Yleisesti Nato maat puolustus kustannukset ovat alle 1,5 BKT, siis Suomi ei paljon erotta muista. Suomen BKT on 200 miljardia nyt menot puolustukseen ovat 2,9mlj noin 1,4% samassa budjetissa mutta naton jäseninä lisätään 40-50 miloona euroa siis per naama 10 euroa.
Nato-jäsenyys ei olisi keino säästää puolustusbudjetissa, mutta suurta lisärahaakaan se ei edellyttäisi. Arvioiden mukaan jäsenyys toisi vuodessa 40 miljoonan euron lisäkulut.
Nato ei aseta puolustusmenoja koskevia vaatimuksia tai ehtoja nykyisille eikä tuleville jäsenilleen. Puolustusmenojen tason määrittäminen on aina kansallinen päätös. Kahden prosentin BKT-osuutta pidetään viitteellisenä tavoitetasona, johon Nato toivoisi jäsenmaidensa mahdollisuuksien mukaan pyrkivän. 2000-luvulla neljästä seitsemään Nato-maata ylsi puolustusmenoissaan tähän tavoitteeseen. Vuonna 2012 neljä jäsenmaata (Iso-Britannia, Kreikka, Viro ja Yhdysvallat) täytti tavoitteen, kun enemmistö jäsenmaista käytti puolustukseen alle 1,5 % BKT:sta. Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena lähes kaikki Nato-maat ovat leikanneet puolustusmenojaan ja useille Nato-maille kahden prosentin BKT-osuuden tavoitteleminen olisi täysin epärealistista. Ukrainan kriisin myötä ns. 2%:n tavoitteen merkitystä korostetaan Natossa ja yhä useammat maat ovat ilmoittaneet sitoumuksestaan täyttää se asteittain
Nato-jäsenyys ei olisi keino säästää puolustusbudjetissa, mutta suurta lisärahaakaan se ei edellyttäisi. Arvioiden mukaan jäsenyys toisi vuodessa 40 miljoonan euron lisäkulut.
Nato ei aseta puolustusmenoja koskevia vaatimuksia tai ehtoja nykyisille eikä tuleville jäsenilleen. Puolustusmenojen tason määrittäminen on aina kansallinen päätös. Kahden prosentin BKT-osuutta pidetään viitteellisenä tavoitetasona, johon Nato toivoisi jäsenmaidensa mahdollisuuksien mukaan pyrkivän. 2000-luvulla neljästä seitsemään Nato-maata ylsi puolustusmenoissaan tähän tavoitteeseen. Vuonna 2012 neljä jäsenmaata (Iso-Britannia, Kreikka, Viro ja Yhdysvallat) täytti tavoitteen, kun enemmistö jäsenmaista käytti puolustukseen alle 1,5 % BKT:sta. Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena lähes kaikki Nato-maat ovat leikanneet puolustusmenojaan ja useille Nato-maille kahden prosentin BKT-osuuden tavoitteleminen olisi täysin epärealistista. Ukrainan kriisin myötä ns. 2%:n tavoitteen merkitystä korostetaan Natossa ja yhä useammat maat ovat ilmoittaneet sitoumuksestaan täyttää se asteittain
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taloudellista hyötyä löyti natojäsennydestäkin.
Jäsenyyskustannusten vastapainoksi olisi hyödyllistä saada lisätietoa siitä, voisimmeko Naton jäsenenä saada ”liittolaisalennusta” puolustusmateriaalihankinnoista tai miten jäsenyys vaikuttaisi Suomen kiinnostavuuteen kansainvälisten sijoittajien silmissä. Yleensä sijoittajat katsovat investointiensa olevan paremmassa turvassa Nato-maassa kuin Naton ulkopuolisessa maassa.
yleensä? ai jaa, siksikö investoijat sijoittavat esim Kiinaan?
Yleensä idiootteja riittää.
Ilmeisesti voisi. Esim. Puola sai ostamansa Leopard2:ta huomattavasti halvemmalla kuin Suomi ne ensimmäiset 100 kpl. Tottakai on myös Saksan etu, että sen edessä on sotilaallisesti vahva Puola!
Puola on saanut jus se mistä oli huutava pula. Sukkelusveneet ei Saksa myi Puolalle mutta ne nyt yhdessä partioi Puolan rannikoa.
Olisi Suomi jo Natossa, olisi mukana US merivoiman projektissä mukana. Ja taas, Suomessa on jonkun verran osamista tehdä komponentia, jotka kelpa jopa jenkille ja saksalle.