Suomessa on oikein "ryhmä-tuomitsijoita" taas kerran! Mitähän seuraavaksi tuomittaisiin? Oikeesti!?
Miksi Eurooppa iloitsee itsevaltaisen Erdoğanin vallan jatkumisesta Turkissa?
( HS-analyysi )
Pakolaispelkoinen Eurooppa on nöyrtynyt Recep Tayyip Erdoğanin ”minä tai kaaos” -vaihtoehtoihin, kirjoittaa Pekka Mykkänen. ???
Ulkomaat 16.7.2016 17:13
Pekka Mykkänen
Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1468639412917
Bryssel.
Turkin perjantainen vallankaappausyritys on raju muistutus Euroopan unionin johtajille siitä, miten huteralla pohjalla ovat EU:n yritykset rakentaa Turkki-suhdettaan ja saada pakolais- ja siirtolaiskriisi hallintaan.
Lue HS:n uutisseuranta Turkin tilanteesta täältä.
Viime keväänä EU-maat sopivat Turkin kanssa siitä, että jos Turkki panee kuriin salakuljetuksen Egeanmeren kautta Kreikkaan, EU antaa sille monta suloista asiaa: miljardeja euroja rahaa, viisumivapauden ja vauhtia Turkin jäsenyysneuvotteluihin.
Tähän asti sopimus on vaillinaisenakin toiminut yllättävän tehokkaasti. Viime viikolla Kreikan saarille saapui 351 ihmistä, kun viime vuoden aikana ihmisiä tuli keskimäärin yli 16 000 joka viikko.
Mitä näille numeroille tapahtuisi, jos Turkki ajautuisi kaaokseen tai sotilasvaltaan? Numeroiden takana on ihmisiä, joista valtaosa on paennut Syyrian sotaa toiveenaan päästä Euroopan rauhaan.
EU:n ja Turkin sopimuksen yllä on leijunut ummehtunut haju alusta alkaen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet järjestelyn, jossa pakolaisia on käytetty pelinappuloina Turkin itsevaltaisesti toimivan presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja populismin aaltoa pelkäävien eurooppalaisjohtajien vaihtokaupassa.
HUSEYIN ALDEMIR / REUTERS
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.
EU-maiden oli helpompi niellä sopimus, koska Turkin puolelta sitä kätilöi rauhallisesti esiintyvä pääministeri Ahmet Davutoğlu. Samaan aikaan kun Davutoğlu hymyili lempeästi Brysselin kokouksissa, Erdoğan syytti maansa tv-kanavilla EU:ta kurditerroristien tukemisesta ja tekopyhyydestä pakolaiskriisissä.
Davutoğlu esitti EU:n suuntaan hyvää poliisia ja Erdoğan pahaa. Toukokuussa Davutoğlu sai yllättäen kenkää ja pääministeriksi nousi Erdoğanin lähiliittolainen Binali Yildirim.
Euroopassa pelättiin, että huteralle pohjalle rakennettu sopimus murenee. Sama ajatus nousi mieliin varhain lauantaina, kun Turkin vallankaappausyrityksen sekavat kuvat vyöryivät tv-ruutuihin.
Suurinta kiistaa osapuolten välillä on aiheuttanut EU:n vaatimus, että Turkki muuttaa terrorismilakejaan, joita on eurooppalaisten mielestä käytetty ihmisoikeuksien polkemiseen ja poliittisten vastustajien nujertamiseen. Muuten Turkille ei voida myöntää viisumivapautta.
”Samalla kun Turkkia uhkaavat kaikenlaiset terrorijärjestöt ja niiden tukijat, EU vaatii muuttamaan terrorismilakeja viisumien vuoksi. Mitäs jos muuttaisitte ensin asennettanne [ – – ] me kuljemme omaa tietämme, kulkekaa te omaanne”, Erdoğan totesi toukokuussa.
Turkki-sopimuksen arkkitehti, Saksan liittokansleri Angela Merkel, on joutunut tukalaan välikäteen yrittäessään pitää Erdoğanin aisoissa. Huhtikuussa hän myöntyi siihen, että saksalaissatiirikko Jan Böhmermann joutuu rikostutkintaan Erdoğanin pilkkaamisesta.
Merkelin myöntyminen tulkittiin siten, että eurooppalaiset arvot joustavat sananvapautta ahdistelevan turkkilaisjohtajan edessä. Saksaan saapuneet pakolaiset ovat suurin syy, miksi Merkel pelkää menettävänsä vallan ensi vuonna pidettävissä vaaleissa.
Vakautta pakolaisasiaan halutaan muistakin kuin vallanhimoisista syistä. EU-mailla on palava tarve päästä toteuttamaan omaa agendaansa, jota lukemattomat kriisit ovat viime vuosina horjuttaneet.
Nyt energiaa tarvittaisiin esimerkiksi Britannian EU-eroa vaatineen kansanäänestyksen aiheuttaman sotkun siivoamiseen.
Vielä ei ole selvää, mistä Turkin yöllisessä vallankaappausyrityksessä oli pohjimmiltaan kyse. Mutta sitä on edeltänyt liuta pommi-iskuja, jotka vähensivät jo ennalta toiveita siitä, että Erdoğanilla olisi haluja pehmeämpään vallankäyttöön.
Viime marraskuussa pidettyjen Turkin parlamenttivaalien uusintavaalien alla Erdoğan piti puheen, jossa hän kertoi napakasti näkemyksensä maansa vaihtoehdoista.
”Se on joko minä tai kaaos.”
Turkkilaiset ottivat neuvosta vaarin ja äänestivät Erdoğanin AK-puolueen voittoon. Puolue sai yksinään haltuunsa parlamentin enemmistön.
Eurooppalaisille Erdoğan on muistuttanut moneen otteeseen, että 80 miljoonan asukkaan Turkissa on noin kolme miljoonaa Syyrian sodan pakolaista. Ovatko he jatkossakin Turkissa?
”Erdoğan tai kaaos” on näkemys, jonka myös eurooppalaisjohtajat ovat hyväksyneet.
Tiedostaen, että he saattavat saada molemmat: Erdoğanin ja kaaoksen.
Miksi Eurooppa iloitsee itsevaltaisen Erdoğanin vallan jatkumisesta Turkissa?
( HS-analyysi )
Pakolaispelkoinen Eurooppa on nöyrtynyt Recep Tayyip Erdoğanin ”minä tai kaaos” -vaihtoehtoihin, kirjoittaa Pekka Mykkänen. ???
Ulkomaat 16.7.2016 17:13
Pekka Mykkänen
Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1468639412917
Bryssel.
Turkin perjantainen vallankaappausyritys on raju muistutus Euroopan unionin johtajille siitä, miten huteralla pohjalla ovat EU:n yritykset rakentaa Turkki-suhdettaan ja saada pakolais- ja siirtolaiskriisi hallintaan.
Lue HS:n uutisseuranta Turkin tilanteesta täältä.
Viime keväänä EU-maat sopivat Turkin kanssa siitä, että jos Turkki panee kuriin salakuljetuksen Egeanmeren kautta Kreikkaan, EU antaa sille monta suloista asiaa: miljardeja euroja rahaa, viisumivapauden ja vauhtia Turkin jäsenyysneuvotteluihin.
Tähän asti sopimus on vaillinaisenakin toiminut yllättävän tehokkaasti. Viime viikolla Kreikan saarille saapui 351 ihmistä, kun viime vuoden aikana ihmisiä tuli keskimäärin yli 16 000 joka viikko.
Mitä näille numeroille tapahtuisi, jos Turkki ajautuisi kaaokseen tai sotilasvaltaan? Numeroiden takana on ihmisiä, joista valtaosa on paennut Syyrian sotaa toiveenaan päästä Euroopan rauhaan.
EU:n ja Turkin sopimuksen yllä on leijunut ummehtunut haju alusta alkaen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet järjestelyn, jossa pakolaisia on käytetty pelinappuloina Turkin itsevaltaisesti toimivan presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja populismin aaltoa pelkäävien eurooppalaisjohtajien vaihtokaupassa.
HUSEYIN ALDEMIR / REUTERS
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.
EU-maiden oli helpompi niellä sopimus, koska Turkin puolelta sitä kätilöi rauhallisesti esiintyvä pääministeri Ahmet Davutoğlu. Samaan aikaan kun Davutoğlu hymyili lempeästi Brysselin kokouksissa, Erdoğan syytti maansa tv-kanavilla EU:ta kurditerroristien tukemisesta ja tekopyhyydestä pakolaiskriisissä.
Davutoğlu esitti EU:n suuntaan hyvää poliisia ja Erdoğan pahaa. Toukokuussa Davutoğlu sai yllättäen kenkää ja pääministeriksi nousi Erdoğanin lähiliittolainen Binali Yildirim.
Euroopassa pelättiin, että huteralle pohjalle rakennettu sopimus murenee. Sama ajatus nousi mieliin varhain lauantaina, kun Turkin vallankaappausyrityksen sekavat kuvat vyöryivät tv-ruutuihin.
Suurinta kiistaa osapuolten välillä on aiheuttanut EU:n vaatimus, että Turkki muuttaa terrorismilakejaan, joita on eurooppalaisten mielestä käytetty ihmisoikeuksien polkemiseen ja poliittisten vastustajien nujertamiseen. Muuten Turkille ei voida myöntää viisumivapautta.
”Samalla kun Turkkia uhkaavat kaikenlaiset terrorijärjestöt ja niiden tukijat, EU vaatii muuttamaan terrorismilakeja viisumien vuoksi. Mitäs jos muuttaisitte ensin asennettanne [ – – ] me kuljemme omaa tietämme, kulkekaa te omaanne”, Erdoğan totesi toukokuussa.
Turkki-sopimuksen arkkitehti, Saksan liittokansleri Angela Merkel, on joutunut tukalaan välikäteen yrittäessään pitää Erdoğanin aisoissa. Huhtikuussa hän myöntyi siihen, että saksalaissatiirikko Jan Böhmermann joutuu rikostutkintaan Erdoğanin pilkkaamisesta.
Merkelin myöntyminen tulkittiin siten, että eurooppalaiset arvot joustavat sananvapautta ahdistelevan turkkilaisjohtajan edessä. Saksaan saapuneet pakolaiset ovat suurin syy, miksi Merkel pelkää menettävänsä vallan ensi vuonna pidettävissä vaaleissa.
Vakautta pakolaisasiaan halutaan muistakin kuin vallanhimoisista syistä. EU-mailla on palava tarve päästä toteuttamaan omaa agendaansa, jota lukemattomat kriisit ovat viime vuosina horjuttaneet.
Nyt energiaa tarvittaisiin esimerkiksi Britannian EU-eroa vaatineen kansanäänestyksen aiheuttaman sotkun siivoamiseen.
Vielä ei ole selvää, mistä Turkin yöllisessä vallankaappausyrityksessä oli pohjimmiltaan kyse. Mutta sitä on edeltänyt liuta pommi-iskuja, jotka vähensivät jo ennalta toiveita siitä, että Erdoğanilla olisi haluja pehmeämpään vallankäyttöön.
Viime marraskuussa pidettyjen Turkin parlamenttivaalien uusintavaalien alla Erdoğan piti puheen, jossa hän kertoi napakasti näkemyksensä maansa vaihtoehdoista.
”Se on joko minä tai kaaos.”
Turkkilaiset ottivat neuvosta vaarin ja äänestivät Erdoğanin AK-puolueen voittoon. Puolue sai yksinään haltuunsa parlamentin enemmistön.
Eurooppalaisille Erdoğan on muistuttanut moneen otteeseen, että 80 miljoonan asukkaan Turkissa on noin kolme miljoonaa Syyrian sodan pakolaista. Ovatko he jatkossakin Turkissa?
”Erdoğan tai kaaos” on näkemys, jonka myös eurooppalaisjohtajat ovat hyväksyneet.
Tiedostaen, että he saattavat saada molemmat: Erdoğanin ja kaaoksen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.