Apua! Vieraan uskonnon palvontamusiikin kuuntelu

Haluaisin yksinkertaisen kyllä / vastauksen. Voi esittää tarkentavia kysymyksiä, jos haluaa. Haluaisin nopean vastauksen.

Kun kysyin nyt sitten asiaa suoraan Jumalalta, sain vastaukseksi, että minä saan kuunnella vierasuskonnon palvontamusiikkia taiteellisen nautinnon motiivista niin paljon, että se tulee lopulta korvistani ulos, mutta jos haikailen musiikissa palvotun epäjumalan puoleen, en saa kuunnella sitä enää.

Saan siis halutessani vielä kuunnella sitä, kunhan teen sen vain musiikillisista syistä enkä hengellisistä ollenkaan. Näin olen myös tehnyt, joten ok.

Ef 4 neuvoo, että olkoon kaukana teistä kaikki viha huuto herjaus tms.

80-luvulla ja 90-luvun alkupuolella tuli keräiltyä ns. heviä. Oli lähes jatkuva luukutus käynnissä korvalappustereoissa. Mitä vihaisempaa sen parempi. Musiikkimaku löytyi niinä vuosina. Mutta en minä mitään saatananpalvonnan sanoituksia lauluista etsinyt.

Vielä nykyäänkin, jos puhutaan musiikista, niin monenlainen humppa, iskelmä, pop, rock kuulostaa mielestäni pask... melko mielenkiinnottomalta.

Eli melko tulkinnallista, miten koen tuon Ef 4:31 -jakeen. Että onko viha kaukana minusta, jos en itse sitä pode, mutta kuulokkeissa rytisee jotain vihaista. Ei musiikki sinällään mitään vihaa ole, eikä mitään pahoja henkiä tuo elämääni. Mielestäni jokin musiikkityyli on vain mielenkiintoisempaa kuin muut. Yllätyksekseni olen huomannut paljon samoja levyjen kansikuvia kuin itselläni Youtube-videoista, jotka kertovat saatananpalvonnasta. En minä koskaan mitään saatanoita palvonut ole. Mielestäni esim. jotkut Mercyful fate - ja King Diamond -kappaleet ovat kerta kaikkiaan kauniita. Kuten myös Slayer -yhtyeen levy Show no mercy.

Joskus helluntailaisten keskustelupalstoilla oli naisen ihmettelyä, että voiko löytää miehen, jonka kanssa voi olla harrastamatta seksiä. Minulla on ollut lapsuudesta pitkälle keski-ikään melkoiset selkäsäryt. Ennen niiden loppumista alkoivat monenlaiset jalkavaivat, kuin verenkierto olisi ollut tukkeutumassa. Eli ei tässä mitään seksin harrastusta voi juuri suunnitella, josko olisi enää intoakaan.

Mutta kun mummo kuoli, en ole enää löytänyt naisia, joiden kanssa voisi kuunnella vaikkapa Dark Angel -yhtyeen levyä Time does not heal, tai Savatage-yhtyeen koko tuotannon, tai Sanctuary.... Mummo oli sillä tavalla "kova jätkä", että vaikka ei ollut mikään hippi eikä hihhuli, niin huvittuneena vain hymyili kun talo rytisi "Time does not heal" -levyn tyyppistä musiikkia.

Aloittajan pitää niin pian kuin mahdollista osallistua Pirkko J. pahamusiikinkuuntelundemoninkarkoitustilaisuuteen !!!!