Lopunajan merkkejäkö?
Kiinnostunut
9440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mutta tämähän kertoo sen että Jumalaa ei ole, vaan Allah! Uskotaan kaikki siihen!!
ps. kuva voi olla muokattu photoshopis, lol
uskovat, että kysymyksessä ovat lopunajan merkit.
Minua ihmetyttää se, että vaikka vedenalaisesta maanjäristyksestä tiedettiin, niin siitä ei ilmoitettu ihmisille. Aikaahan oli vielä parisen tuntia siihen, ennen kuin tsunamit iskivät. Esimerkiksi radion kautta esitetty varoitus pysyä poissa rannoilta olisi voinut saavuttaa paljonkin ihmisiä.
10.1. ykkösellä esitetyssä ohjelmassa "Tsunami - hyökyaalto", joka oli uusinta muutaman vuoden takaa, sanottiin aivan selvästi, että tsunameita ei ole ollut vähään aikaan ja että niiden todennäköisyys kasvaa koko ajan. Miksi ei välitetty varoituksista? Miksi ei luotu varoitusjärjestelmää koskemaan myös Intian valtameren rantavaltioita niin kuin on Tyynellä valtameren rannoilla? Varoitussysteemien rakentamisessa rikkaampien maiden olisi pitänyt auttaa köyhempiä maita.
Tuttu sanonta kuuluu: "Enpä olisi uskonut, jollen olisi sitä omin silmin nähnyt". Monet psykologiset tutkimukset kuitenkin kumoavat tämän sanonnan. Se pitäisi pikemminkin olla: "En olisi sitä nähnyt, ellen olisi siihen uskonut".
Ennakko-odotusten ja uskomusten vaikutus arkipäiväiseen tiedonkäsittelyyn on erittäin voimakasta: Ihminen havaitsee maailman yleensä omien uskomustensa mukaiseksi. Joskus käy myös niin, että odotus muuttaa havainnoitavaa kohdetta niin paljon, että lähtökohdiltaan virheellinen käsitys muuttuu todeksi. Tällöin puhutaan ns. itseään toteuttavista ennusteista.
Uskomukset myös vääristävät havaintoja. Tulkitsemme varsinkin epäselvän informaation siten, että se vastaa omia ennakko-oletuksiamme. Kasvojen neutraali virnistys tulkitaan irvistykseksi, jos oletamme henkilön olevan vihamielinen ja hymyksi jos uskomme henkilön olevan ystävällinen.
Yleensä saatavillamme oleva informaatio on niin moniselitteistä, että hyvin erilaisia mutta sopivan tuntuisia tulkintoja voidaan tehdä lähes mistä tahansa tiedonsirpaleista. Jos esimerkiksi uskon raamattuun, minun on erittäin helppo havaita todellisuus sen mukaiseksi. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että ne mielisairaanhoitajat jotka uskovat kuuhulluuteen, havaitsevat potilaissa paljon poikkeavia oireita täydenkuun aikaan, kun taas muut hoitajat eivät havaitse mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Uskomukset myös vääristävät tapaa, jolla arvioimme tiedon luotettavuutta. On todettu, että kun ihminen joutuu pakosta ottamaan vastaan tietoa, joka ei vastaa hänen ennakko-odotuksiaan, hän ei pidä tuota tietoa luotettavana. Omien uskomusten vastainen tieto -jos sitä ylipäänsä noteerataan- tulkitaan yleensä sattuman aiheuttamaksi poikkeukseksi tai muuten epäluotettavaksi, eikä sitä juuri koskaan pidetä osoituksena siitä, että omat uskomukset olisivat vääriä. Sen sijaan tietoa, joka on sopusoinnussa omien uskomusten kanssa, pidetään erittäin luotettavana. Jos esimerkiksi opettajan lahjattomana pitävä oppilas menestyy hyvin tentissä, opettaja selittää menestyksen yleensä hyvällä tuurilla, liian helpoilla kysymyksillä, lunttaamisella jne, mutta jos oppilas ei menesty kokeessa, opettaja pitää sitä hyvänä todisteena omien käsitystensä luotettavuudesta. Samalla tavalla arvioimme omaa ideologiaamme tukevat väitteet luotettaviksi ja sitä horjuttavat väitteet epäluotettaviksi.
olet tietysti sitä mieltä, että tämä pätee muihin vaan ei itseesi. :-)
Jos olisin uskis niin aivan varmasti näkisin jumalan lähettämiä merkkejä vähän joka paikassa. Näinhän aivomme toimii. Ihmisen loogiset päättelykyvyt ovat varsin vialliset. Ensinnäkin ihmisaivoja riivaa arkipsykologiankin nimellä kulkeva intuitiivisuus - aivot kehittävät käsityksiä asioista, joista niillä ei ole tietoa, kirjaimellisesti tyhjästä. Lisäksi ongelmana on uskomusten pysyvyys. Kun jokin asia on jollain tavalla noteerattu (siis havaittu), tämä käsitys tallentuu aivoihin - aina. Virheellisten käsitysten muuttaminen jälkikäteen on todella työlästä. Ensivaikutelmat pysyvät pitkään. Aivot pyrkivät myös uskottelemaan itselleen olevansa oikeassa (vahvistus/illuusioefekti). Kun aivot ovat jotain mieltä jostain asiasta, ne aktiivisesti pyrkivät löytämään käsitykselleen vahvistusta, mutta välttävät ristiriitaisten asioiden havainnointia. Tämä on hyvin havaittavissa teissä uskiksissa.
Miksi väittäisin?
Tämä on hyvin havaittavissa teissä uskiksissa.
"Jos olisin uskis niin aivan varmasti näkisin jumalan lähettämiä merkkejä vähän joka paikassa. Näinhän aivomme toimii."
Vai olisit sinä tuomoinen uskis. Kerro tarkemmin, milllaisia merkkejä näkisit, jos olisit uskis. Entä jos joku uskistuttusi väittäisi, että ei näe mitään tuollaisia merkkejä, niin mitä sanoisit hänelle? Väittäisitkö, että hän ei ole uskis lainkaan?
Otsikkojen "Enpä olisi uskonut" ja "Miksi väittäisin" esitit oman aivotoimintasi tuottamaan tietoa Uskonto-palstalaisille.
Oletusarvosi on, että ennakko-odotusten ja uskomusten vaikutus arkipäiväiseen tiedonkäsittelyyn on erittäin voimakasta.
Käsittelit myös pakkotiedottamista, kuin myös uskomusten pysyvyyttä.
Mielestäni käsittelit ihmistä kuten konetta, kuten eräs suurta suosiota saanut filosofi 1800- luvulla totesi: "Ihminen on kone ja kone on ihminen".
Tieteen, nimenomaan lääketieteen intresseissä on ollut ja on, pitää tämä kone markkinatalouden kannalta katsottuna toimintakelpoisena eli tuottavana "rattaana".
Tämän "rattaiston" toimintakyky alkaa heiketä mitattuna euroilla ilmakehän saastumisen, jonka ihminen on aikaansaanut, ja viljelyskelpoisen maaperän tuhoutumisen takia, jonka ihminen on myös aikaansaanut.
Tämän "yksittäisen rattaan" toimintakykyä alentaa yhä työn lisääntyvät vaatimukset, orgaanisen kemian tuottamat kemialliset aineyhdisteet, ilma jota hengitämme, ruoka jota syömme jne., mikä ilmenee päättäjiemme mielestä ylisuurina, verovaroin suoritettuina sairaanhoitokuluina ja lääkekorvauksina.
Näyttää tänä päivänä käyvän toteen kaksituhattaseitsemänsataavuotta vanha Jesajan ennustus: " Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait ja muuttaneet käskyt. Sentähden kirous kalvaa maata, JA SEN ASUKKAAT SYYSTÄNSÄ KÄRSIVÄT".
Kuvasit kirjoituksissasi "suljettua mieltä".
Voisitko ottaa huomioon myös "uteliaan mielen", joka kerää tietoa kaikista lähteistä, analysomalla, erittelemällä, poistamalla ja jälleen analysoimalla rakentaen näin palapeliä, johon jää kokonaisuuden huomioonottaen aina puuttuvia paloja elämämme aikana.
Kysymys yksi: Kuinka sinä selvittelet/tulet selvittämään sille itsestäsi lähteneelle pienelle ihmistaimelle vastauksia hänen miljooniin kysymyksiinsä kuusta, auringosta ja tähdistä, siementen kasvamisesta kasveiksi, kukiksi, puiksi, ... kuka minä olen ja miksi olen täällä, mikä on kuolema jne.?
Minulle vastattiin aikoinaan: "kaikkea sinä kysyt... ja myöhemmin; tulet hulluksi jos tutkit ja mietit tuollaisia asioita".
Mitä tulee rakkauteen siihenkään ei vastattu muutoin kuin selvittelemällä miehen ja näisen välistä rakkautta, joka kuulema oli katoavaista.
Näin näyttikin olevan. Sekään ei ollut faktatietoa, koska tämä rakkaus näytti vain vahvistuvan vastoinkäymisistä ja sitä riitti kuolemaan asti.
Kysymys kaksi: Kuinka sinun aivotoimintasi, Mirka, on mieltänyt sanan rakkaus?
Mirkan itse keksimää on alku ja loppu:" Jos olisin uskis niin aivan varmasti näkisin jumalan lähettämiä merkkejä vähän joka paikassa. Näinhän aivomme toimii."-- "Tämä on hyvin havaittavissa teissä uskiksissa."
Muu osa on lainattu Jyväskylässä psykologiaa opiskelevan Tarmo Toikkasen kirjoituksesta, lähinnä luvusta Kognitio eli älyllinen toiminta. Tässä linkki siihen:
http://turing.uiah.fi/tarmo/teksti/aivot.html
Tarmo Toikkanen sanoo juttunsa lopussa mm. näin: " Ylläolevat ajatukseni kuvastavat omia käsityksiäni aivojen toiminnasta ja oppimisprosessista kirjoitushetkellä. Suuri osa ajatuksistani pohjautuu johonkin kirjaan ja siten joihinkin tutkimustuloksiin, mutta ne on kirjoitettu tähän käyttäen tukena ainoastaan muutamaa itse tekemääni käsitekarttaa. Tekstissä voi siis olla asiavirheitä tai väärin esitettyjä asioita. Siellä on myös takuulla tieteellisesti osoitettujen asioiden lisäksi johtopäätöksiä, joilla ei välttämättä ole tieteellistä perustaa. - voin vuoden parin päästä katsoa, kuinka naivilta tämä teksti näyttää ja siitä arvioida oman kehittymiseni määrän. "