Niin jos pitäs koota suomalaisista painijoista se paras, keistä sen kokoisit?
Minun esimerkki:
Pertti Ukkolan kestävyys
Mikko Huhtalan painisilmä
Tapio Sipilän sitkeys
Marko Yli-Hannukselan kunnianhimo
Jouko Salomäen onni ( kun itäblokin ukot jäi pois Losista)
Eero Tapion painitossut :)
No ?
Minun esimerkki:
Pertti Ukkolan kestävyys
Mikko Huhtalan painisilmä
Tapio Sipilän sitkeys
Marko Yli-Hannukselan kunnianhimo
Jouko Salomäen onni ( kun itäblokin ukot jäi pois Losista)
Eero Tapion painitossut :)
No ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse lisäisin listaa Jani Haapamäen "vaatimattomuuden". Siitä kun Kauhajoen Karhun pikkukarhulla riitti ja tiettävästi riittää edelleen.
Vanhemmista painijoista tietenkin Köpi Lehtosen taidon. Köpi on viimeisin suomalainen painin olympiavoittaja, joka ei ole hävinnyt olympialaisissa yhtäkään ottelua ja hän valittiin 1956 olympialaisten parhaaksi painijaksi.
Unohdetaan usein että Pertsa että Jokke hävisivät olympiamatolla kumpikin yhden ottelun. Mutta silloisten sääntöjen mukaan pääsivät jatkoon. Heidät voittaneet painijat tipahtivat pois ennen mitaliotteluita kun voitot menivät ristiin.
Muistaakseni Jokke Losin kultaa liittyy protestiepisodi ja ottelun tulos muutettiin jälkikäteen. Tämä tekee "onnesta" vielä suuremman. Silti tulee muistaa että v. 1987 Ranskan MM-kisoissa ei ollut kyse "onnesta". Jokke oli parhaimmillaan ja häntä titureelattiin tuolloin jopa maailman parhaaksi painijaksi.
Jorma Pasanen, ei yhtäkään otteluvoittoa, eikä kyllä yhtäkään tehtyä pistesuoritusta.
Mutta jutut on kovia.
1. Pertti Ukkola ;täysin suvereeni MM.EM ,OLYMPIAKULTA -76.-77
2. JOUKO SALOMÄKI
3. TAPIO SIPILÄ ; MONTA MITALIA; TEKNISESTI TAITAVIN
4. MARKO YLIHANNUKSELA
5. HANNU LAHTINEN YLLÄTYSMAAILMANMESTARI .1983; ARPA EI SUOSINUT, VOITTI
KOVIMMAT VASTUSTAJAT.
6. EERO TAPIO
7. KEIJO PEHKONEN 2 KERTAA EM YM. UNOHDETTU
8 .MARKO ASELL
9. AHOKAS / ALAHUIKKU / /HIETANIEMI
10. HAAPAMÄKI
Jorma Pasanen yksi suomen kovimista painijoista, Käy edelleen veteraanien mm kisoissa näyttämässä vastustajilleen vanhanliiton painia siinä voima jyllää ja taidot puhuu puolestaan.
Kannattaa katsoa Jorman paini dokkari vanhempi väki muistaakin Jorman paini uran ei ollut vastustajilla mitään saumaa vaikka Jorma paini aina ylemmässä painoluokassa kun omasta sarjasta ei löytynyt vastusta.
Ykkösiksi sijoittaisin Pertti Ukkolan ja Tapio Sipilän. Pitkät ja loistokkaat urat. Sipilä ääretön sitkeys, nopeus, voima, kestävyys ja äly. Sitten tulisi Jokke , Ylihannuksela,. Lahtinen....
Olen täysin samaa mieltä. Siin oli äijjii, Ukkola, Sipilä, Salomäki, Yli-Hannuksela, Lahtinen.
Ja kaikki on vielä eläviä legendoja.
Ei kannata unohtaa Jouko Salomäen puuroa, jossa taisi olla aika iso voisilmä.
Niitä samoja "voisilmiä" tuohon aikaan nautittiin paljon muuallakin. Jokainen painin ja koko urheilun tuolloisia taustoja tunteva tietää tämän. Suorainen vitsi on se, että Moskovan kisoissa 1980 ei kukaan muka kärähtänyt.
Muistaakseni eräs suomalainen huippupainija on kertonut ajan menosta ja meiningistä. Hän antoi lehdelle haastattelun, jossa kertoi hävinneensä SM-kisojen loppuottelun koska oli lähes sokea turhan paljosta pillerimäärästä. Kuva jutussa oli juuri tuosta matsista, jossa jutun antanutta painijaa juuri selätettiin.
Eräs suomalainen tuon aikainen hyvin kuuluisa toimittaja kertoi että hän meni Moskovan kisojen aikaan hotellissa väärään huoneeseen. Siellä mies makasi pedillä ja letkut oli molemmin puoli käsivarsissa. Kyseessä ei ollut suomalaisten huone.
Eipä silti, kyllä tuolloinkin oli varmasti myös puhtaita urheilijoita. Pertti Karppisen on vaikea kuvitella popsineen mitään ylimääräistä. Väitetään myös että Karppinen voitti Montealin olympiakullan dopigin takia.
Kisan ennakkosuosikki Peter Kolbe romahti täysin viittä vaille ennen maalia. Syyksi hän epäilee saamaansa piikki ennen lähtöä. Sen teho ei riittänyt aivan perille saakka. Suomalainen doping-lääkäri Seppälä tosin epäilee selitystä.
http://yle.fi/urheilu/3-6762168
"Raportin mukaan esimerkiksi Montrealin olympialaisissa 1976 Pertti Karppiselle kultamitalin soudussa hävinnyt Peter-Michael Kolbe on yksi nyt esiin nostetuista nimistä. Kolbe johti Montrealissa yksikkösoutua koko matkan, mutta romahti lopussa.
- Se kertoo siitä, että kyseessä on laji, jossa hyödytään varmasti silloin, kun annetaan voimakasta piristettä eli tässä tapauksessa luultavasti metamfetamiinia, Seppälä kertoo.
Kolbe on saksalaislehtien mukaan myöhemmin sanonut, ettei hänellä ole romahdukseensa mitään muuta selitystä kuin "se piikki" juuri ennen kisaa.
- Se, että hän olisi hyytynyt loppuviivalla piikin takia ja Karppinen voittanut sen takia, se ei tietysti pidä paikkansa. Hän on hyötynyt koko matkan ajan siitä piikistä."
Tomi Poikolainen toi kultaa, ilman dopingia.
Niin toi Karppinenkin.
70- ja osin 80-lukujenkin kestävyysurheilumenestyksessä lienee merkittävässä roolissa ollut veritankkaus. Tuostahan mm. Maaninka ja Karvonen ovat suoraan itse kertoneetkin. Ilmeisesti "mustikkasoppa" eli piristeet kävivät 60-luvun lopulla riskikkäiksi kiinnijäämisen suhteen - tätä ei vanhan koulun veteraani Mäntyranta hoksannut ennen liian myöhäistä.
Suomalainen asiantuntemus steroideista kestävyysurheilussa taisi sen sijaan olla heikkoa ja vanhentunutta, siinä määrin myöhäinen ja lapsekaskin Vainion tapaus oli.