Miksi tehdä asiosta monimutkaisia.
Vastaaja on viimeaikoina kysellyt että minkälaisia voimaloita kehitysmaihin pitäisi viedä. Helpoin vastaus on ei minkäänlaisia. Se varmistaa sen että maat pysyvät halpoina raakaaineen tuottaja maina ja myös sen etteivät ne ryhdy sotkemaan muutenkin paskaista ilmakehäämme meidän lisäksemme. Energian minkä ne tarvitsevat saavatkoon meiltä ostettua (halvemmalla luonnollisesti vaikka kehitysavun piikkiin) kunnes kykenevät käyttämään ja ylläpitämään "ei fossiilisia" energiamuotoja.
Vastaaja on viimeaikoina kysellyt että minkälaisia voimaloita kehitysmaihin pitäisi viedä. Helpoin vastaus on ei minkäänlaisia. Se varmistaa sen että maat pysyvät halpoina raakaaineen tuottaja maina ja myös sen etteivät ne ryhdy sotkemaan muutenkin paskaista ilmakehäämme meidän lisäksemme. Energian minkä ne tarvitsevat saavatkoon meiltä ostettua (halvemmalla luonnollisesti vaikka kehitysavun piikkiin) kunnes kykenevät käyttämään ja ylläpitämään "ei fossiilisia" energiamuotoja.
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Helpoin vastaus on ei minkäänlaisia."
Mikä olisi mielestäsi oikea ratkaisu?
Ehkäpä meillä ei ole oikeutta vaatia maailman köyhiä jäämään kurjuuteen. Olisi varsin kaksinaismoralistista elää itse vauraudessa ja kieltää oikeus samaan muilta.
On totta että energian tuotanto hinnaltaan ja saatavuudeltaan epävarmoilla, kalliilla ja sotkuisilla fossiilisilla polttoaineella kehitysmaissa on kyseenalainen hanke jo ilmaston ja raaka-aineiden riittävyyden takia. Toisaalta kallis, epävarma, mittakaavaltaan riittämätön ja hankalaa huoltoa vaativa uusiutuva energiatekniikka ei ole köyhien maiden asukkaiden edun kannalta paljon houkuttelevampi vaihtoehto.
Kenties pienen mittakaavan ydinjärjestelmät ovat päästöttöminä ja pienikustannuksisina parempi vaihtoehto. Nykyaikaisen pienen mittakaavan ydinreaktorin turvallisuus perustuu kokonaan passiivisille järjestelyille eli luonnonlaeille, eivätkä ne vaadi käyttäjältä toimenpiteitä. Yksinkertaisimmissa ei ole yhtään liikkuvia osia, joten luotettavuus on erinomainen. Edes polttoaineen vaihtoja ei välttämättä tarvita vuosikymmeniin. Tällainen pienen mittakaavan edullinen, päästötön, turvallinen, kestävä energianlähde voisi tuottaa kestävän kehityksen mukaisesti maailman köyhimmillekin tarpeeksi energiaa elintason nostamiseksi pois sietämättömästä kurjuudesta.
Toisaalta vedenpuhdistukseen käytettynä mahdollisuus vesipulan ja sanitaatio-ongelmien torjunnassa ovat erinomaiset. Olisi suorastaan sydämmetöntä pyrkiä estämään tälläisen olemassaolevan, testatun, päästöttömän ja köyhillekin tarpeeksi edullisen energiamuodon käyttö puhtaan mielikuvituksen tuottamien keksittyjen uhkien takia. Toivottavasti länsimaisten ihmisten itsekkyys antaa periksi ja murtuu ennakkoluulojen mukana.
Tarkempia tietoja kuvatunkaltaisesta jo Alaskaan tilatusta energiajärjestelmästä saa aiemmasta keskustelusta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006204902
"
Toisaalta kallis, epävarma, mittakaavaltaan riittämätön ja hankalaa huoltoa vaativa uusiutuva energiatekniikka ei ole köyhien maiden asukkaiden edun kannalta paljon houkuttelevampi vaihtoehto.
Kenties pienen mittakaavan ydinjärjestelmät ovat päästöttöminä ja pienikustannuksisina parempi vaihtoehto.
"
Tuo nyt on naurettavaa:
"kallis, epävarma, mittakaavaltaan riittämätön ja hankalaa huoltoa vaativa uusiutuva energiatekniikka"
Mainitse joitakin esimerkkejä. Mikä on mainitsemasi mittakaava?
"Kenties pienen mittakaavan ydinjärjestelmät ovat päästöttöminä ja pienikustannuksisina parempi vaihtoehto."
Kenties parempia vaihtoehtoja? Riskit?
Jos nuo ei olekaan parempia vaihtoehtoja, mikä sitten on?
Mielestäni perustelin omat väitteeni aiemmassa viestissä. Perustelisitko omasi.
"'kallis, epävarma, mittakaavaltaan riittämätön ja hankalaa huoltoa vaativa uusiutuva energiatekniikka'"
"Mainitse joitakin esimerkkejä. Mikä on mainitsemasi mittakaava?"
No jos ajatellaan ihan vain yhtä kehitysmaata Kiinaa, kasvaa sen sähköntarve vuodessa määrällä, joka ylittää koko Suomen sähkönkulutuksen. Vaikka Kiinassa kasvatetaan uusiutuvien käyttöä valtavan nopeasti, eivät ne mitenkään pysty vastaamaan niin valtavan ripeän kasvun tarpeisiin. Ja kun otetaan huomioon että Kiinan 1,3 mrdn ihmisen lisäksi maailman kehitysmaissa asuu vielä lähes 4mrdia lisää, riittämättömyys on entistä selvempi.
Muita kysymyksiäsi käsittelin mielestäni jo aiemmin. Voisitko kysyä täsmällisemmin?
Jospa puhuttais Afrikasta ensin.
Ainakin YK-pitää Kiinaa kehitysmaana, itseasiassa eräänä kaikkein nopeimmin kehittyvistä. Tavallinen kiinalainen työmies joutuu pärjäämään alle dollarilla päivässä. Sähkökatkokset ovat yleisiä. Vesipula uhkaa.
Toisaalta nimenomaan Afrikassa tarve vaikkapa suolanpoistoon merestä on suurta. Ydintekniikan sopivuus siihen tarkoitukseen tiedetään kokemuksesta erinomaiseksi, esim. Kaspian-meren vettä on puhdistettu ydinvoimalla. Toisaalta pienen mittakaavan, kymmeniä vuosia ilman tankkausta ja minimaalisella huollolla toimiva itsesäätelevä reaktori olisi juuri sopiva syrjäisen ja pienen yhteisön tarpeisiin - oli se sitten Afrikassa tai Alaskassa. Oletko jo tutustunut Galenan kylän päätökseen Alaskassa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006204902
Jospa lähdettäis siitä, että autettais niitä ensin itse tekemään omaksi hyväkseen jotain. Silloin terveydenhuolto, mukaan lukien makean veden hankinta (kaivot, pumput) ja koulutus olisi tärkeitä. Myös pienimuotoiset tuotantolaitokset auttavat selviämisessä.
Noita varten en laittaisi ydinvoimalaa sinne. Enkä fossiilisia, joita sinne kyllä kehitysapuna viedään - kun ovat halpoja! Vain uusiutuvia laittaisin - mutta kun ne ovat kalliita, niin mieluummin annamme autettavienkin myrkyttää meitä!
Ei oo paljon järkee touhussa.
Niin yhteiskunnallisen kehityksen pitäisi tietysti kulkea rinnan teknisen kehityksen kanssa, mutta ilman yhtä ei voi olla toista. Koska tämä on energiatekninen palsta, kannattanee täällä keskittyä sen pohtimiseen mistä parhaiten saadaan energiaa kehittyville yhteiskunnille. (Avasin kehityksen sosiaalisesta puolesta keskustelun sopivammalle palstalle, liittynet seuraani sinne puhumaan muista tärkeistä kehityksen puolista). Mitä tämän palstan aiheeseen eli energiaan tulee, niin ydinvoima voi tarjota riittävän, päästöttömän, helposti huollettavan, tankkaamista tarvitsemattoman, ilman käyttäjän puuttumista turvallisen, monikäyttöisen ja tarpeeksi taloudellisen energianlähteen, joka voisi auttaa mailman köyhimpiä nousemaan kurjuudesta ja torjua vesipulaa. Kyse on tahdosta. Olisi kovin sydämmetöntä jos joku haluaisi kieltää köyhimmiltä veljiltämme ja siskoiltamme oikeuden puhtaaseen veteen ja vaurastumiseen yksinomaan mielikuvituksen tuottamien keksittyjen uhkakuvien takia. Toivottavasti itsekkyytemme ja ennakkoluulomme eivät estä auttamasta.
________
Avaamani uusi keskustelu kehityksen sosiaalisesta puolesta on palstalla "Kehitysmaat ja kehitysapu", Vastaajan erinomaisella otsikolla "Terveydenhoito, koulutus ...". Ehdotan että näistä asioista keskustellaan asianmukaisella palstalla ja täällä keskitytään energiakysymykseen palstan aiheen mukaisesti.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000074&posting=22000000006229501
Miksi autamme saastuttavilla energioilla?
Saamme ne saasteet tänne kuitenkin!
Onko se mielestäsi järkevää?
Ei vaan minusta nimenomaan pitäisi käyttää päästöttömiä energianlähteitä, vieläpä mielellään täysin suljettua systeemiä niin että huoltotarve olisi minimaalinen ja polttoainetta ei tarvitsisi vaihtaa koko käytön aikana. Tutustu Galenan kylän esimerkkiin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006204902
Suomen energiamuotoisesta kehitysavusta noin 6% on uusiutuvia, loput fossiilisia. Onko uusiutuvat liian kallita?
Luulenpa että asiaan ovat vaikuttaneet avun vastaanottajan toivomukset. Köyhässä maassa elävät ihmiset luultavasti arvostavat sitä, että he vähällä rahalla saavat paljon energiaa ja haluavat energianlähteen olevan tasainen. Toisijaista heille kovin hankalassa tilanteessa elävinä ihmisinä lienee ympäristövaikutukset. Näin ollen on luonnollista että testattu, edullinen ja vakaa polttotekniikka on avun vastaanottajien parissa kenties suositumpaa kuin kallis, epävarma, mittakaavaltaan riittämätön ja hankalaa huoltoa vaativa uusiutuva energiatekniikka.
Siksi voisi olla hyvä että tarjolla olisi myös kolmas vaihtoehto joka toisaalta olisi päästötön ja turvallinen ja toisaalta tarpeeksi edullinen ja varma. Kuten aiemminkin viittaamassani esimerkissä on:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006204902
Mutta miten niiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten käy? Jos et satu tietään niin kerron: tulee meille.
Greenpeacellä oli uudempi tieto: 8% olisi uusiutuvia
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006230162
Ette ymmärtäneet mitä tarkoitin.
Tarkoitin että energiaa ei välttämättä tarvitse tuottaa kehitysmaissa vaan se voidaan tuottaa kehittyneissä maissa ja syöttää kehitysmaiden verkkoon. Hintana ehdotan käytettäväksi omakustannehintaa jolloin kehitysmaiden saama sähkökehitysapu olisi yksinkertaisesti kehitysapua. Bonuksena nykyään kehitysavusta ei voi sanoa mihin tarkoituksenn se menee mutta sähkö kun ei ole AK47 vaan se on sähköä. omakustanne hinta taasen takaa sen että mitään ei saa ilmaiseksi jolloin vääränlainen hyväksikäyttö on mahdotonta. Tämä menetelmä antaa kehitysmaille mahdollisuuden kehittyä kunnes ne ovat teknisesti valmiita tuottamaan sähkönsä menetelmillä joita ympäristö kestää. Ps. varavoima on tietenkin asia erikseen siihen tulisi jokaisella olla oikeus.
Haluat kehitysmaat riippuvaiseksi ulkopuolisesta energiasta, vaikka niillä itsellään on sitä yllin kyllin.
eli ananasrengaspurkkisi hinnan on pysyttävä yhden euron alapuolella. itsenäisesti energiaa tuottavat kehitysmaat voisivat pirut vaatia sen hinnan nostamista.
Siis ideani toimii: kehitys maat saisivat ulkopuolisen sähkönsä hinnalla jonka ne siitä itsekkin valmistaen maksaisivat jolloin ananaspurkin hinta ei kohoaisi. huomaa etten ottanut kantaa siihen miten tämä energia tuotettaisiin kehittyneissä maissa. Kun kehitysmaat rakentavat infrastruktuurinsa kestämään (operaatiota tietenkin tuettaisiin) paremmat energiamudot he tietenkin voisivat sitä rakentaa.
sanoit kyllä näin:
"Tarkoitin että energiaa ei välttämättä tarvitse tuottaa kehitysmaissa vaan se voidaan tuottaa kehittyneissä maissa ja syöttää kehitysmaiden verkkoon."
mutta olkoon. en jaksa ihmetellä enempää.
Greenpeacen lehdistötiedote:
"
Lehdistötiedotteet
2004-05-04
Likaista energiaa kehityksen nimissä
Suomi tunnetaan maailmalla ympäristöasioiden mallimaana. Kotikentän hoito kestääkin kansainvälisen vertailun monessa suhteessa, mutta samanaikaisesti Suomi rahoittaa ympäristötuhoa rajojen ulkopuolella. Miljoonia euroja valuu uusiutumattomien energialähteiden käytön tukemiseen kehitysmaissa, vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa kehitysmaissa mittavia ympäristö- ja terveysongelmia ja ilmastonmuutos on tunnustetusti maailman vakavin ympäristöuhka.
Vuosina 1999-2002 Suomen energiahankkeisiin käyttämistä kehitysyhteistyörahoista vain noin kahdeksan prosenttia kohdistui uusiutuvan energian hankkeisiin.
- Suomen kehitysyhteistyön periaatteet ja käytäntö ovat energiahankkeiden osalta räikeässä ristiriidassa. Ratkaisujen sijaan Suomi rahoittaa pääasiassa ongelmien ylläpitoa, mikä on valitettavan yleinen linja valtioiden ja kehitysrahoituslaitosten energiahankkeissa, toteaa Greenpeacen energiakampanjavastaava Kaisa Kosonen. – On aika alkaa vääntää näitä rahoitushanoja kiinni ja pian. Varat tulee suunnata uusiutuvan energian hankkeille.
Suomen roolia uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä kehitysmaissa pohditaan
tänään eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän, Greenpeacen, Aurinkoteknillisen yhdistyksen ja Tekniikka Elämää Palvelemaan ry:n seminaarissa eduskunnassa. Yksi seminaarin pääpuhujista on Stockholm Environment Institutin varajohtaja Göran Nilsson Axberg.
- Energiapalvelujen turvaaminen kestävällä tavalla mahdollistaa myös muiden kehitystavoitteiden, kuten nälän ja köyhyyden poiston, terveydenhoidon ja koulutuksen saavuttamisen. Elämme kuitenkin kriittisiä hetkiä sen suhteen, valitsevatko kehitysmaat kestävän tien, eli uusiutuvat energialähteet, vai meidän tiemme, eli fossiilisten polttoaineet. Tässä päätöksenteossa rahoitus näyttelee keskeistä roolia, totesi Axberg.
Kolmannes maailman ihmisistä elää ilman perusenergiapalveluita, kuten sähköä. Modernin energian puute ja sen ajankäytölle, terveydenhuollolle ja koulutukselle luomat rajoitteet ylläpitävät köyhyyden kierrettä. Kehitysmaiden yhteenlasketun energiatarpeen ennustetaan kuitenkin kasvavan jopa 2,8-kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
- Suomella on näytön paikka kesäkuussa uusiutuvien energialähteiden konferenssissa Bonnissa. Yksi konferenssin teemoista tulee olemaan kehitysmaihin kohdistuvien rahavirtojen suuntaaminen fossiilisilta polttoaineilta uusiutuville energialähteille. Suomen tulee olla edelläkävijöiden rintamassa ja sitoutua konkreettisiin ja tavoitteisiin rahoituspolitiikan suunnan muuttamiseksi, patistaa Kosonen. - Käytännössä tämän tulisi tarkoittaa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hankkeille kohdistuvien vientiluottotukien lakkauttamista vuoteen 2008 mennessä
"
http://www.greenpeace.se/np/s/NP_onepr.asp?g=press&number=3306&lang=F
"
Vesivoimala Hondurasissa tuottaa Suomelle päästövähennyksiä
Rio Blancon vesivoimala Hondurasissa on hyväksytty Suomen ensimmäiseksi kasvihuonekaasupäästöjä vähentäväksi kehitysmaahankkeeksi. Se on Kioton pöytäkirjan mukainen puhtaan kehityksen mekanismin (Clean Development Mechanism) CDM-hanke, jonka YK:n ilmastosopimuksen alainen CDM - hallintoneuvosto on tällä viikolla hyväksynyt toisena maailmassa. CDM - markkinat ovatkin vasta kehittymässä, ja mekanismi osaltaan kytkee kehitysmaat mukaan globaaliin ilmastopolitiikkaan.
Viime syksynä käynnistynyt 5 megawatin vesivoimala korvaa fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa Hondurasissa. Näin Suomen valtio saa kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä yhteensä vajaa 200 000 tonnia. Samalla kun Suomi voi hyödyntää vähennykset Kioto velvoitteensa saavuttamisessa, tuetaan kestävää kehitystä Hondurasissa.
...
"
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=114164&lan=fi
Pieni määrä tuo on, mutta ydinvoimala on 5MW kauempana tuonnekkin.
2 GW ydinvoimala Nicaraguaan. Tulisi roimasti lisää päästöoikeuksia.
Ydinjätetuotantolaitosten tappajahirviöiden hengenpäästöoikeuksistako puhut?
Niistä ei ole nyt kysymys.
mutta aihe on mitä mielenkiintoisin