Tän viime myrskyn jälkeen lehdissä oli asiaa tuulimyllyjen säädöistä. Tuulella yli 25 m/s pitää pistää jarrut päälle ettei siivet hajoa. tyynellä ei mylly tietty pyöri. Pakkasella siivet jäätyy. Eikös sitten tuulimyllyjen rinnalle pidä varata muuta voimaa. Jos se on fossiilista, ei tuulienergian hyödyt kai ole niin suuret kuin puhutaan?
Eli aiheuttaako tuulivoimakin fossilisten polton lisäämistä? Jostain syystä ydinvoimasta on väitetty samaa, vaikka ne jauhaa tasaisesti yötä päivää ilman mitään varavoimalatarpeita (paitsi vuosihuollon aikana).
Eli aiheuttaako tuulivoimakin fossilisten polton lisäämistä? Jostain syystä ydinvoimasta on väitetty samaa, vaikka ne jauhaa tasaisesti yötä päivää ilman mitään varavoimalatarpeita (paitsi vuosihuollon aikana).
Vastaukset 57
Vanhimmat
Tuulivoimaloiden rinnalle ei tarvitse ainakaan rakentaa minkäänlaista varavoimaa. Sitä on tässä maassa ja maanosassa jo ihan tarpeeksi.
Esimerkiksi käytännössä Suomessa on muuta voiman tuotantokapasiteettia liikaa. Tuulisähkön tuottaja - jos sellaisia Suomessa olisi - voi tehdä varavoimatuotannon ostotarjouspyyntöjä haluamilleen tuottajille.
Meidän yhtiössä tarjouspyyntöjä tehdään vesivoimayhtiöille ja sen ei pitäisi lisätä hiilidioksiidi päästöjä.
...tuulivoimaa tehdään korvaavana. Aika monet kukkulat ja aakeet laakeet voitaisiin täyttää tuulimyllyillä ilman varaenergian rakentamista. Mutta onko sekään järkevää?
Mutta en edelleenkään ymmärrä eräiden väitteitä, että ydinvoimakaan sen paremmin kasvattaisi fossilisten polttoa.
"Mutta en edelleenkään ymmärrä eräiden väitteitä, että ydinvoimakaan sen paremmin kasvattaisi fossilisten polttoa."
kysyppä ydinvoimalan ukolta, mitä se haluaa ydinvoiman säätövoimaksi - katos kun ydinvoima on vähän raskas säätää kulutuksen mukaan. Luultavasti sinulle vastataan, että vesivoimaa. Kun kysyt, että jos sitä ei ole, sinulle vastataan: hiilivoimaa.
Ja miksi hiilivoimaa? Kun se on niin halpaa. Kun sitä on kohtuullisen runsaasti saatavissa Suomessa. Ja kun TVO esimerkiksi omistaa Meri-Porin hiilivoimalasta noin 40%.
Miksi ei uusiutuvia säätövoimana? Kallista, ei kannata ilman valtion tukea, ennustamatonta (puuta lukuunottamatta, mutta sitähän kyllä käytetään ja teollisuus saa siihen paljon enemmän valtion tukea kuin tuulivoima saa).
Ja sitten vielä yksi juttu. Säätövoimana käytettävät hiilivoimalat ovat lauhdevoimaloita, eli niillä tuotetaan vain sähköä. Hyötysuhde jää huonoksi (lämpö haaskataan kuten ydinvoimaloissakin) ja
LÄMPÖ ON KUITENKIN TUOTETTAVA JOLLAIN TAVALLA,
yleensä polttamalla. Jos tuotetaan sähköllä, tuhlataan valtavasti (lämpö ensin sähköksi huonolla hyötysuhteella, sähkön siirtohäviöt noin 4% ja vasta sitten sähkö lämmöksi).
Hiilivoima on siedettävä chp-laitoksissa, joissa sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta hyötysuhdekin on korkea.
Hmmm... ei tainnu ihan kaikki tulla, mutta aluksi vähän.
ja sinulla on monta kertaluokkaa suurempi ongelma.
Taitaa Vastaajalla olla argumentit lopussa.
Hiilivoimakin on melkosen kankeeta käyttää säätövoimana, ainakin vuorokausi tasolla.
Vuodenaika tasolla homma onkin jo hieman toinen, lämmityskausi kun tulee aikalailla samaan aikaan joka vuosi...
Onnistuu ihan hyvin jos haluaa. siitä se on kiinni. kerrataan:
Suomessa alle 1GW tuulivoimaa ei aiheuta säätötarpeita verkon toiminnan kannalta.
Eli säädön ei tarvitse olla nopeaa.
Jos ajatellaan ihmisten ja luonnon hyvinvointia, säätöä voidaan tehdä ja pitäisi tehdä jo nyt.
Tuulivoiman 10%-20% osuus verkossa aiheuttaisi 1-2€/MWh lisäkustannuksen.
Onko 1-2€/MWh, eli 0.1-0.2c/kWh paljon puhtaasta ilmasta? Samalla sitä hiiltä säästyy.
"Hiilivoimakin on melkosen kankeeta käyttää säätövoimana, ainakin vuorokausi tasolla"
Ei pidä paikkaansa. Joka yö varsinkin kesäaikaan lauhdevoimaloiden tehoja tiputetaan sähkönhinnan mukaan. Säätö on nopea (2-15MWe/min) ja kohtuu taloudellinen varsinkin läpivirtauskattiloissa kattilapaineen laskun johdosta. Haittoja on kattila ja turbiinin suurehkot lämpötila muutokset(rasitukset).
Tälläkin hetkellä meriporia todennäköisesti ajetaan alitehoilla (fingrid/nordpool).
Mitä tulee kylmän laitoksen ylösajoon niin hyvällä tuurilla kylmälaitos on päällä 10 tunnissa ja täydessä tehossa 15 tunnin sisällä kuitenkin todennäköisesti päällä vuorokauden sisällä.
"Eikös sitten tuulimyllyjen rinnalle pidä varata muuta voimaa. Jos se on fossiilista, ei tuulienergian hyödyt kai ole niin suuret kuin puhutaan?"
Minusta hyvä idea on säätää sitä fossiilista käyttävän voimalan ruuveja tuulituotannon mukaan. Iso homma se ei ole, sillä suomessa 1GW tuulivoimakapasiteetti ei vielä aiheuttaisi verkon toiminnan kannalta säätötarvetta; ympäristö kyllä tarvitsisi sitä jo nyt.
Mutta tuulivoiman perimmäinen ongelmahan onkin siinä, ettei sillä voida korvata hiiltä kokonaan... Vaan parhaimmassakin tapauksessa vain osittain.
Ja totuus on kuitenkin se, että fossiilisten käyttö pitää pudottaa alle fossiloitumisnopeuden. Se on ainoa tapa kääntää ilmaston muutoksen suunta, eli katkaista hiilidioksidi pitoisuuden lisääntyminen.
Tämä tietysti sallii fossiilisten käyttöä tiettyyn pisteeseen asti, mutta silloin kysymykseksi nouseekin, että riittääkö fossiilisia energia käyttään ollenkaan... Tai riittääkö sitä edes metallien pelkistämiseen...
Metallien pelkistämiseen tarvitaan hiiltä, tätä ei voida kiertää millään, vaan hiilen tarve perustuu niihin kemiallisiin reaktioihin minkä avulla metalleja on jalostettu kivikauden päättymisen jälkeen.
Tosin täytyy myöntää, että fossiilisen hiilen käyttö metallien pelkistämisessa alkoi vasta teollisen vallankumouksen aikaan, kun keksittiin miten kivihiilestä saadaan koksia. Mutta sitä ennen kaikki rauta pitikin pelkistää puuhiilellä, ja se taas hävitti huomattavan osan keskieuroopan metsistä. Paluu puuhiilen käyttöön tarkoittaisi siis joko ekosysteemin tai elintason romahdusta.
En toki väitä ettei tuulivoimaa ja muita uusiutuvia pitäisi käyttää ollenkaan... Mutta fossiilisten energia käytön pitäisi loppua mahdollisimman pian. Ja sen jälkeen pitäisi korvata öljy ja muut fossiiliset.
Tehtävä on jotakuinkin niin vaikea kuin miltä se kuulostaakin, ellei vaikeampikin. Eikä minun mielestäni ihmiskunnalla ole varaa jättää YHTÄÄN KEINOA KÄYTTÄMÄTTÄ. Minun mielestäni kaikki mahdolliset keinot millä fossiloituneen hiilen käyttöä voidaan vähentää pitäisi käyttää.
On muitakin uusiutuvia kuin tuuli. Ihmeellinen voima se hiilivoima tai muu fossiili jos sitä ei muka uusiutuvilla voi korvata energiantuotannossa. Eihän tuota nyt kukaan todeksi usko. Jos joku sanoo että joo, kyllä, mutta tulee kalliiksi, niin sillä on vaakalaudalla sitten muutakin kuin puhdas ilma vastaan saastuttaja.
Teräksen tuotannosta en osaa sanoa mitään. Äkkiä ajatellen ongelma ei ole ensisijainen ja kun alkaa olemaan, ratkaisu löytyy, jos vain tahtoa riittää. Teräksen mahdollisimman suuri korvaaminen muilla materiaaleilla on yksi keino vähentää niitä päästöjä.
Helpoimmalta tuntuisi, että fossiilisten hinta voitaisiin nostaa niin ylös, että sitä ei kannattaisi käyttää. Eri asia on, että se ei taida noin vain onnistua. Niin kauan kuin fossiiliset ovat enemmän tai vähemmän välttämättömiä, niiden hinnan nosto kiihdyttäisi inflaatiota. Hintaa tulisi nostaa hitaasti.
Hmmmm... vielä sen verran, että kehitysmaat ovat tuleva suuri energian kuluttaja. Ydinvoimaa ei sinne kukaan tervejärkinen halua antaa ja fossiilisilla ne saastuttaisi meidät sairaiksi. Vaihtoehtoja on vielä jokunen; mieleen tulee, että uusiutuvia sinne paljon lisää tai tapetaan ne nälkään ennenkuin ne tappaa meidät saasteillaan - jälkimmäinen ei ole mahdollinen sairaimmassakaan maailmassa.
Uusiutuvien pikainen kehittäminen ja käyttöönotto on nyt ensisijainen tehtävä. Jatkossa se on hyödyllistä myös vetytaloudessa, joka tulee aivan varmasti. Sille ei ole vaihtoehtoa.
Ihmisten tulisi entistä enemmän selvittää itselleen, mikä on todella tärkeää. Lähes koko yhteiskunnan koneisto kehoittaa kuluttamaan talouskasvun ylläpitämiseksi. Voisiko sitä talouskasvua ylläpitää rakentamalla valtavat määrät uusiutuvia energioita sekä länsimaille omaan käyttöön, että kehittyviin maihin ja kehitysmaihin? En tiedä, toivon että vois. Tuntuisi, että siinä olis kivuttomin tapa ylläpitää sekä talouskasvua että elämän edellytyksiä.
"Teräksen mahdollisimman suuri korvaaminen muilla materiaaleilla on yksi keino vähentää niitä päästöjä."
Terästä käytetän nyt jo vain silloin kun se on välttämätöntä rakenteen kestävyyden kannalta. Teräksen hinta on sen verran korkeaa, että ei sitä turhaan nyttenkään käytetä!
Vai aattelitko palata rakennustekniikassa terästä edeltäneeseen aikaan....
Koitan nyt kerrata lyhyesti, sillä tämä on asian sivussa ja yhtä jaarittelua jo
- en ole asiantuntija teräksen tuotannossa
- teräksen tuotanto ei mielestäni ole nyt ensisijainen ongelma
- teräs materiaalina tulee mahdollimman paljon korvata muulla, jos sen tuotanto edelleen on merkitäävä ongelma
"Terästä käytetän nyt jo vain silloin kun se on välttämätöntä rakenteen kestävyyden kannalta. Teräksen hinta on sen verran korkeaa, että ei sitä turhaan nyttenkään käytetä!"
Mikä on turhaa?
"Vai aattelitko palata rakennustekniikassa terästä edeltäneeseen aikaan...."
kysyele sä vaan. tympäsee
"On muitakin uusiutuvia kuin tuuli. Ihmeellinen voima se hiilivoima tai muu fossiili jos sitä ei muka uusiutuvilla voi korvata energiantuotannossa."
Vastaus tähän 'voiman' alkuperään löytyy eri polttoaineiden lämpöarvoista.
ruskohiili: 9 MJ/kg
kivihiili: 13-20 MJ/kg (huonolaatuinen)
kivihiili: 24-30 MJ/kg (hyvälaatuinen)
Maakaasu: 35 - 39 MJ/kg
Raakaöljy: 45-46 MJ/kg
Luonnonuraani (kevytvesireaktorissa): 500 000 MJ/kg
Uusiutuvien lämpöarvoja voit katsella vaikka tuolta:
http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/uusiutuvienenergialahteidenlampoarvoja/
Näitä vertaamalla voidaan jo jotain päätellä.
"Jos joku sanoo että joo, kyllä, mutta tulee kalliiksi, niin sillä on vaakalaudalla sitten muutakin kuin puhdas ilma vastaan saastuttaja."
Uusiutuvien polttoaineiden käyttökin aiheuttaa päästöjä. Kivihiili palaa suhteellisen täydellisesti ja palamistuloksena on hiilidioksidi (C O2 => CO2). Epäpuhtaudet polttoaineessa aiheuttaa sitten muita päästöjä. Esimerkiksi hakejätteen polttaminen vapauttaa myös hiilidioksidia, mutta myös kivihiiltä enemmän muita ilmansaasteita (epäpuhtaudet prosessissa C O2 => CO2). Tällöin puussa oleva hiili ei varastoidu osittain maaperään (kaikki ei hajoa mätänemisprosessissa, vaan se säilöytyy maakerroksiksi).
Kaikki ei ole niin mustavalkoista.
Mitä veisit kehitysmaihin?
Tolja voi rakentaa kestämään tuhansia vuosia käyttämättä terästä ollenkään sillä tiilet on keksitty ja jos tiiliä ei tahdo käyttää niin voi käyttää umpikiveä. katotkin voi halutessaan holvata jolloin pelkällä tiilellä pärjää tarvitsematta edes laastia.
Se riippuu täysin itse valtiosta, sen resursseista, energiatarpeesta, teollisuusrakenteesta (raaka-aineiden käyttömahdollisuudet) ja sen vaatimasta energian luotettavuudesta. Esimerkiksi valtiolle, joka on valtaosin aavikkoa (Mauritania, Mali, Chad, Nigeria, yms.) ei ole mitään järkeä viedä uusiutuviin perustuvaa polttovoimalaa (ei polttoainetta). Hankalaa niitä on myös viedä sademetsien peitossa oleville maillekkin, kuten myös tuulivoimaa isossa mittakaavassa. Jäljelle jää vesivoima (harvempaan menis) ja fossiiliset.
"Esimerkiksi valtiolle, joka on valtaosin aavikkoa (Mauritania, Mali, Chad, Nigeria, yms.) ei ole mitään järkeä viedä uusiutuviin perustuvaa polttovoimalaa (ei polttoainetta)."
Aurinko?
Tuuli?
Ei järkeä? Onko järkeä antaa niiden saastuttaa?
"Hankalaa niitä on myös viedä sademetsien peitossa oleville maillekkin, kuten myös tuulivoimaa isossa mittakaavassa. Jäljelle jää vesivoima (harvempaan menis) ja fossiiliset."
Hankalaa? Hankalampaa kuin haukkoa henkeä täällä?
Aurinko?
Tuuli?
Ja koko ajan vain fossiilisia?
Jos käsitin oikein, niin mielestäsi uusiutuvia ei kehitysmaihin saa vietyä millään ilveellä.
""Esimerkiksi valtiolle, joka on valtaosin aavikkoa (Mauritania, Mali, Chad, Nigeria, yms.) ei ole mitään järkeä viedä uusiutuviin perustuvaa polttovoimalaa (ei polttoainetta)."
Aurinko?
Tuuli?
Ei järkeä? Onko järkeä antaa niiden saastuttaa?"
Ja näillä valtioillahan onkin sitten varaa ostaa niitä kalleimpia ja tehottomimpia tuotantomenetelmiä. Aurinkopaneeleita sais olla kaivelemassa hiekan alta jatkuvasti ja tuskin tuulimyllytkään rakastavat hiekkaa. Kyllähän siellä tuulee. Yleensä päiväntasaajalle päin. Tämä liikuttaa autiomaiden hietikkoa. Voiko näillä ensinnäkään tuottaa sähköä alkavalle teollisuudelle? Tehot ja luotettavuus eivät taida riittää.
""Hankalaa niitä on myös viedä sademetsien peitossa oleville maillekkin, kuten myös tuulivoimaa isossa mittakaavassa. Jäljelle jää vesivoima (harvempaan menis) ja fossiiliset."
Hankalaa? Hankalampaa kuin haukkoa henkeä täällä?
Aurinko?
Tuuli?
Ja koko ajan vain fossiilisia? "
Aurinkokennot ovat edelleen aivan liian tehottomia syöttämään sähköä minkäänlaisille teollisuuslaitoksille. Vai hyväksyisitkö sinä valtavien sademetsien hakkuut, jotta sinne saataisi aurinkokennokenttiä?
Päiväntasaajalla tahtoo tuulivoimaloiden kanssa olla ongelmia. Lämmin kostea ilma kun nousee ylöspäin, ei sivuttaistuulta paljoa saada. Sademetsät eivät myöskään mitään polvenkorkuista pöheikköä ole, joten taas jouduttaisi kaatamaan metsää.
"Jos käsitin oikein, niin mielestäsi uusiutuvia ei kehitysmaihin saa vietyä millään ilveellä."
Ei niillä ole sitä varaa hankkia. Lisäksi ne ovat ympäristöllisesti yleensä sellaisella alueella, että tehottomia uusiutuvia menetelmiä siellä ei ole helppo soveltaa. On vähän sama, kun koittaisi tuoda päiväntasaajan seudulta tänne savimajoja myytäväksi. Ei ole helppoa, ei.
"
"Jos käsitin oikein, niin mielestäsi uusiutuvia ei kehitysmaihin saa vietyä millään ilveellä."
Ei niillä ole sitä varaa hankkia.
"
Onko meillä varaa antaa kehitysapuna/rahoittaa?
Jos ei, mikä on vaihtoehto?
"Onko meillä varaa antaa kehitysapuna/rahoittaa?
Jos ei, mikä on vaihtoehto?"
Lue koko teksti. Hyöty ei välttämättä mene haittojen edelle. Vaihtoehdon miettimisen jätän sinulle itsellesi, siihen en ota kantaa.
paljonkin riippuu siitä, mikä katsotaan hyödyksi. joillekin hyöty on puhdas ilma, toiselle raha. monellekin on ollut kätevää, kun saa rahaa tuotannosta, jonka myrkyllinen ilma on jollakin toisella. vähän aikaa menee niinki, vähän aikaa jotku saa isoja rahoja.
paljon parempi on maksaa enemmän ja hankkia energiaa uusiutuvilla.
tiesitkö että Tolja on kylä Ranualla ja siellä on hyvin pitkälle kehittyneitä alkuasukkaita. siellä on vielä semmoinen jalostunut rotu nimeltä rynkkäläiset ( rynkänperä )jonka asukkaat kokoontuu silloin tällöin juhlimaan kelukkajoen varrelle..
"Eli aiheuttaako tuulivoimakin fossilisten polton lisäämistä?"
Ei todellakaan. Se vähentää fossiilisten polttoa.
Tossa oli uutinen, että norjaan suunnitellaan 1700MW lisää tuulivoimaa. En ole nähnyt uutista, jossa kerrottaisiin suunnitelmista fossiilisten voimaloiden lisärakentamisesta Norjaan.
Norjalla on sen verran reilusti vesivoimakapasiteettia, että heillä riittää siitä kyllä tasaamaan tuulivoiman tuotannon heilahtelut. Miten Tanskalla?
Tanska taas käyttää hiilivoimaa tuulivoiman säätämiseen ja perusvoiman tuottamiseen.
"Tanska taas käyttää hiilivoimaa tuulivoiman säätämiseen ja perusvoiman tuottamiseen."
Onpas epäselvä kuvaus. Voi syntyä väärä käsitys. Jotenkin näin se on:
Tanska taas käyttää hiilivoimaa ja pieniä chp-laitoksia tuotannon säätämiseen. Perustuotanto muodostuu paikallisista chp-laitoksista, hiili- ja tuulivoimaloista.
Tanskan lauhdevesivoimaloista jotain tietoo jollakulla? chp-laitoksia on paljon.
Vanha viesti uudestaan:
" chp
Kirjoittanut: Safa 29.9.2004 klo 14.22
"lukea jotain termistä 'uusiutuva energia'."
Tiedän kyllä, mitä uusiutuvilla tarkoitetaan. Vesivoimaa lukuunottamatta mikään muu uusiutuva ei ole edes kykenevä tuottamaan suuria määriä energiaa suhteellisen pienillä kustannuksilla. Tuulivoimasta puhuin sen vuoksi, että se on vesivoiman lisäksi se 'päästötön' lähde.
"aurinko-vety-energiaa odotellessa chp on ihan hyvä ratkaisu. paras mahdollinen."
Kerrataampas Tanskan tilanne:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&con ference=1000000000000012&posting=22000000004087686
"Tanskassa 98% ihmisistä asuu 10 suurimmassa kaupungissa. Näille kaukolämmön tuottaminen luulisi mittavalla hiilivoimalamäärällä olevan helppo tavoite toisin, kuin Suomessa (pinta-alakin on huomattavasti suurempi). Tanskassa 59.8% väestöstä kuuluu kaukolämmön piiriin (sinänsä kuitenkin hyvä saavutus). Öljylämmitys on 17% väestöstä, maakaasu 14%, sähkölämmitys 6% ja 3% muilla tavoilla.
Keskuslämmityksestä 74% tuotetaan CHP -laitoksilla, 12% jätteiden poltolla, 3% teollisuuden ylijäämälämmöllä, 6% biomassalla, 1% puupelleteillä, 1% öljyllä ja 3% maakaasulla.
(lähde: Danish board of district heating)
CHP laitokset tuottivat lämpöä ja sähköä seuraavia määriä vuonna 2000 (löysin tilastotietoa vuodelta 2000):
CHP sähköntuotanto:
Tanska 18971 GWh
Suomi 25510 GWh
kapasiteettia oli:
Tanska 5885 MW
Suomi 5502 MW
Eli oikeassa olit siinä suhteessa, että CHP -kapasiteettia sähköntuotantoon Tanskalla on enemmän (enemmän hiilivoimaloita muutenkin?) Suomi tuotti kuitenkin CHP -laitoksilla enemmän sähköä, kuin Tanska.
Entä sitten CHP lämmöntuotanto:
Tanska 116 494 TJ
Suomi 251 484 TJ
lämpökapasiteettia oli:
Tanska 10 336MW
Suomi 14 800MW
(lähde: Eurostat: Combined Heat and Power (CHP) Plant Statistics in the EU, 2000 (30.04.2003))
Jostain syystä suomen CHP -laitoksilla on enemmän lämpökapasiteettia, kuin Tanskalla (kylmempi ilmasto?).
Tanskan polttolaitoksilla tuotetusta n. 29 600GWh:sta 18971 GWh tuotti CHP -laitokset (64%).
Suomen polttolaitoksilla tuotetusta n. 29 300GWh:sta 25510 GWh tuotti CHP -laitokset(87%)."
Suuresta hiilivoimalakapasiteetista (valtaosin chp -laitoksia) huolimatta luvut on tuollaisia. Tanska on vielä näiden lukujen jälkeen vieläpä sähkön nettoviejä ja joutuu käyttämään pohjoismaita säätövoiman lähteenä.
"aurinko-vety-energiaa odotellessa"
Ja kauankohan mielestäsi me odotellaan, että moinen yleistyisi ja tulisi kustannustehokkaaksi? Yli vuoden 2010? Kioton sopimuksen aikaraja on kohta käsillä ja lukuisat paikalliset CHP -laitokset vain lisäisi hiilidioksidipäästöjä."
Olihan tuossa paljon tietoa, mutta lauhdevoimaloita ei ainakaan suoraan siinä näkynyt.
Eltran sivulla
http://www.eltra.dk/composite-11286.htm#
klikkaa oikealla
'Production, consumption, exchange'
Siinä on periaatekaavio Tanskan laitoksista. Puhuvat 'Primary chp' ja 'Local chp'. Primary chp olisi kuin meillä hiililauhdevoimalat?
Ei ole paljon merkitystä, vaikka kaikki olisivat CHP -laitoksia, jos niitä käytetään vain sähköntuotantoon. Otetaampas lukuja:
CHP sähköntuotanto:
Tanska 18971 GWh
Suomi 25510 GWh
kapasiteettia oli:
Tanska 5885 MW
Suomi 5502 MW
Entä sitten CHP lämmöntuotanto:
Tanska 116 494 TJ
Suomi 251 484 TJ
lämpökapasiteettia oli:
Tanska 10 336MW
Suomi 14 800MW
Suhdelukuja:
lämpö/sähkö:
Tanska: 6,14
Suomi: 9,9
Suomen CHP -laitoksilla on vähemmän sähköntuotantokapasiteettia ja enemmän lämmöntuotantokapasiteettia, kuin tanskalla. Suomen CHP -laitokset tuottivat suhteessa enemmän lämpöä, kuin Tanskan voimalat. Eli Tanskan CHP -laitokset ovat toimineet huonommalla teholla kenties (tuottaen pelkästään sähköä).
"Olihan tuossa paljon tietoa, mutta lauhdevoimaloita ei ainakaan suoraan siinä näkynyt."
"Tanskan polttolaitoksilla tuotetusta n. 29 600GWh:sta 18971 GWh tuotti CHP -laitokset (64%)."
Tästä voimme laskeskella, että loput 36% eivät ole CHP -laitoksia, vaan pelkästään lauhdevoimaloita.
"Suomen polttolaitoksilla tuotetusta n. 29 300GWh:sta 25510 GWh tuotti CHP -laitokset(87%)."
Suomessa sama luku on 13%.
"Ei ole paljon merkitystä, vaikka kaikki olisivat CHP -laitoksia, jos niitä käytetään vain sähköntuotantoon."
Onko tuo edes mahdollista?
Jos lämpö huuhdotaan mereen niin silloin käytetään vain sähköntuotantoon.
Vähän niinkuin Helsingissä kesäisin. Silloin ei tarvita kaukolämpöä, sähköä kylläkin
Ydinvoimaa pitäisi sakottaa lämmon haaskaamisesta. Jollakin lämpöä kuitenkin pitää sitten tuottaa, ja milläs muulla kuin polttamalla?
Tosi iso ympäristöhaitta se ydinvoima
Miksi ihmeessä lämpimillä keleillä kaukolämpö ajetaan mereen? Kaukolammöntutantohan on mitoitettu huippupakkasia varten.
Minäpä sanon: ahneus teetättää noinki hölmöjä.
Ydinvoimalat haaskaa lämpöä hirvittäviä määriä mereen.
Pakkolämmittäisit asuntoja kesällä? Höyrysaunat kaikille?
Et näköjään ole tietoinen, tai et muista tai et halua muistaa, että Helsingin Energia käyttää kaukojäähdytykseen kaukolämpöä!
Siitä oli vähän aikaa sitten juttua täällä, mutta pistän linkin:
http://www.helsinginenergia.fi/kaukojaahdytys/fi/index.html
Annan kehuja Safan tiedoille ja sinnikkyydelle asiansa puolesta. On täällä muitakin asiallisia kirjoittajia.
"Ei ole paljon merkitystä, vaikka kaikki olisivat CHP -laitoksia, jos niitä käytetään vain sähköntuotantoon."
Onko tuo edes mahdollista? "
Miksei olisi???
Eli turbiini ovat väliottolauhdeturbiineita tai kaukolämmön paluuvettä jäähdytetään merivedellä jota saadaan "kaukolämpökuormaa lisää" (huonompi vaihtoehto, huonompi hyötysuhde).
Väliottoturbiini on kuitenkin huomattavasti taloudellisempi koska höyryn voidaan paisuttaa lähelle tyhjiötä. Kaukolämpö tuotetaan turbiinin väliottohöyryllä kaukolämpövaihtimilla joissa höyry lauhtuu kaukolämpöveden avulla, "ylimääräisethöyryt" ajetaan turbiinin perään ja lauhdutetaan merivedellä takaisin nesteeksi saaden lisää sähkötehoa. huonopuoli väliottolaitoksissa on, että joudutaan aina ajamaan lauhdeajoa muuten matalapainepesän viimeiset siivet saattaisivat vioittua
Eli tanskalaisilla on paljon väliottolauhdelaitoksia kaukolämmön tuotannossa, mikä on hyvin viisasta.
Ehkäpä itsekin huomaat miten idioottimainen kommentti sinulta.
"Vuonna 2003 kaukojäähdytysverkkoon liittyneiden kiinteistöjen yhteenlaskettu liittymisteho on 14 MW. Liittymiä on yhteensä 11 kappaletta, joiden kautta jäähdytetään useampia kiinteistöjä.
Salmisaaren voimalaitosalueella sijaitsevan ensimmäisen kaukojäähdytyskeskuksen tuotantoteho on 10 MW. Keskuksessa on kaksi 3,5 MW absorptiojäähdytyskonetta ja 1000 m3 kulutushuippuja tasaava jäähdytysvesivarasto. Jäähdytysenergia siirretään jakeluverkkoa pitkin Ruoholahteen ja Kamppiin.
Helsingissä on muuta tuotantotehoa noin 5 MW, joka koostuu Pitäjänmäen absorptiojäähdytyskeskuksesta ja kolmesta siirrettävästä jäähdytyskontista."
Kyllä HE saa paljon plussaa tuosta monelta taholta. Kunhan vain ei hinnoittelis tuotetta liian korkealle. Luonto tykkää tuollaisista tekniikoista.
Ei tuo ole kuin kärpäsenpaska verrattuna siihen mitä lämpimillä säillä ajetaan mereen.
Fossiilisten poltto ei ole puoluseltavaa edes kaukolämmön tuotannossa.
en jaksa syventyä noin perusteellisesti asiaan, eikä tarttekkaan - kaltaisesi hoitakoon ne. pistän viestin kuitenkin muistiin koneelle. viimeinen lause meni hyvin kaaliin:
"Eli tanskalaisilla on paljon väliottolauhdelaitoksia kaukolämmön tuotannossa, mikä on hyvin viisasta."
chp-tuotannosta tulen kyllä lähitulevaisuudessa ottamaan enemmän selvää. kiinnostavaa on sen muuntomahdollisuus vetykäyttöön.
"
Kaukojäähdytyksellä lisää ekotehokkuutta
Kaukojäähdytyksen kysyntä on kasvanut nopeasti muutaman viime vuoden aikana, ja vuonna 2010 kiinteistöjen liittymistehojen arvioidaan ylittävän 100 MW. Suosion syynä on ollut järjestelmän ympäristömyötäisyys kiinteistökohtaiseen jäähdytykseen verrattuna.
Vuonna 2003 valmistuneessa Juhani Aaltosen diplomityössä selvitettiin kaukojäähdytyksen ympäristövaikutuksia nykyisellä tuotantorakenteella ja arvioitiin vaikutuksia vuonna 2010. Perinteisesti jäähdytysenergia on tuotettu kiinteistökohtaisilla kompressorijäähdytysjärjestelmillä. Kaukojäähdytykseen liittyneissä kiinteistöissä voidaan luopua ilmastolle haitallisten kylmäaineiden käytöstä ja vähentää sähkön kulutusta. Lisäksi kylmälaitteiden aiheuttama melu, tärinä ja runkoäänet poistuvat. Kylmälaitteille varatut tilat vapautuvat muuhun käyttöön, eikä meluavia ja kaupunkikuvaa rumentavia ilmalauhduttimia tarvita.
Ekotehokkain kaukojäähdytyksen tuotantotapa on vapaajäähdytys, jota käytetään meriveden ollessa riittävän viileää. Kesäaikana jäähdytysenergian tuotanto perustuu absorptiotekniikkaan, jossa hyödynnetään yhteistuotantolaitoksilta ylijäävää kaukolämpöä. Jäähdytysvesivarastot ovat keskeisessä osassa ekotehokkuuden kannalta, sillä niillä katetaan iltapäivien tehohuiput ja pienennetään tuotantokapasiteetin tarvetta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kaukojäähdytyksen monipuolinen tuotantorakenne, suuret yksikkökoot ja tehokas valvonta mahdollistavat kiinteistökohtaista kompressorijäähdytysjärjestelmää huomattavasti ekotehokkaamman jäähdytysenergian tuotannon.
"
http://www.helsinginenergia.fi/vuosi2003/ymparisto3.html
Ei auta vaikka sillä jäähdytettäisiin orpokotia.
Ainakin kaukokylmällä vähennetään kylmäaine vuotoja.
Ammoniakkia tai hiilihappoa niissä käytetään. Suurissa pitoisuuksissa vaativat toki että kiinteistö evakuoidaan hetkeksi. Luonto ei niistä kärsi (niissä määrissä).
Ammoniakkia käytettää yleisä SUURISSA kylmäkeskuksissa (esim. meijarit tai jäähallit). Hiilidioksi on vasta tulossa markkinoille ja tietääkseni yksi kylläkeskus on rakennettu suomeen (jokin hiihtotunneli).
Mitä tulee kiinteistö kokoluokan kylmäkeskuksiin niin siellä käytetään pahoja kasvihuoneilmiötä kiihdyttäviä aiheita ja tietenkin ihmisille vaarallia. Tosin kasvihuoneilmiön kannatta varsin mitätön juttu pienien määrien vuoksi eli edellinen viesti oli vitsi:) Kuitenkin jotain "hyötyä" ilmaston kannalta kaukokylmästä. Ja miksei sitä suotta käytä jos sitä on saatavilla.
YTV:
"
...
Kaukojäähdytyksen lisääminen vaikuttaa kahdella tavalla kasvihuonekaasupäästöjä vähentävästi. Kun jäähdytyksessä käytettävää sähköä korvataan kaukolämmöllä, sähköntuotannon tarve vähenee (kertoimella 1:2,5) yhteensä 80 MW, ja oletettaessa, että kaukojäähdytys käyttää sähköä viidesosan tästä eli 16 MW, säästöksi saadaan 64 MW. Laskettuna 700 huipputunnin perusteella vuosittainen sähkönkulutuksen väheneminen on 44 800 MWh. Jos korvattavan sähköntuotannon ominaispäästö on 520 g/kWh, vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 23 300 tonnia CO2 ekvivalenttia.
Toinen kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus tulee siitä, että kylmäaineita vapautuu ilmaan vähemmän. Jos kylmäaineita käytetään vuoden 2020 tilanteessa 150 kg/1 MW eli 30 000 kg/ 200 MW, ja aineet pääsevät ulos keskimäärin kerran 5 vuodessa, määrä on 6 000 kg vuodessa ja niistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt 12 000 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Kaukojäähdytyksen laajentaminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2020 kaikkiaan 35 300 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
...
"
http://www.ytv.fi/ilmanl/aineisto/kasvihuonekaasupaastot_hankevaikutukset.pdf
Kaukokylmä vaikuttaa lähinnä tulevien uusien laitteistoiden asennukseen.
"
Kaikki fossiilisilla tuotettu energia pahasta
Koleta 15.1.2005 klo 14.44
Ei auta vaikka sillä jäähdytettäisiin orpokotia.
"
:D
http://www.helsinginenergia.fi/kaukojaahdytys/kuvat/kunniakirja.jpg
(Suomen LVI-liitto on palkinnut Helsingin Energian kaukojäähdytysjärjestelmän vuoden 2003 LVI-tekona sen kiistattomista eduista ympäristölle ja energiataloudelle)
Onpa sinulla vakuuttavia lähteitä.
Kaikki fossiilisilla tuotettu energia pahasta
Ei auta vaikka sillä jäähdytettäisiin orpokotia.
Tuli tässä mieleen, että eikö se uraanikin ole fossiilinen "polttoaine" ?
"http://www.helsinginenergia.fi/kaukojaahdytys/fi/os2_2.html"
Näyttäisi siltä, että kaukolämpöteho on suunille sama kuin kaukokylmäteho, koska kaukolämpö haiduttaa saman veden mikä on imeytynyt litiumbromidiin imeyttimessä. Tietenkin pitää otta huomioon häviöt.
Eli ei kaukokylläteholla paljoa tuoteta "vastapainesähkö". Mutta teknisesti mielenkiintoin prosessi.
Ei ainakaan yleisen määritelmän mukaan. Fossiilisia ovat sellaiset jotka joskus aikojen alussa ovat olleet biomassaa.
Uraani ei taida täyttää tätä vaatimusta, vaikka onkin vanhaa. Uusiutuvaksi sitä ei voi laskea. Sitä löytyy kuitenkin miltein rajattomasti maankuoresta.
Vertailussa pitää olla useampi kuin yksi lähde, tässä on kaksi:
"
Kaikki fossiilisilla tuotettu energia pahasta
Koleta 15.1.2005 klo 14.44
Ei auta vaikka sillä jäähdytettäisiin orpokotia.
"
:D
http://www.helsinginenergia.fi/kaukojaahdytys/kuvat/kun niakirja.jpg
(Suomen LVI-liitto on palkinnut Helsingin Energian kaukojäähdytysjärjestelmän vuoden 2003 LVI-tekona sen kiistattomista eduista ympäristölle ja energiataloudelle)
"
Ensimmäinen lähde on nimimerkki Koleta ja toinen lähde on Suomen LVI-liitto.
HUOM! Melkein