Sopiiko veri syötäväksi ?
Kristinuskossa verellä on merkitystä. ”Hänen välityksellään tehdä sovinnon, ja Hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa mitä on maan päällä ja taivaissa.”
(Kol 1:20)
Uhripalvelusjärjestelmässä veri vertauskuvasi Kristuksen sovitusverta.
Veri voi tuotti sovituksen; 3 Moos 17:11.
Koska Raamatussa veri tuotti sovituksen, veri oli myös elämän vertauskuva, annettiin veren käytöstä tarkat ohjeet. Veri liittyi uhripalvelus järjestelmään joka esikuvasi Kristuksen sovitustyötä ristillä. ”Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta;” Hepr 9:22.
Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala antoi luvan syödä lihaa. Jumala kielsi Nooalta veren syömisen.
”Mutta lihaa jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä;” 1 Moos 9:4.
Vereen tuli suhtautua pyhällä kunnioituksella Kristuksen uhriveren vuoksi. ”Missä asuttekin, teidän on sukupolvesta toiseen aina noudatettava tätä määräystä: Älkää syökö rasvaa älkääkä verta;” 3 Moos 3:17.
(3 Moos 7:26,17:10,19:26,5 Moos 12:23-24)
Ø Verensyöntikielto vahvistettiin myös apostolisena uuden liiton aikana;
Ø > Apt 15:20,29.
Veri pilaantui nopeasti ilman jääkaappeja tappavan myrkylliseksi. Raamatun jakeet antavat kuitenkin näkökulmaa vain veren ”elämänvoimana” ja Kristuksen sovituksen merkityksessä.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Kristinuskossa verellä on merkitystä. ”Hänen välityksellään tehdä sovinnon, ja Hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa mitä on maan päällä ja taivaissa.”
(Kol 1:20)
Uhripalvelusjärjestelmässä veri vertauskuvasi Kristuksen sovitusverta.
Veri voi tuotti sovituksen; 3 Moos 17:11.
Koska Raamatussa veri tuotti sovituksen, veri oli myös elämän vertauskuva, annettiin veren käytöstä tarkat ohjeet. Veri liittyi uhripalvelus järjestelmään joka esikuvasi Kristuksen sovitustyötä ristillä. ”Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta;” Hepr 9:22.
Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala antoi luvan syödä lihaa. Jumala kielsi Nooalta veren syömisen.
”Mutta lihaa jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä;” 1 Moos 9:4.
Vereen tuli suhtautua pyhällä kunnioituksella Kristuksen uhriveren vuoksi. ”Missä asuttekin, teidän on sukupolvesta toiseen aina noudatettava tätä määräystä: Älkää syökö rasvaa älkääkä verta;” 3 Moos 3:17.
(3 Moos 7:26,17:10,19:26,5 Moos 12:23-24)
Ø Verensyöntikielto vahvistettiin myös apostolisena uuden liiton aikana;
Ø > Apt 15:20,29.
Veri pilaantui nopeasti ilman jääkaappeja tappavan myrkylliseksi. Raamatun jakeet antavat kuitenkin näkökulmaa vain veren ”elämänvoimana” ja Kristuksen sovituksen merkityksessä.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Vastaukset 14
Vanhimmat
Veri tuleekin lämpimissä oloissa nauttia raakana, mahdollisesti maitoon sekoitettuna.
Täällä hygieenisissä oloissa veriletut ja -makkarat puolukkahillon kanssa suorastaan räjäyttävät sylkirauhaset kuolaa tuottamaan pelkästä ajatuksesta.
Veren syömisestä ei kristikunnalla ole puhetta. Jehovan todistajille veri ei ole ruokaa, eikä edes hengenpelastamiseen sopivaa, kuolla saa verensiirron tarpeeseen Jehovantodistajana.
Heillä on rakkauden missio tässä kaukana.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
5Moos.12:23. Ole vain luja siinä, ettes syö verta; sillä veri on sielu, ja sielua sinun ei pidä syömän lihan kanssa. Siis Raamattu, kieltää sielulättyjen syömisen.
Tuo lainaamasi 1776 käännös kyllä kieltää veren syönnin vain lihan kanssa. Itse asiassa hepreassa tuo "lihan kanssa" nimenomaan mainitaankin. Se luonnollisesti viittaa lihaan josta verta ei ole laskettu.
Joten jos tuon perusteella tulkitaan, veriletut sopisivat siis vain hedelmien tai kasvisten kanssa, eikä puolukkahillokaan lisukkeena ole kielletty ? Parempia lainauksia odotellessa...
Ei ollut, mutta tämä on. 5Moos.12:23. Biblia (1776). Vaan ainoasti kavahda, ettes verta syö; sillä veri on henki, sentähden ei sinun pidä syömän henkeä lihan kanssa. Niin se voi, aiheuttaa ilmavaivoja.
No onhan tuo toki jo parempi, mutta se ei viittaa kristittyihin vaan kyseessä on Israelille annettu ohje. Tämä sen sijaan on ohje pakanakristityille, Apt 15:
"28 Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset:
29 Että te vältätte epäjumalain uhria, ja verta, ja läkähtynyttä, ja salavuoteutta. Jos te niitä vältätte, niin te teette hyvin. Olkaat hyvästi!"
Hei-
Asiayhteys viittaa Apt 15:29 siihen vereen joka liittyy epäjumalain uhrilihoihin.
Mutta apostolien kokous piti kaksi kokousta miten suhtautua epäjumalille uhrattuun lihaan.
Apostolien kokus suositti sitten myöhemmin; -että "syödä sitä mitä kaupoissa on tarjolla kyselemättä omantunnon asioista" -noilla sanoilla suunnilleen, en nyt viitsi hakea paikkaa Raamatusta Apt:sta, mutta myöhemmin joka tapauksessa kuin 15:29.
- Minun pitää tarkistaa löytyykö tämä asiayhteys minun aikaisemmin tekemästäni kirjoituksesta aiheesta, sillä näin minä tässä asian päättelen.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Lisäys;
Ø Verensyöntikielto vahvistettiin myös apostolisena uuden liiton aikana;
Ø > Apt 15:20,29. Kuitenkin jae 29 viittaa epäjumalille uhratun lihan vereen, josta apostolien kokous piti kaksi kokousta. Kokous lopulta päätti että ei voi tietää kaupoissa myytävästä lihasta onko liha epäjumalalle pirskoteltu ennen myyntiä; 1 Kor 10:19-33.
Lihan kanssa vietettiin epäjumalanpalvelusmenoja ennen lihan myyntiä. Epäjumalille uhrattua lihaa ei voinut erottaa muusta lihasta. Paavali puhuu 1 Kor 8:1-13 epäjumalille uhratusta lihasta. Apostolien kokous otti epäjumalille uhrattuun lihaan kielteisen kannan Apt 15:20,29.
Apostolit eivät syöneet saastaiseksi (3 Moos 11, 5 Moos 14:3-21) luokiteltua lihaa. (Apt 10:14)
Paavali sanoi: "Syökää kaikkea mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnon syistä." - Paavali aivan ilmeisesti 1 Kor 10:25 päätteli apostolien kokousta myöhemmin että epäjumalia ei ole olemassakaan eikä epäjumalille uhrattua lihaa voi erottaa mitenkään. Paavali kehotti sitten ostamaan mitä on tarjolla ettei liha vahingoita.
Tässäkään ei ole asian laita että kaikkea voisi huoletta syödä vaan kysymys on epäjumalille uhratusta lihasta! Aina ei voinut tietää oliko liha epäjumalille pirskoteltua lihaa.
Lihan kanssa vietettiin epäjumalanpalvelusmenoja ennen lihan myyntiä. Epäjumalille uhrattua lihaa ei voinut erottaa muusta lihasta. Paavali puhuu 1 Kor 8:1-13 epäjumalille uhratusta lihasta. Apostolien kokous otti epäjumalille uhrattuun lihaan kielteisen kannan Apt 15:20,29.
Apostolit eivät syöneet saastaiseksi (3 Moos 11, 5 Moos 14:3-21) luokiteltua lihaa. (Apt 10:14)
Paavali sanoi: "Syökää kaikkea mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnon syistä." - Paavali aivan ilmeisesti 1 Kor 10:25 päätteli apostolien kokousta myöhemmin että epäjumalia ei ole olemassakaan eikä epäjumalille uhrattua lihaa voi erottaa mitenkään. Paavali kehotti sitten ostamaan mitä on tarjolla ettei liha vahingoita.
Tässäkään ei ole asian laita että kaikkea voisi huoletta syödä vaan kysymys on epäjumalille uhratusta lihasta! Aina ei voinut tietää oliko liha epäjumalille pirskoteltua lihaa.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Peruskoulussa pienellä paikkakunnalla sai aikanaan hyvää veripalttua.
Sellaista ei mistään enää löydä.
Ruisjauhoihin tehty, paksua ja keskeltä punaista. Nam!
Vieläkö maistuisi niin hyvälle...
Kaikki mikä kiitoksen kanssa siunataan ja syödään on kelvollista UT kristityille. Ei veriletuissa ja ryynimakkaroissa ole mitään pahaa, päinvastoin terveellistä ja herkullista ruokaa!
Veressä on paljon rautaa. Kolesterolin tai muun syyn takia verenkierron ahtauduttua ei kannata kovin paljon verta tankata, ettei raudan aiheuttama hemoglobiinin kasvu tekisi omasta verestä vielä paksumpaa, huonommin kiertävää.
Syömiset ja sapatit eivät kuitenkaan enää ole tuomion asioita, Kol 2.
On niin että veri on eläinkunnan ravintorikkain. Tämä ei tarkoita että suositan verta syötäväksi.
Itämailla ei syöty lihaa joka päivä, vaan liha oli juhlaruokaa Jeesuksen aikaan. Ihmiset söivät siksi lihaa kohtuullisesti. Verta eivät syöneet koskaan.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
"Itämailla... Verta eivät syöneet koskaan."
Höpöhöpö. Jo Homeros on Odysseuksen matkoille kirjannut veriruuat, ja Rooman ensimmäisen vuosisadan reseptikirjoistakin se löytyy. Näinollen on vähintäänkin oletettavaa että itämaillakin veren käyttö ruoaksi tunnettiin.
On selvää että juutalaisilta kiellettiin veri sen vuoksi että muut kansat sitä käyttivät. Ei kai olisi mitään järkeä kieltää jotakin jota ei kukaan käyttänytkään ?
Älä luule minua niin tyhmäksi että luulisin ettei sikoja missään syöty.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija