Onko kukaan koskaan nähnyt uskovaisia julistamassa sanaa Itiksessä tai moskeijan vieressä?
Pelkäättekö ettei Jumala suojele niitä, jotka Hänen sanaansa julistavat?
Ei se sana kuulu kun seisoo kuin Jehova telineen vieressä. Eikö suuta ole teille annettu siksi että sieltä kuuluisi Sanan puhe?
Mutta ei. Evankeliumin julistus Afrikassa on hyvä toisten tekemänä mutta kun sitä pitäisi sanoa täällä lähellä niin hävettää omat teot.
Tämä todistaa sen, ettei mies oikeasti usko omaan Jumalaansa.
Pelkäättekö ettei Jumala suojele niitä, jotka Hänen sanaansa julistavat?
Ei se sana kuulu kun seisoo kuin Jehova telineen vieressä. Eikö suuta ole teille annettu siksi että sieltä kuuluisi Sanan puhe?
Mutta ei. Evankeliumin julistus Afrikassa on hyvä toisten tekemänä mutta kun sitä pitäisi sanoa täällä lähellä niin hävettää omat teot.
Tämä todistaa sen, ettei mies oikeasti usko omaan Jumalaansa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Uskovaiset tietävät olevansa väärässä. Siksi he eivät halua esiintyä omalla nimellään ja kasvoillaan kadulla missä ihmiset liikkuvat.
Tulin uskoon omissa oloissani jo hieman ennen rippikoulua. Uskovien yhteyteen hakeuduttuani lähdimme iltaisin Jumalan Sanaa kertomaan ihmisille melko useinkin keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa 1970-luvun lopulla. Tuolloin oli herätystä luterilaisten keskuudessa paikkakunnallamme (myöhemmin ovat muutkin suuntaukset tulleet tutuiksi). Omat keskusteluni ihmisten kanssa olivat usein kömpelöitä johtuen äärimmäisistä jännitysoireista, minkä vuoksi keskeytin koulun lukiossa huolimatta melko hyvästä koulumenestyksestä....ujous ja jännittäminen häiritsivät, mutta uhmasin pelkojani.
Nyt "vanhoilla päivilläni" on usko lötynyt uudelleen tärkeimmäksi asiaksi elämässäni ja puhun siitä ihmisille yleensä kahden kesken (jos on kiinnostusta puheilleni) bussissa, pysäkeillä, puistonpenkeillä ym. Rukoilen tässä Pyhän Hengen johdatusta ja tietenkään oma elämäni ja tekemiseni eivät saa olla ristiriidassa puheitteni kanssa. Rehellinen täytyy olla myös töppäilyjen suhteen, joihin olen menneinä vuosina syyllistynyt. Armosta (Kristuksen veri) ihminen pelastuu, mutta siihen liittyy parannus ja sunnan muuttaminen elämässä. Pelko on voitettava, mutta keskustelussa pyrin luontevaan käyttäytymiseen olematta jotain sellaista, mitä en ole (esim. jonkinlainen rooli).
"julistajanakolle" sattui kömmähdys, kun en lukenut kunnolla aloitusta. En ole pääkaupunkiseudulta, joten aloituksessa mainitut paikat eivät ole tuttuja. Kristusta ja Hänen sanojaan ei tule hävetä kenenkään edessä. Jos huomaa, että jossakin tilanteessa varmuudella tulee ärsyttämään ihmisiä, niin terveen järjen käyttö on varmasti paikallaan. Sanojensa takana tulee seistä, mutta ihmisten ärsyttäminen ei tietenkäään ole itsetarkoitus. Kuitenkin jonkin verran on kokemusta siitä, että julkisesti uskovana voi joutua esim. väkivallan kohteeksi. Näitä tilanteita en kuitenkaan mene kerjäämään.
On noita aikoinaan nähty busseissa ja raitsikoissa ja metrossa, mutta taitavat nykyään tyytyä nettiin. Jehovat ja mormonit soittelevat joskus ovikelloa, mutta heidät voi karkottaa sanomalla että Jumala ei hyväksy sitä että Häntä kaupitellaan tuolla tavalla.
Niin, kultaisella 80-luvulla, silloin kun Jeesus oli heti tulossa, rock-musiikki oli Saatanasta ja hevirokkarit keittelivät kissoja palvontamenoissaan, ei ollut nettiä ja uskonpsykoosissa ollut joutui jalkautumaan syntisten pariin. Se evankelioiminen uuvutti monen hihhulin, mutta onneksi he pääsivät Hesperiaan lepäämään.