välillä nousee uusiakin teorioita arvioitaviksi. Tiedeyhteisö jakautuu varmasti, mutta enemmistö taitaa kallistua tätä teoriaa vastaan.
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1468554065084?ref=hs-etusivub-luetuimmat-#1
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1468554065084?ref=hs-etusivub-luetuimmat-#1
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tuon suuntaisia teorioita on esitetty jo kauan joissain maailman yliopistoissa.
Kuulin näistä jo vihjeitä aikoinaan USA.ssa opiskellesani ja opettaessani yliopistossa.
En ole niin taitava kielentutkija, että osaisin ottaa varmaa kantaa, mutta en pitäisi teoriaa roskiin heitettävänäkään.
Useampi sata vuotta niitä yhteyksiä on pyritty löytämään.
Ei tuon analysointiin pelkkä kielentutkijuus riitä, on oltava fennougristi ja perehtynyt vertailevaan kielitieteeseen hyvin syvällisesti. Kyllä tutkimus kollataan, se on varmaa. Työlästä se on, koska nekin kantakielet joihin pitäisi verrata ovat vain rekonstruktioita.
Hyvä nike sinulla! Muistatko ne kuusi muuta rekonstruktiota?
Löytyivät: "< abess. *-ptA *-mA (*-ptama > *-ttami >> *-ttoim > -toin) (SKRK:
182)
Yksi t pois siis tarjoamastani kalatoin
Yhtäläisyyksiä on muillakin aloilla, kuten tavoissa.
Etkös sinä kertonut joskus luennoineesi antiikin ajan rakentamisesta. Taidat tietää aloittajan aiheesta enemmän kuin kerrot.
Tämä on mielenkiintoinen aihe kuka tietää tulkaa mukaan
Mistä saisi enemmän tietoa?
Kun kerran kysytään, niin vastaan. Linkki käytettäväksenne. Jos on ongelma kielen kanssa, he opastavat. Pari kertaa olen mielenkiinnosta ottanut yhteyttä.
http://www.kotus.fi/kotus
PS. Alatyylin kielenkäyttöön tuskin apua löytyy. Tai, voihan se olla että siihenkin, tietyllä tavalla, jos ymmärtää oikein;) Kieltähän sekin on.
Tuosta tulikin muuten mieleeni, jokohan sanat, "peris" ja "rasse", hyväksyttäisiin anomuksesta ihan Lieksan omaksi, seudulliseksi murteeksi;)
Suvakkihan on jo tavallaan urbaani halvennussana suvaitsevaiselle.
Parpolasta tutkijana: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1462502754786
Aiheesta laajemmin
Suomi muiden kielten joukossa, josta löytyy esim. myytti suomen vaikeudesta: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_4_563.pdf
Paljon tietoa: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/verkkolehti/verkossa1.html#P
Verkkolehtiä ja blogeja: https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/lehdet-ja-blogit/Sivut/home.aspx
Fennougristiikan suhteesta muihin tieteisiin, melko jyrkästi jyrähti taannoin Juha: http://www.tieteessatapahtuu.fi/796/janhunen.html
Aineistoja on loputtomiin, kielen ja kiinnostuksen mukaan valittaviksi.
Kiitos linkkuna. Kumarran ihan linkkuveitsenä. Lieksapalstalla jotain, mitä jaksan ja viitsin linkkien kanssa lueskella.
Kyllähän tänne ilmestyi alan "tietäjiä" ihan useampi.
Minä kumarran kunnioittavasti heille.
Nyt katselin noita linkkejä ja ovat kyllä todella hyviä.
Vielä kerran KIITOS.
Liian kaukaa haettu tutkimus suomen kielestä. Kieli muuttuu koko ajan ja uusia sanoja tulee jokaiseen kieleen. Mielestäni ei ole relevantti tutkimus.
Nuo tutkimukset perustuvat ylempänä mainittuihin rekonstruktioihin. Niissä on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevalla metodilla toistensa sukukielinä pidettyjen kielten systemaattisia yhtäläisyyksiä. Suomen kielen historiassa lähin kantakieli on myöhäiskantasuomi (noin 1000-500 eaa).
Esimerkkinä: Myöhäiskantasuomen sittemmin hajoaminen itämerensuomalaisten kielten kantamuotoihin on päätelty germaanisten lainasanojen perusteella tapahtuneen ajanlaskun alun jälkeen jne.
Nämä rekonstruktiot ovat tavallaan sivistyneitä arvauksia, joita kukaan ei ole pystynyt osoittamaan vääriksi.
Tässä yksi kielipuu tutkailtavaksi, jos sattuu kiinnostamaan:
http://www.classics.upenn.edu/myth/php/info/index.php?page=ietree
Ollaanko me noin pienissä kantimissa?
Jos en väärin muista, niin aika erinäköistä puuta meille kouluaikaan esitetiin.
Vieläköhän on niin sanottuja koulutarkastajia?
Kansakouluaikaan muistan miten opettajatkin olivat hieman "tohkeissaan" kun tarkastaja oli tulossa oppitunneille kuulemaan opetusta.
Mielenkiintoinen tuo kielipuu.
Ei ole. Lopetettiin jo 1990.
Ei ole lopetettu sinulle on joku valehdellut.
Lehdestä lainattu tieto:
Koulutarkastajien virat lopetettiin Suomessa 1990-luvun alussa Ruotsin mallin mukaisesti. Nykyisin kouluja ei valvo mikään riippumaton toimija. Suomi on tällä hetkellä ainoa läntinen teollisuusmaa, jossa koulutarkastajia ei ole. Ruotsissakin järjestelmä on palautettu takaisin.
Tarpeen olisi palauttaa takaisin Suomessakin. Kyllä opettajat kurinpitoa tarvitsevat.
Asetus muutettiin 1987. Tarkastajat olivat lääninhallituksissa töissä ja ne myös lopetettiin.
Tarvittaessa normaalista informaatio-ohjauksesta ja taloustarkastuksista voidaan kanteluissa poiketa:
" Opetushallitus on käsitellyt muutamia opetuksen toteutukseen liittyviä kanteluita, jotka ovat koskeneet pääsääntöisesti yksityisomisteisia tai valtion omistamia oppilaitoksia. Kantelut on yleensä ratkaistu kirjallisella menettelyllä, eri osapuolia kuullen ja tarvittaessa oppilaitosta ohjaamalla. Vakavissa tapauksissa on käyty selvittä
mässä tilannetta. Opetushallituksen vahvuus on oppiainekohtainen tai ammattialakohtainen asiantuntemus."
Toki kaikissa kunnissa on ohjausjärjestelmä ja laadun arviointi. Kouluissa on johtokunnatkin. Lieksan laatukäsikirja: http://www.lieksa.fi/laatukasikirja
Kielitiede ei ole kovin suosittu aine opiskelijoilla, verrattuna moneen muuhun.
Kuitenkin se on hyvin tärkeä, ainakin minun mielestäni.
Mistä tiedät minne haetaan vähän ja minne paljon.