En ymmärrä, tai mielestäni ymmärrän mutta

No miks puhutaan lakiosan maksamisesta rahana, lakiosaa jos joku osakas vaatii, ellei uhkana ole että vaadittaisiin jakoa?
Jotenki tuosta vosi ymmärtää että jakamisen, osittamisen pelossa tuollaista ehdotetaan ratkaisuksi, vai? Miksi tuollaista ehdotetaan?

sepetteus kirjoitti:

No miks puhutaan lakiosan maksamisesta rahana, lakiosaa jos joku osakas vaatii, ellei uhkana ole että vaadittaisiin jakoa?
Jotenki tuosta vosi ymmärtää että jakamisen, osittamisen pelossa tuollaista ehdotetaan ratkaisuksi, vai? Miksi tuollaista ehdotetaan?

Lue lisää

"No miks puhutaan lakiosan maksamisesta rahana, lakiosaa jos joku osakas vaatii, ellei uhkana ole että vaadittaisiin jakoa?"

Koska ihmiset puhuvat paljon mutta tietävät vähemmän.

Lakiosan vaatiminen ja maksaminen on yhtä ja perinnönjako toista.

"Jotenki tuosta vosi ymmärtää että jakamisen, osittamisen pelossa tuollaista ehdotetaan ratkaisuksi, vai? Miksi tuollaista ehdotetaan? "

Varmasti monet ajattelevat kuten sanot ja tuolla hallintaoikeudella on se vaikutus, että vaikka ositus ja perinnönjako suoritettaisi, jäämistö jäisi testamenttisaajan haltuun. Ja koska näin on, ei perillisten usein kannata alkaa vaatimaan jakoa, koska eivät lopulta saisi varallisuutta haltuunsa, omistuksiinsa kylläkin. Tuonlaisesta seuraa vain monenlaisia hauskoja esteitä ja mutkia myöhemmin. Ositus silti kannattaa tehdä että säästytään mittavalta papereiden etsinnältä myöhemmin.

Jotainpientä kirjoitti:

"No miks puhutaan lakiosan maksamisesta rahana, lakiosaa jos joku osakas vaatii, ellei uhkana ole että vaadittaisiin jakoa?"

Koska ihmiset puhuvat paljon mutta tietävät vähemmän.

Lakiosan vaatiminen ja maksaminen on yhtä ja perinnönjako toista.

"Jotenki tuosta vosi ymmärtää että jakamisen, osittamisen pelossa tuollaista ehdotetaan ratkaisuksi, vai? Miksi tuollaista ehdotetaan? "

Varmasti monet ajattelevat kuten sanot ja tuolla hallintaoikeudella on se vaikutus, että vaikka ositus ja perinnönjako suoritettaisi, jäämistö jäisi testamenttisaajan haltuun. Ja koska näin on, ei perillisten usein kannata alkaa vaatimaan jakoa, koska eivät lopulta saisi varallisuutta haltuunsa, omistuksiinsa kylläkin. Tuonlaisesta seuraa vain monenlaisia hauskoja esteitä ja mutkia myöhemmin. Ositus silti kannattaa tehdä että säästytään mittavalta papereiden etsinnältä myöhemmin.

Lue lisää

Mutta lakiosuutta silti voi joku vaatia ja saada sen, mutta pesä pysyy jakamattomana kuolinpesänä? No kyllähän lakiosan maksaminen jälkeen siinä jotain on jaettu.

sepetteus kirjoitti:

Mutta lakiosuutta silti voi joku vaatia ja saada sen, mutta pesä pysyy jakamattomana kuolinpesänä? No kyllähän lakiosan maksaminen jälkeen siinä jotain on jaettu.

"Mutta lakiosuutta silti voi joku vaatia ja saada sen, mutta pesä pysyy jakamattomana kuolinpesänä?"

Näin ollaan Arkkadianmäellä säädetty, valittaa voi sinne. Poikkeus on lesken oikeus asuntoon, sitä ei lakiosakaan murra.

"No kyllähän lakiosan maksaminen jälkeen siinä jotain on jaettu."

Rahaa on maksettu mutta ei jaettu. Ero on se, että kun jaetaan kakkua otetaan vain siitä kakusta mutta kun maksetaan voidaan ottaa myös ulkopuolelta. Onhan tämä limbo systeemi ja mielestäni lakiosa joutaisi roskikseen mutta näin se vain on, edelleen valitukset Arkkaadianmäelle.

Jotainpientä kirjoitti:

"Mutta lakiosuutta silti voi joku vaatia ja saada sen, mutta pesä pysyy jakamattomana kuolinpesänä?"

Näin ollaan Arkkadianmäellä säädetty, valittaa voi sinne. Poikkeus on lesken oikeus asuntoon, sitä ei lakiosakaan murra.

"No kyllähän lakiosan maksaminen jälkeen siinä jotain on jaettu."

Rahaa on maksettu mutta ei jaettu. Ero on se, että kun jaetaan kakkua otetaan vain siitä kakusta mutta kun maksetaan voidaan ottaa myös ulkopuolelta. Onhan tämä limbo systeemi ja mielestäni lakiosa joutaisi roskikseen mutta näin se vain on, edelleen valitukset Arkkaadianmäelle.

Lue lisää

No taas herää kysymys: mistä se raha jostain ulkopuolelta otetaan jos ei kakusta???

Testamentinsaaja voi ottaa lainaa ja maksaa lakiosan tuolla lainarahalla.

sepetteus kirjoitti:

Mutta lakiosuutta silti voi joku vaatia ja saada sen, mutta pesä pysyy jakamattomana kuolinpesänä? No kyllähän lakiosan maksaminen jälkeen siinä jotain on jaettu.

Se että lakiosan maksaminen rahana ei aiheuta kuolinpesään jakoa selittyy osuuden kaupalla, koska osuuksia voi ostaa/myydä myös osittaisena. Lakiosaosuuden lunastuksen jälkeen kuolinpesä on edelleen jakamaton ja osuutensa myynyt pysyy pesän osakkaana.

yrtyr kirjoitti:

Se että lakiosan maksaminen rahana ei aiheuta kuolinpesään jakoa selittyy osuuden kaupalla, koska osuuksia voi ostaa/myydä myös osittaisena. Lakiosaosuuden lunastuksen jälkeen kuolinpesä on edelleen jakamaton ja osuutensa myynyt pysyy pesän osakkaana.

Lue lisää

" osuutensa myynyt pysyy pesän osakkaana. "
Paitsi jos testamentinsaaja on testamentannut omaisuutensa jollekulle, siinä tapauksessa ei pysy!!

Todennäköisesti siksi, että hyvin suuri osa testamenteista on kopioitu jostain nettimalleista tai naapureilta. Ennenvanhaan toki piti olla määräys testamentinsaajan oikeudesta maksaa lakiosa rahana, kuten Jotainpientä jo kertoikin, mutta ei enää. Ja osapuolethan voivat hyvin pitkälti sopia mitä haluavat.

LW- kirjoitti:

Todennäköisesti siksi, että hyvin suuri osa testamenteista on kopioitu jostain nettimalleista tai naapureilta. Ennenvanhaan toki piti olla määräys testamentinsaajan oikeudesta maksaa lakiosa rahana, kuten Jotainpientä jo kertoikin, mutta ei enää. Ja osapuolethan voivat hyvin pitkälti sopia mitä haluavat.

Lue lisää

Mutt mikä se rahan maksamisen todllinen syy on?

Jos testamentinsaajalle määrätään esim. kesämökki, hän saattaa haluta maksaa lakiosan rahalla, jotta saa mökin yksin omistukseensa.

No vaikkapa se, ettei kiinteistöt tai metsät pirstoudu liian pieniin osiin, jos ne jaettaisiin tasan jokaiselle perinnönsaajalle. Kun osa saa rahana, niin vaikkapa metsä jää jaon jälkeen suuremmiksi osiksi, ja metsätalous on silloin järkevämpää.

Sama maatilan peltojen osalta. Ja oikeastaan myös kiinteistöjen kohdalla, jos ne jäävät yhteishallintaan, jolloin kiinteistön hoito ja hallinta voi mennä hankalaksi jos yhteishallinnassa on kovin paljon osakkaita.

19-10 kirjoitti:

No vaikkapa se, ettei kiinteistöt tai metsät pirstoudu liian pieniin osiin, jos ne jaettaisiin tasan jokaiselle perinnönsaajalle. Kun osa saa rahana, niin vaikkapa metsä jää jaon jälkeen suuremmiksi osiksi, ja metsätalous on silloin järkevämpää.

Sama maatilan peltojen osalta. Ja oikeastaan myös kiinteistöjen kohdalla, jos ne jäävät yhteishallintaan, jolloin kiinteistön hoito ja hallinta voi mennä hankalaksi jos yhteishallinnassa on kovin paljon osakkaita.

Lue lisää

Mutta jos ei joku vaadi lakiosaansa, niin silloin käy toisin, myöhemmin jaossa pirstoutuu.

Metsä tai kesämökki voi jäädä perinnönjaon jälkeen sisarusten yhteisomistukseen. Sovussa olevilla osapuolilla on monia vaihtoehtoja.

Että mitä?

Jos maksetaan perintö/lakiosa rahana pois, niin silloin ei ole enää myöhemmin jakamassa.

Saattaahan olla että yksi perillisistä vaikkapa maa- ja metsätaloutta harjoittava on saanut lakiosan ulkopuolisen puoliskon testamentilla, ja testamentin tekijän tarkoitus on että toiminta jatkuu, jolloin niille perillisille jotka vaativat lakiosaa, ei pilkota maata tai metsää, vaan maksetaan lakiosuus rahana, ja tila pysyy yhtenä kokonaisuutena ja elinkelpoisena.

Jos perillinen saa lakiosansa rahana, hän saattaa hyvinkin olla mukana vielä lopullisessa perinnönjaossa ja saa silloin loput perintöosastansa vaikkapa osuutena kiinteistöstä.

Kuolinpesiä on kovin monenlaisia.

LW- kirjoitti:

Jos perillinen saa lakiosansa rahana, hän saattaa hyvinkin olla mukana vielä lopullisessa perinnönjaossa ja saa silloin loput perintöosastansa vaikkapa osuutena kiinteistöstä.

Kuolinpesiä on kovin monenlaisia.

Lue lisää

>>Jos perillinen saa lakiosansa rahana, hän saattaa hyvinkin olla mukana vielä lopullisessa perinnönjaossa>>

Enpä heti keksi tällaisesta esimerkkiä. Keksitkö itsekään?

Lakiosa on vähintään puolet perintöosasta. Jos testamentissa on määrätty alle puolet jäämistöstä testamentinsaajalle X, ei ole mitään syytä antaa määräystä, jossa lakiosaa maksettaisiin rahana, koska testamentti ei tällöin loukkaa kenenkään lakiosaa.

Jos testamentti loukkaa jonkun lakiosaa ja testamentinsaaja maksaa lakiosan rahana, lakiosaperillinen ei voi olla enää jakamassa jäämistöä. Hän on jo osansa saanut.

jotakinsuurta kirjoitti:

>>Jos perillinen saa lakiosansa rahana, hän saattaa hyvinkin olla mukana vielä lopullisessa perinnönjaossa>>

Enpä heti keksi tällaisesta esimerkkiä. Keksitkö itsekään?

Lakiosa on vähintään puolet perintöosasta. Jos testamentissa on määrätty alle puolet jäämistöstä testamentinsaajalle X, ei ole mitään syytä antaa määräystä, jossa lakiosaa maksettaisiin rahana, koska testamentti ei tällöin loukkaa kenenkään lakiosaa.

Jos testamentti loukkaa jonkun lakiosaa ja testamentinsaaja maksaa lakiosan rahana, lakiosaperillinen ei voi olla enää jakamassa jäämistöä. Hän on jo osansa saanut.

Lue lisää

"Enpä heti keksi tällaisesta esimerkkiä. Keksitkö itsekään?"

Kai huomasit, että tässä puhuttiin hallintaoikeustestamentista.

Eli vaatimalla lakiosansa, perillinen saa maksun puolesta perintöosastaan ilman hallintaoikeusrasitetta ja toisen puolet rasitteella, joka on siis edelleen pesässä. Ajattelet varmaan omistusoikeustestamettia. Ja edelleen ennen piti olla maininta rahanmaksu vaihtoehdosta. Nykyään se voi rajoittaa oikeuden vain rahana maksuun, jolloin jos muuta sovitaan, se on kauppa ei jakoa(verotus).

Sinun pitää vaatia lakiosasi siinä yhteydessä kun testamentti annetaan sinulle tiedoksi.

Koko perintöosuuttasi et siis voi saada tuon testamentin vuoksi vaan ainoastaan lakiosan eli puolet äitisi jäämistöstä. Lakiosa pitää saada rasitteista vapaana eli saat omaisuuden ilman äidin exän hallintaoikeutta.

Onko muuten isäsi kuollut ja olivatko vanhempasi naimisissa? Jos näin oli, niin onko isäsi jälkeen tehty ositus ja perinnönjako? Jos olit myös isäsi ainoa lapsi niin perinnönjakoa ei tietysti silloin tehdä lainkaan, vain pelkkä ositus. Pointtini on siis se, että oletko aikanaan saanut haltuusi isän perintösi? Jos isäsi kuolinpesä on jakamatta, se pitää tehdä nyt eli ennen kuin äidin perintöä jaetaan.

Toinen tarkistettava asia on se, onko äitisi ja hänen uuden puolisonsa avioeron jälkeen tehty ositus.

Jos molemmat ositukset on hoitamatta sillä voi olla isojakin vaikutuksia siihen miten omaisuus loppujen lopuksi jakautuu.

Äitisi perukirjan liitteenä pitäisi siis olla vähäntään nämä kaksi osituskirjaa, ja jos isäsi on kuollut, niin myös hänen perukirjansa.

Vanhempani eivät olleet avioliitossa ja isäni elää oikein hyvissä voimissa edelleen. Äitikin oli kuollessaan vain 60 v. Sairaus vei. Äiti avioliitto tämän exän kanssa kesti vain viitisen vuotta ja heillä oli silloin avioehto. Sittemmin eron jälkeen ovat tietojeni mukaan olleet erinomaisissa väleissä ja kyseinen exä asuu vuokralla äidin omistamassa kiinteistössä. Hommassa sinällään ei löydy mitään hämärää. Eikä minulla ole aavistustakaan, miksi äitini on moisen testamentin tehnyt. Ja miksi määrännyt lisäksi, että exän kuoltua puolet äidin omaisuudesta menee exän pojalle.

Äidin lähes koko omaisuus on kahdessa isossa kiinteistössä, joten onko sen exän (vai kuka myy) lain mukaan pakko tätä omaisuutta myydä, jos ei rahaa muuten löydy?

Ok eli siinä tapauksessa isäsi osalta asia on selvä ja exän kanssa on avioeron yhteydessä tehty omaisuuden erottelu, josta on hyvä olla kirjallinen sopimus. Se tosin valitettavan usein laiminlyödään, mutta ei aiheuttane ongelmia kun exä varmaan voi vakuuttaa, että se on tehty. Erottelussa lähinnä todetaan mikä on kummanin omaisuutta ja että kumpikin pitää oman omaisuutensa.

Äitisi testamentissa on käytetty hieman harhaanjohtavaa sanamuotoa, sillä sinä ja exän poika olette perineet äitisi omaisuuden jo hänen kuolinhetkellään. Omistusoikeuden siirtyminen ei siis jää odottamaan exän kuolemaa.

Perinnönjako on selvyyden vuoksi syytä hoitaa heti.

Sinä olisit lakimääräisenä perillisenä saanut kaiken äitisi omaisuuden, mutta tuo testamentti muuttaa nyt asian. Saat vain lakiosan eli puolet omaisuudesta, jos vaadit sitä. Lakiosaan ei saa kodistua hallintaoikeutta, eli sen vuoksi sinun pitää tuo lakiosavaatimus tehdä. Muuten exä saa hallintaoikeuden sinunkin osuuteesi. Exän pojalla ei ole lakiosaoikeutta eli tuo hallintaoikeus kohdistuu sitten hänen osuuteensa.

Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että omistaja (tässä tapauksessa exän poika) omistaa omaisuuden, mutta hallintaoikeuden haltija (eli exä) saa omaisuuden tuoton. Pääomia exä ei siis saa käyttää, kuten esim. tileillä olevia rahavaroja. Vuokraa hänen ei kuitenkaan tarvitse enää maksaa, jos tuo kiinteistö tulee perinnönjaossa siihen osaan omaisuutta, johon hänen hallintaoikeutensa kohdistuu. Jos taas kiinteistö tulee sinulle, exä maksaa siitä vuokraa ihan normaalisti.

Exä ei voi myydä kiinteistöjä sillä omaisuuden myy aina omistaja. Hallintaoikeuden haltija ei ole milloinkaan myyjänä. Omistaja ei tosin saa myydä omaisuutta ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa, eli hallintaoikeuden haltijalta otetaan yleensä kauppakirjaan suostumus.

Mihin sitä rahaa nyt tarvitaan? Jos äidillä on kaksi kiinteistöä, sinä saat perinnönjaossa toisen ja exän poika toisen. Sitten sinä teet omalla kiinteistölläsi mitä lystäät ja exä sopi poikansa kanssa mitä tekevät toisella kiinteistöllä. Tietysti jos kiinteistöt ovat kovin eri arvoisia, asia menee mutkikkaammaksi.

LW- kirjoitti:

Ok eli siinä tapauksessa isäsi osalta asia on selvä ja exän kanssa on avioeron yhteydessä tehty omaisuuden erottelu, josta on hyvä olla kirjallinen sopimus. Se tosin valitettavan usein laiminlyödään, mutta ei aiheuttane ongelmia kun exä varmaan voi vakuuttaa, että se on tehty. Erottelussa lähinnä todetaan mikä on kummanin omaisuutta ja että kumpikin pitää oman omaisuutensa.

Äitisi testamentissa on käytetty hieman harhaanjohtavaa sanamuotoa, sillä sinä ja exän poika olette perineet äitisi omaisuuden jo hänen kuolinhetkellään. Omistusoikeuden siirtyminen ei siis jää odottamaan exän kuolemaa.

Perinnönjako on selvyyden vuoksi syytä hoitaa heti.

Sinä olisit lakimääräisenä perillisenä saanut kaiken äitisi omaisuuden, mutta tuo testamentti muuttaa nyt asian. Saat vain lakiosan eli puolet omaisuudesta, jos vaadit sitä. Lakiosaan ei saa kodistua hallintaoikeutta, eli sen vuoksi sinun pitää tuo lakiosavaatimus tehdä. Muuten exä saa hallintaoikeuden sinunkin osuuteesi. Exän pojalla ei ole lakiosaoikeutta eli tuo hallintaoikeus kohdistuu sitten hänen osuuteensa.

Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että omistaja (tässä tapauksessa exän poika) omistaa omaisuuden, mutta hallintaoikeuden haltija (eli exä) saa omaisuuden tuoton. Pääomia exä ei siis saa käyttää, kuten esim. tileillä olevia rahavaroja. Vuokraa hänen ei kuitenkaan tarvitse enää maksaa, jos tuo kiinteistö tulee perinnönjaossa siihen osaan omaisuutta, johon hänen hallintaoikeutensa kohdistuu. Jos taas kiinteistö tulee sinulle, exä maksaa siitä vuokraa ihan normaalisti.

Lue lisää

Testamentti: Testamenttissa oli myös määräys, että tuon exän kuoleman jälkeen äidin omaisuus jaetaan puoliksi minun ja exän lapsen kesken.

>>Äitisi testamentissa on käytetty hieman harhaanjohtavaa sanamuotoa, sillä sinä ja exän poika olette perineet äitisi omaisuuden jo hänen kuolinhetkellään. Omistusoikeuden siirtyminen ei siis jää odottamaan exän kuolemaa.>>

Miksei jäisi? Testamenttia on tulkittava sen tekijän tahdon mukaan ja on mahdollista määrätä testamentissa, että jäämistö jää omistuksettomaan tilaan.

Tässä tapauksessa siis äidin kuoltua jäämistö ei ole siirtynyt rintaperilliselle vaan kuuluu kokonaaan ex-puolison hallintaan. Vasta kun vm. kuolee, jäämistö jaetaan rintaperillisen ja exän jälkeläisen kesken testamentin mukaisesti.

Testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaoikeutta, joten lakiosaa vaadittaessa testamentinsaaja joutuu maksamaan lakiosan rahana tai voi halutessaan antaa sen myös jäämistöomaisuudesta (eli osuutena kiinteistöistä). Kiinteistöjen arvoja kun ei tiedetä, voi lakiosan antaminen jäämistöstä johtaa niiden myyntiin. Myyjä on silloin äitisi kuolinpesä, eli rintaperillinen ja testamentinsaajana ex-mies päättävät myynnistä yhdessä kuolinpesän osakkaina. (Exän lapsi ei ole osakas, koska on testamentin toissijaisena saajana vasta isänsä kuolinpesän osakas.)

Rintaperillinen säilyy kuolinpesän osakkaana niin kauan kuin lakiosa on maksamatta. Sitä on perittävä oikeusteitse, jollei testamentinsaaja muuten maksa lakiosaa rintaperilliselle, tai sitä anneta jäämistöstä.

"Ja miksi määrännyt lisäksi, että exän kuoltua puolet äidin omaisuudesta menee exän pojalle."

Niin millainen määräys siitä puolittamisesta sitten on?

Vastasit jonkun toisen kysymykseen, en ole tuollaista kirjoittanut.

Pahoittelen sekaannusta. Ja nim. 'suivaantunut' olisi voinut tehdä oman aloituksen.