...kun tämä nyt on vaan mielenkiintoinen aihe.
Minua hieman ärsyttää tuo hypetys jota asialleen omistautuneet urheiluselostajat tekevät kun esimerkiksi Myllymäki voittaa 100:n metrin suomen mestaruuden ajalla 10.38. Tuolla ajalla ei saavutettaisi kansainvälisissä mittelöissä edes välieräpaikkaa.
Mikä kumma siinä on, ettei pohjoisen pojan jalka nouse yhtä vikkelästi kuin tummaihoisen sprintterin? Onhan niitä vaaleaihoisia mestaripikajuoksijoitakin ollut mutta kaikkien aikojen 100m pikajuoksun tilastoissa heitä ei ole ainakaan 30-parhaan ajan joukossa.
200 merillä sentään kaikkien aikojen tilastoissa Italian hirmusprintteri Pietro Mennea on ylhäisessä valkoihoisessa yksinäisyydessään yltänyt sijalle 11.
Tässä on muuten hyvä linkki kaltaisilleni tilastointoilijoille:
http://www.apulanta.fi/matti/yu/index_fi.html
Siellä olevista kaikkien aikojen parhaat-listauksista on keihäänheiton listaus ainoa joka mairittelee meitä suomalaisia:
http://www.apulanta.fi/matti/yu/alltime/22_Men.html
5 suomalaista 30-parhaan joukossa ja 14 suomalaista 89 pisimmälle heittäneen joukossa.
Käynnissä olevat Kalevan kisat innoittivat tämänlaiseen tilastovertailuun. Keihäänheitto taitaa olla taas ainoa laji jossa voittotulos on kansainvälisestikin kelpo tulos.
Minua hieman ärsyttää tuo hypetys jota asialleen omistautuneet urheiluselostajat tekevät kun esimerkiksi Myllymäki voittaa 100:n metrin suomen mestaruuden ajalla 10.38. Tuolla ajalla ei saavutettaisi kansainvälisissä mittelöissä edes välieräpaikkaa.
Mikä kumma siinä on, ettei pohjoisen pojan jalka nouse yhtä vikkelästi kuin tummaihoisen sprintterin? Onhan niitä vaaleaihoisia mestaripikajuoksijoitakin ollut mutta kaikkien aikojen 100m pikajuoksun tilastoissa heitä ei ole ainakaan 30-parhaan ajan joukossa.
200 merillä sentään kaikkien aikojen tilastoissa Italian hirmusprintteri Pietro Mennea on ylhäisessä valkoihoisessa yksinäisyydessään yltänyt sijalle 11.
Tässä on muuten hyvä linkki kaltaisilleni tilastointoilijoille:
http://www.apulanta.fi/matti/yu/index_fi.html
Siellä olevista kaikkien aikojen parhaat-listauksista on keihäänheiton listaus ainoa joka mairittelee meitä suomalaisia:
http://www.apulanta.fi/matti/yu/alltime/22_Men.html
5 suomalaista 30-parhaan joukossa ja 14 suomalaista 89 pisimmälle heittäneen joukossa.
Käynnissä olevat Kalevan kisat innoittivat tämänlaiseen tilastovertailuun. Keihäänheitto taitaa olla taas ainoa laji jossa voittotulos on kansainvälisestikin kelpo tulos.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minkä vuoksi ne vaihto keihäsmallia joskus 90- alussa niin, että vanhalla keihäsmallilla heitetyt ennätykset mitätöitiin? Eikös se oo aivan sama kuinka pitkälle keihään saa lentämään kunhan säännöt määrittävät keihään pituuden ja painon?
Ainakin kahteen kertaan keihäsmallisääntöjä on muklattu. Liitokeihäät kiellettiin 1980-luvun puolivälissä, kun Uwe Hohn kiskaisi sellaisen vuonna 1984 lähes 105 metrin lukemiin. Alettiin pelätä, että jos tuollaisia ja pitempiäkin heittoja alkaa tulla alinomaa, muiden lajien urheilijat kentällä ovat vaarassa. Liitokeihäshän tuli aika usein lappeelleen, jolloin se saattoi jatkaa matkaansa alastulopaikasta maata myöten liukuen vielä useita metrejäkin.
Uudessa keihäsmallissa keihään painopistettä muutettiin niin, että se tulee tavallisimmin kärki edessä maahan ja jää paikalleen. Uuden mallin määritelmä jäi sillä lailla puutteelliseksi, että se salli sorvata muutamien keihäänheittäjien käteen viritelmiä, joissa keihään pinnoite oli erilainen kuin perinteisessä keihäässä. Muun muassa Seppo Räty teki maailmanennätyksen mallilla, joka oli rypyläpintainen. Oli noista kikoista hyötyä tai ei, sääntöjä täsmennettiin ja tilastointi aloitettiin alusta.
**Miesten keihään sääntöuudistus astui voimaan 1.4.1986. Keihään painoon uudistus ei vaikuttanut, se oli ja on edelleen 800 g. Merkittävää sen sijaan oli keihään painopisteen siirtäminen 4 cm lähemmäs kärkeä ja ympärysmitan tarkennukset, jotka estivät keihään perän liiallisen ohentamisen. Painopisteen siirtäminen vaikutti keihään liito-ominaisuuksiin ; keihäs tuli jyrkemmin alas kärjelleen ja heitot lyhenivät. Uudistuksen syynä oli pelko urheilukentille sopimattomista ja vaarallisista ylipitkistä heitoista, viimeisenä pisarana DDR:n Uwe Hohnin v. 1984 heittämä maailmanennätys 104,80 metriä. Toisaalta vanhalla keihäsmallilla heitot tulivat helpommin lappeelleen, mikä vaikeutti mittamiesten työtä.
Lähteet : Utriainen, Esa : Keihäänheitto. SUL 1987.
Suuri suomalainen keihäskirja. Spartakus 1991.**
Jos Zelezny olisi heittänyt liitokeihäällä niin olisikohan maailmanennätus 113m?
Liitokeihäs heitettiin hieman matalammassa kulmassa kuin nykyinen keihäs, joten jätän teoriat asiantuntijoille. Sen verran Antti Ruuskasen matalista kaarista on kuitenkin puhuttu, että arvelisin ainakin hänelle liitokeihään olleen omiaan.
Ainakin Moskovassa 1980 Latvian Dainis Kulan heitto tuli lappeelleen. Se ei ollut voittoheitto. Vaan heitto jolla Aimo Aho tippui kolmelta viimeiseltä kierrokselta. Ryssästä ei siis tässä yhteydessä voi puhua. Kuten ei myöskään kolmiloikan voittajan Viron Jaak Uudmäen kohdalla, Tässä kisassa Australian Campbellilta riistettiin Olympiakulta.
Muistanko väärin mutta vasta Michael Johnson rikkoi Atlantassa 1996 tuon Mennean 19,72 ajan vuodelta 1979 joka toki juostiin Mexico Cityssä.
Noista tuloksista. Olen kyllä sitä mieltä että antaa amatööriurheilijoiden ihan rauhassa kisailla monille kauden tärkeimmässä kisassa ihan rauhassa Suomen mestaruuksista. Myös niiden halveksittujen 30 minuutin kympin "hölkkääjien".