus. Juolahti vaan mieleen kun tuo Eero1 puhui Afrikasta ja täällä puhuttiin puhelimista. "Viksu" oivallus, myönnän .


      • 1eero kirjoitti:

        Minustako tuntuu sinusta on tullu lapsi hellan lettas sentää.

        Ai tullu, ainahan minä olen ollu :D.


    • Varmaan tarkoitit että köyhät vanhemmat lapsilla. Köyhillä useinkin paljon lapsia, kuten ennen, nyt sama ilmiö. Ehkäisy joskus 60 luvulla hillitsi köyhiä sikiämästä, nyt on pillerit heitetty nurkkaan ja lapsukaisia syntyy liikaa vaatimaan vanhemmiltaan kaikkea mitä rahalla saa. Rankkaa on elämä kun monta perhettä pitää ruokkia, sinun minun ja hentunliisan, puntunpaavon, juortananjussin, laurilanlassin ja myllärinmatin kanssa tehtyjä lapsukaisia elätellessä. Nyt taitaa olla isiä, äitejä, mummua, pappaa, perheessä yht' mont' ku lapsia. Sekalaista seurakuntaa on, on

    • enmilläänkeksi

      Lisää näkökulmia - mielenkiintoisia ja jopa perusteltuja.
      Jani Kaaro jakoi facebookissa liki 3 vuotta sitten kirjoittamansa kolumnin:
      Köyhyys on aivoja syövä loinen TIEDE 17.9.2013 12:07 http://www.hs.fi/tiede/a1379382081489
      "Kaikista köyhyyttä ylläpitävistä myyteistä eräs ilkeimmistä, sitkeimmistä ja vaikeimmin purettavista on ideologinen prinsiippi, jonka mukaan ihmiset ovat jollakin tavalla ansainneet osansa.
      Tämän prinsiipin mukaan hyvätuloiset eivät ole hyvätuloisia vain siksi, että heillä on hyvät tulot, vaan koska he ovat jollakin tavalla muita parempia.
      Heillä on paremmat geenit, parempi terveys, parempi älykkyys ja parempi ulkonäkö. Siksi he menestyvät. Köyhät sen sijaan ovat jääneet köyhiksi, koska heissä oli alun alkaenkin jokin valuvika, ja sen vuoksi he eivät kyenneet parempaan.
      PRINSIIPPI ON säilynyt ihmisten mielissä vahvana mahdollisesti siksi, että arkikokemus näyttää vahvistavan sitä."

      • 1eero

        Hyvin totesit, voiko ihminen tyytyä osaansa nii onko vaihtoehtoja, kyllä on sillä tyytyväisyys tulee ihmisestä itsestään.


      • Bättre-Folk

        Niiiih, kuningas ja aateliset ovat kaikki niin jaloja, kauniita ja siniverisiä.


      • Juu. Kauniit terveet ja rohkeat näky nytkin suomea johtavan.


      • Tuo nyt ei pidä paikkaansa alkuunkaan.
        Ei köyhät jotka ovat syntyneet köyhyyteen ole itse syypäitä varattomuuteensa. Kyllä ihmisen lähtökohta, tausta, sosioekonomiset lähtökuopat ovat tärkeä tekijä hänen menestykselleen elämässä, mitattiimpa menestystä sitten varakkuudella, taiteellisella, tieteellisellä, akateemisella tai millä tahansa kriteerillä. Mutta: köyhyys ei ole mikään parantumaton sairaus, ei syöpä joka invalidisoi potilaan, varsinkaan ei meidän hyvinvointiyhteiskunnassamme. Jossain muualla se voi olla sitä, mutta ei Suomessa eikä Ruotsissa. On totta että joitakin varattomuus passivoi ja virikkeiden vähyys tekee aneemisen ja haluttoman, mutta yhteiskuntamme on täynnä esimerkkejä siitä miten vaatimattomankin kodin lapsi pääsee pitkälle elämässä ja toteuttamaan itseään, jos on riittävästi sisua, yritteliäisyyttä ja arvot järjestyksessä.


      • kylmätotuus

        Todella tarpeellisen linkin löysit.
        Varsinkin artikkelin lopussa oleva kysymys on mielenkiintoinen.

        Kiitos ja niiaus täältä Savosta!


      • Manit.Pois

        Ruotsalainen kirjailija, maalari ja yhteiskuntakriitikko, August Strindberg, julkaisi jo 1800-luvun lopulla kirjan nimeltä Pieni katekismus. Kirjassa käsiteltiin tuota samaa aihetta ja yksi osa on omistettu niille selitysmailleille, joilla yläluokka legitimoi asemansa yhteiskunnassa. Kirjassa asia on ilmaistu ytimekkäämmin; yläluokan valheet, harhauttamiset ja alistaminen ja siihen liittyvät sananparret :D

        Jonkun tänne kirjoittaneen mukaan joku puuseppä totesi aikoinaan, että köyhät ovat aina keskuudessamme. Niinpä. Kannattaisiko myös muistaa, mitä se joku puuseppä sanoi neulansilmästä ja ihokkaiden jakamisesta?

        Esimerkiksi puheenparren neljä "Te yritätte vain päästä käsiksi rahoihin" osalta Strindberg toteaa: "Emme vain, vaan myös! Sillä raha on nykyisissä oloissa valtaa. Eikä yläluokkaa voida kukistaa ilman sitä valtaa". https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_Katekismus_(Strindberg)


    • Hyvin elää kansa työttömiä paljon.......

    • Uskovaisilla on ohje täyttäkää maa ja pätee suomalaisiin myös Ruotsissa, loppu päässä lapsista he ovat sairaita aivotoiminnassa he eivät saisi siittää lisää apinoita--sana apina , ihmiset ovat eläimiä.

      • eppu2

        Luetko koskaan seuraavana päivänä kommmenttejasi, mitä tänne öiseen aikaan suollat?


      • En ole Suomi apina!!!!

        Suomi nuolia kansa itään ja länteen. Niinistö oli apina aoikoinaan ja siitä kiitos, hän seuraa vanhaa linjaa nuolla ja pyytää= tulos 100%. Kaikki hyvin- apina kansa juhlii.


    • OmiaValintoja

      Kyllä lapsistaan huoltapitävien köyhienkin perheiden lapset voi olla siististi puettuja, kirppareilta saa parilla eurolla farkkuja, puseroita, kenkiä ja muita vaatteita. Täällä meilläpäin on usein vitosen päiviä, silloin saa vitosella koko muovikassillisen.
      Jos rahoja ei tuhlata turhuuksiin niin Suomessa kyllä pärjää, tukijärjestelmä on siihen ihan riittävä.
      Itse en kyllä koskaan ole ymmärtänyt miksi jotkut työttömät nuoret perustavat keskenään perheen ja kankkivat useitakin lapsia vaikka kumpikaan ei ole työelämässä ollut päivääkään. Silloin ei mielestäni pidä valittaa, sillä köyhyysloukussa eläminen on täysin heidän oma valintansa.

      • kirputkii

        ilmotteks


      • expimot

        "..työttömät nuoret perustavat keskenään perheen ja kankkivat useitakin lapsia vaikka kumpikaan ei ole työelämässä ollut päivääkään.."

        Perheen perustaminen ja lisääntyminen ovat ihmisoikeuksia, eikä kilpailuyhteiskunnan epätasainen vaurauden jakaantuminen saa estää niiden toteutumista.


      • jbmhmk
        expimot kirjoitti:

        "..työttömät nuoret perustavat keskenään perheen ja kankkivat useitakin lapsia vaikka kumpikaan ei ole työelämässä ollut päivääkään.."

        Perheen perustaminen ja lisääntyminen ovat ihmisoikeuksia, eikä kilpailuyhteiskunnan epätasainen vaurauden jakaantuminen saa estää niiden toteutumista.

        olkoon vaikka kuin ihmisoikeus niin vastuutonta se silti on
        jos itse valitsee tien jolla ei ole tarkoitus tehdä mitään itsensä ja perheensä elättämisen puolesta niin silloin on turha valittaa


      • eppu2
        expimot kirjoitti:

        "..työttömät nuoret perustavat keskenään perheen ja kankkivat useitakin lapsia vaikka kumpikaan ei ole työelämässä ollut päivääkään.."

        Perheen perustaminen ja lisääntyminen ovat ihmisoikeuksia, eikä kilpailuyhteiskunnan epätasainen vaurauden jakaantuminen saa estää niiden toteutumista.

        Ihmisvelvollisuuksia taas on se, että jokainen pyrkii itse elättämään itsensä.


      • expimot
        jbmhmk kirjoitti:

        olkoon vaikka kuin ihmisoikeus niin vastuutonta se silti on
        jos itse valitsee tien jolla ei ole tarkoitus tehdä mitään itsensä ja perheensä elättämisen puolesta niin silloin on turha valittaa

        Kuinkakohan moni oikeasti _valitsee_ työttömyyden ja rahattomuuden?

        Tuskin kovin moni, vaikka täälläkin monet oman navan tuijottelijat työttömiä laiskoina pitävätkin.


      • expimot
        eppu2 kirjoitti:

        Ihmisvelvollisuuksia taas on se, että jokainen pyrkii itse elättämään itsensä.

        Kuinkakohan moni oikeasti _valitsee_ työttömyyden ja rahattomuuden?

        Tuskin kovin moni, vaikka täälläkin monet oman navan tuijottelijat työttömiä laiskoina pitävätkin.


      • jbmhmk
        expimot kirjoitti:

        Kuinkakohan moni oikeasti _valitsee_ työttömyyden ja rahattomuuden?

        Tuskin kovin moni, vaikka täälläkin monet oman navan tuijottelijat työttömiä laiskoina pitävätkin.

        kysymys ei ollutkaan siitä kuinka moni niin tekee, vaan siitä että mielestäni se on vastuutonta, eikä silloin pidä valittaa köyhyyttään


      • expimot
        jbmhmk kirjoitti:

        kysymys ei ollutkaan siitä kuinka moni niin tekee, vaan siitä että mielestäni se on vastuutonta, eikä silloin pidä valittaa köyhyyttään

        Siitä nimenomaan on kysymys. Annetaan ymmärtää että työhaluttomia on jotenkin kansalliseksi ongelmaksi asti, eikä vain joku minimaalinen marginaaliryhmä.


      • eppu2
        expimot kirjoitti:

        Siitä nimenomaan on kysymys. Annetaan ymmärtää että työhaluttomia on jotenkin kansalliseksi ongelmaksi asti, eikä vain joku minimaalinen marginaaliryhmä.

        Kuka täällä on puhunut tai edes antanut ymmärtää moista.
        Oman mielikuvituksesi tuotetta yrität soluttaa toisten ajatuksiksi.


      • expimot
        eppu2 kirjoitti:

        Kuka täällä on puhunut tai edes antanut ymmärtää moista.
        Oman mielikuvituksesi tuotetta yrität soluttaa toisten ajatuksiksi.

        Kyllä täällä on puhuttu lisääntyvästä työhaluttomuudesta ja siftaamisesta.

        Miksi kukaan edes ottaisi tässä yhteydessä puheeksi jonkun mielestään kokonaisuuden kannalta mitättömän pienen marginaaliryhmän?


      • besserwisserwitä-löytyy
        expimot kirjoitti:

        Kyllä täällä on puhuttu lisääntyvästä työhaluttomuudesta ja siftaamisesta.

        Miksi kukaan edes ottaisi tässä yhteydessä puheeksi jonkun mielestään kokonaisuuden kannalta mitättömän pienen marginaaliryhmän?

        selvästi täällä jotkut tuntuvat tietävän paremmin sen mitä toiset kirjoittajat tarkoittavat kuin konsanaan kirjoittajat itse


      • eppu2
        expimot kirjoitti:

        Kyllä täällä on puhuttu lisääntyvästä työhaluttomuudesta ja siftaamisesta.

        Miksi kukaan edes ottaisi tässä yhteydessä puheeksi jonkun mielestään kokonaisuuden kannalta mitättömän pienen marginaaliryhmän?

        Kansallisesta ongelmasta ei ole kukaan muu sanonut mitään, kuin Sinä.
        Kummasti vääntelet toisten kommentteja omiin tarkoituksiisi sopivaksi.


      • expimot kirjoitti:

        Kyllä täällä on puhuttu lisääntyvästä työhaluttomuudesta ja siftaamisesta.

        Miksi kukaan edes ottaisi tässä yhteydessä puheeksi jonkun mielestään kokonaisuuden kannalta mitättömän pienen marginaaliryhmän?

        Siksi koska on pelko että mtämä marginaaliryhmä on kasvamassa.


      • Oletpa.Vitsikäs

        Otan tuon neuvon totuutena enkä v*ttuiluna, kun puet itsekin omatkin kersasi euron kirpparivaatteisiin, jotka saattavat olla kotoisin mummin 70-luvun garderoobista.


      • tuliaisetkinkirppikseltä
        Oletpa.Vitsikäs kirjoitti:

        Otan tuon neuvon totuutena enkä v*ttuiluna, kun puet itsekin omatkin kersasi euron kirpparivaatteisiin, jotka saattavat olla kotoisin mummin 70-luvun garderoobista.

        meidän kirppareilta löytyy muutamalla eurolla ihan nykyvaatteita, 70-luvun kama on retroa ja maksaa maltaita

        kirppari on ollut perheellemme aina ensisijainen ostopaikka, vasta jos sieltä ei löydy niin sitten menemme tokmannille tai prismaan

        ostamalla vaatteet kirpparilta säästyy rahaa esimerkiksi oman asunnon maksamiseen, ei sitä aina tarvitse olla totaaliköyhä jos kirpparia suosii

        on erilaista vähävaraisuutta, monet elävät tosi niukasti koska maksavat isoja asuntolainoja ja opiskelukuluja

        nykyään on omat lapsemme ovat jo aikuisia ja kohtalaisen hyvätuloisina saaneet jo asuntolainansakin maksettua, silti hekin suosivat kirppiksiä, sillä haluavat saada rahaa säästöön kesämökin ostoa varten


      • Oletpa.Vitsikäs

        "... meidän kirppareilta löytyy muutamalla eurolla ..."

        Minäpä kuule asunkin Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, ja satun tietämään, että nämä kirpparit ovat juurikin wannabe-ekonomisten-luonnonsäästäjien suosiossa. Ihan on empiiristä tietoa ja ensikäden kokemusta.

        Edellisestä johtuen niistä ei irtoa yhtään mitään muuta kuin mummon ylijäämäisiä tukisukkia ja 70-luvun kolttuja sillä maagisella taikaeurolla. Kaikesta muusta saat tilittää jopa Tokmannia suurempia hintoja, koska puolet kansasta haalii noista niitä löytöjä.

        Tuo sinun väitteesi saattoi pitää paikkansa joskus muinaisella 90-luvulla vaan ei enää. Nämä kirpparit ovat nykyisellään oikeinkin muodikas keskiluokkaisten asuntosäästäjämammojen temmellyskenttä, kuten itsekin tulit juuri paljastaneeksi.

        Ja voit muuten olla varma, että niissä koltuissa kakara tulee saamaan rikkaiden perheiden penskojen paskaiset naurut osakseen koulun pihalla ja luokissa. Ja edellisestä faktasta johtuen tiedän ihan tasan tarkkaan senkin, että sinä et niihin kolttuihin ole omia kakaroitasi pukenut.

        Joten lopeta noiden totuuksien tyrkyttäminen.


      • tähän-piste
        Oletpa.Vitsikäs kirjoitti:

        "... meidän kirppareilta löytyy muutamalla eurolla ..."

        Minäpä kuule asunkin Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, ja satun tietämään, että nämä kirpparit ovat juurikin wannabe-ekonomisten-luonnonsäästäjien suosiossa. Ihan on empiiristä tietoa ja ensikäden kokemusta.

        Edellisestä johtuen niistä ei irtoa yhtään mitään muuta kuin mummon ylijäämäisiä tukisukkia ja 70-luvun kolttuja sillä maagisella taikaeurolla. Kaikesta muusta saat tilittää jopa Tokmannia suurempia hintoja, koska puolet kansasta haalii noista niitä löytöjä.

        Tuo sinun väitteesi saattoi pitää paikkansa joskus muinaisella 90-luvulla vaan ei enää. Nämä kirpparit ovat nykyisellään oikeinkin muodikas keskiluokkaisten asuntosäästäjämammojen temmellyskenttä, kuten itsekin tulit juuri paljastaneeksi.

        Ja voit muuten olla varma, että niissä koltuissa kakara tulee saamaan rikkaiden perheiden penskojen paskaiset naurut osakseen koulun pihalla ja luokissa. Ja edellisestä faktasta johtuen tiedän ihan tasan tarkkaan senkin, että sinä et niihin kolttuihin ole omia kakaroitasi pukenut.

        Joten lopeta noiden totuuksien tyrkyttäminen.

        kakaroita ei minulla ole koskaan edes ollut, lapsia kylläkin, eivätkä vaikuta kärsineen kirppisvaatteissa kulkemisesta koska suosivat tänä päivänäkin kirppiksiä

        tänään lähden kesäteatteriin ja aion pukea päälleni Sandin mekon, jonka ostin kirpparilta hintaan 14€, jalkaan laitan NeroGiardinin sandaalit, ne maksoivat muistaakseni 8€

        tuskin olet edes kirpparin ovea avannut kun moista jaskaa kirjoitat, eli turha jatkaa kanssasi aiheesta


    • Juuuh-

      >>KOLUMNI
      Köyhyys on aivoja syövä loinen
      TIEDE 17.9.2013 12:07
      Jani Kaaro

      Kaikista köyhyyttä ylläpitävistä myyteistä eräs ilkeimmistä, sitkeimmistä ja vaikeimmin purettavista on ideologinen prinsiippi, jonka mukaan ihmiset ovat jollakin tavalla ansainneet osansa.

      Tämän prinsiipin mukaan hyvätuloiset eivät ole hyvätuloisia vain siksi, että heillä on hyvät tulot, vaan koska he ovat jollakin tavalla muita parempia.<<


      *Bättre-Folk*

      Niiiih, kuningas ja aateliset ovat kaikki niin jaloja, kauniita ja siniverisiä.*

      he itse käyttävät itsestään termiä: Bättre Folk.

    • tööttt

      Ei ole suomalaisissa elukoitten vahvuuksia - maa on karu ja halla-ahoineen vie sadot ja saldotkin - ihmiset, jotka veronmaksajina maata palvelleet, heidän osansako on maksella pienistä eläkkeistään myös niitä yritysten kustannuksia myös jätehuoltoineen , joiden
      - aiemmin kustannukset olleet 100 -200 euron kieppeillä/vuosi kun on saanut käyttää yhteiskeräyspistettä, nykyisin kustannukset kohonneet luokkaan n. 500 euroa/v.
      Lisäksi ikuinen ongelma tällä paikkakunnalla on myös ne nulkkiporukatkin, jotka kiertelee kodeissa ja tonteilla - vie jopa kompostorit ja roskapöntötkin mennessään työkalujen ohella
      - ilmeisesti omille kesämökeilleen, metsä- ja maatalouskiinteistöihinsä - sekin kurjaa yksinäisille vanhuksille - noi nuoret hienoilla autoillaan kurvailijat - välillä aineissaan tai kera
      sutturoineen - vahinkovakuutustenkin puuttuessa vanhukset maksavat myös yhteistaakkana
      korotettuja maksuja ihan joka asiassa - siunailevat verojaan, joita myös kohtuuttomina pitävät - rappeutuvissa kiinteistöissään. Ei myöskään se ole lasten vika, ettei kunnissa sosiaalitoimi ole lasten asialla, ei ole yksityisten ongelmaksi rikoksia tehtailevien kuntien ongelmia siirtää, ei liioin vastuuta ja ihmisten inhimillistä kärsimystä - yli varojensa eläneitten urheilukerhojen ja "taiteilijoiden" huseerauksia.
      Vuosia sitten kun kalliilla hinnalla veroineen ja lainhuudatuksineen ostin yhden vanhan täysin
      mädäntyneen ja homehtuneen kiinteistön, jonka tontin siivouskin tuli maksamaan omakustannuksina ihan hirveän summan - kylä ilmeisesti pitänyt aluetta luvattomana kaatopaikkanaan ja ilm.pitää edelleenkin - sangen tutuksi tuli toi ällö nussittuna nukkuu ikiuntaan niin vanhukset kuin nuoremmatkin - näilläkin mailla.

    • de-meter

      Mielenkiintoisia vastauksia. "Köyhät teillä on aina keskuudessanne" sanoi muuan puusepänpoika parituhatta vuotta sitten.
      Niinpä tuo näyttää olevan edelleenkin, vaikka elämme hyvinvointivaltiossa, jossa on hyvä sosiaaliturva ja kovasti tehdään töitä tasa-arvon toteuttamiseksi.
      Köyhyyden syihin ei taida löytyä lopullista vastausta, mutta paljonhan niitä on tässäkin ketjussa löydetty.
      Itse olen ollut vapaaehtoisesti köyhä aina, elänyt pienillä tuloilla ja kuluttanut vähän. Yksinhuoltajana olen ollut nelisen vuotta - liittojen välillä. Koskaan en ole hakenut mitään tukia ja kun poikani muistelevat lapsuuttaan/nuoruuttaan he eivät muista mitään puuttuneen heiltä. Köyhänä en ole koskaan uhriutunut ja oikeastaan minua on välillä huvittanut, kun vaatimaton elintasoni on herättänyt joissakuissa sääliä..))

      Kun olen katsellut itseään köyhänä pitävien ihmisten elämää olen havainnut samoja elementtejä, jotka täälläkin on mainittu: harkinnan, vastuun ja suunnitelmallisuuden puutetta. Eikö niitä voi vaatia keneltäkään ? Ellei voi, niin turha jauhaa tasa-arvosta jos parempiosaiset mieltävät köyhät lahjattomiksi ja vajaiksi.

      • Minäkin valitsin köyhyyden ja osa-aikatyön että lapsille jäisi enemmän aikaa kun tukiverkosto romahti ja elämäntilanne pakotti tekemään vaikeita valintoja. Kiitokseksi siitä sain hyvän omantunnon ja lapset jotka kasvoivat ilman rikosrekisteriä tai huumeongelmia, vaikka ulkoiset puitteet eivät olleetkaan suurelliset. Se oli kuitenkin tietoinen valinta: toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä yksinhuoltaja-äitinä joko kahta duunia tai paljon ylitöitä ja antaa toisten katsoa lasten perään iltaisin suhteellisen turvattomassa ympäristössä. Vastuu ja valinta olivat minun ja en tunne katkeruutta niistä vaikeista vuosista: meiltä ei puuttunut kattoa pään päältä, vaatteita päältä, ruokaa pöydästä eikä koulunkäyntiä lapsilta. Ilman mitään tukia tai ulkoista apua.


      • de-meter
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Minäkin valitsin köyhyyden ja osa-aikatyön että lapsille jäisi enemmän aikaa kun tukiverkosto romahti ja elämäntilanne pakotti tekemään vaikeita valintoja. Kiitokseksi siitä sain hyvän omantunnon ja lapset jotka kasvoivat ilman rikosrekisteriä tai huumeongelmia, vaikka ulkoiset puitteet eivät olleetkaan suurelliset. Se oli kuitenkin tietoinen valinta: toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä yksinhuoltaja-äitinä joko kahta duunia tai paljon ylitöitä ja antaa toisten katsoa lasten perään iltaisin suhteellisen turvattomassa ympäristössä. Vastuu ja valinta olivat minun ja en tunne katkeruutta niistä vaikeista vuosista: meiltä ei puuttunut kattoa pään päältä, vaatteita päältä, ruokaa pöydästä eikä koulunkäyntiä lapsilta. Ilman mitään tukia tai ulkoista apua.

        Piti tarkentamani tuota edellistä vastausta: yksinhuoltaja olin 12 vuotta, mutta yksineläjä vain 4 vuotta. Avopuolisoiden kanssa pidettiin selvä rätinki rahoista, kumpikaan ei ole joutunut minua tai lapsiani elättämään.

        Saman valinnan tein kuin sinä Paloma: osa-aikatyö - niitä sai kun ei ollut kranttu - silloin kun lapset olivat kasvuiässä ja tarvitsevia. Ei niitä vuosia kadu, vaikka se eläkkeessä nyt tuntuukin.
        Lasten hankkiminen oli jo 40 vuotta sitten oma valinta, kuten se on tänäänkin, enkä käsitä ajatusta, etteivät vanhemmat olisi lapsista ensisijaisesti vastuussa, myös taloudellisesti. Taloudelliseen ja/tai henkiseen ahdinkoon ei lapsia pidä kutsua ja lähteä siitä, että muut hoitavat.

        Täälläkin on ollut puhetta siitä, että vanhemmaksi pääsee kuka tahansa vaikka muihin vaativiin tehtäviin on tiukat valintakriteerit. Käytännön lastensuojelutyössä tiedetään myös, että jos vanhemmuus on hyvin puutteellinen ja lapsi traumatisoituu varhain ja pahasti, mikään koneisto asiantuntijoineen ei pysty vaurioita korjaamaan.
        Varhainen puuttuminen ja perheen tukeminen on kai tämän hetken trendi, mutta itse pitäisin "varhaisena puuttumisena" sitä, että vanhemmuudesta tulisi luvanvaraista (pieni kärjistys) eikä sitä missään nimessä katsottaisi minään "ihmisoikeutena" jos on vahva epäilys siitä, ettei vanhemmaksi hakeutuvalla ole kykyä sitoutua ja tajuta sitä vastuuta, mikä tuohon tehtävään tulisi aina kuulua.


      • Psykoterapeutitar

        Varmaan olimme "varattomia", kun vanhempien erottua huoltajuus jäi isälle, mutta muutimme lastenkodin jälkeen asumaan silloiseen asuntoomme ja äitimme asui myös siinä asunnossa. Isämme ei osallistunut kustannuksiimme mitenkään, eikä äitimme mielisairauden takia kyennyt meistä huolehtimaan. Onneksi oli sosiaalihuolto, josta rahaa sai tarpeen mukaan ja sillä mukavasti tuli toimeen ja töissä kävin mahdollisuuksien mukaan lisätienestiä hankkimassa.
        Siitä se elämä lähti vähän päälle kymmenvuotiaana menemään. Joskus jouduin vielä sosiaalihuoltoon turvautumaan lasten ollessa pieniä ja oman tulotason heittelehtiessä.
        Mutta köyhäksi en ole itseäni koskaan tuntenut, vaikka iänikuinen pärjääminen joka asiassa alkaa jo kyllästyttää ja vie voimat loppuun.


    • yhteiskuntavalhe

      Entiset lapset mukaanlukienko?

    • Tilannekatsaus

      @kylmätotuus "Nykyinen politiikka johtaa kyllä siihen, että piakkoin koulutus on pelkästään varakkaiden etuoikeus."

      Luin äskettäin studeerauksen, jonka mukaan yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden vanhempien varallisuus/tulotaso on jo nykyisellään ( ja ollut pitkään ) suurimmalta osalta vähintään "hyvin toimeentulevia". Vähempivaraisiksi luokiteltavia oli hyvin marginaaliryhmä. Ts. kaikkien mahdollisuus opiskella on pelkkä harhaluulo. Vähempivaraisten massojen verotuksesta käytetään merkittävä osa varakkaampien lasten koulutukseen.

      Opiskelijoiden itsensä tulotaso ei ole hääppönen, mutta se on eri asia.

      Tukisupistuksia valmistelleen työryhmän puheenjohtaja sanoi supistusten tarkoittavan 400 eur/opiskelija/vuosi. Tästä hirveä halooooooo...

      • "Ts kaikkien mahdollisuus opiskella on pelkkä harhaluulo"
        enpä usko, opiskelu on opiskelijan motivaatiosta ja kyvystä, halusta ja intohimosta ja taidosta jne kiinni. Ei opiskelija opiskele sen vuoksi, onko vanhemmilla rahaa tai ei. Joka asiassa ollaan totuttu, että aina hyysätään ja huolletaan ja kuvitellaan, että se yhteiskunnan kaivo on itsestään lisivä kaivo josta vaan nostetaan ämpärillinen sulle ja ämpärillinen mulle, mielellään vielä jokaiselle yhtä monta...

        Kyseessä on enemmänkin paremmin koulutetun väen suurempi motivaatio opiskeluun ja silloin myös lapset näkevät jo lapsuudestaan yrittämisen ja oman tekemisen merkityksen.
        Toisella puolella on monen sukupolven köyhyys, ehkä useamman sukupolven työttömyys, jolloin tuudittaudutaan tukiin ja lapsia ei ehkä kannusteta yrittämiseen ja omaan tekemiseen kun rahan saa luukulta.

        Kahtiajako vaan lisääntyy, seuraava sukupolvi on varsinainen perivä sukupolvi, joka ei tiedä mihin miljoonansa tunkee ja toisaalta sinne toiselle puolelle tulee ehkä taas uusi sukupolvi köyhyyttä.


      • "Ts kaikkien mahdollisuus opiskella on pelkkä harhaluulo"
        enpä usko, opiskelu on opiskelijan motivaatiosta ja kyvystä, halusta ja intohimosta ja taidosta jne kiinni. Ei opiskelija opiskele sen vuoksi, onko vanhemmilla rahaa tai ei. Joka asiassa ollaan totuttu, että aina hyysätään ja huolletaan ja kuvitellaan, että se yhteiskunnan kaivo on itsestään lisivä kaivo josta vaan nostetaan ämpärillinen sulle ja ämpärillinen mulle, mielellään vielä jokaiselle yhtä monta...

        Kyseessä on enemmänkin paremmin koulutetun väen suurempi motivaatio opiskeluun ja silloin myös lapset näkevät jo lapsuudestaan yrittämisen ja oman tekemisen merkityksen.
        Toisella puolella on monen sukupolven köyhyys, ehkä useamman sukupolven työttömyys, jolloin tuudittaudutaan tukiin ja lapsia ei ehkä kannusteta yrittämiseen ja omaan tekemiseen kun rahan saa luukulta.

        Kahtiajako vaan lisääntyy, seuraava sukupolvi on varsinainen perivä sukupolvi, joka ei tiedä mihin miljoonansa tunkee ja toisaalta sinne toiselle puolelle tulee ehkä taas uusi sukupolvi köyhyyttä.


      • ei_ihan
        rosaliiin kirjoitti:

        "Ts kaikkien mahdollisuus opiskella on pelkkä harhaluulo"
        enpä usko, opiskelu on opiskelijan motivaatiosta ja kyvystä, halusta ja intohimosta ja taidosta jne kiinni. Ei opiskelija opiskele sen vuoksi, onko vanhemmilla rahaa tai ei. Joka asiassa ollaan totuttu, että aina hyysätään ja huolletaan ja kuvitellaan, että se yhteiskunnan kaivo on itsestään lisivä kaivo josta vaan nostetaan ämpärillinen sulle ja ämpärillinen mulle, mielellään vielä jokaiselle yhtä monta...

        Kyseessä on enemmänkin paremmin koulutetun väen suurempi motivaatio opiskeluun ja silloin myös lapset näkevät jo lapsuudestaan yrittämisen ja oman tekemisen merkityksen.
        Toisella puolella on monen sukupolven köyhyys, ehkä useamman sukupolven työttömyys, jolloin tuudittaudutaan tukiin ja lapsia ei ehkä kannusteta yrittämiseen ja omaan tekemiseen kun rahan saa luukulta.

        Kahtiajako vaan lisääntyy, seuraava sukupolvi on varsinainen perivä sukupolvi, joka ei tiedä mihin miljoonansa tunkee ja toisaalta sinne toiselle puolelle tulee ehkä taas uusi sukupolvi köyhyyttä.

        "... opiskelu on opiskelijan motivaatiosta ja kyvystä, halusta ja intohimosta ja taidosta jne kiinni. Ei opiskelija opiskele sen vuoksi, onko vanhemmilla rahaa tai ei. "
        Muistat varmaan oppikoulut joista suurin osa oli maksullisia. Jos vanhemilla ei ollut rahaa,oli tyytyminen kansakouluun. Ammattikouluihin oli tunkua,hyvällä tuurilla pääsi.


      • de-meter
        rosaliiin kirjoitti:

        "Ts kaikkien mahdollisuus opiskella on pelkkä harhaluulo"
        enpä usko, opiskelu on opiskelijan motivaatiosta ja kyvystä, halusta ja intohimosta ja taidosta jne kiinni. Ei opiskelija opiskele sen vuoksi, onko vanhemmilla rahaa tai ei. Joka asiassa ollaan totuttu, että aina hyysätään ja huolletaan ja kuvitellaan, että se yhteiskunnan kaivo on itsestään lisivä kaivo josta vaan nostetaan ämpärillinen sulle ja ämpärillinen mulle, mielellään vielä jokaiselle yhtä monta...

        Kyseessä on enemmänkin paremmin koulutetun väen suurempi motivaatio opiskeluun ja silloin myös lapset näkevät jo lapsuudestaan yrittämisen ja oman tekemisen merkityksen.
        Toisella puolella on monen sukupolven köyhyys, ehkä useamman sukupolven työttömyys, jolloin tuudittaudutaan tukiin ja lapsia ei ehkä kannusteta yrittämiseen ja omaan tekemiseen kun rahan saa luukulta.

        Kahtiajako vaan lisääntyy, seuraava sukupolvi on varsinainen perivä sukupolvi, joka ei tiedä mihin miljoonansa tunkee ja toisaalta sinne toiselle puolelle tulee ehkä taas uusi sukupolvi köyhyyttä.

        Koulutus on ollut se taikasana, joka on nähty lääkkeenä vähän joka vaivaan.
        Nyt sen puute nähdään syynä epätasa-arvoonkin.

        Me olemme hyvin koulutettu kansa, mutta onko se meitä auttanut ? Meistä on tullut kranttuileva porukka, joka vielä vähän aikaa sitten sai kieltäytyä tarjotusta työstä, ellei se vastannut omaa koulutusta. Kun palkkataso Suomessa on korkea ja ammattiliitot voimissaan, teollisuus ja työpaikat karkaavat muualle. Siinä me sitten olemme koulutettuina, tyhjän päällä.
        Koskee myös yliopistoissa ja korkeakouluissa kouluttautuneita.
        Osa väestä voi tietysti hakeutua globaaleille työmarkkinoille saatuaan (lähes) ilmaisen koulutuksen täällä.

        Niin että koulutus ilman työpaikkaa tai toivetta sen saamisesta ei taida pitkälle kantaa. Ja myös akateeminen ja koulutettu väki osaa tiensä sossun luukulle ja tuntee hyvin "oikeutensa".


      • Saitpas

        taas käännettyä kaikki EU:n vääryydet suomalaisten syyksi.

        Et oo tosissas.


      • ei_ihan kirjoitti:

        "... opiskelu on opiskelijan motivaatiosta ja kyvystä, halusta ja intohimosta ja taidosta jne kiinni. Ei opiskelija opiskele sen vuoksi, onko vanhemmilla rahaa tai ei. "
        Muistat varmaan oppikoulut joista suurin osa oli maksullisia. Jos vanhemilla ei ollut rahaa,oli tyytyminen kansakouluun. Ammattikouluihin oli tunkua,hyvällä tuurilla pääsi.

        Toki muistan, erittäin hyvin, minunkin koulussani oli vapaaoppilaita, joilla oli erittäin hyvä motivaatio opiskella. Yhtenä vuonna luokallani oli sisarukset vapaaoppilaina, ei koululaisena ymmärtänyt kuinka vanhempien varallisuus vaikutti, mutta hyviä ja ahkeria luokkatovereita olivat. Olen tavannut heidät kotonani vuosikymmenten jälkeen. Ainoa asia jonka yhteydessä he mainitsivat, ettei ollut varaa silloin, oli kun katselimme luokkakuvia, he sanoivat ettei heillä ole, koska ei ollut rahaa niitä aikoinaan ostaa.


      • de-meter kirjoitti:

        Koulutus on ollut se taikasana, joka on nähty lääkkeenä vähän joka vaivaan.
        Nyt sen puute nähdään syynä epätasa-arvoonkin.

        Me olemme hyvin koulutettu kansa, mutta onko se meitä auttanut ? Meistä on tullut kranttuileva porukka, joka vielä vähän aikaa sitten sai kieltäytyä tarjotusta työstä, ellei se vastannut omaa koulutusta. Kun palkkataso Suomessa on korkea ja ammattiliitot voimissaan, teollisuus ja työpaikat karkaavat muualle. Siinä me sitten olemme koulutettuina, tyhjän päällä.
        Koskee myös yliopistoissa ja korkeakouluissa kouluttautuneita.
        Osa väestä voi tietysti hakeutua globaaleille työmarkkinoille saatuaan (lähes) ilmaisen koulutuksen täällä.

        Niin että koulutus ilman työpaikkaa tai toivetta sen saamisesta ei taida pitkälle kantaa. Ja myös akateeminen ja koulutettu väki osaa tiensä sossun luukulle ja tuntee hyvin "oikeutensa".

        ... on se auttanut, meillä on hyvä peruskoulu, josta mielestäni pitää pitää huoli. Se on edes jonkinmoisen tasa-arvon tae. Siitä eteenpäin alkaamotivaatio ja intohimot vaikuttaa, kuten myös vanhempien ja muiden vaikuttajien merkitys nuoren elämässä.
        Joskus harmittaa kun tietää, että nuorella voi olla useampi tutkinto takanaan ja sittenkään ei löydy työpaikkaa, se tuntuu vääryydeltä joskus melkein huijaukselta nuorta kohtaan kun kehoitetaan opiskelemaan, vaihatmaan jopa alaa vain sen vuokis , että tilastoja siistitään. Eihän se opiskelu hukkaa mene mutta alkaa olla paljon nuoria, joiden mielen täyttää katkeruus yhteiskuntaa kohtaan juuri syystä ettei löydy opiskelua vastaavaa työtä.
        Tulee mieleen, että onkohan koskaan kukaan sanonut nuorelle kun on iloisena päässyt opiskelemaan pyrkimäänsä oppilaitokseen, että kuule nyt on niin, että ainoa mahdollissuu sinun kolmen vuoden päästä työllistyä on yrittäjyys. Silloin hänelle olisi rukattu yrittäjyyskoulutus ammattiopintojen rinnalle jo koko opiskelun ajan, se olisi koko ajan mielessä ja taidot hallussa kun opiskelu aikoinaan loppuu. Nykyään ensin opiskellaan jollekin alalle ja kun töitä ei löydy niin sitten tuikataan yrityskurssille, ja sen jälkeen taas jollekin kurssille


      • rosaliiin kirjoitti:

        ... on se auttanut, meillä on hyvä peruskoulu, josta mielestäni pitää pitää huoli. Se on edes jonkinmoisen tasa-arvon tae. Siitä eteenpäin alkaamotivaatio ja intohimot vaikuttaa, kuten myös vanhempien ja muiden vaikuttajien merkitys nuoren elämässä.
        Joskus harmittaa kun tietää, että nuorella voi olla useampi tutkinto takanaan ja sittenkään ei löydy työpaikkaa, se tuntuu vääryydeltä joskus melkein huijaukselta nuorta kohtaan kun kehoitetaan opiskelemaan, vaihatmaan jopa alaa vain sen vuokis , että tilastoja siistitään. Eihän se opiskelu hukkaa mene mutta alkaa olla paljon nuoria, joiden mielen täyttää katkeruus yhteiskuntaa kohtaan juuri syystä ettei löydy opiskelua vastaavaa työtä.
        Tulee mieleen, että onkohan koskaan kukaan sanonut nuorelle kun on iloisena päässyt opiskelemaan pyrkimäänsä oppilaitokseen, että kuule nyt on niin, että ainoa mahdollissuu sinun kolmen vuoden päästä työllistyä on yrittäjyys. Silloin hänelle olisi rukattu yrittäjyyskoulutus ammattiopintojen rinnalle jo koko opiskelun ajan, se olisi koko ajan mielessä ja taidot hallussa kun opiskelu aikoinaan loppuu. Nykyään ensin opiskellaan jollekin alalle ja kun töitä ei löydy niin sitten tuikataan yrityskurssille, ja sen jälkeen taas jollekin kurssille

        Tuli vielä mieleeni tuosta globaalista, ettäolin aikoinani puutarhaoppilaitoksessa ja siellä opiskeli näitä somaleita, kysäisin eräältä, että mitenkäs olet ajatellut työllistyä koulun jälkeen. vastaus oli ettei ole aikomustakaan työllistyä, hän muuttaa opintojen jälkeen amerikkaan. Eli siis koulutamme ulkomaalaisia muita maita varten, olemmekohan sinisilmäisiä hölmöjä vai muuten vain pöllöjä.
        Monelle oppilaitokselle on ulkolaiset oppilaat tärkeitä, koska valtio maksaa, niin oppilaitokselle kouluttmisesta samoin kuin somalille antaa ilmaisen koulutuksen.


      • hyvä-ruotsi-lapsilleni
        de-meter kirjoitti:

        Koulutus on ollut se taikasana, joka on nähty lääkkeenä vähän joka vaivaan.
        Nyt sen puute nähdään syynä epätasa-arvoonkin.

        Me olemme hyvin koulutettu kansa, mutta onko se meitä auttanut ? Meistä on tullut kranttuileva porukka, joka vielä vähän aikaa sitten sai kieltäytyä tarjotusta työstä, ellei se vastannut omaa koulutusta. Kun palkkataso Suomessa on korkea ja ammattiliitot voimissaan, teollisuus ja työpaikat karkaavat muualle. Siinä me sitten olemme koulutettuina, tyhjän päällä.
        Koskee myös yliopistoissa ja korkeakouluissa kouluttautuneita.
        Osa väestä voi tietysti hakeutua globaaleille työmarkkinoille saatuaan (lähes) ilmaisen koulutuksen täällä.

        Niin että koulutus ilman työpaikkaa tai toivetta sen saamisesta ei taida pitkälle kantaa. Ja myös akateeminen ja koulutettu väki osaa tiensä sossun luukulle ja tuntee hyvin "oikeutensa".

        sossun luukulle ja tuntee hyvin "oikeutensa".

        Olet oikeassa. Meillä on koulutettu porukka "muistareita ja maistereita", jotka vaatii johtajan paikan koulusta päästyään h e t i !
        Jo pienet lapsenlapsenikin tiesivät, tai toinen 4-v sai kyllä opetuksen iso-siskoltaan, että et sinä heti johtajaksi pääse iskänkään firmassa! Mutta osasi poika kuitenkin tehdä heti bisnestä, kun käytiin torilla ja hän osti "omilla rahoillaan" pikkuleipiä(ei aikuisten pipareita), mutta kun sisko halusi niitä, niin hinta oli. Ei niitä ilmaiseksi saanut!

        Onkohan minulla ollut jo silloin ja nytkin dementia, koska en muista, että meidän lasten koulutus olisi tuonnut jotain ylipääsemättömiä kustannuksia? Tietenkin olimme molemmat töissä ja matkustelimme paljon hiihtolomilla perheen kanssa, mutta ei Etelän kohteissa, vaan Alpeilla laskettelemassa.

        Luonnollista oli lasten mennä kielikursseille, mihin ne nyt halusikin, mutta näitä maistereita heistä tuli ja työelämään pääsivät hyvin hyvän kielitaidon vuoksi. Olihan koulukieli Ruotsi!


      • de-meter
        rosaliiin kirjoitti:

        ... on se auttanut, meillä on hyvä peruskoulu, josta mielestäni pitää pitää huoli. Se on edes jonkinmoisen tasa-arvon tae. Siitä eteenpäin alkaamotivaatio ja intohimot vaikuttaa, kuten myös vanhempien ja muiden vaikuttajien merkitys nuoren elämässä.
        Joskus harmittaa kun tietää, että nuorella voi olla useampi tutkinto takanaan ja sittenkään ei löydy työpaikkaa, se tuntuu vääryydeltä joskus melkein huijaukselta nuorta kohtaan kun kehoitetaan opiskelemaan, vaihatmaan jopa alaa vain sen vuokis , että tilastoja siistitään. Eihän se opiskelu hukkaa mene mutta alkaa olla paljon nuoria, joiden mielen täyttää katkeruus yhteiskuntaa kohtaan juuri syystä ettei löydy opiskelua vastaavaa työtä.
        Tulee mieleen, että onkohan koskaan kukaan sanonut nuorelle kun on iloisena päässyt opiskelemaan pyrkimäänsä oppilaitokseen, että kuule nyt on niin, että ainoa mahdollissuu sinun kolmen vuoden päästä työllistyä on yrittäjyys. Silloin hänelle olisi rukattu yrittäjyyskoulutus ammattiopintojen rinnalle jo koko opiskelun ajan, se olisi koko ajan mielessä ja taidot hallussa kun opiskelu aikoinaan loppuu. Nykyään ensin opiskellaan jollekin alalle ja kun töitä ei löydy niin sitten tuikataan yrityskurssille, ja sen jälkeen taas jollekin kurssille

        Peruskoulu on kyllä minustakin sellainen "etuus", että sitä pitäisi osata arvostaa, rosaliin. Enkä tietenkään arvostele koulutusta sinänsä vaan juuri tuota nuoren ihmisen työntämistä koulutusputkeen ja tyhjien toiveitten virittämistä.
        Ja ovathan bisnesmiehetkin nähneet oivan markkinaraon tarjoamalla kaikenlaisia lyhytkursseja ja täydennyskoulutusta, jotka työkkäri sitten ostaa ja jonne se työntää työnhakijan. Onneksi oppisopimuskoulutus on tullut taas suosituksi: oppia työn ohella.

        Vierasmaalaisille tarjottava ilmainen yliopistokoulutus taidettiin juuri muuttaa maksulliseksi. Niin että jotain tolkkua on saatu sillekin linjalle. Olematta rasisti on tietysti myös pakko nähdä, että jos opiskelupaikkoja on rajoitetusti, joku ulkomaalainen voi kiilata omamme ohi. Siksikin kurssimaksu heille puoltaa paikkaansa.


      • de-meter
        hyvä-ruotsi-lapsilleni kirjoitti:

        sossun luukulle ja tuntee hyvin "oikeutensa".

        Olet oikeassa. Meillä on koulutettu porukka "muistareita ja maistereita", jotka vaatii johtajan paikan koulusta päästyään h e t i !
        Jo pienet lapsenlapsenikin tiesivät, tai toinen 4-v sai kyllä opetuksen iso-siskoltaan, että et sinä heti johtajaksi pääse iskänkään firmassa! Mutta osasi poika kuitenkin tehdä heti bisnestä, kun käytiin torilla ja hän osti "omilla rahoillaan" pikkuleipiä(ei aikuisten pipareita), mutta kun sisko halusi niitä, niin hinta oli. Ei niitä ilmaiseksi saanut!

        Onkohan minulla ollut jo silloin ja nytkin dementia, koska en muista, että meidän lasten koulutus olisi tuonnut jotain ylipääsemättömiä kustannuksia? Tietenkin olimme molemmat töissä ja matkustelimme paljon hiihtolomilla perheen kanssa, mutta ei Etelän kohteissa, vaan Alpeilla laskettelemassa.

        Luonnollista oli lasten mennä kielikursseille, mihin ne nyt halusikin, mutta näitä maistereita heistä tuli ja työelämään pääsivät hyvin hyvän kielitaidon vuoksi. Olihan koulukieli Ruotsi!

        Kiva kuulla, että oma jälkikasvusi on onnistunut opiskelussa ja työn saannissa "hyvä-ruotsi-lapsilleni." Ja kaksikielisyys on iso etu liikkeelle lähdettäessä.

        Aika yleistä taitaa olla nykyään sekin, että suomalaiset vanhemmat laittavat lapsensa erikieliseen kouluun - siis jos rahaa ja aktiivisuutta on.


      • de-meter kirjoitti:

        Peruskoulu on kyllä minustakin sellainen "etuus", että sitä pitäisi osata arvostaa, rosaliin. Enkä tietenkään arvostele koulutusta sinänsä vaan juuri tuota nuoren ihmisen työntämistä koulutusputkeen ja tyhjien toiveitten virittämistä.
        Ja ovathan bisnesmiehetkin nähneet oivan markkinaraon tarjoamalla kaikenlaisia lyhytkursseja ja täydennyskoulutusta, jotka työkkäri sitten ostaa ja jonne se työntää työnhakijan. Onneksi oppisopimuskoulutus on tullut taas suosituksi: oppia työn ohella.

        Vierasmaalaisille tarjottava ilmainen yliopistokoulutus taidettiin juuri muuttaa maksulliseksi. Niin että jotain tolkkua on saatu sillekin linjalle. Olematta rasisti on tietysti myös pakko nähdä, että jos opiskelupaikkoja on rajoitetusti, joku ulkomaalainen voi kiilata omamme ohi. Siksikin kurssimaksu heille puoltaa paikkaansa.

        de-meter,
        ...jotain tolkkua, se on ihan oikein nämä yliopistomaksut ulkomaalaisille, koska onhan ne muuallakin maailmassa ja silti opiskelijat liikkuvat esim Eu projekteissa ja erilaisissa tuetuissa koulutusohjelmissa. Onkohan tässä ulkomaalaisille lukukausimaksu jutussa kyse siitä, että me suomalaiset halutaan näyttää ulkomaalaisille niin hyvää pataa, kaikki arvostus haetaan aina ulkomailta ja jos me nyt lukukausimaksu laitetaan, niin voi kukaan ei halua tulla suomeen opiskelemaan. Mun mielestä meidän pitää näyttää kaikki koulutuksen tasossa ja laadussa eikä mielistellä jollain maksuttomuudella.
        Tekisi kyllä kovasti mieli arvostella koulutusta, hah se on mun mieliaiheita omaishoidon lisäksi, joista aina innolla vaahtoan suorastaan, olkoon...
        Oppisopimus on tosi hyvä juttu, meidän pitäisikin joskus ottaa mallia tai vinkkejä muistakin maista kuin ruotsista, esim saksassa oppisopimus on hyvällä tolallaan ja paljon käytetty koulutusväylä ammattiin.Meillä suomessa alkaa kohta olla tilanne,joss ei ole sopivia yrityksiä kouluttajiksi, koska sehän vaatii panostusta oppipojan kouluttajaltakin, pienissä ei ole resursseja ja isoja ei kiinnosta, koska kouluttavat itse ilman oppisopimusta.


      • de-meter
        rosaliiin kirjoitti:

        de-meter,
        ...jotain tolkkua, se on ihan oikein nämä yliopistomaksut ulkomaalaisille, koska onhan ne muuallakin maailmassa ja silti opiskelijat liikkuvat esim Eu projekteissa ja erilaisissa tuetuissa koulutusohjelmissa. Onkohan tässä ulkomaalaisille lukukausimaksu jutussa kyse siitä, että me suomalaiset halutaan näyttää ulkomaalaisille niin hyvää pataa, kaikki arvostus haetaan aina ulkomailta ja jos me nyt lukukausimaksu laitetaan, niin voi kukaan ei halua tulla suomeen opiskelemaan. Mun mielestä meidän pitää näyttää kaikki koulutuksen tasossa ja laadussa eikä mielistellä jollain maksuttomuudella.
        Tekisi kyllä kovasti mieli arvostella koulutusta, hah se on mun mieliaiheita omaishoidon lisäksi, joista aina innolla vaahtoan suorastaan, olkoon...
        Oppisopimus on tosi hyvä juttu, meidän pitäisikin joskus ottaa mallia tai vinkkejä muistakin maista kuin ruotsista, esim saksassa oppisopimus on hyvällä tolallaan ja paljon käytetty koulutusväylä ammattiin.Meillä suomessa alkaa kohta olla tilanne,joss ei ole sopivia yrityksiä kouluttajiksi, koska sehän vaatii panostusta oppipojan kouluttajaltakin, pienissä ei ole resursseja ja isoja ei kiinnosta, koska kouluttavat itse ilman oppisopimusta.

        Samoin ajattelin rosaliin, että rähmällään ollan oltu tuossa koulutusasiassakin. Maailman kärkeä ollaan kouluttajamaana, mutta itseämme emme arvosta eikä osata myydä osaamistamme, ilmaiseksi on annettu. Taisimme me kyllä saada jonkin koulutusprojektin Emiraatteihin, ellen väärin muista.
        Arvostele ihmeessä koulutusta, minua ainakin kiinnostaa. Eikä se taida keskustelua ihan sivuraiteille viedä kun koulutus nyt kuitenkin nähdään yhtenä keinona köyhyyden poistamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi.
        Minullakin on lähipiriissä sekä kouluttajia että koulutettavia ja eikös me kaikki olla siihen elinikäiseen oppimiseen tuomittuja..))


    • Kiitoksia2lle-edellisell

      Suomessa ei heitä haluta huomioida lainkaan, koska he ovat oman maan lapsosia, vaikka meillä täällä on yli 100 000 köyhää lasta.
      ..

      Pekka Partanen:

      Usein sunnuntaiaamuisin mietin jotakin syvällistä. Tänään pysähdyin ESS:n haastatteleman Pekka Saurin ajatukseen elämän tarkoituksesta.

      "Ratkaisemattomien kysymysten kirjassaan" hänen pääsanomansa elämän tarkoituksesta on kärsimyksen vähentäminen, ei onnellisuuden tavoittelu!

      --- Tässä pohtimista riittää ainakin tälle päivälle!

      • niinpä.niin.joo

        Punainen risti totesi vuosia sitten, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1945 sen rahat menevät Espanjassa köyhyyden ja osattomuuden hoitoon, eikä enää valtaosin ulkomaille kehitysmaihin. Kyse oli pankkikriisistä.

        Moni asia on muuttunut. Euroopassa voi olla paljon varallisuutta, mutta niin on köyhyyttäkin. Eikä Suomi ole siinä joukossa mikään poikkeus.


    • Köyhät-kylmässä-maassa

      Ja sitten vielä on annettava kotinsa ja vähät varansa matuille, ja jätettävä omat lapset puutteeseen.
      Suomi on kauhein maa Euroopassa.

    • Hyysärit.ja.suvakit

      suomalaisvihassaan heistä viisveisaavat, kärsikööt lapset, on heidän asenteensa!

      Vaikka perheiden varallisuuserot eivät lyö silmille suomalaisessa koulumaailmassa, se ei silti tarkoita, etteikö köyhyys olisi esillä kouluissakin.
      Nykykouluissa perheiden erilaiset taustat näkyvät esimerkiksi lapsen huonona ravinnonsaantina, samoin kouluvälineiden kohdalla.
      Myöskin lasten harrastustoiminta eriarvoistaa lapsia ja nuoria.
      Kouluruokakin on köyhää ja huonoa, se ei puutostiloja ainakaan poista.

    • vhimshf

      Terveydenhoitajat varmaan kouluissa asiantuntijoina tietävät lasten terveystilanteen parhaiten - jotain nettisysteemien heikkoja kohtia on mielestäni paljon hehkutettu uutuus -omakantapalvelu esm, hinnaksi on jossain hankkeelle ilmoitettu 8 miljardia euroa, sekin potiladen maksamaa ihmettä, jonka turvallisuudesta sangen vaihtelevaa tietoa - etupäässä apteekkivarkauksiin nykyisin syyllistyvät vain rahattomat nistit ja alkoholistit, noi vieroitusohjelmatkin ovat sitä kuulemma, että suurin käyttäjäryhmä on nuoret tytöt, jotka koukuttuneet lääkkeisiin ja huumeisiin - ei ihan uskottavalta kuulosta sekään että joku lääkäri voi kirjoittaa oman alkoholisminsa hoitoon 15000 litran pirtureseptin/v. Jossakin mättää sekin että kaupungeissa asuvat kiertelevät vanhusten asuntoja tyhjentelemässä maallisista mammonoista ja työkaluista, ja vanhukset joutuvat
      omakustanteisesti hakemaan tarvisemiaan työkaluja kaupugeista kun maaseudulla ei semmottisia liikkeitä ole. Vähän mätkimisen makua sukupolvien ajan - ei maaseutujen lapset ja vanhuksetkaan mitään maalla saa ilmaiseksi - kaikki on verolla, ostamisen ja hinnan kantimissa osaamisen ohella. Eikä maaseutujen immeiset todellakaan kaikki asu
      kartanoissa vaan enemmistö vaatimattomissa oloissa joissa mistään ylellisyydestä ole tietoakaan. Luonto toki lähellä, sekin ajoittain ankara, karu ja armoton.

    • Voin-vakuuttaa

      että köyhyyttä on lasten keskuudessa sekä maalla että kaupungeissa!

      Myöskin lasten harrastustoiminta eriarvoistaa lapsia ja nuoria.

      Kouluruokakin on köyhää ja huonoa, se ei puutostiloja ainakaan poista.

      • So-sad

        Hyysärit ja suvakit suomalaisvihassaan heistä viisveisaavat,

        kärsikööt suomalaiset lapset, on heidän asenteensa!


    • 217

      Köyhät lapset kylmässä maassa 100 000 lasta...

      Ja sitten vielä on annettava kotinsa ja vähät varansa matuille, ja jätettävä omat lapset puutteeseen.
      Suomi on kauhein maa Euroopassa.

      • Suomi-pokkuroi

        ja nöyristelee kaikkia, jättää oman maansa lapset hunningolle täällä kylmässä, antaa kaiken vieraille koska pokkuroittaa ja nöyristyttää.


    • tööttt

      Viranomaisasia - jos yksityiset ihmiset rupeavat pitämään sosiaalitoimistoa kotonaan
      - eikö sekin ole maan virallisen julkishallinnon kaatamista "eliittinä itseään pitävien" hyväksi
      hirmuhallintoineen ? Sekään räkälöitten rääkki - ei sekään lasten syytä ole - jos kohtalona on nuorena kuolla koijareitten " armoistuimena".

    • Ketkä tekevät köyhiä lapsia, heidä pitäisi hävittää....

    • vhimsh

      Moniko vauva sun mielestä ilmoottaa etukätteen syntyessään maailmaan että vain rikkaat vanhemmat kelpaa Mulle, millä tavoin olette valmistautuneet köyhänoloisten vanhempien
      tuhontaan - mistä ihmislajista aloittaisitte? Mulla oli vuosia sitten opiskeluun liittyvä yheiskuntaopin tehtävä, keskiasteen opiskelua - se olikin aikamoinen , josta opettajakin varoitti, että jos ylipäätään hengissä selviätte, mahdollisuus jatko-opiskeluun jatkossa. Selvitelty yhteiskunnan vaikeimpia kipukohtia ja kulttuuritörmäyskursseja.
      No, ota ihmeessä vitsinä tämäkin - suomiapinana suomalaisillakin on toi apina-aivojen tärkein vaatimus - pysy hengissä kaikesta huolimatta, vaikka kuinka kova koura kohtalon
      koettelis elon saatossa immeisiä. Toka juttu - miksi maininta tuhonnasta kun toiset tekevät työtä turvallisuuden ja ihmisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tai estämiseksi?

    • EU-ko-pakottaa-

      Lapsiperheiden talouden uhkana ovat tukien leikkaukset, arvioivat asiantuntijat. He suosittelevat vahvojen julkisten palveluiden säilyttämistä.

      Vaikka kylmänkalseassa maassamme Suomessa on yli 100 000 köyhää lasta, silti Suomen päättäjät antavat islamistien vallata maan. Miksi? EU-ko pakottaa?

      • Kiitti-taas-vaan

        Suvakkien ystävät iskivät jälleen

        Vaikka Euroopassa on ollut jo pitkään rauha, niin parempi rauha ilmeisesti tulee Eurooppaan tappamalla kaikki ihmiset. Ja se onnistuu helpoiten tuomalla tekijät joka maahan.

        Kiittäkäämme kaikki teitä viisaita suvakkeja!!!!!


      • Luulo-että

        VAIN mustia pitää auttaa, on niin VÄÄRIN!


    • tööttt

      Tavallisin kohtalo köyhien vanhempien lapsilla
      - pikkulapsia myydään työorjiksi, tai ilotalojen prostituuteiksi tai jollekin siirtoelimiä lapsista irroitteleville firmoille - jotkut nauttivat seksityöstään
      mutta kylla se pikkuisille on pelkkää kärsimystä - särkyneine sydämineen
      - toka juttu on se ihmiskunnan tautiperintö ja väkivalta, joka siirtyy sukupolvesta toiseen - ehkä 3-4 sukupolven aikana jollain alueella on rauha
      mutta viimeistään sen jälkeen tulee aina ihmiskunnalle tuomio harrastamastaan petoilusta, missä isot elukat syö pieniä ja elon onni vaihtuu
      silloin kun pienet rupeaa isoja elukoita pistään poskeensa.
      Kuka kirjoittikaan kirjan Eläinten vallankumous - en muista.
      Kai luojallakin ihmmeisille vouhotuksen sijaan olis jotain järkevää hommaa
      maan päällä.

    • Jacop

      Köyhyys on suhteellinen käsite. Minä en ollut mielestäni lapsena köyhä, vaikka minulla ei ollut talvella kenkiä. Minulla ei ollut kuin ne vaatteet joilla kävin koulussa ja niitä ei ostettu uusia, ennen kuin ne alko tippua päältä, siks kun ne oli niin repaleiset. Kouluun läksin ilman eväitä. Koulussa oli jokapäivä sama ruoka eli maitojauho velliä. Palelti kun talvella käytiin noulua 3 km koulumatkasta. Ei ollu villapaitaa. Se oli supistettu koulu jota kävin alakoulu käytiin kesällä joten pärjäsin avojaloin. En ollu köyhä.

    • ent.siivoojaparka

      Ihan rutiköyhänä minäkin tähän maailmaan tulin. Ei pennin pyörylää, ei edes vaateriepua päälläni, ei kenkiä jalassa. Vanhempieni armopaloilla säilytin henkiriepuni ja heidän helläsydämisyyttään sain jonkunlaista rääsyä päälleni, etten ihan viluun kuollut. Onnekseni he olivat olemassa. Muutenhan minut olisi turma perinyt.

      Köyhä olin lapsena, koyhä.

    • Miksi-näitä-lapsia

      ei auteta Suomessa?

      ??

    • Ihmiset.luulevat

      että vain se on hyväntekeväisyyttä, että mustia autetaan, kun heillä on niitä "säälikuvia", joita tekevät juuri siihen tarkoitukseen..

      • Kaamos-pian

        taas Suomessa, kylmää ja pimeää ja köyhää noilla pienillä!


    • en.usko

      Pötyä 100 000 lasta olisi köyhiä meillä syntyy vuosittain n. 26 000 lasta jotka savat lapsilisää enemmän kuin jossain kehitysmaassa kokonainen perhe, jos kärsivät puutetta on yleisin syy vanhemmissa ja millä mittapuulla mitataan köyhyys,

    • Hyvin pieni määrä, niin Suomi on rikas valtio.

      • rikasvaltio

        kirppis - hyvälaatuisia lasteenvaatteet ja kengät 0,50 - 5e


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP palauttaa Suomen kansalle kulta-ajat

      Hyvinvointivalto on pääosin SDP:n ja osin myös Maalaisliiton rakentama. Hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää oikeude
      Maailman menoa
      257
      15231
    2. Persut JYTKYTTÄÄ ylös, ohi kepun! +2,1 %

      Persut palasi kolmen suurimman joukkoon ja on matkalla kohti kevään 2027 eduskuntavaalivoittoa. Sosialistit ovat syöksy
      Maailman menoa
      125
      10156
    3. Älkää vassarit kuvitelko, että Marinin kulta-ajat palaavat

      Vaikka demarit voittaisivat seuraavat vaalit, se ei palauta Marinin taskut-täyteen-kelasta-aikaa takaisin, ei voi eikä h
      Maailman menoa
      108
      9371
    4. Sanna Marin saa ylistystä Hillary Clintonilta

      Jos joku ei tiedä kuka tämä rouva Hillary Clinton on, niin kerrottakoon "fun fact", eli hän on se keneltä Donald Trump
      Maailman menoa
      23
      7109
    5. 182
      6547
    6. Gallup, PS:lle JÄRISYTTÄVÄ nousu, SDP suurin laskija

      https://yle.fi/a/74-20186114 PS kovaa vauhtia nousemassa ennen 2027 vaaleja suurimmaksi puolueeksi. Nyt mennään jo etua
      Maailman menoa
      176
      6228
    7. Ohhoh. Kokoomusvirkamiehen mukaan Suomessa ei ole työttömyyskriisiä

      Kun kokoomuksen johtama hallitus epäonnistuu täydellisesti talouspolitiikassaan, niin aikaisemmin erittäin pahaksi määri
      Maailman menoa
      33
      5622
    8. Polttomoottoriauto tulessa parkkihallissa Tampereella

      Pystyy näkemättä jo sanomaan, koska sähköautoissa ei ole palavia nesteitä lainkaan. Ihme ettei polttomoottoriautoja ole
      Maailman menoa
      47
      4806
    9. Jos mä joisin

      Itteni känniin nyt, voi olla että mä tunnustaisin sulle kuinka ihastunut oon ollu suhun viimeiset 2 vuotta. Eikä mua pys
      Ikävä
      25
      1806
    10. IL - Patteriauto syttyi parkkihallissa Tampereella - 50 autoa LUNASTUKSEEN!

      "Palon aikaan parkkihallissa oli 90 autoa, joista noin 50 tuhoutui palossa korjauskelvottomiksi. Lisäksi palo vaurioitti
      Maailman menoa
      151
      1707
    Aihe