HS: Riparilla ei tarvitse edes uskoa Jumalaan

Hupiklubimetodikaan ei selvästi tehoa, koska tilastojen mukaan nuoret joka tapauksessa eroavat kirkosta heti täytettyään 18.

MIten pappi voi konfirmoida nuoren, joka sanoo että ei usko jumalaan?. Confirm = vahvistaa. Eli konfirmaatiossa konfirmoitava vahvistaa, että usko jumalaan, vieläpä nimenomaan kristinuskon jumalaan, evl. kirkon opettamaan jumalaan.

Mitä virkaa enää koko konfirmaatiolla, jos se ei edellytä yhtään mitään konfirmoitavalta. Ei se silloin merkitsekään mitään. Tyhjä rituaali, pelkää pelleilyä - ei niin etteikö se olisi sitä siinäkin tapauksessa, että konfirmoitava vahvistaa uskonsa ihan tosissaan.

Ei kirkko tarvitse uskovia vaan maksajia. Kirkon tärkein tehtävä on turvata taloudellinen olemassaolonsa ja kirkon palkollisten toimeentulo. Kirkon linja tuntuu olevan, että palvokoot vaikka Saatanaa kunhan maksavat veronsa.

Säälittävintä on, että kirkko käyttää joka käänteessä riparin "suosiota" osana propagandaansa, ikään kuin riparin käyvä olisi yhä kuin harras kirkkoon kuuluva kristitty. Kohta tämänkin instituution pohja onneksi romahtaa. Sen jälkeen kirkko alkaa varmaan ratsastaa vainajilla - "Peräti 85 prosenttia kuolleista on kirkon jäseniä!"

Leipäpappimeininkiä. Uskon ja opin perukysymyksilläkään ei mitään virkaa, joutavat romukoppaan, jos näin toimien saadaan kirkon jäsenmäärä pysymään maksimitasolla ja papit saavat palkkansa. Toivottavasti saisivat palkkansa myös vertauskuvallisesti. Paha saakoon palkkansa.

Siitä on 20-vuotta, kun itse kävin riparin, elikkäs vuonna 1996. Erosin kirkosta 2005. En mennyt kristillisesti naimisiin. yli 90% ystävistäni ovat eronneet kirkosta. Rippileiri käydään lähinnä sosiaalisten paineiden vuoksi, sekä rippilahjojen toivossa.

Kirkko siis kannustaa rippikoululaisia valehtelemaan alttarilla ja seurakuntansa edessä. Ei tarvitse uskoa jumaliin eikä kirkon oppeihin, kunhan vain ensin opettelee (tai ainakin toistaa perästä) rippikoulussa vaaditut uskonkappaleet, ja sitten jumalanpalveluksessa "tunnustaa" kristillisen uskonsa - johon ei kuitenkaan usko. Ja kirkon edustajat hymistelevät vieressä, että hienosti meni.

Minä kun luulin, että tuo uskontunnustus on yksi keskeisimpiä juttuja koko touhussa... Onhan tämä tosin tiedetty - tai vahvasti epäilty ainakin - ettei iso osa rippikoululaisista sitä usko, mutta että papitkin ihan ääneen vahvistaa sekä tietävänsä että hyväksyvänsä asian. Eivät siis edes viitsi teeskenellä että rippukoululaiset olisivat oppineet ja hyväksyneet kirkon uskon ja opit. Moraali?

Hei.

Täällä on monenlaisia tai ehkä kuitenkin vaan kielteisiä kommentteja kirkosta ja sen työstä ja rippikoulusta. Itse luin tuon saman jutun enkä mitenkään olisi voinut sanoa siitä aloittajan tavoin; ettei kirkkoa kiinnosta vaikka rippikoululainen ei uskoisi. Nimenomaan kiinnostaa, siitähän jutussa puhuttiin, että rippikoulussa on hyvä mahdollisuus avoimeen keskusteluun. Mielestäni se on vain hyvä asia. Keskustelua ei voisi syntyä, jos vaadittaisiin tietynlaisia vastauksia tai ei annettaisi lupaa keskusteluun. Ja keskustelut ovat kaikille antoisia, keskustelut joissa ei toista osapuolta tuomita ajatuksineen.

Pappien ja seurakunnan työntekijöiden moraali asetettiin taas kyselen alaiseksi. Jälleen, kuka asiaa katsoo... Omasta mielestäni kirkossa tehdään hyvää työtä innokkaasti ja kirkon sanomaa eteenpäin vieden. Kenenkään uskoa me emme voi mitata, onneksi. Ihmisen uskon määrä ja laatu vaihtelee. Millaisin mittarein me voisimme alkaa sulkemaan väkeä pois kirkosta tai vaikkapa rippikoulusta? Jos joku sanoo, ettei usko. Ok. Silloin sellaisen nuoren kanssa keskustellaan, miksi ja onko oikein osallistua konfirmaatioon. Konfirmaatio on messu, jossa rukoillaan nuorten puolesta, kummit ovat häntä siunaamassa kuten ovat olleet kasteen hetkelläkin. Konfirmaatiossa pyydetään nuoren sen henkiselle uskolle Jumalan vahvistusta, emme me sitä vahvista, kyse on Jumalasta. Me emme tiedä mitä tapahtuu nuoren ja Jumalan välillä.

Hyvän kesän toivotuksin,
Pirkko-pappi

Eipä ole asiat paljoa muuttuneet. Kun minä kävin riparin noin 20v sitten, niin sinne mentiin yhdestä syystä: Siksi että rippujuhlissa sai rahaa ja muita lahjoja.

Kirkon oman vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan 15-29-vuotiaiden sukupolvesta kristinuskon jumalaan uskoi vain 15 prosenttia. Joten ei ole mikään ihme ettei kirkolle ole väliä vaikkein rippikoululaiset usko jumalaan, koska jos olisi, niin aika harvalukuiseksi jäisi ripille päässeiden määrä ja kapeaksi kävisi pappien palkan maksavien kirkollisveronmaksajien määrä. Suomen ev.lut. kirkossa ei palvota jumalaa, vaan Rahaa.

En uskonut jumalaan edes aikanaan riparilla. Menin riparille tasan kahdesta syystä:

1) faija lupasi mopon rippilahjaksi ja sukulaiset kantoivat rahaa niska limassa

2) valtaosa paikkakunnan tytöistäkin oli siellä

Eli 15-kesäisen kiima ja rahanahneus saivat kuuntelemaan siinä sivussa syrjäkorvalla rippipapin lööperiä, joka saattoi päätyä hyvinkin hedelmälliseen maaperään, kunhan oli ensin valunut meikäläisen toisesta korvastani sisään ja toisesta ulos...

Nuoria houkutellaan rippileirille kaikella muulla paitsi uskonnolla. Kirkon ollut pakko taipua, jottei kävijämäärät romahda. Uskonnon osuus on pudotettu minimiin. Jopa pappi myöntää nämä tosiasiat ja myös sen, että rippilahjoilla on nuorille suuri merkitys. Nuoret näyttävät kirkon kristilliselle taikauskolle keskisormea ja kirkon on nieltävä karvas kalkki, jottei pohja koko kristittliseltä huuhaa touhulta tipada saman tien. Väistämätön tulee tapahtumaan kuitenkin nopeammin kuin kirkko arvaakaan.

http://yle.fi/uutiset/rippileirilla_pidetaan_hauskaa_ja_rakennetaan_omaa_maailmankuvaa/9028214

Rovaniemellä 89% kirkkoon kuuluvista ripari-ikäisistä käy riparin, 580/650. YLE:n alueuutisissa, srk:n edustaja myönsi ripari suosion salisuudesta kysyttäessä, että "eivät riparilaiset käsittääkseni pane lainkaan pahakseen rippilahjoja.

Ja kyllä se hauskanpito illalla riparilaisten kesken nousi esiin parhaana puolena riparilla kun oallistujia haastateltiinj - ei niinkään se uskonto - ainakaan kaikille, tuskin edes enemmistölle.

Pirkko-pappi on oikeassa, kirkko tekee hyvää työtä vieden sanomaansa eteenpäin. Kirkon jumala on raha ja evankeliumi huijaaminen, valehtelu ja kaikkein köyhimpien ja heikoimpien laiminlyönti.

Minulle jäi riparista käteen kivaleiri-tunnelma ja mukavat isoset. Pääpaino oli hauskoilla ryhmäleikeillä ja mukavalla leiritunnelmalla. Laulutkin olivat niitä suosituimpia fiilistelybiisejä, eikä oppitunneilla oikeastaan puhuttu Raamatun asioista mitään, vaan siellä pohdittiin elämän kysymyksiä filosofiselta kannalta. Tuntui myös hassulta rukoilla joka käänteessä, vaikka koko ajan sanottiin, että jokainen päättää itse, mihin uskoo. Että varmaan aika pieni todennäköisyys, että kukaan teini-iässä tekee päinvastoin ja jättää rukoilematta, jos kaikki muut niin tekevät.

Miten Pirkko voi pappina olla niin umpitampio. Konfirmaatio on muutakin kuin rukoilua nuorten puolesta. Vain konfirmoitu kirkon jäsen voi asettua seurakuntavaalien ehdokkaaksi. Tai alkaa kirkon ns. hengelliseksi työntekijäksi. Kirkon jäsenen pitää olla konfirmoitu, jotta hänet voi nykyisen kirkkolain mukaan vihkiä avioliittoon kirkollisesti. Kirkon jäsenen pitää olla konfirmoitu, jotta hänet voidaan hyväksyä kummiksi.

Viime yönä YLE Radio Suomessa rippileirimainos. Kun toimittaja kysyi riparilaisilta mitä olette oppineet varsinaisilla oppitunneilla riparilla, kun ensin oli puhuttu uimiset sun muut, niin yksi nuori sanoi, että "en nyt muista mitään erityisesti, mutta kyllä me jotain ollaan opittu."

Ja kun kysyttiin miksi ripari on tärkeä, niin vastaus kuului tuttuun ikivanhaan tapaan: "Saa naimaluvan." Toinen komppasi ja lisäsi että pääsee kummiksi.

Mutta tärkeintä leirillä oli se kaikki muu kuin uskontoasiat.

Paljonko kirkko nettoaa riparista vuosittain? Onko kukaan laskenut?