Eletään vuotta 3 eaa, Syyriassa, yhdessä Rooman provinsseista roomalaisen virkamiehen työhuoneen ov lennähtää auki ja sisään marsii yksi vaikutusvaltaisimmista prokonsuleista henkivartijansa kanssa.
"Ave Quinctiluus Varus, ystävä!"
Mies tervehtii Syyrian käskyn haltijaa. Mies on Publius Sulpicius Quirinius, yksi Caesar Augustuksen luottomiehistä joka on tehnyt maineekkaan uran Aasian konsulina.
"Caesar on antanut minulle valtuuden järjestää census alueellasi, rakas ystävä. Kaikkien nimet tarvitaan Caesarin valaa varten, hän aikoo Pater patriaeksi senaatin susotumuksella, ystävä."
Quirinius ilmoittaa ylevästi Syyrian maaherralle ja ojentaa valtuutus kirjeen joka hauraalle papyrukselle kirjoitettu rulla. Quinctilius katsoo tarkkaa kirjettä ja lyö siihen myöntävästi leimansa sinetillä.
"Cesus, joka tapahtui prokonsuli Quiriniuksen ollessa Syyriassa."
Quirinius tuhahti itsekseen sanat jotka myöhemmin talletettin evankeliumiin. Sitten Quirinius poistuu ja jatkaa matkaansa Juudeaan saadakseen vielä luvan Herodes Suurelta joka toimii rooman valtuuttamana itsevaltiaana tuossa syrjäisessä kolkassa-
Nuori Miriam bar Joahkim on jo neljännellä kuulla raskaana, ja merkit raskaudesta ovat näkyvillä vaikka hän yrittä salata niitä. Miriamin äiti, leeviläinen Hanna, on huolissaan tyttärensä voinnista. Miriamin vanhemmat olivat pitkään lapsettomia, vaikka he olivat eläneet vaatimattomasti ja anteliaasti. Viimein heille sinaantui kaksi tytärtä, joista nuorempi, Salome, oli naitu Sebeteos-nimiselle kalastajalle Betsaidaan runsain myötäjäisiin. Nyt oli vuorossa vanhimman tyttären vuoro. Miriamille oli löydetty sopiva sulhanen Juudean Betlehemistä, Daavidi sukuunkuuluva rakennus mies Joosef, vaikkei hän ollutkaan kovin varakas. Nyt he odottivat sulhasen saapumista Natsratiin, pahaiseen pikkukylään Galileen maaseudulla jonka synagoga oli vain kylä kokous kaivon luona. Miriamille tuo kaivo oli kuitenkin enemmän. Kaivolla Miriam oli saanut näyssä viestin tulevasta lapsesta. Se oli ilmoittanut, että siunatusta tulee suuri ja vaikutusvaltinen ja hän saa nimekseen Joshua, pelastaja. Viimein sulhasen hääkulkue tuli näkyviin ja Miriam näki Joosefin ensikertaa. Väki kulkessaa kulki eteen päin iloisesti soittaen ja kantaen soihtuja. Kiireisesti Hanna varmisti että morsiammen häävaatteet ovat varmasti kunnossa. Sitten hän oikaisee vielä myötäjäiskolikoista tehtyä pääkoristetta-
Viimein Betlehemissä Joqopin talossa vietetään häitä, musiikki soi ja vieraat juovat runsaasti viiniä. Miriam ja Joosef istuvat katoksen alla, mutta sulhanen vaikuttaa yhä epävarmalta. Natsratissa oli käynyt ilmi että Miriam oli tullut raskaaksi ennen liiton solmimista ja lakia kunnioittavana miehenä Joosef oli harkinnut liiton purkamista salassa. Silloin hän oli tunnon tiskissaan sitä pohtiessaan saanut yöllä näyssä viestin. Se kehotti Joosefia ottamaan Miriam vaimoksi, vaikka hän saisi lapsen. Sillä lapsesta tulee suuri ja hän saa nimeksi Joshua kuten moni muukin poika sai niinä aikoina. Nyt he keskittyivät juhlimaan liittoa. Myös henkikirjoitus lähestyi, sillä kaikkien oli annettavansa nimensä Caesarin uskollisuus valaan ja sen oli jokaisen tehtävä asuin kaupungissaan-
Häistä ja Ceasarin valasta oli kulunut jo aikaa. Koitti suuri lehtimajajuhla. Miriam oli auttamassa Joosefia katoksen pystytyksessä, kun supistukset alkoivat ja lapsi vesi valui Miriamin jaloille. Päivät olivat tulleet täyteen ja oli tullut synnytyksen aika. Talon yläsalissa ei ollut juhlavalmistelujen vuoksi tilaa, joten Miriam ohjattiin synnyttämään eläin suojaan joka oli samassa tilassa talon alakerran huoneiston kanssa. Jesefin äiti emännöi ja sytytti öljyvalon jonka ripusti kattoatukevaan pylvääseen. Sitten hän lakaisi eläin suojan lattian ja vaihdatti puhtaat oljet kiviseen kaukoloon lasta vartten. Siinä tilassa Miriam synnytti, Betlehemin lapsenpäästäjän avustuksella ja lapsen napanuora katkaistiin tavan mukaisesti. Joku katoi sinne vettä astiassa lapsen pesemistä vartn ja Miriamille annettiin pallava liina kapaloksi. Niin Miriam kapaloi esikoispoikamsa ja asetti tämän heinille kaukaloon. Siinä pieni ryppyinen lapsi huusi ja älillä Miriam laittoi tämän rinnalleen ruokttavaksi. Ei myöskään kulunut aikaakaan kulpsi avasi ruskeat silmänsä ja näki nuoren äitinsä kauniit kasvot. Jonkin ajan kuluttua Miriamin hoitaessa lasta tulivat paimenet tuomaan lampaita suojaan, ja kun he näkivät lapsen he järkyttyivät ja alkoivat kertoa sekavasti mitä olivat kuulleet saamassaan näyssä ollessaan ulkona paimenessa. Kaikki paimemten kertomusta kuulleet olivat ymmällään, mutta Miriam painoi kuulemaansa sydämmeen-
On vuosi 1 eaa. Herodes suuri on kuollut ja Juudeassa on levotonta. Vain hautajaiskulkue Jerikosta saa olla rauhassa. Syyrian käskynhaltija Quinctilius on määrätty rauhoittamaan mellakointia ja niin satoja juutalaisia joutuu ristille. Pian sana Herodeksen kuolemasta kiirii Joosefin korviin Egyptin Alexandriaan, jonne perhe oli paennut turvaan levottomuuksia. Viimen pääsee kotiin-
"Ave Quinctiluus Varus, ystävä!"
Mies tervehtii Syyrian käskyn haltijaa. Mies on Publius Sulpicius Quirinius, yksi Caesar Augustuksen luottomiehistä joka on tehnyt maineekkaan uran Aasian konsulina.
"Caesar on antanut minulle valtuuden järjestää census alueellasi, rakas ystävä. Kaikkien nimet tarvitaan Caesarin valaa varten, hän aikoo Pater patriaeksi senaatin susotumuksella, ystävä."
Quirinius ilmoittaa ylevästi Syyrian maaherralle ja ojentaa valtuutus kirjeen joka hauraalle papyrukselle kirjoitettu rulla. Quinctilius katsoo tarkkaa kirjettä ja lyö siihen myöntävästi leimansa sinetillä.
"Cesus, joka tapahtui prokonsuli Quiriniuksen ollessa Syyriassa."
Quirinius tuhahti itsekseen sanat jotka myöhemmin talletettin evankeliumiin. Sitten Quirinius poistuu ja jatkaa matkaansa Juudeaan saadakseen vielä luvan Herodes Suurelta joka toimii rooman valtuuttamana itsevaltiaana tuossa syrjäisessä kolkassa-
Nuori Miriam bar Joahkim on jo neljännellä kuulla raskaana, ja merkit raskaudesta ovat näkyvillä vaikka hän yrittä salata niitä. Miriamin äiti, leeviläinen Hanna, on huolissaan tyttärensä voinnista. Miriamin vanhemmat olivat pitkään lapsettomia, vaikka he olivat eläneet vaatimattomasti ja anteliaasti. Viimein heille sinaantui kaksi tytärtä, joista nuorempi, Salome, oli naitu Sebeteos-nimiselle kalastajalle Betsaidaan runsain myötäjäisiin. Nyt oli vuorossa vanhimman tyttären vuoro. Miriamille oli löydetty sopiva sulhanen Juudean Betlehemistä, Daavidi sukuunkuuluva rakennus mies Joosef, vaikkei hän ollutkaan kovin varakas. Nyt he odottivat sulhasen saapumista Natsratiin, pahaiseen pikkukylään Galileen maaseudulla jonka synagoga oli vain kylä kokous kaivon luona. Miriamille tuo kaivo oli kuitenkin enemmän. Kaivolla Miriam oli saanut näyssä viestin tulevasta lapsesta. Se oli ilmoittanut, että siunatusta tulee suuri ja vaikutusvaltinen ja hän saa nimekseen Joshua, pelastaja. Viimein sulhasen hääkulkue tuli näkyviin ja Miriam näki Joosefin ensikertaa. Väki kulkessaa kulki eteen päin iloisesti soittaen ja kantaen soihtuja. Kiireisesti Hanna varmisti että morsiammen häävaatteet ovat varmasti kunnossa. Sitten hän oikaisee vielä myötäjäiskolikoista tehtyä pääkoristetta-
Viimein Betlehemissä Joqopin talossa vietetään häitä, musiikki soi ja vieraat juovat runsaasti viiniä. Miriam ja Joosef istuvat katoksen alla, mutta sulhanen vaikuttaa yhä epävarmalta. Natsratissa oli käynyt ilmi että Miriam oli tullut raskaaksi ennen liiton solmimista ja lakia kunnioittavana miehenä Joosef oli harkinnut liiton purkamista salassa. Silloin hän oli tunnon tiskissaan sitä pohtiessaan saanut yöllä näyssä viestin. Se kehotti Joosefia ottamaan Miriam vaimoksi, vaikka hän saisi lapsen. Sillä lapsesta tulee suuri ja hän saa nimeksi Joshua kuten moni muukin poika sai niinä aikoina. Nyt he keskittyivät juhlimaan liittoa. Myös henkikirjoitus lähestyi, sillä kaikkien oli annettavansa nimensä Caesarin uskollisuus valaan ja sen oli jokaisen tehtävä asuin kaupungissaan-
Häistä ja Ceasarin valasta oli kulunut jo aikaa. Koitti suuri lehtimajajuhla. Miriam oli auttamassa Joosefia katoksen pystytyksessä, kun supistukset alkoivat ja lapsi vesi valui Miriamin jaloille. Päivät olivat tulleet täyteen ja oli tullut synnytyksen aika. Talon yläsalissa ei ollut juhlavalmistelujen vuoksi tilaa, joten Miriam ohjattiin synnyttämään eläin suojaan joka oli samassa tilassa talon alakerran huoneiston kanssa. Jesefin äiti emännöi ja sytytti öljyvalon jonka ripusti kattoatukevaan pylvääseen. Sitten hän lakaisi eläin suojan lattian ja vaihdatti puhtaat oljet kiviseen kaukoloon lasta vartten. Siinä tilassa Miriam synnytti, Betlehemin lapsenpäästäjän avustuksella ja lapsen napanuora katkaistiin tavan mukaisesti. Joku katoi sinne vettä astiassa lapsen pesemistä vartn ja Miriamille annettiin pallava liina kapaloksi. Niin Miriam kapaloi esikoispoikamsa ja asetti tämän heinille kaukaloon. Siinä pieni ryppyinen lapsi huusi ja älillä Miriam laittoi tämän rinnalleen ruokttavaksi. Ei myöskään kulunut aikaakaan kulpsi avasi ruskeat silmänsä ja näki nuoren äitinsä kauniit kasvot. Jonkin ajan kuluttua Miriamin hoitaessa lasta tulivat paimenet tuomaan lampaita suojaan, ja kun he näkivät lapsen he järkyttyivät ja alkoivat kertoa sekavasti mitä olivat kuulleet saamassaan näyssä ollessaan ulkona paimenessa. Kaikki paimemten kertomusta kuulleet olivat ymmällään, mutta Miriam painoi kuulemaansa sydämmeen-
On vuosi 1 eaa. Herodes suuri on kuollut ja Juudeassa on levotonta. Vain hautajaiskulkue Jerikosta saa olla rauhassa. Syyrian käskynhaltija Quinctilius on määrätty rauhoittamaan mellakointia ja niin satoja juutalaisia joutuu ristille. Pian sana Herodeksen kuolemasta kiirii Joosefin korviin Egyptin Alexandriaan, jonne perhe oli paennut turvaan levottomuuksia. Viimen pääsee kotiin-
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eli jeesus syntyi kuin eläin ja kuoli kuin eläin.
Silloin ei ollut synnytys sairaaloita ja eläinsuoja oli myös niiden omistajien koti. Joosefin vanhempien tönö oli muuten normaali asuinrakennus, ainoastaan sillä erotuksella että sen karjatila sijaitsi kalliojyrkänteen puolella ri teessä, jolloin luola teki asunnosta itilavamman kuin mitä se ulkoa näytti. Marialla eli Miriamilla ei myöskään ollut tilaa synnyttää katolla jossa hääruttiin juhlavalmisteluja ja ruokailu/nukkumatilassa ei ollut soveliasta syödä. Jeesusksen päätyminen kiviseen syötyökaukaloon oli luontainen vaihtoehto.