Kesälämpimiä

Näin kesälämpimillä juohtuu mieleen syynäillä Perussuomalaisten tilannetta eli sivustaseuraajana ja aiheen eli politiikan eli yhteisten asioitten hoitamisen harrastelevana seurailijana. Erityistä huomiota herättää viime vuoden huhtikuun eduskuntavaalien tuloksen ja viime aikojen mielipidetiedustelujen välinen kannatusero. Tuskin lienee väärin päätellä, että muutosta on tapahtunut, vaikka mielipidetiedusteluihin ei aivan tarkkaan olekaan luottamista.

Jo aikaisemminkin on tiedetty, mitenkä Perussuomlaiset ovat parhaimmillaan saaneet laajaa kannatusta "duunariväen" keskuudessa kuten myös tavanomaiselta porvarikansalta. Samalla on ollut aivan luonnollista ollut todeta, että monisorttisen kannattajakunnan kaikkien eri väestöryhmien tarpeitten ja toiveitten tyydyttäminen on vaikeata. Nyt on kulunut runsas vuosi siitä, kun Perussuomalaiset nousivat hallitusvastuuseen. Kovin pitkä aikajakso ei sekään ole pitkäjänteisten päätelmien tekemiselle.

Kannatuksen alenemisen olennaisin syy saattaa olla meikäläisen riippumattoman yksityisaprikoitsijan näkemyksen mukaan hallituksen harjoittama tavallista kansaa edelleen kurittava politiikka, joka on jatkoa edellisten hallituksien kritiikkiä nostattaneille tekemisille. Tavallista rahvasta ja keskiluokkaa on riittävästi kurmuutettu jo ennen Sipilän hallitusta. Vaaleissa äänestäjät uskoivat politiikan muuttuvan siirtämällä kannatustaan Keskustalle ja samalla Perussuomalaiset piti pintansa puolueena aikaisemmalla tasolla. Kansa on alkanut pahasti pettyä Sipilän hallituksen tekemisiin.

Otan esimerkiksi Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun. Ymmärtääkseni siellä Perussuomalaiset ovat saaneet pääkannatuksensa maaltamuuttaneelta väestöltä ja heidän jälkeläisiltään. Aikaisemmin he olivat palkanansaitsijoina ilmeisesti sosialidemokraattien kannattajia, mutta Kataisen ja Stubbin hallitusten "aikaansaannokset" aiheuttivat juuriltaan maalta kotoisin olevan äänestäjäkunnan laajan siirtymisen Perussuomalaisten kannattajiksi. Tähän päättelyyn sopii myös se, että Keskustan isojen isäntien ja mahtiemäntien ajatustapaan nojautunut politiikka ei ole saanut pääkaupunkiseudun äänestäjiltä läheskään samaa kannatusta kuin Perussuomalaiset ovat saaneet viime vaaleissa.

Kun Sipilän hallitus asettui "kilpailukykysopimuksessa" varsin selkeästi työnantajien kannalle, niin siitä kärsi nimen omaan Perussuomalaiset puolueena. Tavallinen kansa, työväki, palkansansaitsijat kokivat joutuneensa kaltoin kohdelluiksi hallituksen politiikan edessä. Perussuomalaisten ongelmana on se, että duunareitten kannatuksen myötä pitää pystyä huolehtimaan myös duunareitten asioitten ajamisesta. Tämä asetelma pätee luonnollisesti pääkaupunkiseudun lisäksi myös koko tasavallassa. Käsittääkseni aikaa on vielä ainakin runsaat kaksi vuotta rahvaan ja keskiluokan elämisen asioitten konkreettiseen hoitamiseen.