Mafia on ujuttautunut tekemään riistobisnestä majoittamalla pakolaisia.
Italiaan vyöryy tuhansittain pakolaisia Pohjois-Afrikasta. On arvioitu, että edellisenä vuonna peräti 170 000 ihmistä ylitti Välimeren laittomasti. On arvioitu, että vuonna 2015 ihmisiä tulee sama määrä.
Ihmistulva pakotit Italian viranomaiset pohdiskelemaan, mihin kaikki pakolaiset majoittaa. Poliitikot päätyivät ratkaisuun, jossa isännöinti on ulkoistettu yksityisille yrityksille ja hyväntekeväisyysjärjestöille.
The Financial Times kertoo, että pakolaisten on arveltu aiheuttavan Italialle 800 miljoonan vuosikustannukset. Italia maksaa yksityisyrityksille 35 euroa pakolaista kohti, jotta he saavat majoituksen ja ruokaa. Summaan sisältyy 2,50 euron päivittäinen taskuraha.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Suomessa Talouselämä.
Laaja ongelma
Lehden mukaan raha on houkutellut Italian järjestäytyneen rikollisuuden, mafian, ulottamaan lonkeronsa pakolaisten majoittamisyrityksiin. Sopimuksia keplottelemalla ja palveluista tinkimällä mafia tekee Pohjois-Afrikan pakolaisilla riistobisnestä.
– Tämä on erittäin laajalle levinnyt ongelma. Maahanmuuttajien vastaanottamisesta on tullut iso bisnes. Uskomme, että mukana on monia keskuksia monissa kaupungeissa, mafiavastaisen järjestön Liberan sosiaalipolitiikan vastaava Gabriella Stramaccioni sanoo Financial Timesille.
Italian poliisin sieppaamassa puhelussa väitetään Salvatore Buzzin sanoneen ”Tiedätkö kuinka paljon tienaan maahanmuuttajilla? Huumeet ovat vähemmän tuottoisia”. Buzz on vasemmistolainen aktivisti joka tuomittiin murhasta 1980-luvulla. Buzz kiistää tehneensä mitään rikollista maahanmuuttajien suhteen.
Välimeren ylittäminen laittomasti on vaarallista. Tällä viikolla Pohjois-Afrikan edustalta löytyi jälleen 40 hukkunutta. Heidän kumiveneensä vuosi. Kaikkiaan 1600 ihmisen pelätään kuolleen yrittäessään ylitystä. Liikennöinti on vilkkainta Libyan ja Italian välillä.
”Verkosto olikin vain keino tehdä rahaa”
Italian maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat vaatineet, että laiton liikennöinti Välimerellä pysäytetään ja isännöintisopimukset lopetetaan.
Rooman pääsyyttäjä Giovanni Salvi sanoo, että järjestäytynyt rikollisuus sai jalansijan valtavan ihmistulvan vuoksi. Viime vuonna Pohjois-Afrikasta tuli arviolta 170 000 ihmistä ja tämän vuoden määrän arvioidaan olevan sama. Valtava ihmismassa taas on ajanut viranomaiset ratkaisemaan majoitusmahdollisuudet, mutta he eivät ole juurikaan valvoneet niitä.
– Hallituksen viranomaisilla oli yhteistyökumppaneita, jotka näyttivät siltä, että heillä olisi arvot kohdillaan ja he laskivat puolustustaan. Sitten kävi ilmi, että tämä verkosto olikin vain keino tehdä rahaa.
Rooman pormestari Ignazio Marino totesi tällä viikolla, että ”teemme töitä palauttaaksemme laillisuuden ja läpinäkyvyyden. Viime vuosina korruptoituneet poliitikot ja viranomaiset ovat käyttäneet maahanmuuttodraamaa hyväkseen. Köyhien palvelemisen sijaan nämä viranomaiset hyötyvät heistä”.
Italian merivartiosto pelasti viikonloppuna lähes 800 pakolaista mereltä. Uutisvideo yllä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000966805.html
Italiaan vyöryy tuhansittain pakolaisia Pohjois-Afrikasta. On arvioitu, että edellisenä vuonna peräti 170 000 ihmistä ylitti Välimeren laittomasti. On arvioitu, että vuonna 2015 ihmisiä tulee sama määrä.
Ihmistulva pakotit Italian viranomaiset pohdiskelemaan, mihin kaikki pakolaiset majoittaa. Poliitikot päätyivät ratkaisuun, jossa isännöinti on ulkoistettu yksityisille yrityksille ja hyväntekeväisyysjärjestöille.
The Financial Times kertoo, että pakolaisten on arveltu aiheuttavan Italialle 800 miljoonan vuosikustannukset. Italia maksaa yksityisyrityksille 35 euroa pakolaista kohti, jotta he saavat majoituksen ja ruokaa. Summaan sisältyy 2,50 euron päivittäinen taskuraha.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Suomessa Talouselämä.
Laaja ongelma
Lehden mukaan raha on houkutellut Italian järjestäytyneen rikollisuuden, mafian, ulottamaan lonkeronsa pakolaisten majoittamisyrityksiin. Sopimuksia keplottelemalla ja palveluista tinkimällä mafia tekee Pohjois-Afrikan pakolaisilla riistobisnestä.
– Tämä on erittäin laajalle levinnyt ongelma. Maahanmuuttajien vastaanottamisesta on tullut iso bisnes. Uskomme, että mukana on monia keskuksia monissa kaupungeissa, mafiavastaisen järjestön Liberan sosiaalipolitiikan vastaava Gabriella Stramaccioni sanoo Financial Timesille.
Italian poliisin sieppaamassa puhelussa väitetään Salvatore Buzzin sanoneen ”Tiedätkö kuinka paljon tienaan maahanmuuttajilla? Huumeet ovat vähemmän tuottoisia”. Buzz on vasemmistolainen aktivisti joka tuomittiin murhasta 1980-luvulla. Buzz kiistää tehneensä mitään rikollista maahanmuuttajien suhteen.
Välimeren ylittäminen laittomasti on vaarallista. Tällä viikolla Pohjois-Afrikan edustalta löytyi jälleen 40 hukkunutta. Heidän kumiveneensä vuosi. Kaikkiaan 1600 ihmisen pelätään kuolleen yrittäessään ylitystä. Liikennöinti on vilkkainta Libyan ja Italian välillä.
”Verkosto olikin vain keino tehdä rahaa”
Italian maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat vaatineet, että laiton liikennöinti Välimerellä pysäytetään ja isännöintisopimukset lopetetaan.
Rooman pääsyyttäjä Giovanni Salvi sanoo, että järjestäytynyt rikollisuus sai jalansijan valtavan ihmistulvan vuoksi. Viime vuonna Pohjois-Afrikasta tuli arviolta 170 000 ihmistä ja tämän vuoden määrän arvioidaan olevan sama. Valtava ihmismassa taas on ajanut viranomaiset ratkaisemaan majoitusmahdollisuudet, mutta he eivät ole juurikaan valvoneet niitä.
– Hallituksen viranomaisilla oli yhteistyökumppaneita, jotka näyttivät siltä, että heillä olisi arvot kohdillaan ja he laskivat puolustustaan. Sitten kävi ilmi, että tämä verkosto olikin vain keino tehdä rahaa.
Rooman pormestari Ignazio Marino totesi tällä viikolla, että ”teemme töitä palauttaaksemme laillisuuden ja läpinäkyvyyden. Viime vuosina korruptoituneet poliitikot ja viranomaiset ovat käyttäneet maahanmuuttodraamaa hyväkseen. Köyhien palvelemisen sijaan nämä viranomaiset hyötyvät heistä”.
Italian merivartiosto pelasti viikonloppuna lähes 800 pakolaista mereltä. Uutisvideo yllä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000966805.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Poliitikot mukana pakolaisbisneksessä
Sunnuntai 20.9.2015 klo 07.46
Yksityisen vastaanottokeskuksen hallituksessa istuu entinen ja nykyinen kansanedustaja.
Maahanmuuttovirasto perustaa uuden vastaanottokeskuksen Espoon Otaniemeen. Vastaanottokeskuksen pyörittämisestä vastaa Luona Oy.
Maahanmuuttovirasto perustaa uuden vastaanottokeskuksen Espoon Otaniemeen. Vastaanottokeskuksen pyörittämisestä vastaa Luona Oy. (ANTTI NIKKANEN)
Maahanmuuttovirasto ilmoitti keskiviikkona perustavansa Espoon Otaniemeen vastaanottokeskuksen aikuisille turvapaikanhakijoille.
Viraston mukaan entisen Pelastusopiston kiinteistöön perustettavan vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämisestä ja ylläpitämisestä vastaa Luona Oy.
Kesän alussa nimensä Luonaksi vaihtanut yritys (ent. Barona Hoiva Oy) kuuluu työntekijöitä ja asumispalveluja välittävään Barona-konserniin.
Barona on tarjonnut kriisimajoitusta Helsingin kaupungille toisen tytäryhtiönsä Forenomin kautta. Kriisimajoitus on ollut Baronalle äärimmäisen tuottoisa bisnes.
Uudella vastaanottokeskuksella on aluksi valmius sataan asukkaaseen, mutta paikkamäärää voidaan kasvattaa viikossa jopa 300-400 asukkaaseen.
Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa ei ole aiemmin ollut yksityisten yritysten ylläpitämiä vastaanottokeskuksia.
Suuria summia
Maahanmuuttoviraston mukaan yksi vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa valtiolle keskimäärin noin 40 euroa per turvapaikanhakija.
- Tämä valtakunnallinen keskiarvo pätee myös Luona Oy:n kohdalla, viestintäpäällikkö Hanna Kautto maahanmuuttovirastosta sanoo.
Kauton mukaan tilanteen kiireellisyydestä johtuen kirjallinen sopimus on vielä tekemättä.
Suullinen sopimus kuitenkin löytyy ja sen perusteella Luona veloittaa palveluksistaan saman verran kuin esimerkiksi Suomen Punainen Risti (SPR) tai kunnat.
Sadan turvapaikanhakijan majoittaminen maksaa valtiolle noin 4 000 euroa vuorokaudessa eli 120 000 euroa kuukaudessa.
Valtakunnallisen keskiarvon mukaan 400 turvapaikanhakijan majoittaminen on kuukausitasolla jo lähes puolen miljoonan euron suuruinen bisnes.
Vuositasolla puhutaan lähes kuudesta miljoonasta eurosta.
Maahanmuuttoviraston mukaan satoja turvapaikanhakijoita majoittavan vastaanottokeskuksen pyörittäminen vaatii paljon henkilökuntaa.
- Sata henkeä vaatii 9-10 työntekijää ja kolme sataa jo 18-19 työntekijää. Eli henkilöstökulut ovat varmasti suuret tälle (toiminnan) ylläpitäjälle, Kautto sanoo.
Tuttuja nimiä
Koko Barona-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 160 miljoonaa euroa. Barona Hoivan osuus tästä oli 3,5 miljoonaa euroa, mutta tulos painui lähelle nollaa.
Luonan hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin kaupungin ex-sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, joka siirtyi Baronan leipiin viime vuoden keväällä.
Hädänalaisten ihmisten majoittaminen on Voutilaiselle tuttu bisnes, sillä hän vastasi Helsingin kaupungin hätämajoituksen ostosta vuoden 2012 loppuun asti.
Voutilainen johti myös Helsingin kaupungin asettamaa kriisimajoitustyöryhmää, joka luovutti loppuraporttinsa vuoden 2013 lopussa.
Luonan muut hallituksen jäsenet ovat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa, kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), ex-kansanedustaja Ulpu Iivari (sd) ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pasi Natri. Natri on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso.
Ulpu Iivari
Ulpu Iivari
Sanna Lauslahti
Sanna Lauslahti
Tavallista bisnestä
Entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Iivari kertoo olevansa mukana puhtaasti hallitusammattilaisena.
- Olen ollut aikaisemmin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksessa, joten tämä on tietyllä tavalla jatkoa sille, Iivari sanoo.
Viime vuoden keväällä perustetun Luonan on Iivarin mukaan tarkoitus tuottaa jatkossa myös vanhuksille suunnattuja palveluita.
- Tämä on kokonaan uusi yritys, jota on tässä nyt rakenneltu, Iivari sanoo.
Iivarin mukaan vastaanottokeskus on yritykselle bisnes muiden joukossa.
- Me teemme tätä ihan samoilla ehdoilla kuin SPR:kin. Ei siinä ole mitään sen kummempaa, Iivari sanoo.
Lauslahden mukaan osakeyhtiön tehtävä on tehdä bisnestä. Kuten Iivarikin, Lauslahti on mukana strategisena hallitusammattilaisena, ei osakkeenomistajana.
- Bisnekseen liittyy eettisiä kysymyksiä ja meidän tehtävä on tuoda hallitustyöskentelyssä tätä eettistä puolta näkyviin, kokoomuksen kansanedustaja sanoo.
Kovaa kritiikkiä
Helsingin kaupungin ja Baronan väliseen "hätätilabisnekseen" kiinnitettiin huomiota ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten.
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo jätti kaupunginvaltuustolle maaliskuussa 2013 kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, miten sosiaali- ja terveysvirasto on päätynyt kalliiseen yhteistyösopimukseen Baronan tytäryhtiön Forenomin kanssa.
Honkasalo kertoi saaneensa sosiaali- ja terveysvirastolta tiedon, jonka mukaan Helsingin kaupunki oli maksanut Forenomille tilapäismajoituksen kuluina noin kahdeksan miljoonaa euroa vuosina 2010-2012. Honkasalon mukaan yhteistyö Forenomin kanssa maksoi Helsingille vuonna 2012 lähes neljä miljoonaa euroa.
Honkasalon mukaan sopimus Helsingin kaupungin kanssa kolminkertaisti Forenomin liikevaihdon kolmessa vuodessa 18 miljoonaan euroon.
- Liikevaihtonsa kasvun Forenom on mahdollistanut muun muassa sen kautta, että se pyytää usein tuplasti enemmän vuokraa verrattuna vapailla markkinoilla oleviin vuokra-asuntoihin, Honkasalo kirjoitti blogissaan.
Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan Helsingin kaupunki maksoi Forenomille yhden perheen kriisimajoituksesta 2 500 euroa kuukaudessa.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) piti Forenomin perimiä hintoja "käsittämättöminä".
Tuuletuksella ei mafiakaan elä vaikka massiivisen antoisa business heille onkin.
Rakenteellinen korruptio selittää Suomen nykytilan
Transparency International on Berliinssä toimiva kansainvälisten liikeyritysten omistama järjestö. Se listaa maailman maat järjestykseen niissä olevan korruption perusteella.
Suomi on ollut vähiten korruptoituneiden maiden joukossa. Usein jopa ykkösenä. Kuten muissakin mittauksissa, mittauksen tulos riippuu tässäkin tapauksessa siitä, mitä mitataan ja miten.
Kansainvälisten yritysten kannalta haitallista korruptiota on se, mikä haittaa liiketoimintaa. Sellaista on vaikkapa virkamiesten lahjominen. Se aiheuttaa kustannuksia. Sen sijaan rakenteellinen korruptio voi olla jopa hyödyksi liiketoimille. Rakenteellista korruptiota on lakien ja säädösten venyttäminen joidenkin eduksi tai vallan, asemien ja julkisten varojen jakaminen esim. poliittisin perustein.
Transparencyn korruptiomittaus ei tunnista rakenteellista korruptiota. Suomen lakikaan ei sitä kiellä. Rakenteellinen korruptio on siis ainakin suurelta osin laillista.
Suomen poliittinen järjestelmä on rakenteellisen korruption läpitunkema. Valtapuolueiden käytössä ovat puoluetuki, puoluekuri ja poliittiset virkanimitykset. Kuvaa täydentää julkisten varojen jakaminen valtapuolueiden järjestöille ja median hallinta. Se on tarkoittanut, että avointa julkista keskustelua ei ole käyty niistä asioista, jotka ovat vallanpitäjille kiusallisimpia.
1970-luvun alussa luotua, verovaroista maksettavaa puoluetukea perusteltiin sillä, että sen piti tehdä puolueet riippumattomiksi elinkeinoelämästä. Näemme nyt, että elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset rahoittavat valtapuolueita merkittävästi. Kansanedustajien lukumäärän mukaan maksettava, nyt noin 40 miljoonan euron vuotuinen puoluetuki on kylläkin tehnyt valtapuolueet riippumattomiksi kansalaisista. Jopa omista jäsenistään. Valtapuolueet voivat ostaa äänet vaaleissa äänestäjien maksamilla verorahoilla. Tätä helpottaa, että samat puolueet hallitsevat suurta osaa mediasta.
Puoluekuri on vielä varmistamassa, että valitut edustajat varmasti toimivat kuten hyväveliverkostot haluavat. Vaikka Suomen perustuslain 29 § selkeästi kieltää puoluekurin, valtapuolueet määräävät yleisesti miten kansalaisten vaaleissa valitseman edustajan on eduskunnassa äänestettävä. Uutiskynnyksen ylittää äänestys, jossa kansanedustaja voi äänestää miten haluaa.
Rakenteellinen korruptio selittää Suomen nykytilan. Se selittää, miksi on tehty ja tehdään kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia päätöksiä ja miten on mahdollista, että sellaisia voidaan tehdä.
Kansalaisten enemmistön tahdon vastaisista päätöksistä esimerkiksi käy kolme asiakokonaisuutta. Eriarvoisuutta lisäävä politiikka, vallan siirtäminen Suomesta EU:lle ja Suomen sitominen sotilaalliseen liittoutumiseen EU:n ja Naton kautta.
Kansalaisten tahto ei ratkaise poliittisten päätösten sisältöä, koska vallanpitäjät samaistuvat enemmän taloudelliseen eliittiin kuin äänestäjiinsä. Kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia päätöksiä on mahdollista tehdä, koska päättäjät eivät ole riippuvaisia äänestäjistään, vaan ovat luoneet systeemin, joka voi hallita julkisuutta ja ostaa äänet vaaleissa.
Tällainen demokratian, kansanvallan rappio kestää aikansa. On luultavaa ja toivottavaa, että monilla suomalaisilla on mielikuva toisenlaisesta politiikasta. Aidommasta demokratiasta, joka pyrkii avoimen julkisen keskustelun kautta löytämään kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ja joka aidosti kuuntelee kansalaisia. Laillisuuden lisäksi on kysyttävä mikä on oikein ja mikä väärin. Ja kenen ehdoilla ja keiden hyväksi päätöksiä tehdään.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja