Maahanmuuttovirastossa varauduttu Turkin kriisiin – ei vielä näkynyt turvapaikkahakemuksissa
Tänään klo 13:55
Turkkilaiset hakevat oleskelulupaa Suomeen lähinnä perhe- ja työsyiden takia.
AP
Turkin tilanne ei ole toistaiseksi näkynyt Suomen turvapaikkahakemuksissa. Maahanmuuttovirastossa on varauduttu vaihtoehtoon, jossa turkkilaiset alkaisivat hakea Suomesta turvapaikkaa esimerkiksi poliittisen vainon takia.
– Jos hakemuksia alkaisi tulla, me tarvitsisimme aivan viimeisimmät tiedot Turkista ja sen tilanteesta, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo STT:lle.
Tänä vuonna 34 turkkilaista on hakenut Suomesta turvapaikkaa, eikä kenellekään ole myönnetty sitä kansainvälisen suojelun perusteella.
Niin sanottuja poliittisia pakolaisia ei ole saapunut Suomeen. Kahdelle ihmiselle on tähän mennessä annettu oleskelulupa jostakin toisesta syystä.
Repo muistuttaa, että lain mukaan maahan saapuvalla tai jo maassa oleskelevalla on aina oikeus hakea turvapaikkaa.
Hakemuksen jälkeen Maahanmuuttovirasto aloittaa normaalin turvapaikanhakuprosessin. Prosessissa selvitetään muun muassa hakijan ja kotimaan tilanne, sekä perusteet hakea turvapaikkaa Suomesta.
Turvapaikan eli pakolaisaseman syitä voivat olla esimerkiksi vaino poliittisista tai uskonnollisista syistä. Myös tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide ovat turvapaikan hakemisen perusteita.
– Menee varmaan vielä jonkin aikaa, ennen kuin ulkopuolelta on mahdollista nähdä, mitä Turkissa tapahtuu ja miten tilanne etenee, Repo toteaa.
Suuri osa muuttanut perheen tai työn vuoksi
Tähän asti Suomi ei ole ollut turkkilaisille niin sanottu turvapaikkamaa, vaan suuri osa hakee oleskelulupaa esimerkiksi perhesyiden tai työn vuoksi. Viime vuonna yli 400 turkkilaista sai Suomeen oleskeluluvan muun muassa perhe-, työ- ja opiskelusyistä.
Viime vuonna turkkilaisten turvapaikkahakemuksia tuli yhteensä 57, joista vain yksi hyväksyttiin toissijaisen suojelun perusteella.
Kuolemanrangaistuksen palauttaminen Turkkiin voisi antaa joillekin hakijoille syyn hakea oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella.
Esko Repo korostaa, että jokaisen hakijan tarve selvitetään yksilöllisesti. Tällöin hakijan tulisi osoittaa, että hän olisi esimerkiksi vaarassa joutua teloitetuksi, jos hän palaisi kotimaahansa.
– Esimerkiksi maan rikoslakiin kirjattu kuolemanrangaistus ei automaattisesti tarkoita, että ihminen saisi turvapaikan.
STT STT–TOMMI FORSMAN
Tänään klo 13:55
Turkkilaiset hakevat oleskelulupaa Suomeen lähinnä perhe- ja työsyiden takia.
AP
Turkin tilanne ei ole toistaiseksi näkynyt Suomen turvapaikkahakemuksissa. Maahanmuuttovirastossa on varauduttu vaihtoehtoon, jossa turkkilaiset alkaisivat hakea Suomesta turvapaikkaa esimerkiksi poliittisen vainon takia.
– Jos hakemuksia alkaisi tulla, me tarvitsisimme aivan viimeisimmät tiedot Turkista ja sen tilanteesta, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo STT:lle.
Tänä vuonna 34 turkkilaista on hakenut Suomesta turvapaikkaa, eikä kenellekään ole myönnetty sitä kansainvälisen suojelun perusteella.
Niin sanottuja poliittisia pakolaisia ei ole saapunut Suomeen. Kahdelle ihmiselle on tähän mennessä annettu oleskelulupa jostakin toisesta syystä.
Repo muistuttaa, että lain mukaan maahan saapuvalla tai jo maassa oleskelevalla on aina oikeus hakea turvapaikkaa.
Hakemuksen jälkeen Maahanmuuttovirasto aloittaa normaalin turvapaikanhakuprosessin. Prosessissa selvitetään muun muassa hakijan ja kotimaan tilanne, sekä perusteet hakea turvapaikkaa Suomesta.
Turvapaikan eli pakolaisaseman syitä voivat olla esimerkiksi vaino poliittisista tai uskonnollisista syistä. Myös tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide ovat turvapaikan hakemisen perusteita.
– Menee varmaan vielä jonkin aikaa, ennen kuin ulkopuolelta on mahdollista nähdä, mitä Turkissa tapahtuu ja miten tilanne etenee, Repo toteaa.
Suuri osa muuttanut perheen tai työn vuoksi
Tähän asti Suomi ei ole ollut turkkilaisille niin sanottu turvapaikkamaa, vaan suuri osa hakee oleskelulupaa esimerkiksi perhesyiden tai työn vuoksi. Viime vuonna yli 400 turkkilaista sai Suomeen oleskeluluvan muun muassa perhe-, työ- ja opiskelusyistä.
Viime vuonna turkkilaisten turvapaikkahakemuksia tuli yhteensä 57, joista vain yksi hyväksyttiin toissijaisen suojelun perusteella.
Kuolemanrangaistuksen palauttaminen Turkkiin voisi antaa joillekin hakijoille syyn hakea oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella.
Esko Repo korostaa, että jokaisen hakijan tarve selvitetään yksilöllisesti. Tällöin hakijan tulisi osoittaa, että hän olisi esimerkiksi vaarassa joutua teloitetuksi, jos hän palaisi kotimaahansa.
– Esimerkiksi maan rikoslakiin kirjattu kuolemanrangaistus ei automaattisesti tarkoita, että ihminen saisi turvapaikan.
STT STT–TOMMI FORSMAN
Vastaukset 5
Vanhimmat
Raja kiinni!
Turkki: Euroopan ihmisoikeussopimus jäädytetään hetkeksi
Tänään klo 14:33
Ilmoituksen asiasta antoi Turkin varapääministeri Numan Kurtulmus.
Presidentti Recep Tayyip Erdoganin kannattajat osoittivat keskiviikkona joukolla mieltään Ankarassa.
Presidentti Recep Tayyip Erdoganin kannattajat osoittivat keskiviikkona joukolla mieltään Ankarassa. AP
Turkin on tarkoitus lopettaa poikkeustila 45 päivässä, sanoo maan varapääministeri Numan Kurtulmus CNN Türk -kanavan mukaan.
Maa aikoo hänen mukaansa myös jäädyttää hetkeksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen. Hänen mukaansa valtion rakenteissa on vielä "heikkouksia" jäljellä.
Turkkiin julistettiin eilen poikkeustila, jonka oli määrä kestää kolme kuukautta.
Perjantaina tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on pidätetty ja erotettu tuhansia ihmisiä valtion viroista.
STT
Huh kohta tulee aalto sekä Turkista että Englannista. Erdogan-pakolaiset ja Brexit-pakolaiset.
Kyllä taitaa olla niin että Britannian passi on helvetin kallista valuuttaa tulevaisuudessa.
Kun erdogan on teloituttaanut kapinoivat ja täyttänyt vankilat vasta-ajattelijoilla niin loput hän pistää tulemaan kumiveneellä kreikkaan. Matkaan lähetetään myös kaikki turkissa asuvat kurdit. Lisäksi hän avaa taas ihmisalakuljettajien bisnekset.
Yhteensä noista tulee helposti 10 miljoonaa uutta turvapaikkaturistia.
Kyllä eurooppa taas rikastuu ihmisoikeuksien varjelulla.