Suomen EU-väki joutuu pian kielikursseille
Perjantai 22.07.2016
EU:ssa on 24 virallista kieltä, joilla kaikilla julkaistaan parlamentin päätökset ja muut keskeiset asiakirjat. EU-komission ja sen alaisten virastojen ja laitosten työkielinä ovat englanti, ranska ja saksa. Valtaosa kaikesta EU:n valmistelutyöstä tehdään siis näillä kolmella kielellä.
Mutta kuinka kauan?
Brittien brexit-hölmöilyn takia on jo sekä Saksassa että Ranskassa esitetty ajatuksia, englannin poistamisesta komission työkielten joukosta. Ajatus on sinänsä looginen. Brexitin jälkeen englantia puhutaan virallisena kielenä vain Irlannissa ja Maltalla. Englannin puhujia tällöin olisi suunnilleen sama määrä kuin suomen puhujia
Tällainen tulevaisuudenkuva eli EU ilman englannin kieltä on tietysti kauhistus koko Suomen EU-porukalle, mepeille ja virkamiehille.
Meillähän vallitsee käsitys, että kun me kerran puhumme (huonoa) englantia, on kaikkien muidenkin osattava sitä. Totta kai englanti on läntisen lukeneiston yleiskieli, mutta ei Euroopan. Voimme joutua maksamaan kalliisti siitä, että kieltenopetuksemme on keskittynyt yksinomaan englantiin jopa niin, että skandinaavisia naapureitamme halutaan Yle:ssä haastatella aina englanniksi, kun toimittajaparat eivät muuta osaa.
Kun saksalainen tai ranskalainen haluaa myydä ulkomaille, on kauppaa tekemässä aina joku kohdemaan kielen ja kulttuurin hallitseva henkilö. Mutta kun Suomi-poika lähettää Saksaan huonoa englantia solkkaavan myyntitykin, on kauppa jo menetetty
Summa summarum. Brexitin myötä englannin kielen merkitys tulee vähenemään EU maissa. Tähän meidänkin on sopeuduttava, pidimmepä siitä tai emme. Kohta maksamme laskun siitä, että olemme tietoisesti hävittäneet saksan ja ranskan kielen taidot suomesta. Sitä saa, mitä tilaa.
Joten ei muuta kuin kaikki Suomen EU-veijarit kielikursseille opettelemaan mannereurooppalaisia sivistyskieliä. Niitä, joihin koko kulttuurimme ja sivistyksemme perustuu.
M**** *****'LA
varatuomari, Mustasaari
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/suomen-eu-väki-joutuu-pian-kielikursseille-1.2090853
Perjantai 22.07.2016
EU:ssa on 24 virallista kieltä, joilla kaikilla julkaistaan parlamentin päätökset ja muut keskeiset asiakirjat. EU-komission ja sen alaisten virastojen ja laitosten työkielinä ovat englanti, ranska ja saksa. Valtaosa kaikesta EU:n valmistelutyöstä tehdään siis näillä kolmella kielellä.
Mutta kuinka kauan?
Brittien brexit-hölmöilyn takia on jo sekä Saksassa että Ranskassa esitetty ajatuksia, englannin poistamisesta komission työkielten joukosta. Ajatus on sinänsä looginen. Brexitin jälkeen englantia puhutaan virallisena kielenä vain Irlannissa ja Maltalla. Englannin puhujia tällöin olisi suunnilleen sama määrä kuin suomen puhujia
Tällainen tulevaisuudenkuva eli EU ilman englannin kieltä on tietysti kauhistus koko Suomen EU-porukalle, mepeille ja virkamiehille.
Meillähän vallitsee käsitys, että kun me kerran puhumme (huonoa) englantia, on kaikkien muidenkin osattava sitä. Totta kai englanti on läntisen lukeneiston yleiskieli, mutta ei Euroopan. Voimme joutua maksamaan kalliisti siitä, että kieltenopetuksemme on keskittynyt yksinomaan englantiin jopa niin, että skandinaavisia naapureitamme halutaan Yle:ssä haastatella aina englanniksi, kun toimittajaparat eivät muuta osaa.
Kun saksalainen tai ranskalainen haluaa myydä ulkomaille, on kauppaa tekemässä aina joku kohdemaan kielen ja kulttuurin hallitseva henkilö. Mutta kun Suomi-poika lähettää Saksaan huonoa englantia solkkaavan myyntitykin, on kauppa jo menetetty
Summa summarum. Brexitin myötä englannin kielen merkitys tulee vähenemään EU maissa. Tähän meidänkin on sopeuduttava, pidimmepä siitä tai emme. Kohta maksamme laskun siitä, että olemme tietoisesti hävittäneet saksan ja ranskan kielen taidot suomesta. Sitä saa, mitä tilaa.
Joten ei muuta kuin kaikki Suomen EU-veijarit kielikursseille opettelemaan mannereurooppalaisia sivistyskieliä. Niitä, joihin koko kulttuurimme ja sivistyksemme perustuu.
M**** *****'LA
varatuomari, Mustasaari
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/suomen-eu-väki-joutuu-pian-kielikursseille-1.2090853
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan asiallinen kirjoitus, varsinkin Mustasaaren(!) asukkaalta.
Tosin siinäkään ei (tarkoituksellisesti) nähdä virtahepoa olohuoneessa eli maamme kielikoulutuksen pääongelma pakkoruotsia.
MUTTA jokaiselle tiedostavalle lukijalle sanoma on ilmiselvä: Pakkoruotsi heikentää ratkaisevasti maamme kielipalettia.
Svekokratiassamme pitää asiat tuoda esiin rivien välistä, kuten entisessä Neuvostoliitossa.
Taitaa olla suomenkielinen varatuomari kyseessä sen perusteella, mitä nimestä näkyy. Kuinkas muutenkaan.
Miksi se muuten piti sensuroida? Kysehän on julkisesta kommentista, jonka hän itse on allekirjoittanut.
Hyvä kirjoitus ja pakkoruotsi on syynä siihen että oikeita kieliä ei suomessa opiskella
Pakkoruotsi tai ei, Suomessa on opiskeltu ja osattu kieliä iät ajat. Viimeiset 5-10 tilanne on huonontunut. Ei osata edes englantia kunnolla. Osaisiko joku viisaampi vastata, missä mättää?
Vielä 1500-1600 luvulla suomalaiset suuntasivat Ranskan yliopistoihin, sitten Saksaan. Turku sai yliopiston vuonna 1640. Vielä tämän jälkeenkin Saksan merkitys säilyi. Suomessa ja maailmalla englannin kielen valta-asema alkoi vahvistua vasta 1950-luvun loppupuolella. Pitkään keskusteltiin esim. esperantosta.
Tänä päivänä englantia osataan kaikkialla johtuen myös USA:n supervalta-asemasta.
≥ Pakkoruotsi on uusi asia; Kaikki ikäluokat ovat joutuneet tuhlaamaan siihen aikaansa vasta 1970- ja 1980-luvulta asuinpaikasta riippuen.
Mikä menetys! Tilalla voisi olla saksa, ranska, espanja, venäjä, kiina, italia....Samalla on menetetty kilpailuetua Ruotsiin nähden, joka kilpailee saman tyyppisillä tuotteilla maailmanmarkkinoilla.
Tästä kiitos RKP:n Kristoffer Taxellille ja varsinkin SDP:n Sundqvistille, Sorsalle, Koivistolle, Ahtisaarelle, Haloselle ja Lipposelle, Suomen syöjiä kaikki.
Ruotsin "kilpailuetu" ei ohdu pakkoruotsista, vaan kyvystä myydä tuotteita. Suomalaiset eivät vieläkään osaa myydä omia (huippu)tuotteitaan. Markkinointia meillä toki on ja markkinoinnin proffiakin. Mutta ei myynnin proffia, miksi? Ruotslaiset saavat myydyksi minkä tahansa "turhakkeen" kuten esim. bilar-karamellit. Meillä on 10 kertaa upeampi karamelliteollisuus, mutta missä luuraavat suomalaiset pastillit ja karkit ulkomaisilla karkkitiskeillä?