“Kummolan hallin” tukipäätöksen oudot taustat – olematonta valmistelua, höttöisiä työpaikkatoiveita
Ministeri Sanni Grahn-Laasosen junailema tukipäätös Tampereen monitoimiareenalle syntyi poikkeuksellisessa prosessissa kiekkovaikuttaja Kalervo Kummolan tapaamisen jälkeen. Perehtyminen konsulttiselvitykseen paljastaa, että muhkeiden työpaikkalupausten takaa paljastuu hyvin optimistisia toiveita.
Kotimaa 21.6.2016 klo 6:00 | päivitetty 28.6.2016 klo 6:29
“Kummolan hallin” tukipäätöksen oudot taustat – olematonta valmistelua, höttöisiä työpaikkatoiveita
Ministeri Sanni Grahn-Laasosen junailema tukipäätös Tampereen monitoimiareenalle syntyi poikkeuksellisessa prosessissa kiekkovaikuttaja Kalervo Kummolan tapaamisen jälkeen. Perehtyminen konsulttiselvitykseen paljastaa, että muhkeiden työpaikkalupausten takaa paljastuu hyvin optimistisia toiveita.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) esittelemän Tampereen monitoimiareenan tukipäätöksen taustat näyttävät entistä erikoisemmilta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ei löytynyt mitään varsinaisia valmisteluasiakirjoja hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökselle, jolla yllättäen moninkertaistettiin hankkeelle luvatut valtion tukimiljoonat. Valiokunnassa päätöksenteon pohjana näyttää olleen vain parisivuinen päätösluonnos.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti toukokuun lopussa myöntää hankkeelle valtion tukea yhteensä 18 miljoonaa euroa. Tukipäätös oli poikkeuksellinen, sillä ministeriössä oli aiemmin linjattu, että hanke saa valtion tukea neljä miljoonaa euroa. Summasta 14 miljoonaa euroa on määrä ottaa jakamattomien veikkausvoittovarojen rahastosta.
Tapasi Kummolan
Lisämiljoonista päätettiin pian sen jälkeen, kun ministeri Grahn-Laasonen oli tavannut tamperelaisdelegaation huhtikuun lopussa.
Mukana tapaamisessa oli hallihankkeen keskeinen vaikuttaja, kokoomuslainen kiekkokeisari Kalervo Kummola. Hän joka istuu myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtajana.
Keskustajäähallia jo ainakin kaksi vuosikymmentä puuhannut Kummola nostettiin tällä vaalikaudella kaupunginhallitukseen areenahankkeen avainpaikalle, vaikkei hän ollut kuntavaaleissa edes ehdolla. Nyt halli on niputettu osaksi laajempaa Tampereen keskusta-alueen uudistamiseen tähtävää Kansi ja areena -hanketta.
Hänen lisäkseen valtion rahaa hankkeelle olivat puhumassa pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja hankejohtaja Tero Tenhunen.
Kirje pormestarilta
Tapaamisen jälkeen Tampereelta lähti ministeriölle "hakemus". Kyseessä on A4:n mittainen kirje, jossa muun muassa viitataan ministeriön kanssa käytyihin keskusteluihin. Siinä pyydetään rahoitusta juuri siten kuin se myöhemmin ministeriryhmässä myönnettiin. Asiakirjaa ei kuitenkaan ole ministeriössä koskaan käsitelty virallisena valtionapuhakemuksena. Grahn-Laasonen ei edes ollut paikalla ministerivaliokunnan kokouksessa, jossa asiasta päätettiin, vaan esitteli asian etäyhteyden yli.
Luvut höttöä – kiekkohalliin vajaat 130 työpaikkaa
Tarkempi silmäys selvitykseen paljastaa, että mainostettuun uusien työpaikkojen määrään on syytä suhtautua kriittisesti. Käytännössä konsulttiarvio uusista työpaikoista pohjautuu pääasiallisesti rakennettavan toimistotilan määrään. Tältä pohjalta Deloitte on laskenut, kuinka paljon toimistotiloihin mahtuu työntekijöitä. Laskelma perustuu oletukseen, että uudet toimistotilat tuovat uusia työpaikkoja. Näissä maalailuissa uudet tilat täyttyvät niitä vuokraavien yritysten työntekijöistä ilman, että muualla jää vanhaa toimitilaa tyhjilleen.
Deloitten laskelmissa puhutaankin “potentiaalin luomisesta” ja huomautetaan toistuvasti, että arvioita pitää muuttaa, jos kaikki tiloihin tulevat työpaikat eivät ole uutta lisäystä. Pormestarin anomuskirjeessä yli 3 500 uutta pysyvää työpaikkaa esitetään kuitenkin faktana eikä siihen liittyvää epävarmuutta tuoda ilmi.
Hankejohtaja Tero Tenhunen myöntää, että uusiin tiloihin voi toki siirtyä vanhojakin työpaikkoja.
– Varmasti osa luvuissa olevista työpaikoista on niin sanotusti korvaavia. Täytyy muistaa, että yritysten vaihtaessa paikkaa kaupungin tai seudun sisällä houkuttelevampiin sijainteihin samaan aikaan todella vapautuu tilaa uusille yrityksille ja työpaikoille, jotka sijoittuvat olemassa oleviin til
Ministeri Sanni Grahn-Laasosen junailema tukipäätös Tampereen monitoimiareenalle syntyi poikkeuksellisessa prosessissa kiekkovaikuttaja Kalervo Kummolan tapaamisen jälkeen. Perehtyminen konsulttiselvitykseen paljastaa, että muhkeiden työpaikkalupausten takaa paljastuu hyvin optimistisia toiveita.
Kotimaa 21.6.2016 klo 6:00 | päivitetty 28.6.2016 klo 6:29
“Kummolan hallin” tukipäätöksen oudot taustat – olematonta valmistelua, höttöisiä työpaikkatoiveita
Ministeri Sanni Grahn-Laasosen junailema tukipäätös Tampereen monitoimiareenalle syntyi poikkeuksellisessa prosessissa kiekkovaikuttaja Kalervo Kummolan tapaamisen jälkeen. Perehtyminen konsulttiselvitykseen paljastaa, että muhkeiden työpaikkalupausten takaa paljastuu hyvin optimistisia toiveita.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) esittelemän Tampereen monitoimiareenan tukipäätöksen taustat näyttävät entistä erikoisemmilta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ei löytynyt mitään varsinaisia valmisteluasiakirjoja hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökselle, jolla yllättäen moninkertaistettiin hankkeelle luvatut valtion tukimiljoonat. Valiokunnassa päätöksenteon pohjana näyttää olleen vain parisivuinen päätösluonnos.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti toukokuun lopussa myöntää hankkeelle valtion tukea yhteensä 18 miljoonaa euroa. Tukipäätös oli poikkeuksellinen, sillä ministeriössä oli aiemmin linjattu, että hanke saa valtion tukea neljä miljoonaa euroa. Summasta 14 miljoonaa euroa on määrä ottaa jakamattomien veikkausvoittovarojen rahastosta.
Tapasi Kummolan
Lisämiljoonista päätettiin pian sen jälkeen, kun ministeri Grahn-Laasonen oli tavannut tamperelaisdelegaation huhtikuun lopussa.
Mukana tapaamisessa oli hallihankkeen keskeinen vaikuttaja, kokoomuslainen kiekkokeisari Kalervo Kummola. Hän joka istuu myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtajana.
Keskustajäähallia jo ainakin kaksi vuosikymmentä puuhannut Kummola nostettiin tällä vaalikaudella kaupunginhallitukseen areenahankkeen avainpaikalle, vaikkei hän ollut kuntavaaleissa edes ehdolla. Nyt halli on niputettu osaksi laajempaa Tampereen keskusta-alueen uudistamiseen tähtävää Kansi ja areena -hanketta.
Hänen lisäkseen valtion rahaa hankkeelle olivat puhumassa pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja hankejohtaja Tero Tenhunen.
Kirje pormestarilta
Tapaamisen jälkeen Tampereelta lähti ministeriölle "hakemus". Kyseessä on A4:n mittainen kirje, jossa muun muassa viitataan ministeriön kanssa käytyihin keskusteluihin. Siinä pyydetään rahoitusta juuri siten kuin se myöhemmin ministeriryhmässä myönnettiin. Asiakirjaa ei kuitenkaan ole ministeriössä koskaan käsitelty virallisena valtionapuhakemuksena. Grahn-Laasonen ei edes ollut paikalla ministerivaliokunnan kokouksessa, jossa asiasta päätettiin, vaan esitteli asian etäyhteyden yli.
Luvut höttöä – kiekkohalliin vajaat 130 työpaikkaa
Tarkempi silmäys selvitykseen paljastaa, että mainostettuun uusien työpaikkojen määrään on syytä suhtautua kriittisesti. Käytännössä konsulttiarvio uusista työpaikoista pohjautuu pääasiallisesti rakennettavan toimistotilan määrään. Tältä pohjalta Deloitte on laskenut, kuinka paljon toimistotiloihin mahtuu työntekijöitä. Laskelma perustuu oletukseen, että uudet toimistotilat tuovat uusia työpaikkoja. Näissä maalailuissa uudet tilat täyttyvät niitä vuokraavien yritysten työntekijöistä ilman, että muualla jää vanhaa toimitilaa tyhjilleen.
Deloitten laskelmissa puhutaankin “potentiaalin luomisesta” ja huomautetaan toistuvasti, että arvioita pitää muuttaa, jos kaikki tiloihin tulevat työpaikat eivät ole uutta lisäystä. Pormestarin anomuskirjeessä yli 3 500 uutta pysyvää työpaikkaa esitetään kuitenkin faktana eikä siihen liittyvää epävarmuutta tuoda ilmi.
Hankejohtaja Tero Tenhunen myöntää, että uusiin tiloihin voi toki siirtyä vanhojakin työpaikkoja.
– Varmasti osa luvuissa olevista työpaikoista on niin sanotusti korvaavia. Täytyy muistaa, että yritysten vaihtaessa paikkaa kaupungin tai seudun sisällä houkuttelevampiin sijainteihin samaan aikaan todella vapautuu tilaa uusille yrityksille ja työpaikoille, jotka sijoittuvat olemassa oleviin til
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei ollut aloittajalla mielipidettä asiasta. Toisten kirjoitusten kopiointi ei ole mielipide.
Mitä sitte? Ittelläs ei ollut mitään. Heh