Vihreät puolustelevat eläkkeiden leikkauksia sillä, että he ovat nuorten puolue. Se ei pidä paikkaansa.
Mitä esimerkiksi ex-ministeri Satu Hassin viivyttely Vuosaaren satama-asiassa tuli helsinkiläisille maksamaan?
Ensinnäkin 40 000 asukkaan uudet asunnot valmistuivat neljä vuotta myöhemmin kuin ilman vihreiden jarrutusta. Nämä 40 000 pääkaupunkiseutulaista asuvat siis tämän ajan ahtaammin tai kauempana pitempien työ- ja koulumatkojen takana, osa vanhempiensa nurkissa.
Asuntojen hintaa saadaan yleensä alas lisäämällä asuntotarjontaa. Nyt ex-ministerit Pekka Haavisto ja Hassi sen muutamaksi vuodeksi estivät.
Vihreiden jarrutus puree juuri nyt, vuonna 2005, sillä nyt näitä asuntoja juuri rakennettaisiin. Rakennusalan työllisyys uhkaa jo muutenkin heiketä, asuntotuotannon hidastaminen tällä tavoin uhkaa satoja työpaikkoja.
Vuosaaren satama tuo myös työpaikkoja sataman kylkeen ja elvytysruiskeen itäisen Helsingin vähäveriseen elinkeinoelämään, Myös näiden työpaikkojen saaminen viivästyi.
Laskua edellisistä on vaikea tarkkaan rahassa kirjoittaa, mutta maanvuokratuloja Jätkäsaaren, Pasilan ja Sörnäisten rannan tonteilta jää vuodessa saamatta noin 20 miljoonaa euroa (noin 120 milj. mk) - neljässä vuodessa nelinkertainen määrä.
Vihreät eivät siis ole erityisesti nuorten asumisen, työllisyyden eikä kaupungin palvelukyvyn puolue.
Mitä esimerkiksi ex-ministeri Satu Hassin viivyttely Vuosaaren satama-asiassa tuli helsinkiläisille maksamaan?
Ensinnäkin 40 000 asukkaan uudet asunnot valmistuivat neljä vuotta myöhemmin kuin ilman vihreiden jarrutusta. Nämä 40 000 pääkaupunkiseutulaista asuvat siis tämän ajan ahtaammin tai kauempana pitempien työ- ja koulumatkojen takana, osa vanhempiensa nurkissa.
Asuntojen hintaa saadaan yleensä alas lisäämällä asuntotarjontaa. Nyt ex-ministerit Pekka Haavisto ja Hassi sen muutamaksi vuodeksi estivät.
Vihreiden jarrutus puree juuri nyt, vuonna 2005, sillä nyt näitä asuntoja juuri rakennettaisiin. Rakennusalan työllisyys uhkaa jo muutenkin heiketä, asuntotuotannon hidastaminen tällä tavoin uhkaa satoja työpaikkoja.
Vuosaaren satama tuo myös työpaikkoja sataman kylkeen ja elvytysruiskeen itäisen Helsingin vähäveriseen elinkeinoelämään, Myös näiden työpaikkojen saaminen viivästyi.
Laskua edellisistä on vaikea tarkkaan rahassa kirjoittaa, mutta maanvuokratuloja Jätkäsaaren, Pasilan ja Sörnäisten rannan tonteilta jää vuodessa saamatta noin 20 miljoonaa euroa (noin 120 milj. mk) - neljässä vuodessa nelinkertainen määrä.
Vihreät eivät siis ole erityisesti nuorten asumisen, työllisyyden eikä kaupungin palvelukyvyn puolue.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minkä takia satamatoiminnot piti keskittää Helsinkiin, vaikka tähän ei edes ollut kansantaloudenkaan näkökukmasta tarvetta? Ajattele, kuinka paljon tonttimaata olisi käytössä ilman Vuosaaren satamaa. Muut Suomen satamat pysytyisivät aivan hyvin hoitamaan tavaravirtoja.
On totta että esimerkiksi Kotkassa henkilökuntaa alkaa olla liian vähän tavaramäärään nähden, mutta miksi pyynnöistä huolimatta ei palkata lisää väkeä tulliin? Onko tarkoitus aiheuttaa Kotkan satamalle huono maine ja tällä tavalla siirtää tavaravirrat Helsingille? Entä onko se kilpailun kannalta oikein, kun valtio tukee satamahanketta puolella koko investoinnista ja muut satamahankkeet ovat saaneet suhteellisesti vähemmän tukea?
Helsingistä paremmat yhteydet, mm., kun tuodaan vihreitten suihkariin uusi moottori, sillä taas lentelevät "kokouksiin", päättämään ei mitään
Kotkassa? Vai pakottaako viherpersepuolue nuoret muuttamaan sinne, minne Vihreiden pölhöt pomot haluavat?
Kotkaan, herrajumala!
Mikseivät suihkarivihreät itse muuta vaikka Kainuuseen pienviljelijöiksi? Vastaus: koska he ovat pöhöttyneitä porvareita.
Petsamo voitaisiin vuokrata 99 vuodeksi suomelle. Rakentaa rautatie sinne ja olisi sulasatama läpi vuoden. Siloin olisi rautateillä liikennettä ja jäämurtajat saisi vuokrata norjalaisille, kuten kesäaikoinakin se tehdään. Tietysti voisi Vihreä delekaatio mennä johtaja Putinin luokse ja pyytää Petsamoa kokonaan takaisin, kuten se aikoinaan ikuisiksi ajoiksi suomelle myönnettiinkin ! Kai nekin paprut vielä löytyvät? Siellä olisi asuintilaa mielettömät määrät pitkin tuntureita. Voisi ajella mönkijöillä ja moottorikelkoilla talvisin. Ihailla revontulia ja kaikkea. Ajatelkaa mitkä edut siellä olisi ?
Täällä on erittäin edulliset asuntojen hinnat eikä tarvitse asua missään koirankopissa. Jokainen kyllä saa valita asuinpaikkansa :D Olisi kuitenkin toivottavaa, että pitäydyttäisiin aiheessa, eli Vuosaaren satamahankkeessa ja sen tarpeellisuudessa.
Valtio hassaa satamahankkeeseen noin 80 milj euroa. Kuinka paljon edullisia arava asuntoja silläkin summalla olisi voinut rahoittaa? Mikäli keneltäkään ei irtoa aiheesta asiallisia viestejä lopetan tähän.
Etuja:
- Helsinki pystyy kaavoittamaan nykyisten satamien alueelle kipeästi kaivattuja asuntoja ja valtio pystyy rahoittamaan oman osallistumisensa väylähankkeisiin
kaavoittamalla merkittävän osan Keski-Pasilaa, jossa sijaitsee nyt ruma ratapiha.
- Helsingin keskustan kautta kulkeneet rekat jäävät myös historiaan uuden järjestelyn myötä. Tämä tarkoittaa entistä turvallisempaa keskustaliikennettä - puhumattakaan päästöjen vähentymisestä.
- Helsingin satamien kautta kulkee tällä hetkellä 40% maamme meriliikenteestä ja n. 30% koko ulkomaankaupan arvosta. Kestävää kehitystä on luoda tällaiselle volyymille tehokkaat ja turvalliset puitteet toimia ja kehittyä - luoda samalla viihtyisämpää Helsinkiä
Vihreät oligarkit Hassi ja Nikula ovat kayttäneet julmalla tavalla valtaansa Vuosaari-jupakassa.
Ympäristöministeriö pyysi Satu Hassin johdolla oikeuskanslerin viraston kantaa siitä, voiko valtioneuvosto tehdä päätöksen, ennen kuin korkein hallinto-oikeus (KHO) on ratkaissut Natura-valitukset. Oikeuskansleri Paavo Nikulan 23.11.1999 antaman lausunnon mukaan valtioneuvosto voi ennen KHO-päätöstä pohtia, heikentääkö satamahanke merkittävästi Vuosaaren alueen Natura-arvoja vai ei. Rakentamislupaa sen sijaan ei Nikulan mukaan voinut myöntää.
Ympäristöministeri Satu Hassi esitteli valtioneuvostolle esityksen siitä, että satamahanke heikentää merkittävästi Natura 2000-verkostoon ehdotetun alueen suojeltaviksi aiottuja luonnonarvoja. Valtioneuvoston muut jäsenet olivat eri mieltä ja katsoivat, että vaikutus ei ole merkittävä.
Valtioneuvoston näkemys ei kuitenkaan auttanut. KHO mobilisoitiin mukaan tekemään ratkaisuja Naturaa koskeviin valituksiin, samaten EU:n komissio pantiin hitaasti jauhamaan päätöstä asiasta.
Hassi ja Nikula ovat käyttäneet kaiken hyvä-veli-ja-sisko -verkostonsa keinot, plus myös epäreilun EU-kortin Vuosaaren satamahankkeen tuhoamiseksi.
Nikula-Hassi -tuhokaksikko on toiminut kaikessa Vihreän liiton oligarkian mukaisesti kansalaisia vastaan. Odotan, että Hassi ja Nikula molemmat joutuvat vielä tilille toimistaan suomalaista yhteiskuntaa vastaan suunnatusta salaliitosta.
Nämäkin olisi saanet pysyä päättäjien ulkopuolella, ihan vain yksi asia eli, Vuotos, nämä saivat aikaan ettei rakennettu, vielä saivat asian vietyä Nikulan alamaisille Vaasaan, eli tulos oli jo siinä vaiheessa selvä
Ihan kuin kohta Halosen äänestyskin, joku vain tulee lumeeksi kilpaileen Presidentin paikasta, ja jos näitä Hautaloita, ja tämä isobaskeripää, ja kumpp., silloin jo voitaisiin lakkauttaa koko instituutio ihan turhana
Ensiksi haluaisin tietää paljonko ratapihan kaavoittamisesta tulee valtiolle tuloja, eli pystyykö se kattamaan vanhoissa rahoissa puolen miljardin markan investointi tuen? Edelleenkin valtio antaa suhteellisesti epäreilua kilpailutukea yhdelle satamalle.
Toisen väittämän voin allekirjoittaa täysin. Kun muualla Suomessa vajaakäytössä olevaa satamakapasiteettia otettaisiin käyttöön, niin rekat olisivat poissa pilaamaasta Helsingin ilmaa. Matkustajaliikenne voi aivan hyvin olla Helsingissä.
Helsingin kautta kulki 2003 yhteensä 11 167 378 tonnia. Koko maassa se oli 93 399 175 tonnia. Kotka Helsingin osuus viennistä 5 235 050 ja Kotkalla 5 504 950. Vienti maassa oli 41 562 613.
http://www.fma.fi/palvelut/tilastot/mlt/mlt_ta_satamittain.htm
Ainakin Pohjois-Suomessa satamatoiminta on kannattavaa vain valtion tuella. Aluepoliittisilla tukimuodoilla, jotka luotiin 1960- ja 1970- luvuilla maareformivaiheen jälkeen, pyrittiin hillitsemään kasvanutta muuttoliikettä ja teollistamaan maalaiskuntia. Erilaisia tukia jaettiin investointi-, käynnistys-, kuljetus-, työllistämis- ja koulutusavustuksina. Tukien avulla syntyi Pohjois-Suomessakin maa- ja metsätalouden rinnalle pienteollisuutta.
Kiivaan yhteiskuntapoliittisen keskustelun jälkeen Pohjois-Suomeen perustettiin aluepoliittisin perustein myös suurteollisuutta: kaivostoimintaa, metsä- ja metalliteollisuutta. Tehtaiden toiminnan pohjoisessa tekivät kannattavaksi omalta osaltaan päätökset pohjoisten satamien ympärivuotisesta auki pidosta ja auto- ja junakuljetuksien kuljetustukijärjestelmästä.
Pohjois-Suomeen on rakennettu toimiva infrastruktuuri ja hyvinvointipalvelut viimeisten viiden vuosikymmenen aikana valtion tuella. Valtio on tukenut kuntien taloutta, rakentanut tieverkoston ja tukenut modernin tekniikan käyttöönottoa. Pohjois-Suomen kuljetuselinkeino on riippuvaista valtion veromarkoista.
Voidaan myös kysyä eikö maaseudun autioituminen ja muutto etelän taajamiin, eli yhdyskuntarakenteemme tiivistäminen, olisi ainakin ekologisesti perusteltua. Normaaleina ja hyvinä aikoina emme periaatteessa tarvitsisi omaa maataloustuotantoa selviytyäksemme, sillä maataloustuotannon osuus Suomen kansantuotteesta on vain prosentin, parin luokkaa. Tavaroiden, palveluiden ja energian edestakaisin siirtäminen pitkien matkojen päähän tuhlaa energiaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen säästäisi energiaa, siten luonnonvaroja käytettäisiin hyväksi vain sen mukaan miltä etäisyydeltä se olisi taloudellisesti järkevää keskuksista nähden. Luonto jäisi pitkälti oman onnensa nojaan, koskemattomaksi.