Universumin ikuisuus ja rajattomuus

Voidaan siis mielestäsi väittää loogisesti ristiriidattomasti, että maailmankaikkeus olisi alkanut joskus ja loppuu joskus. Kuitenkaan se ei voi alkaa eikä loppua, se vain on. Sen negaatio on siis looginen ristiriita. Kaikilla universumin osilla on alku ja loppu, mutta koko kokonaisuudella ei ole. Voidaan sanoa että sillä ei ole aikaa ollenkaan tai että se on ikuinen. Emme voi tietää, millaista sen aika on, mutta paras sana on ikuinen. Oli universumin aika millainen tahansa, alkua ja loppua ei universumilla ole.

Sitä emme kuitenkaan tiedä, onko tämä "näkyvä universumi", "tunnettu universumi", havaitsemamme galaksiavaruus, jo koko universumi vai vaan osa siitä, paikallinen universumi, osauniversumi tms. Jos alkupamaus on tosi niin se sitten nimenomaan todistaa, että tämä universumimme on vain osauniversumi.

En nyt kategorisesti väitä näitä ainoaksi totuudeksi, mutta tällainen ajattelutapa on hedelmällisempi kuin alkupamaukseen ja "muihin universumeihen" dogmaattisesti tuijottaminen.

Ainakin se osa maailmankaikkeutta, josta voimme tehdä havaintoja, on syntynyt alkuräjähdyksessä 13,82 miljardia vuotta sitten. Se on tieteellisesti niin vahvasti toteennäytetty, että se on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella.
En tiedä mitä sinä tarkoitat aluttomalla maailmankaikkeudella, mutta näkyvä maailmankaikkeus, josta voimme tehdä havaintoja, ei sellainen ole.

Olli.S kirjoitti:

Voidaan siis mielestäsi väittää loogisesti ristiriidattomasti, että maailmankaikkeus olisi alkanut joskus ja loppuu joskus. Kuitenkaan se ei voi alkaa eikä loppua, se vain on. Sen negaatio on siis looginen ristiriita. Kaikilla universumin osilla on alku ja loppu, mutta koko kokonaisuudella ei ole. Voidaan sanoa että sillä ei ole aikaa ollenkaan tai että se on ikuinen. Emme voi tietää, millaista sen aika on, mutta paras sana on ikuinen. Oli universumin aika millainen tahansa, alkua ja loppua ei universumilla ole.

Sitä emme kuitenkaan tiedä, onko tämä "näkyvä universumi", "tunnettu universumi", havaitsemamme galaksiavaruus, jo koko universumi vai vaan osa siitä, paikallinen universumi, osauniversumi tms. Jos alkupamaus on tosi niin se sitten nimenomaan todistaa, että tämä universumimme on vain osauniversumi.

En nyt kategorisesti väitä näitä ainoaksi totuudeksi, mutta tällainen ajattelutapa on hedelmällisempi kuin alkupamaukseen ja "muihin universumeihen" dogmaattisesti tuijottaminen.

Lue lisää

Looginen totuushan tarkoittaa siis sitä, että sen negaatio on looginen ristiriita. Se EI tarkoita sitä, että joku ei pysty mielessään muuta kuvittelemaan. Jos joku väittää jotakin loogiseksi totuudeksi, on hän tervetullut todistamaan väitteensä johtamalla lauseen negaatiosta ristiriita. Se, että hän ei saa minkäänlaista intuitiota jostakin muusta, ei ole mikään todistus.

Olli.S kirjoitti:

Voidaan siis mielestäsi väittää loogisesti ristiriidattomasti, että maailmankaikkeus olisi alkanut joskus ja loppuu joskus. Kuitenkaan se ei voi alkaa eikä loppua, se vain on. Sen negaatio on siis looginen ristiriita. Kaikilla universumin osilla on alku ja loppu, mutta koko kokonaisuudella ei ole. Voidaan sanoa että sillä ei ole aikaa ollenkaan tai että se on ikuinen. Emme voi tietää, millaista sen aika on, mutta paras sana on ikuinen. Oli universumin aika millainen tahansa, alkua ja loppua ei universumilla ole.

Sitä emme kuitenkaan tiedä, onko tämä "näkyvä universumi", "tunnettu universumi", havaitsemamme galaksiavaruus, jo koko universumi vai vaan osa siitä, paikallinen universumi, osauniversumi tms. Jos alkupamaus on tosi niin se sitten nimenomaan todistaa, että tämä universumimme on vain osauniversumi.

En nyt kategorisesti väitä näitä ainoaksi totuudeksi, mutta tällainen ajattelutapa on hedelmällisempi kuin alkupamaukseen ja "muihin universumeihen" dogmaattisesti tuijottaminen.

Lue lisää

"Voidaan siis mielestäsi väittää loogisesti ristiriidattomasti, että maailmankaikkeus olisi alkanut joskus ja loppuu joskus."

Ilkka Niiniluoto kirjoitti kirjassaan "Totuuden rakastaminen", että filosofinen teoria voi olla filosofisessa kontekstissa täysin korrekti ilman, että sillä olisi mitään tetä reaalitodellisuuden kanssa.
BB-teorian perusteet on vahvistettu pitkään jatkuneilla empiirisillä mittauksilla. Ne ovat vahvistaneet kyseisen teorian niin tarkasti, että alan asiantuntijan Lawrence Kraussin mielestä sen falsifioiminen on käytännössä mahdotonta.

Ei tiedettä tehdä erakonkammiossa miettien syntyjä syviä.

BB-on-faktaa kirjoitti:

Ainakin se osa maailmankaikkeutta, josta voimme tehdä havaintoja, on syntynyt alkuräjähdyksessä 13,82 miljardia vuotta sitten. Se on tieteellisesti niin vahvasti toteennäytetty, että se on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella.
En tiedä mitä sinä tarkoitat aluttomalla maailmankaikkeudella, mutta näkyvä maailmankaikkeus, josta voimme tehdä havaintoja, ei sellainen ole.

Lue lisää

Big Bang on jopa isompaa huuhaata kuin evoluutioteoria.

Trexnonar kirjoitti:

Big Bang on jopa isompaa huuhaata kuin evoluutioteoria.

Perusteluna tälle on...?

BB-on-faktaa kirjoitti:

Ainakin se osa maailmankaikkeutta, josta voimme tehdä havaintoja, on syntynyt alkuräjähdyksessä 13,82 miljardia vuotta sitten. Se on tieteellisesti niin vahvasti toteennäytetty, että se on jo järjellisen epäilyn ulkopuolella.
En tiedä mitä sinä tarkoitat aluttomalla maailmankaikkeudella, mutta näkyvä maailmankaikkeus, josta voimme tehdä havaintoja, ei sellainen ole.

Lue lisää

Ei ole mitään toteennäytetty, se on vaan yksi teoria, jolle on jo vaihtoehtoja esitetty, mutta ne eivät ole saaneet vastakaikua tieteellisessä yhteisössä.

Tuo on hieno huomio, että "ainakin se osa maailmankaikkeutta..." Jos BB on totta, niin se ei todellakaan voi koskea koko maailmankaikkeutta, siitä tässä mielipide-eroissa juuri täsmälleen on kysymys.

usfdh kirjoitti:

Looginen totuushan tarkoittaa siis sitä, että sen negaatio on looginen ristiriita. Se EI tarkoita sitä, että joku ei pysty mielessään muuta kuvittelemaan. Jos joku väittää jotakin loogiseksi totuudeksi, on hän tervetullut todistamaan väitteensä johtamalla lauseen negaatiosta ristiriita. Se, että hän ei saa minkäänlaista intuitiota jostakin muusta, ei ole mikään todistus.

Lue lisää

Tämä riippuu vähän logiikan määritelmästä. Muodollinen logiikka ei sano todellisuudesta mitään, ja väitetään ettei logiikasta voida johtaa mitään todellisuuteen.

Mutta loogisesti toisessa mielessä kuitenkin logiikasta seuraa esim. että "on jokin joka ajattelee", "kaikkeus on olemassa", "kaikkeus on ikuinen, tai sillä ei ole aikaa ollenkaan, sillä on vain ikuinen nykyhetki, ja se on rajaton (siis ei laajene myöskään eikä supistu, koska kaikki kuuluu jo siihen, ulkopuolta ei ole, näillä sanoilla ei ole mitään merkitystä sillä tasolla)". Nämä ovat loogisia totuuksia siinä mielessä että toisin ajatteleminen on täysin absurdia ja mahdotonta.

Trexnonar kirjoitti:

Big Bang on jopa isompaa huuhaata kuin evoluutioteoria.

Ei ne kumpikaan huuhaata ole, mutta totuuden saamme tietää vasta sitten, kun on käyty muillakin planeetoilla ja galakseilla. Tästä ajatuskokeesta näemme konkreettisesti kuinka alkeellisia teorioita ne vielä ovat lopulliseen totuuteen verrattuna.

logiikka kirjoitti:

Perusteluna tälle on...?

No esimerkiksi se että Big Bang teorialle ei ole mitään todisteita.

Olli.S kirjoitti:

Tämä riippuu vähän logiikan määritelmästä. Muodollinen logiikka ei sano todellisuudesta mitään, ja väitetään ettei logiikasta voida johtaa mitään todellisuuteen.

Mutta loogisesti toisessa mielessä kuitenkin logiikasta seuraa esim. että "on jokin joka ajattelee", "kaikkeus on olemassa", "kaikkeus on ikuinen, tai sillä ei ole aikaa ollenkaan, sillä on vain ikuinen nykyhetki, ja se on rajaton (siis ei laajene myöskään eikä supistu, koska kaikki kuuluu jo siihen, ulkopuolta ei ole, näillä sanoilla ei ole mitään merkitystä sillä tasolla)". Nämä ovat loogisia totuuksia siinä mielessä että toisin ajatteleminen on täysin absurdia ja mahdotonta.

Lue lisää

Looginen totuus LOGIIKASSA on aina sellainen, että loogisen totuuden negaatio johtaa ristiriitaan. Loogisen totuuden negaatiolle ei ole olemassa ristiriidatonta mallia. Asia ratkaistaan formaalisella symbolisella (merkkien) tasolla, ei missään intuitioiden tasolla. Sitä, onko jokin looginen totuus, ei todellakaan ratkaista kenenkään henkilökohtaisen mielipiteen tai käsityskyvyn perusteella.

Jos siis joku väittää jotakin asiaa loogiseksi totuudeksi, on hän velvollinen todistamaan väitteensä. Olet ihan miellyttävä kaveri, mutta todellakaan kysymys loogisesta totuudesta ei ole intuitioasia. Teet tosiasiavirheen sanomalla jotakin sellaista asiaa LOOGISEKSI TOTUUDEKSI, joka kuitenkin on vain sinun oma henkilökohtaisesti ylittämätön intuitiosi ja mielipiteesi. Joku toinen voi olla ajan saatossa ja toisenlaisia havaintoja koskevan tiedonsaantinsa myötä muodostanut toisenlaisen mielipiteen, mutta ei silti väitä sitä loogiseksi totuudeksi.

Havainnollistetaanpa asiaa lisäksi vielä tuon esimerkkilauseesi "on jokin, joka ajattelee" kautta. Tuo pohjautuu täysin empiiriselle havainnolle omasta ajattelustamme; sitä ei ole johdettu apriorisesti empirian ulkopuolelta. Se siis ei ole looginen totuus, vaikka lauseen lopullisen muodon johtamiseen onkin käytetty logiikkaa. Taustalla on kuitenkin empiria.

usfdh kirjoitti:

Looginen totuus LOGIIKASSA on aina sellainen, että loogisen totuuden negaatio johtaa ristiriitaan. Loogisen totuuden negaatiolle ei ole olemassa ristiriidatonta mallia. Asia ratkaistaan formaalisella symbolisella (merkkien) tasolla, ei missään intuitioiden tasolla. Sitä, onko jokin looginen totuus, ei todellakaan ratkaista kenenkään henkilökohtaisen mielipiteen tai käsityskyvyn perusteella.

Jos siis joku väittää jotakin asiaa loogiseksi totuudeksi, on hän velvollinen todistamaan väitteensä. Olet ihan miellyttävä kaveri, mutta todellakaan kysymys loogisesta totuudesta ei ole intuitioasia. Teet tosiasiavirheen sanomalla jotakin sellaista asiaa LOOGISEKSI TOTUUDEKSI, joka kuitenkin on vain sinun oma henkilökohtaisesti ylittämätön intuitiosi ja mielipiteesi. Joku toinen voi olla ajan saatossa ja toisenlaisia havaintoja koskevan tiedonsaantinsa myötä muodostanut toisenlaisen mielipiteen, mutta ei silti väitä sitä loogiseksi totuudeksi.

Havainnollistetaanpa asiaa lisäksi vielä tuon esimerkkilauseesi "on jokin, joka ajattelee" kautta. Tuo pohjautuu täysin empiiriselle havainnolle omasta ajattelustamme; sitä ei ole johdettu apriorisesti empirian ulkopuolelta. Se siis ei ole looginen totuus, vaikka lauseen lopullisen muodon johtamiseen onkin käytetty logiikkaa. Taustalla on kuitenkin empiria.

Lue lisää

Lisätään vielä:

Jos jollain ylipäätään voi koherentisti olla asiasta jokin mielipide, joka on vastakkainen kuin jokin toinen koherentti mielipide, niin kumpikaan näistä mielipiteistä ei ole looginen totuus.

Jos sinulla on mielipide tai näkemys A, niin et voi noin vain ansiottomasti asettaa omaa mielipidettäsi jumalalliseksi tai loogiseksi totuudeksi. Tässäpä sinulle keino yrittää todistaa mielipiteesi tai näkemyksesi loogiseksi totuudeksi:

Koska loogisen totuuden negaatio on looginen epätotuus eli loogisen totuuden negaatiosta voidaan johtaa ristiriita, niin jos A on looginen totuus, niin näkemyksestä ei-A voidaan johtaa A. Jos siis voit johtaa lauseesta "avaruus ei ole ikuinen" pitävällä tavalla lauseen "avaruus on ikuinen", niin olet todistanut väitteesi.

Puhut asiasta: muodollisen, formaalisen logiikan totuus. On kuitenkin esimerkiksi dialektista logiikkaa ja logiikkaa muodollista logiikkaa laajemmin. Kysymys tässä on kai varmuudesta, varmasta tiedosta, varmoista totuuksista. Tällaisia ovat juuri mainitsemani. Descartesin cogito, joka on analysoitu varmaksi vain siltä osin, että "on jotakin, joka ajattelee", on kaikkien mielestä varmaa tietoa - paitsi aivan äärimmäisten skeptikkojen mielestä - vaikkei se ole muodollisen logiikan totuus. Koska se on varmaa, sitä voidaan sanoa loogiseksi totuudeksi.

Onhan niin, että tämä menee yli filosofian opetuksen yliopistossa, mutta emmehän muutenkaan saisi jäädä vallitsevaan tietoon, vaan meidän pitää kehittää sitä.

Olli.S kirjoitti:

Puhut asiasta: muodollisen, formaalisen logiikan totuus. On kuitenkin esimerkiksi dialektista logiikkaa ja logiikkaa muodollista logiikkaa laajemmin. Kysymys tässä on kai varmuudesta, varmasta tiedosta, varmoista totuuksista. Tällaisia ovat juuri mainitsemani. Descartesin cogito, joka on analysoitu varmaksi vain siltä osin, että "on jotakin, joka ajattelee", on kaikkien mielestä varmaa tietoa - paitsi aivan äärimmäisten skeptikkojen mielestä - vaikkei se ole muodollisen logiikan totuus. Koska se on varmaa, sitä voidaan sanoa loogiseksi totuudeksi.

Onhan niin, että tämä menee yli filosofian opetuksen yliopistossa, mutta emmehän muutenkaan saisi jäädä vallitsevaan tietoon, vaan meidän pitää kehittää sitä.

Lue lisää

"Koska se on varmaa, sitä voidaan sanoa loogiseksi totuudeksi."

Ei tuo ole loogisen totuuden määritelmä. Cogito ergo sum pohjautuu havaintoon. Loogiset totuudet eivät tuekseen vaadi mitään havaintoja.

Olen aivan varma, että olen olemassa. Silti olemassaoloni ei ole looginen totuus.

Se, että äärimmäinen skeptikko voi väittää koherentisti jotakin lausetta vastaan, kertoo, että kyseessä ei ole looginen totuus. Skeptikon ei tarvitse olla väitteessään oikeassa - riittää, että hän on koherentti.

Olli.S kirjoitti:

Puhut asiasta: muodollisen, formaalisen logiikan totuus. On kuitenkin esimerkiksi dialektista logiikkaa ja logiikkaa muodollista logiikkaa laajemmin. Kysymys tässä on kai varmuudesta, varmasta tiedosta, varmoista totuuksista. Tällaisia ovat juuri mainitsemani. Descartesin cogito, joka on analysoitu varmaksi vain siltä osin, että "on jotakin, joka ajattelee", on kaikkien mielestä varmaa tietoa - paitsi aivan äärimmäisten skeptikkojen mielestä - vaikkei se ole muodollisen logiikan totuus. Koska se on varmaa, sitä voidaan sanoa loogiseksi totuudeksi.

Onhan niin, että tämä menee yli filosofian opetuksen yliopistossa, mutta emmehän muutenkaan saisi jäädä vallitsevaan tietoon, vaan meidän pitää kehittää sitä.

Lue lisää

"Descartesin cogito, joka on analysoitu varmaksi vain siltä osin, että "on jotakin, joka ajattelee", on kaikkien mielestä varmaa tietoa - paitsi aivan äärimmäisten skeptikkojen mielestä -"

Tuo cogito väite on siinä mielessä ongelmallinen varma totuus että vain minä voin sanoa sen itsestäni itselleni mutta siitä ei seuraa että minun olemassaoloni olisi varmaa kenenkään muun mielestä. Eli minulle Olli S:n cogito ei ole minkäänlainen totuus eikä itsestäänselvyys eikä minun cogitoni vastaavasti Olli S:lle.

Periaatteessa solipsismi on minimioletus ja totuus kullekin henkilökohtaisesti mutta ei pelkästään sen pohjalta ole paljonkaan eväitä minkään yleispätevän tieteen tai edes filosofian rakentamiseen.

Kaikki tiede perustuu kausaliteettiin ja oletettuihin mekanismeihin. Sellaisessa mallissa on hyvin vaikea sanoa että maailmankaikkeudessa on jokin alku - tiedekään ei ole kovin koherentti vaan olettaa alkusyyksi jonkinlaisen kvanttifluktuaation josta voi kysyä että mistä se fluktuaatio ilmestyi. Ensimmäinen kausaliteetti jää aina tiedon ulkopuolelle vaikka erilaisia sisäisesti koherentteja malleja voi esittää.

Systeemin eli maailmankaikkeuden sisällä oleva havainnoitsija ei pysty mitenkään löytämään sen systeemin alkua. Analogisesti jos pelaat jotain monimutkaista simulaatiota tai peliä (kuten Simms tai World Warcraft) niin pelaajan on mahdotonta löytää sen pelimaailman sisältä sitä pelin alkusyytä koska se pelin alkusyy on sen pelin ulkopuolella. Maalmankaikkeuden alkusyyn täytyy olla maailmankaikkeuden ulkopuolella jos sitä alkua edes on.

Minun henkilökohtaisen olemassaoloni alku ei ole minun omassa kokemusmaailmassani mitenkään mahdollista todentaa. Maailmankaikkeuden alku on samalla tavalla mystinen eli maailmankaikkeuden sisällä elävän havaitsijan ulottumattomissa - määrittelemätön ja tiedon ulkopuolella.

usdfh kirjoitti:

"Koska se on varmaa, sitä voidaan sanoa loogiseksi totuudeksi."

Ei tuo ole loogisen totuuden määritelmä. Cogito ergo sum pohjautuu havaintoon. Loogiset totuudet eivät tuekseen vaadi mitään havaintoja.

Olen aivan varma, että olen olemassa. Silti olemassaoloni ei ole looginen totuus.

Se, että äärimmäinen skeptikko voi väittää koherentisti jotakin lausetta vastaan, kertoo, että kyseessä ei ole looginen totuus. Skeptikon ei tarvitse olla väitteessään oikeassa - riittää, että hän on koherentti.

Lue lisää

Täytynee siis erottaa looginen totuus ja varma tieto. Kuitenkin puhut muodollisen logiikan totuudesta ja loogisesta totuudesta kyllä voidaan puhua muullakin tavoin. Kyse on sanojen määritelmistä ja siitä nyt tuskin kannattaa kiistellä. Pitää vaan sopia missä merkityksessä sanoja käyttää.

Maailmankaikkeuden ikuisuudelle ja rajattomuudelle ei kuitenkaan ole empiiristä todistusta. Kuitenkin ne ovat totta. Ne siis tiedetään ajattelun perusteella. Siinäkin mielessä ne ovat loogisia totuuksia.

ääriskepo kirjoitti:

"Descartesin cogito, joka on analysoitu varmaksi vain siltä osin, että "on jotakin, joka ajattelee", on kaikkien mielestä varmaa tietoa - paitsi aivan äärimmäisten skeptikkojen mielestä -"

Tuo cogito väite on siinä mielessä ongelmallinen varma totuus että vain minä voin sanoa sen itsestäni itselleni mutta siitä ei seuraa että minun olemassaoloni olisi varmaa kenenkään muun mielestä. Eli minulle Olli S:n cogito ei ole minkäänlainen totuus eikä itsestäänselvyys eikä minun cogitoni vastaavasti Olli S:lle.

Periaatteessa solipsismi on minimioletus ja totuus kullekin henkilökohtaisesti mutta ei pelkästään sen pohjalta ole paljonkaan eväitä minkään yleispätevän tieteen tai edes filosofian rakentamiseen.

Kaikki tiede perustuu kausaliteettiin ja oletettuihin mekanismeihin. Sellaisessa mallissa on hyvin vaikea sanoa että maailmankaikkeudessa on jokin alku - tiedekään ei ole kovin koherentti vaan olettaa alkusyyksi jonkinlaisen kvanttifluktuaation josta voi kysyä että mistä se fluktuaatio ilmestyi. Ensimmäinen kausaliteetti jää aina tiedon ulkopuolelle vaikka erilaisia sisäisesti koherentteja malleja voi esittää.

Systeemin eli maailmankaikkeuden sisällä oleva havainnoitsija ei pysty mitenkään löytämään sen systeemin alkua. Analogisesti jos pelaat jotain monimutkaista simulaatiota tai peliä (kuten Simms tai World Warcraft) niin pelaajan on mahdotonta löytää sen pelimaailman sisältä sitä pelin alkusyytä koska se pelin alkusyy on sen pelin ulkopuolella. Maalmankaikkeuden alkusyyn täytyy olla maailmankaikkeuden ulkopuolella jos sitä alkua edes on.

Minun henkilökohtaisen olemassaoloni alku ei ole minun omassa kokemusmaailmassani mitenkään mahdollista todentaa. Maailmankaikkeuden alku on samalla tavalla mystinen eli maailmankaikkeuden sisällä elävän havaitsijan ulottumattomissa - määrittelemätön ja tiedon ulkopuolella.

Lue lisää

Cogiton epäileminen on juuri turhanaikaista äärimmäistä skeptisismiä. Sehän on totta minusta ja kaikista ihmisistä samalla tavoin. Samoin voidaan lisätä "tunnen siis olen" "aistin siis olen" "toimin siis olen" jne eli koko ihminen voidaan rakentaa ja muut ihmiset voidaan rakentaa ja ulkomaailman olemassaolo todentuu sitäkin kautta, sen lisäksi, että on jokin entiteetti joka ajattelee ja tämä ajattelu tapahtuu jossakin kontekstissa, ympäristössä.

Systeemin sisältä ei voi päätellä systeemin kokonaisuutta ja alkua. Tämä on totta, mutta kun koko kokonaisuudella ei ole ulkopuolta niin päättely on pakosta tehtävä sisältäpäin.

Olli.S kirjoitti:

Täytynee siis erottaa looginen totuus ja varma tieto. Kuitenkin puhut muodollisen logiikan totuudesta ja loogisesta totuudesta kyllä voidaan puhua muullakin tavoin. Kyse on sanojen määritelmistä ja siitä nyt tuskin kannattaa kiistellä. Pitää vaan sopia missä merkityksessä sanoja käyttää.

Maailmankaikkeuden ikuisuudelle ja rajattomuudelle ei kuitenkaan ole empiiristä todistusta. Kuitenkin ne ovat totta. Ne siis tiedetään ajattelun perusteella. Siinäkin mielessä ne ovat loogisia totuuksia.

Lue lisää

Looginen totuus on logiikan termi, ja olen käyttänyt sitä nimenomaan LOGIIKAN terminä. Joku voi sanoa loogista totuutta samaksi kuin ihavvarma päätelty tieto ("kyllä ihavvarmasti se eukko kävi vieraissa kun ei sitä näkynyt viikkoon ja oli niin salamyhkäinen"); sellaisesta ihavvarmasta tiedosta en kuitenkaan puhu; sellainen ihavvarmatieto ei ole looginen totuus siten kuin termi LOGIIKASSA käsitetään.

"Maailmankaikkeuden ikuisuudelle ja rajattomuudelle ei kuitenkaan ole empiiristä todistusta. Kuitenkin ne ovat totta. Ne siis tiedetään ajattelun perusteella."

Tietää kuka tietää, tai luulee kuka luulee. Ajattelu- ja käsityskyvyn rajallisuus ei suorastaan ole argumentti jonkin asian totuuden puolesta, vaikka se historiassa on tuottanytkin eniten kolinaa.

usdfh kirjoitti:

Looginen totuus on logiikan termi, ja olen käyttänyt sitä nimenomaan LOGIIKAN terminä. Joku voi sanoa loogista totuutta samaksi kuin ihavvarma päätelty tieto ("kyllä ihavvarmasti se eukko kävi vieraissa kun ei sitä näkynyt viikkoon ja oli niin salamyhkäinen"); sellaisesta ihavvarmasta tiedosta en kuitenkaan puhu; sellainen ihavvarmatieto ei ole looginen totuus siten kuin termi LOGIIKASSA käsitetään.

"Maailmankaikkeuden ikuisuudelle ja rajattomuudelle ei kuitenkaan ole empiiristä todistusta. Kuitenkin ne ovat totta. Ne siis tiedetään ajattelun perusteella."

Tietää kuka tietää, tai luulee kuka luulee. Ajattelu- ja käsityskyvyn rajallisuus ei suorastaan ole argumentti jonkin asian totuuden puolesta, vaikka se historiassa on tuottanytkin eniten kolinaa.

Lue lisää

Yrität pakottaa "loogisen totuuden" sanan käytön vain muodollisen logiikan määritelmän mukaiseksi. Tai käytät sitä siinä merkityksessä. OK! Ei kiistellä sanojen merkityksistä, niiden käytöstä. Sovitaan merkitykset.

Emme tiedä kaikkeuden aika- ja koko asioita. Tämä on totta. Ajattelun perusteella ei kaikkeudella kuitenkaan voi olla alkua eikä loppua eikä rajaa. Muulla tavalla ajatteleminen on mahdotonta ja absurdia. Minkä tasoinen tieto ja varmuus tässä on kysymyksessä, jää edelleen epäselväksi, niinkuin olet aihellisesti todennut.

Niinkauan kunnes esitetään järkeenkäypä vastaväite tai parempi tapa ajatella, olen kuitenkin oikeutettu sanomaan, että on varma tieto ja looginen totuus, että kaikkeus on ikuinen ja rajaton. Muuta vastaväitettä väitteittesi lisäksi ei ole esitetty kuin että BB-teoria empiirisesti osoittaa universumilla olevan alku ja nähtävästi loppukin. Tämä on kuitenkin vain yksi empiirinen teoria, ja koskee vain tunnettua universumia, ei kaikkeutta. Ja itse asiassa esittämäni looginen totuus kumoaa sen, siis ainakin koko kaikkeuden kosmologiana. www.santavuori.com

Olli.S kirjoitti:

Yrität pakottaa "loogisen totuuden" sanan käytön vain muodollisen logiikan määritelmän mukaiseksi. Tai käytät sitä siinä merkityksessä. OK! Ei kiistellä sanojen merkityksistä, niiden käytöstä. Sovitaan merkitykset.

Emme tiedä kaikkeuden aika- ja koko asioita. Tämä on totta. Ajattelun perusteella ei kaikkeudella kuitenkaan voi olla alkua eikä loppua eikä rajaa. Muulla tavalla ajatteleminen on mahdotonta ja absurdia. Minkä tasoinen tieto ja varmuus tässä on kysymyksessä, jää edelleen epäselväksi, niinkuin olet aihellisesti todennut.

Niinkauan kunnes esitetään järkeenkäypä vastaväite tai parempi tapa ajatella, olen kuitenkin oikeutettu sanomaan, että on varma tieto ja looginen totuus, että kaikkeus on ikuinen ja rajaton. Muuta vastaväitettä väitteittesi lisäksi ei ole esitetty kuin että BB-teoria empiirisesti osoittaa universumilla olevan alku ja nähtävästi loppukin. Tämä on kuitenkin vain yksi empiirinen teoria, ja koskee vain tunnettua universumia, ei kaikkeutta. Ja itse asiassa esittämäni looginen totuus kumoaa sen, siis ainakin koko kaikkeuden kosmologiana. www.santavuori.com

Lue lisää

Kun sinulla on "varma tieto", kuten sanot, niin tulet elämään loppuelämäsi sen varman tietosi kanssa. Sitä varmaa tietoa ei voi mikään enää milloinkaan muuttaa, joten kanssasi on turha keskustella. Jokainen keskusteluyritys kilpistyy varman tiedon julistajan julistuksen muuriin.

Paitsi varman tiedon julistusta, on nähtävissä myös tieteen termien kierrätystä aivan toisenlaisiin tarkoituksiin. Kyseessä on eräs pseudotieteilyn muoto. Otetaan jokin tietyn tieteenalan termi (tässä tapauksessa logiikan) termi käyttöön, ja aletaan käyttää sitä tavalla, joka poikkeaa termin totutusta merkityksestä. Mutta sitten kuitenkin liitetään uudelleenmääriteltyyn termiin kaikki alkuperäismääritelmästä seuraavat hyveet kuten absoluuttinen varmuus, joita uudelleenmääriteltyyn "loogiseen totuuteen" ei välttämättä enää liity, loogisen totuuden vaatimusten löysäämisen takia.

Tämä vanhan termin hyveiden ansioton liittäminen uuden termin ominaisuuksiksi näyttää tapahtuvan täysin vahingossa, asiaa tiedostamatta.

Uudelleenmäärittelyn jälkeen sitten aletaan käyttää sitä termiä harhaanjohtavalla tavalla oman julistuksen pönkittämiseksi apsoluuttisen varmana totuutena, kun ei siitä julistuksen sisällöstä muulla keinoin kuin harhaanjohtamalla apsoluuttisen varmaa totuutta saa. Tosiaan, uskomuksesi ei ole apsoluuttisen varma totuus, vaikka kuinka haluaisit sen niin olevan.

Ihmisen-dogmaattisuus kirjoitti:

Kun sinulla on "varma tieto", kuten sanot, niin tulet elämään loppuelämäsi sen varman tietosi kanssa. Sitä varmaa tietoa ei voi mikään enää milloinkaan muuttaa, joten kanssasi on turha keskustella. Jokainen keskusteluyritys kilpistyy varman tiedon julistajan julistuksen muuriin.

Paitsi varman tiedon julistusta, on nähtävissä myös tieteen termien kierrätystä aivan toisenlaisiin tarkoituksiin. Kyseessä on eräs pseudotieteilyn muoto. Otetaan jokin tietyn tieteenalan termi (tässä tapauksessa logiikan) termi käyttöön, ja aletaan käyttää sitä tavalla, joka poikkeaa termin totutusta merkityksestä. Mutta sitten kuitenkin liitetään uudelleenmääriteltyyn termiin kaikki alkuperäismääritelmästä seuraavat hyveet kuten absoluuttinen varmuus, joita uudelleenmääriteltyyn "loogiseen totuuteen" ei välttämättä enää liity, loogisen totuuden vaatimusten löysäämisen takia.

Tämä vanhan termin hyveiden ansioton liittäminen uuden termin ominaisuuksiksi näyttää tapahtuvan täysin vahingossa, asiaa tiedostamatta.

Uudelleenmäärittelyn jälkeen sitten aletaan käyttää sitä termiä harhaanjohtavalla tavalla oman julistuksen pönkittämiseksi apsoluuttisen varmana totuutena, kun ei siitä julistuksen sisällöstä muulla keinoin kuin harhaanjohtamalla apsoluuttisen varmaa totuutta saa. Tosiaan, uskomuksesi ei ole apsoluuttisen varma totuus, vaikka kuinka haluaisit sen niin olevan.

Lue lisää

No, yksinkertaisesti minkälainen muunlainen universumi, kaikkeus-mielessä sitten voisi olla kuin ikuinen ja rajaton? ottaen vielä huomioon että nämä käsitteet ovat sisällöltään hieman epäselviä, mutta alkua ja loppua ei ole eikä ulkopuolta.

Olli.S kirjoitti:

No, yksinkertaisesti minkälainen muunlainen universumi, kaikkeus-mielessä sitten voisi olla kuin ikuinen ja rajaton? ottaen vielä huomioon että nämä käsitteet ovat sisällöltään hieman epäselviä, mutta alkua ja loppua ei ole eikä ulkopuolta.

Lue lisää

Asia selviää itsestäänselvästi ottamalla tuosta konjunktiosta negaatio.

Ihmisen-dogmaattisuus kirjoitti:

Asia selviää itsestäänselvästi ottamalla tuosta konjunktiosta negaatio.

Siis kaikkeudella on alku ja loppu ja raja. Silloin voidaan aina kysyä, että mitä oli ennen alkua ja mitä on rajan takana, jolloin tällainen universumi osoittautuu mahdottomaksi.

Olli.S kirjoitti:

Siis kaikkeudella on alku ja loppu ja raja. Silloin voidaan aina kysyä, että mitä oli ennen alkua ja mitä on rajan takana, jolloin tällainen universumi osoittautuu mahdottomaksi.

Lue lisää

Se, että me emme tiedä mitä ennen universumin alkua oli, ei tee alun olemassaolosta mitenkään mahdotonta. Jos näin olisi, väittäisin kyllä ikuisen universumin olevan myös mahdoton - ei sekään kunnolla mietittynä ihmisjärkeen sovi, että jokin olisi vain aina ollut olemassa, ikuisesti, niin että minä tahansa menneisyyden hetkenä takanapäin olisi jo ollut ikuisuus. Universumin lopussahan ei ole mitään mahdotonta. Se, että jossain vaiheessa ei vain ole mitään, ei ole mitenkään järjetöntä tai mahdotonta.

Olli.S kirjoitti:

Siis kaikkeudella on alku ja loppu ja raja. Silloin voidaan aina kysyä, että mitä oli ennen alkua ja mitä on rajan takana, jolloin tällainen universumi osoittautuu mahdottomaksi.

Lue lisää

Johtopäätös ei ole tuo. Päättelemäsi ajan ja avaruuden ulkopuolen mahdottomuus pohjautuu ajatukselle, että ajan ja avaruuden ulkopuolella olevat asiat voivat olla vain ajassa ja avaruudessa. Mutta ei avaruudessa ole seinää, jonka takana jatkuu sama avaruus, eikä ajan loppukohtaa, jonka toisella puolen jatkuu sama aika. Ajan ja avaruuden kaikenkattavuus eivät ole lainkaan itsestäänselviä, vaikka klassisen fysiikan mukaisessa todellisuudessa koemmekin asiat jatkuvasti siten. Kvanttimekaniikassa tunnetaan tapahtumia, jotka eivät enää ole suhteessa toisiinsa siten kuin lineaarisen ajan kaikenkattavuuden sisäistänyt kuvittelee kaiken olevan.

Fyysikot syystä etsivät teoriaa ajan synnystä, ja yksi varteenotettavimpia on yhteydessä kvanttilomittumiseen. Kvanttilomittuminen rikkoo kaikki intuitiomme ajassa ja avaruudesta etenevistä tarinoista, ja kvanttilomittuminen on kokeellisesti osoitettu tosiasia. Havaittuja kvanttikorrelaatioita ei ole mahdollista esiintyä sellaisessa universumissa, jollaiseen pohjautuvilta intuitioilta olet tehnyt väitteesi (eli klassisen fysiikan mukaisilta intuitioilta). Paras selitys kvanttikorrelaatioiden esiintymiselle on, että vaikutus tapahtuu ajan ja avaruuden ulkopuolella, ja tämä ”ulkopuolisuus” ei suinkaan tarkoita jotakin avaruuden seinämää tai ajan loppupistettä, jonka toisella puolella avaruus ja aika jatkuvat samanlaisena kuin sisäpuolella, vaikka vain sellaisen vaihtoehdon näytät käsittävänkin.

Lisäksi mainittakoon, että vaikka ihmiset eivät tavanomaisten arkipäiväisten intuitioidensa mukaisilla ajattelunsa rajoituksilla voikaan ehkä käsittää mitään muuta kuin lineaarisen (tai syklisen) ajan ja kolmiulotteisen avaruuden, niin siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat irtautuneet aivosuotimiensa rajoituksista, todellisuus avautuu aivan toisenlaisena. Monet niistä, jotka ovat kokeneet kuolemanrajakokemuksen, ovat kertoneet tapahtumien sijaitsevan pohjimmiltaan aivan muunlaisissa suhteissa toisiinsa kuin lineaarisessa ajassa. He kertovat kaikkien tapahtumien olevan todellisuudessa samalla kertaa läsnä ja tavoitettavissa, eivät ajallisesti erillään, ja että aika on vain illuusio. Tätä voi olla mahdoton käsittää ”täällä”, mutta ”siellä” se on kokemuksellista todellisuutta, ja tämä materiaaliseksi kutsumamme universumi ”kaikenkattavine” aikoineen ja avaruuksineen osoittautuvat illuusioksi. He kertovat, että asiaa on mahdoton kuvata lineaarisiin intuitioihin pohjautuvin käsittein (jollaisia kaikki käsitteemme ”täällä” ovat), mutta kokemuksena asia on selvä kuin pläkki. Sama asia avaruuden kanssa.

Jos luet englantia, niin tässä on jotakin tutustumisen arvoista. Arkipäiväisellä fyysiseen todellisuuteen tottuneella ja aikaan ja avaruuteen ehdollistuneella ajattelulla näitä ei tietenkään voi ymmärtää, koska asioita ei voi sijoittaa tuttuihin aika-avaruudellisiin suhteisiin, mutta nämä ihmiset tietenkin oman kokemuksensa kautta tietävät, että klassisen fysiikan mukainen kokemisen tapa ole ainoa mahdollinen. Asiat suhtautuvat toisiinsa klassisen fysiikan kehikon mukaisella tavalla vain miniskulaarisen pienessä osassa kaikkea olemassaoloa, tässä meidän klassisen havaintomallin mukaisessa universumissamme. Samanlaista tarinaa ovat kertoneet myös mystikot kautta aikojen.

"Space and time are illusions that hold us to the physical realm; in the spirit realm, all is present simultaneously." (Beverly Brodsky)

"Time did not make any sense. Time did not seem to apply. It seemed irrelevant. It was unattached to anything, the way I was. Time is only relevant when it is relative to the normal orderly sequential aspects of life. So I was there for a moment or for eternity. I cannot say but it felt like a very long time to me." (Grace Bubulka)

"During an NDE, you can't tell if you were in that light for a minute of a day or a hundred years." (Jayne Smith)

"Earthly time has no meaning in the spirit realm. There is no concept of before or after. Everything - past, present, future - exists simultaneously." (Kimberly Clark Sharp)

"From the onset of this rather superconscious state of the darkness of the tunnel, there was something that was totally missing, and that was what we call time. There's no such thing as time in heaven! As I thought of and formulated a desire or a question, it would already have been recognized, acknowledged, and therefore answered. And the dialogue that took place, took place in no time. It didn't require a fifteen-minute duration in time; it simply happened." (Thomas Sawyer)

http://www.near-death.com/science/research/time.html

”Ikuisuus” tarkoittaa näissä kokemuksissa jotakin muuta kuin alku- ja loppupäästään päättymätöntä lineaarista tai syklistä aikaa. Se tarkoittaa ajattomuutta tai ajan poissaoloa, illuusionomaisuutta ja harhaisuutta.

usfdh kirjoitti:

Johtopäätös ei ole tuo. Päättelemäsi ajan ja avaruuden ulkopuolen mahdottomuus pohjautuu ajatukselle, että ajan ja avaruuden ulkopuolella olevat asiat voivat olla vain ajassa ja avaruudessa. Mutta ei avaruudessa ole seinää, jonka takana jatkuu sama avaruus, eikä ajan loppukohtaa, jonka toisella puolen jatkuu sama aika. Ajan ja avaruuden kaikenkattavuus eivät ole lainkaan itsestäänselviä, vaikka klassisen fysiikan mukaisessa todellisuudessa koemmekin asiat jatkuvasti siten. Kvanttimekaniikassa tunnetaan tapahtumia, jotka eivät enää ole suhteessa toisiinsa siten kuin lineaarisen ajan kaikenkattavuuden sisäistänyt kuvittelee kaiken olevan.

Fyysikot syystä etsivät teoriaa ajan synnystä, ja yksi varteenotettavimpia on yhteydessä kvanttilomittumiseen. Kvanttilomittuminen rikkoo kaikki intuitiomme ajassa ja avaruudesta etenevistä tarinoista, ja kvanttilomittuminen on kokeellisesti osoitettu tosiasia. Havaittuja kvanttikorrelaatioita ei ole mahdollista esiintyä sellaisessa universumissa, jollaiseen pohjautuvilta intuitioilta olet tehnyt väitteesi (eli klassisen fysiikan mukaisilta intuitioilta). Paras selitys kvanttikorrelaatioiden esiintymiselle on, että vaikutus tapahtuu ajan ja avaruuden ulkopuolella, ja tämä ”ulkopuolisuus” ei suinkaan tarkoita jotakin avaruuden seinämää tai ajan loppupistettä, jonka toisella puolella avaruus ja aika jatkuvat samanlaisena kuin sisäpuolella, vaikka vain sellaisen vaihtoehdon näytät käsittävänkin.

Lisäksi mainittakoon, että vaikka ihmiset eivät tavanomaisten arkipäiväisten intuitioidensa mukaisilla ajattelunsa rajoituksilla voikaan ehkä käsittää mitään muuta kuin lineaarisen (tai syklisen) ajan ja kolmiulotteisen avaruuden, niin siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat irtautuneet aivosuotimiensa rajoituksista, todellisuus avautuu aivan toisenlaisena. Monet niistä, jotka ovat kokeneet kuolemanrajakokemuksen, ovat kertoneet tapahtumien sijaitsevan pohjimmiltaan aivan muunlaisissa suhteissa toisiinsa kuin lineaarisessa ajassa. He kertovat kaikkien tapahtumien olevan todellisuudessa samalla kertaa läsnä ja tavoitettavissa, eivät ajallisesti erillään, ja että aika on vain illuusio. Tätä voi olla mahdoton käsittää ”täällä”, mutta ”siellä” se on kokemuksellista todellisuutta, ja tämä materiaaliseksi kutsumamme universumi ”kaikenkattavine” aikoineen ja avaruuksineen osoittautuvat illuusioksi. He kertovat, että asiaa on mahdoton kuvata lineaarisiin intuitioihin pohjautuvin käsittein (jollaisia kaikki käsitteemme ”täällä” ovat), mutta kokemuksena asia on selvä kuin pläkki. Sama asia avaruuden kanssa.

Jos luet englantia, niin tässä on jotakin tutustumisen arvoista. Arkipäiväisellä fyysiseen todellisuuteen tottuneella ja aikaan ja avaruuteen ehdollistuneella ajattelulla näitä ei tietenkään voi ymmärtää, koska asioita ei voi sijoittaa tuttuihin aika-avaruudellisiin suhteisiin, mutta nämä ihmiset tietenkin oman kokemuksensa kautta tietävät, että klassisen fysiikan mukainen kokemisen tapa ole ainoa mahdollinen. Asiat suhtautuvat toisiinsa klassisen fysiikan kehikon mukaisella tavalla vain miniskulaarisen pienessä osassa kaikkea olemassaoloa, tässä meidän klassisen havaintomallin mukaisessa universumissamme. Samanlaista tarinaa ovat kertoneet myös mystikot kautta aikojen.

"Space and time are illusions that hold us to the physical realm; in the spirit realm, all is present simultaneously." (Beverly Brodsky)

"Time did not make any sense. Time did not seem to apply. It seemed irrelevant. It was unattached to anything, the way I was. Time is only relevant when it is relative to the normal orderly sequential aspects of life. So I was there for a moment or for eternity. I cannot say but it felt like a very long time to me." (Grace Bubulka)

"During an NDE, you can't tell if you were in that light for a minute of a day or a hundred years." (Jayne Smith)

"Earthly time has no meaning in the spirit realm. There is no concept of before or after. Everything - past, present, future - exists simultaneously." (Kimberly Clark Sharp)

"From the onset of this rather superconscious state of the darkness of the tunnel, there was something that was totally missing, and that was what we call time. There's no such thing as time in heaven! As I thought of and formulated a desire or a question, it would already have been recognized, acknowledged, and therefore answered. And the dialogue that took place, took place in no time. It didn't require a fifteen-minute duration in time; it simply happened." (Thomas Sawyer)

http://www.near-death.com/science/research/time.html

”Ikuisuus” tarkoittaa näissä kokemuksissa jotakin muuta kuin alku- ja loppupäästään päättymätöntä lineaarista tai syklistä aikaa. Se tarkoittaa ajattomuutta tai ajan poissaoloa, illuusionomaisuutta ja harhaisuutta.

Lue lisää

Tämä oli tosi hyvä juttu! Juuri noin minäkin ajattelen. Osasit sanoa sen oivallisesti. Ja se voi olla jollakin muullakin tavoin. Emme voi ymmärtää miten se on.

Mutta ikuisuus ja rajattomuus tarkoittavat juuri tätä. Ne ovat ainoat käsitteet, joilla voimme kuvata tätä tilannetta. Me emme tiedä emmekä ymmärrä koko kaikkeuden aikaa emmekä tilaa. Juuri siksi on mahdotonta sanoa, että sillä olisi alku tai loppu tai raja. Eikä mikään empiirinen tutkimus voi kumota tätä tosiasiaa.

BB-teorian mukaan. Mutta se on vain teoria eivätkä sen kannattajat puhu koko universumista, kaikkeudesta, vaan tunnetusta universumista.

Olli.S kirjoitti:

BB-teorian mukaan. Mutta se on vain teoria eivätkä sen kannattajat puhu koko universumista, kaikkeudesta, vaan tunnetusta universumista.

Tuo "vain teoria" tuntuu varsin kummaliiselta, jos olet perehtynyt tieteen metodiin. Tieteellinen teoria kun sattuu olemaan tieteen korkein kategoria sisältäen parhaan tieteellisen tiedon, mitä ilmiöstä tai ilmiöryhmästä on saatavissa.
Miltei mistä tahansa filosofisesta mietelmästä voidaan sanoa, että se on vain filosofiaa. Luonnontieteiden kaanssa on vähän toisin.

Erottelet koko universumin ja tunnetun universumin. Tunnetun universumin ulkopuolisuus on kokonaan hypoteettista. Siitä ei voi periaatteessakaan saada empiiristä tietoa. Olet kuulemma ollut ammattifilosofi. Pitääkö muistuttaa Wittgensetinista?

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiIuIKJ9v7NAhVD1SwKHQyuBqkQtwIIHjAA&url=https://www.youtube.com/watch?v=CGksgZKecKE&usg=AFQjCNGhe5Zrt3s1I-e6V0Q-XFXuiTGMGA

vain-teoriako kirjoitti:

Tuo "vain teoria" tuntuu varsin kummaliiselta, jos olet perehtynyt tieteen metodiin. Tieteellinen teoria kun sattuu olemaan tieteen korkein kategoria sisältäen parhaan tieteellisen tiedon, mitä ilmiöstä tai ilmiöryhmästä on saatavissa.
Miltei mistä tahansa filosofisesta mietelmästä voidaan sanoa, että se on vain filosofiaa. Luonnontieteiden kaanssa on vähän toisin.

Erottelet koko universumin ja tunnetun universumin. Tunnetun universumin ulkopuolisuus on kokonaan hypoteettista. Siitä ei voi periaatteessakaan saada empiiristä tietoa. Olet kuulemma ollut ammattifilosofi. Pitääkö muistuttaa Wittgensetinista?

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiIuIKJ9v7NAhVD1SwKHQyuBqkQtwIIHjAA&url=https://www.youtube.com/watch?v=CGksgZKecKE&usg=AFQjCNGhe5Zrt3s1I-e6V0Q-XFXuiTGMGA

Lue lisää

Dilemmassa olin mukana kun levytimme yhden vastaavan M. A. Nummisen levyn.

En väitä että tunnettu universumi ja koko universumi olisivat eri asioita. Kyllä ne voivat olla aivan sama. Mutta tunnetusta universumista voidaan väittää että sillä on alku ja loppu, mutta koko universumista ei. Käsitteellisesti ne on syytä erottaa. Jos tunnettu universumi on kaikkeus, niin ei voi olla alkua, alkupamausta. Joku kiertokulku voi olla josta nykyinen kosmologia on vasta hämärä aavistus.

Ja universumissa on niin korkeita ja ihmeellisiä ja kirkkaita asioita, että meillä ihmisinä ollessamme ei ole niistä aavistustakaan. Ne eivät ole universumille kuitenkaan ulkopuolisia, niinkuin teologien enemmistö tuntuu ajattelevan.

Raamatun alku on maapallon alku. Maapallolla on alku. Ja loppu on viimeinen tuomio ja uuden taivaan ja maan luominen. Uskoi niihin tai ei, niin Raamatun alku ja loppu ei ole universumin alku ja loppu. Raamatun ilmoitukseen sopii aivan hyvin, että universumi on ikuinen ja rajaton. Jumalan nimeksikin sanotaan jossakin - kylläkin muualla kuin Raamatussa - "Loputon".

Olemme siis samaa mieltä, että universumi on ajaton - siis ikuinen.

Ajasta muuten olen hieman eri mieltä. Ihmisen maailmassa aika on konkreettisesti olemassa eikä vain kelloissa. Tiettynä hetkenä autot törmäävät, toisen tullessa vähän myöhemmin törmäystä ei olisi tullut. Aika ei ole pelkästään havainnoissa vaan myös todellisuudessa.

Trollit näkyvät jälleen turhautuneen.

Tuota en kyllä ymmärrä. Mittaahan päivän vaihtuminenkin aikaa? Tänään on tämä päivä ja huominen on vasta tulossa ja eilinen jo mennyttä. Tästäkin voi tietysti viisastella, mutta asiasta voi varmistua sillä, että joka päivä on syötävä ja juotava erikseen aina vaan uudestaan Auringon nousun ja laskun välillä.
Ilman aikaa kaikki olisi pysähtyneenä kahteen ulottuvuuteen eikä tarvitsisi edes hengitellä tietyssä rytmissä.

Maailmankaikkeus koostuu toistuvista tapahtumista - kirjaimellisesti kelloja kellojen sisällä galakseista aina alkeishiukkasiin asti - eräänlaista rytmiä ja musiikkia.

Kaikella on oma värähtelytaajuutensa ja resonanssinsa.