Koskahan porukat oppivat että Metro on koko järjestelmän nimi,ja metrossa kuljee junia (metrojunia) joissa on x määrä vaunuja.
Ei siis näin että kuljen työmatkani metrolla,metroni lähtee asemalta klo 7:45 ja istun metron viimeisessä metrossa.
Vaan käytän metroa,junani lähtee klo 7:45 vuosaaresta ja istun sen viimeisessä vaunussa.
Mutta tuosta kolarista:
Koulujuna oli pysäköity osittain vaihteen päälle luvan kanssa ja porukka tauolla. Tämä on täysin normaalia yöllisissä koe ja opetusajoissa.
Koeajojuna oli pysähtynyt punaisen seisopasteen eteen koska koulujuna varasi kulkutien. Koeajojuna sai punavalkoisen poikkeusopasteen koska varatulle kulkutielle ei tietenkään voinut antaa vihreää opastetta. Punavalkoinen tarkoittaa että voit ajaa luvalla päin punaista,mutta kulkutien turvaaminen on kuljettajan vastuulla....eli kuljettaja ajaa max 35km/h ja VARMISTAA silmämääräisesti että vaihteet ovat oikein.
Eli kämmi kävi koeajojunan kuljettajalle,ja liikenteenohjaajalle joka antoi luvan ajaa poikkeusopasteella punaista päin,kumpikaan ei katsonut miten raudat (vaihteet) ovat.
MTO (Metron toimintaohje) sanoo yksiselitteisesti että punavalkoisella poikkeusopasteella kulkutien turvaaminen on kuljettajan vastuulla.
Tekniikka tuskin petti,jos petti niin sitten on metrossa suuria ongelmia.
Ei siis näin että kuljen työmatkani metrolla,metroni lähtee asemalta klo 7:45 ja istun metron viimeisessä metrossa.
Vaan käytän metroa,junani lähtee klo 7:45 vuosaaresta ja istun sen viimeisessä vaunussa.
Mutta tuosta kolarista:
Koulujuna oli pysäköity osittain vaihteen päälle luvan kanssa ja porukka tauolla. Tämä on täysin normaalia yöllisissä koe ja opetusajoissa.
Koeajojuna oli pysähtynyt punaisen seisopasteen eteen koska koulujuna varasi kulkutien. Koeajojuna sai punavalkoisen poikkeusopasteen koska varatulle kulkutielle ei tietenkään voinut antaa vihreää opastetta. Punavalkoinen tarkoittaa että voit ajaa luvalla päin punaista,mutta kulkutien turvaaminen on kuljettajan vastuulla....eli kuljettaja ajaa max 35km/h ja VARMISTAA silmämääräisesti että vaihteet ovat oikein.
Eli kämmi kävi koeajojunan kuljettajalle,ja liikenteenohjaajalle joka antoi luvan ajaa poikkeusopasteella punaista päin,kumpikaan ei katsonut miten raudat (vaihteet) ovat.
MTO (Metron toimintaohje) sanoo yksiselitteisesti että punavalkoisella poikkeusopasteella kulkutien turvaaminen on kuljettajan vastuulla.
Tekniikka tuskin petti,jos petti niin sitten on metrossa suuria ongelmia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Painuhan petiin siitä pitsinnyplääjä jos sinulla ei muuta asiaa ole.
Näin...se menee.
Justiinsa joo! hesan metrohan käy joskus jopa maanallakin !
Late Lapista. SSSS Ry!
No eipä vain kulje metrot Espoon suunnan metrojunassa vieläkään.
1.3.2016 alkaen on ollut olemassa myös metroa koskevia viranomaismääräyksiä (TraFi), jotka menevät hierarkiassa MTO:n edelle. Niin kauan kuin HKL itse sai määritellä turvallisuusasiat ja vastuu kysymykset, se tietenkin halusi valuttaa paskan alaspäin ja MTO kirjoitettiin niin, että kuljettaja kantaisi vahingon sattuessa aina vastuun.
Liikenteenohjaajan tehtävänä on varmistaa sellaiset asiat kuten vaihteiden lukittuminen ja ohiajovarat, joita kuljettaja ei voi välttämättä havainnoida. Kuljettajan on siis voitava luottaa, että liikenteenohjaaja on tehnyt riittävät varmistukset ja informoinut kuljettajaa mahdollisista vaaroista, joita valvomosta käsin ei ole voinut selvittää. Liikenteenohjaajan ei tule antaa poikkeusopastetta vain luottaen, että ajo on kuljettajan vastuulla. Syyllisyyttä näillä tiedoilla määritettäessä näyttäisi siltä, että sekä kuljettaja että liikenteenohjaaja ovat laiminlyöneet turvallisuuden varmistamisen käytännössä. Vastuutahan HKL-Metroliikenteessä ei ota kukaan: kaikkein vähiten päälliköt.
No niinhän mä just kerroin,jos ymmärsit lukemaasi...? Btw miten teet varairroituksen...100 sarjan junaan...??
Mitenhän se varairrotus tähän liittyy? Varairrotus tehdään yleensä hinausta varten, jos vaunupari täytyy hinata "kylmänä". On vain muistettava, että junaan on jäätävä enemmän vaunuja, joissa jarrut toimivat, jotta varairrotettavat vaunut/vaunuparit eivät lähde valumaan. Jarrujen paineilmalla tapahtuvaan hätävaraiseen irrotukseen löytyy laitteisto ohjaamon apupenkin alta. Vaunupari on muun junan osana irrotettava sähköjärjestelmän osalta muusta junasta kääntämällä mekaanista kytkintä päätypuskimen vierestä, jotta vaunuja sähköisesti yhdistavät kytkimet avautuvat. Tämä ei varmaankaan ollut täydellinen vastaus vaativalle asiakkaalle, mutta who cares.
Miten jokin jarrujen varairrottaminen kuuluu tähän keskusteluun? Eihän kyseisessä tapauksessa ole minkään onnettomuuteen osallisen junayksikön jarruja varairrotettu edes osin. Eikä pakkopysäytyslaitetta ole ohitettu.
Helsingin metroliikenteessä on pitkään ollut vallalla välinpitämätön kulttuuri todellisen turvallisuuden suhteen. On ollut suoranainen onni ja ihme ettei mitään todella vakavaa ole päässyt sattumaan. Vaan jos kaivelee perimätiedon arkistoa, onhan aikanaan ratakuorma-autokin törmännyt varsin suurin aineellisin vahingoin.
Nykyään kaikki on onneksi julkisempaa ja media seuraa aktiivisemmin tällaisia tapahtumia. Ehkä vähättelevä asennekin muuttuu julkisuuden ja viranomaisvalvonnan tullessa osaksi metron liikennöintiä.
Toivoa sopisi Trafin ottavan hiukan tiukemman otteen asioista. Täsmentävän pätevyysvaatimuksia ja sekä kaluston että henkilökunnan osalta. Esimerkiksi täysin uuden kuljettajan kouluttajan pätevyysvaatimukseksi on ilmoitettu metrojunan ajo-oikeus ja kolmen kuukauden ajokokemus. Se onko tämä tosiasiassa mitenkään riittävää, lienee yksi selvityksen tarvitsema asiakokonaisuus.