http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html
”Emme ole
tuomioistuin”
Aasian luonnonkatastrofin tapahtumia ja Suomen viranomaisten toimintaa selvittävän tutkintalautakunnan puheenjohtaja Martti Ahtisaari painottaa, että lautakunta ei etsi seuraavien kuukausien aikana syyllisiä mihinkään. – Emme ole tuomioistuin. Tehtävämme on selvittää tapahtumien kulku huolellisesti, minkä jälkeen meillä on mahdollisuudet arvioida Suomen viranomaisten toimintaa asiassa. Syyllisiä emme etsi, vaan tarkoitus on selvittää Aasian katastrofin synty ja seuraukset, hän kuvasi tutkintalautakunnan tehtävää eilisessä tiedotustilaisuudessa.
Valtioneuvosto asettaa presidentti Martti Ahtisaaren johtaman suuronnettomuuden tutkintalautakunnan huomisessa istunnossaan. Lautakunnassa on kuusi varsinaista jäsentä. Tämän lisäksi tutkintalautakuntaan kutsutaan useita asiantuntijoita, joista pysyviä on kolme.
Tutkintalautakunta piti ensimmäisen tiedotustilaisuutensa poikkeuksellisesti jo ennen nimittämistään. Ahtisaaren mukaan tämä oli mahdollista ja jopa tarpeellista, kun pääministeri Matti Vanhanen julkaisi lautakunnan kokoonpanon viime sunnuntaina Yleisradion Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla.
– Itse asiassa Onnettomuustutkintakeskus on jo käynnistänyt onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain mukaisin valtuuksin alustavat tutkimukset, joihin myös saapuvilla olleet lautakunnan jäsenehdokkaat ovat osallistuneet. Toistaiseksi työ on ollut lähinnä työsuunnitelman laatimista, Ahtisaari kertoi.
Ahtisaaren mukaan on mahdotonta asettaa mitään takarajaa tutkintalautakunnan työn päättymiselle.
– Aikataulua ei ole annettu ja sellaisen asettaminen olisi edesvastuutonta. Teemme työn niin nopeasti kuin mahdollista, hän sanoi.
Tutkintalautakunnalla on joka tapauksessa edessään kuukausien työ. Ennen kuin tapahtumia ja Suomen viranomaisten toimintaa asiassa voidaan arvioida, on selvitettävä huolellisesti tapahtumien kulku.
Katastrofin synnyn selvittäminen alkaa itse maanjäristyksestä ja sitä seuranneista hyökyaalloista, joiden tutkimisessa tarvitaan muun muassa seismologian ja hydrologian asiantuntemusta.
– On myös selvitettävä suomalaisten matkailijoiden oleminen alueella. Tarkemmalla analyysillä voidaan selvittää myös arvioi suomalaisten matkailijoiden olinpaikoista onnettomuushetkellä, Ahtisaari kertoi.
Hän muistutti, että lautakunnan toimivalta ei ulotu onnettomuusalueen viranomaisten pelastustoimien tutkintaan.
– Yhteistyössä eri maiden viranomaisten kanssa meillä on kuitenkin mahdollista saada tietoa normaaleja kansainvälisiä menettelytapoja noudattaen, Ahtisaari sanoi.
Kun katastrofin synty ja seuraukset ovat selvillä, tutkintalautakunta pääsee itse asiaan, arvioimaan Suomen viranomaisten toimintaa ja pelastustoimien onnistumista.
Ahtisaari painotti pariinkin kertaan, että lautakunnan tehtävänä ei ole etsiä syyllisiä tai jakaa tuomioita, vaan selvittää tapahtumien kulku, tehdyt päätökset ja toimenpiteet mahdollisimman tarkasti. Suuronnettomuuksien tutkintalautakuntien roolin mukaista on toki myös pohtia, miten toimintaa voitaisiin tehostaa.
– Suomen viranomaisten toimintaa arvioitaessa on tärkeää tietää, mitä kukin viranomainen tiesi asian kussakin vaiheessa. Tässä mielessä on selvitettävä kaksi eri kysymystä: mikä oli toimijoiden yleinen tietämys tilanteesta joukkoviestimien välityksellä ja toisaalta, mikä oli kunkin yksittäisen viranomaisen eri kanavia pitkin tullut tietämys kunakin hetkenä ja millaisen tietämyksen perusteella päätökset tehtiin, hän sanoi.
Tutkintalautakunnan on tarkoitus selvittää myös Suomessa tehdyt pelastustoimet tarkkaan. Onnettomuustutkintakeskus on jo alkanut kerätä eri viranomaisten toimintapäiväkirjoja, tapahtumaselostusten ”lokikirjoja” ja muuta vastaavaa materiaalia tarkoitusta varten.
Lautakunnan tarkastelun kohteena olevien toimien takarajaksi on tarkoitus asettaa hetki, jolloin viimeinenkin onnettomuudesta pelastunut henkilö on saatu Suomeen ja saatettu täällä asianmukaiseen hoitoon. Ahtisaaren mukaan on kuitenkin selvää, että muun muassa pitkävaikutteinen henkinen jälkihuolto jatkuu vielä pitkään senkin jälkeen kun lautakunta on saanut työnsä päätökseen.
– Meidän työmme takaraja on evakuoinnin päättymisen hetki, hän ilmoitti.
Ahtisaaren lisäksi tutkintalautakuntaan kuuluu valtioneuvos Harri Holkeri (vpj), Onnettomuuskeskuksen johtaja Tuomo Karppinen hydrodynamiikan asiantuntijana, Pelastusopiston erikoistutkija Esko Kaukonen pelastustoimen asiantuntijana, professori Ullamaija Kivikuru mediatutkimuksen ja journalistiikan asiantuntijana, ylilääkäri Ilkka Kiviranta lääkinnällisen pelastustoimen asiantuntijana ja eläkkeellä oleva Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kari Lehtola, jonka tehtävänä on selvittää tapahtumien yleistä kulkua useiden vastaavien tutkintalautakuntien puheenjohtajan kokemuksella.
Julkisuudessa on jo ehditty kysellä, kuinka hyvin Ahtisaari ja Holkeri sopivat viranomaisten ja poliitikkojen toimintaa arviomaan joutuvan lautakunnan johtoon. Ahtisaari viittasi kintaalla arvostelijoille: hänen mielestään tutkintalautakunta on poliittisesti riippumaton elin, jonka jäsenet osaavat ottaa etäisyyttä sekä menneeseen että nykyisiin tehtäviinsä.
– Pidän erinomaisena valtioneuvos Harri Holkerin mukanaoloa. Paitsi että hänellä on tarvittavaa kansainvälistä kokemusta hän on myös johtanut valtioneuvostoa, millä on oma arvonsa tutkintalautakunnan tulevassa työssä, Ahtisaari huomautti.
Jari Rauhamäki
Kuva: Jari Laukkanen
”Emme ole
tuomioistuin”
Aasian luonnonkatastrofin tapahtumia ja Suomen viranomaisten toimintaa selvittävän tutkintalautakunnan puheenjohtaja Martti Ahtisaari painottaa, että lautakunta ei etsi seuraavien kuukausien aikana syyllisiä mihinkään. – Emme ole tuomioistuin. Tehtävämme on selvittää tapahtumien kulku huolellisesti, minkä jälkeen meillä on mahdollisuudet arvioida Suomen viranomaisten toimintaa asiassa. Syyllisiä emme etsi, vaan tarkoitus on selvittää Aasian katastrofin synty ja seuraukset, hän kuvasi tutkintalautakunnan tehtävää eilisessä tiedotustilaisuudessa.
Valtioneuvosto asettaa presidentti Martti Ahtisaaren johtaman suuronnettomuuden tutkintalautakunnan huomisessa istunnossaan. Lautakunnassa on kuusi varsinaista jäsentä. Tämän lisäksi tutkintalautakuntaan kutsutaan useita asiantuntijoita, joista pysyviä on kolme.
Tutkintalautakunta piti ensimmäisen tiedotustilaisuutensa poikkeuksellisesti jo ennen nimittämistään. Ahtisaaren mukaan tämä oli mahdollista ja jopa tarpeellista, kun pääministeri Matti Vanhanen julkaisi lautakunnan kokoonpanon viime sunnuntaina Yleisradion Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla.
– Itse asiassa Onnettomuustutkintakeskus on jo käynnistänyt onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain mukaisin valtuuksin alustavat tutkimukset, joihin myös saapuvilla olleet lautakunnan jäsenehdokkaat ovat osallistuneet. Toistaiseksi työ on ollut lähinnä työsuunnitelman laatimista, Ahtisaari kertoi.
Ahtisaaren mukaan on mahdotonta asettaa mitään takarajaa tutkintalautakunnan työn päättymiselle.
– Aikataulua ei ole annettu ja sellaisen asettaminen olisi edesvastuutonta. Teemme työn niin nopeasti kuin mahdollista, hän sanoi.
Tutkintalautakunnalla on joka tapauksessa edessään kuukausien työ. Ennen kuin tapahtumia ja Suomen viranomaisten toimintaa asiassa voidaan arvioida, on selvitettävä huolellisesti tapahtumien kulku.
Katastrofin synnyn selvittäminen alkaa itse maanjäristyksestä ja sitä seuranneista hyökyaalloista, joiden tutkimisessa tarvitaan muun muassa seismologian ja hydrologian asiantuntemusta.
– On myös selvitettävä suomalaisten matkailijoiden oleminen alueella. Tarkemmalla analyysillä voidaan selvittää myös arvioi suomalaisten matkailijoiden olinpaikoista onnettomuushetkellä, Ahtisaari kertoi.
Hän muistutti, että lautakunnan toimivalta ei ulotu onnettomuusalueen viranomaisten pelastustoimien tutkintaan.
– Yhteistyössä eri maiden viranomaisten kanssa meillä on kuitenkin mahdollista saada tietoa normaaleja kansainvälisiä menettelytapoja noudattaen, Ahtisaari sanoi.
Kun katastrofin synty ja seuraukset ovat selvillä, tutkintalautakunta pääsee itse asiaan, arvioimaan Suomen viranomaisten toimintaa ja pelastustoimien onnistumista.
Ahtisaari painotti pariinkin kertaan, että lautakunnan tehtävänä ei ole etsiä syyllisiä tai jakaa tuomioita, vaan selvittää tapahtumien kulku, tehdyt päätökset ja toimenpiteet mahdollisimman tarkasti. Suuronnettomuuksien tutkintalautakuntien roolin mukaista on toki myös pohtia, miten toimintaa voitaisiin tehostaa.
– Suomen viranomaisten toimintaa arvioitaessa on tärkeää tietää, mitä kukin viranomainen tiesi asian kussakin vaiheessa. Tässä mielessä on selvitettävä kaksi eri kysymystä: mikä oli toimijoiden yleinen tietämys tilanteesta joukkoviestimien välityksellä ja toisaalta, mikä oli kunkin yksittäisen viranomaisen eri kanavia pitkin tullut tietämys kunakin hetkenä ja millaisen tietämyksen perusteella päätökset tehtiin, hän sanoi.
Tutkintalautakunnan on tarkoitus selvittää myös Suomessa tehdyt pelastustoimet tarkkaan. Onnettomuustutkintakeskus on jo alkanut kerätä eri viranomaisten toimintapäiväkirjoja, tapahtumaselostusten ”lokikirjoja” ja muuta vastaavaa materiaalia tarkoitusta varten.
Lautakunnan tarkastelun kohteena olevien toimien takarajaksi on tarkoitus asettaa hetki, jolloin viimeinenkin onnettomuudesta pelastunut henkilö on saatu Suomeen ja saatettu täällä asianmukaiseen hoitoon. Ahtisaaren mukaan on kuitenkin selvää, että muun muassa pitkävaikutteinen henkinen jälkihuolto jatkuu vielä pitkään senkin jälkeen kun lautakunta on saanut työnsä päätökseen.
– Meidän työmme takaraja on evakuoinnin päättymisen hetki, hän ilmoitti.
Ahtisaaren lisäksi tutkintalautakuntaan kuuluu valtioneuvos Harri Holkeri (vpj), Onnettomuuskeskuksen johtaja Tuomo Karppinen hydrodynamiikan asiantuntijana, Pelastusopiston erikoistutkija Esko Kaukonen pelastustoimen asiantuntijana, professori Ullamaija Kivikuru mediatutkimuksen ja journalistiikan asiantuntijana, ylilääkäri Ilkka Kiviranta lääkinnällisen pelastustoimen asiantuntijana ja eläkkeellä oleva Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kari Lehtola, jonka tehtävänä on selvittää tapahtumien yleistä kulkua useiden vastaavien tutkintalautakuntien puheenjohtajan kokemuksella.
Julkisuudessa on jo ehditty kysellä, kuinka hyvin Ahtisaari ja Holkeri sopivat viranomaisten ja poliitikkojen toimintaa arviomaan joutuvan lautakunnan johtoon. Ahtisaari viittasi kintaalla arvostelijoille: hänen mielestään tutkintalautakunta on poliittisesti riippumaton elin, jonka jäsenet osaavat ottaa etäisyyttä sekä menneeseen että nykyisiin tehtäviinsä.
– Pidän erinomaisena valtioneuvos Harri Holkerin mukanaoloa. Paitsi että hänellä on tarvittavaa kansainvälistä kokemusta hän on myös johtanut valtioneuvostoa, millä on oma arvonsa tutkintalautakunnan tulevassa työssä, Ahtisaari huomautti.
Jari Rauhamäki
Kuva: Jari Laukkanen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä eri viranomaisten olisi pitänyt tietää.
Pelastusosaston ei tarvitse tietää mitään, mitä ulkoministeriö ei sille kerro.
Sisäministeriö tai ulkoministeriö ei voi tehdä mitään ennen kuin valtiovarainministeri lupaa niille rahat.
Tinkimiskierros suoritettiin vasta maanantaina. Ellei Volanen olisi tehnyt päätöksiä, olisi tiistaina ja vielä keskiviikkonakin kinattu kustannusten jaosta ja tulos olisi sama kuin Ruotsissakin.