Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Naton-jäsenyyden kustannukset.

    Kun venäjä voi asetta ihan mitä van isoja armeijan budjettia, natossa on selkeät kriteerit.

    Nato ei aseta puolustusme­noja koskevia vaatimuksia tai ehtoja nykyisille eikä tuleville jäsenilleen. Puolustusmenojen tason määrittäminen on aina kansallinen päätös. Kahden prosentin BKT-osuutta pidetään viitteellisenä tavoitetasona, johon Nato toivoisi jäsenmaidensa mahdollisuuksien mukaan pyrkivän. 2000-luvulla neljästä seitsemään Nato-maata ylsi puolustusmenoissaan tähän tavoitteeseen. Vuonna 2012 neljä jäsenmaata (Iso-Britannia, Kreikka, Viro ja Yhdysvallat) täytti tavoitteen, kun enemmistö jäsenmaista käytti puolustukseen alle 1,5 % BKT:sta. Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena lähes kaikki Nato-maat ovat leikanneet puolustusmenojaan ja useille Nato-maille kahden prosentin BKT-osuuden tavoitteleminen olisi täysin epärealistista. Ukrainan kriisin myötä ns. 2%:n tavoitteen merkitystä korostetaan Natossa ja yhä useammat maat ovat ilmoittaneet sitoumuksestaan täyttää se asteittain.
    362
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    puolustus+maksa,+ei+tämä+mikän+salaisuus!Maakohtaiset+maksuosuudet+Naton+yhteisiin+budjetteihin+määräytyvät+Maailmanpankin+tilastoista+otettujen+kansantalouden+suorituskykyä+koskevien+lukujen+perusteella.+Tämän+käytännön+mukaan+laskettu+Suomen+maksuosuus+Naton+yhteisistä+budjeteista+olisi+alle+1+%+(0,935+%)+eli+noin+22,4+miljoonaa+euroa+vuodessa+(vuoden+2012+luvut).Nato-maat+lähettävät+henkilöstöä+Nato-esikuntiin,+virastorakenteeseen,+Naton+päämajan+kansainväliseen+sihteeristöön+ja+kansainväliseen+sotilassihteeristöön.+Suomen+kokoiset+jäsenmaat+ovat+osoittaneet+Naton+sotilaalliseen+komentorakenteeseen+hyvin+erisuuruisia+henkilömääriä.+Voidaan+suuntaa-antavasti+arvioida,+että+Suomi+lähettäisi+Naton+sotilaalliseen+komentorakenteeseen+noin+75-100+upseeria.+Henkilöstön+lähettämisestä+koostuva+lisäkustannus+Suomelle+olisi+arviolta+15–20+miljoonaa+euroa+vuodessa.

    Äänestä

    Ja kylla kaikki on tapauskohtainen asia.

    Yhteen laskettuna Nato-jäsenyyden vuotuiset kustannukset olisivat siis noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Edellä mainittujen kustannuserien lisäksi Nato-jäsenyydestä koituisi kustannuksia, jotka riippuisivat siitä, mihin ohjelmiin ja yhteistyömuotoihin osallistuminen arvioitaisiin kansallisesta näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi. Osallistumista harkittaisiin Naton monikansallisiin hankkeisiin, joiden kustannukset katetaan osallistujien yhteisin rahoitusjärjestelyin. Operaatioihin osallistumisesta päätettäisiin Naton jäsenenäkin tapauskohtaisesti. Suomi on jo kumppanimaana osallistunut merkittävällä panoksella Nato-johtoiseen kriisinhallintaan.

    Jäsenyyskustannusten vastapainoksi olisi hyödyllistä saada lisätietoa siitä, voisimmeko Naton jäsenenä saada ”liittolaisalennusta” puolustusmateriaalihankinnoista tai miten jäsenyys vaikuttaisi Suomen kiinnostavuuteen kansainvälisten sijoittajien silmissä. Yleensä sijoittajat katsovat investointiensa olevan paremmassa turvassa Nato-maassa kuin Naton ulkopuolisessa maassa

    Äänestä

    jos joku halua tietoa Natosta tästä pesee!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    TietoaNatosta kirjoitti:

    Kun venäjä voi asetta ihan mitä van isoja armeijan budjettia, natossa on selkeät kriteerit.

    Nato ei aseta puolustusme­noja koskevia vaatimuksia tai ehtoja nykyisille eikä tuleville jäsenilleen. Puolustusmenojen tason määrittäminen on aina kansallinen päätös. Kahden prosentin BKT-osuutta pidetään viitteellisenä tavoitetasona, johon Nato toivoisi jäsenmaidensa mahdollisuuksien mukaan pyrkivän. 2000-luvulla neljästä seitsemään Nato-maata ylsi puolustusmenoissaan tähän tavoitteeseen. Vuonna 2012 neljä jäsenmaata (Iso-Britannia, Kreikka, Viro ja Yhdysvallat) täytti tavoitteen, kun enemmistö jäsenmaista käytti puolustukseen alle 1,5 % BKT:sta. Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena lähes kaikki Nato-maat ovat leikanneet puolustusmenojaan ja useille Nato-maille kahden prosentin BKT-osuuden tavoitteleminen olisi täysin epärealistista. Ukrainan kriisin myötä ns. 2%:n tavoitteen merkitystä korostetaan Natossa ja yhä useammat maat ovat ilmoittaneet sitoumuksestaan täyttää se asteittain.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu