Törmäsin tuoreeseen Jani Moilasen (Oulun yliopisto) väitöskirjaan "The Use Of Antipsychotic Medication And Its Association With Outcomes And Brain Morphometry In Schizophrenia : The Northern Finland Birth Cohort 1966 Study".
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1206-7
"Psykoosilääkkeet muodostavat perustan skitsofrenian hoidolle, ja niiden on osoitettu tehoavan positiivisiin oireisiin ja relapsin (psykoosin uusiutumisen) estoon ensipsykoosin jälkeen. Skitsofrenian hoitosuosituksissa suositellaan psykoosilääkityksen jatkamista ensipsykoosin jälkeen vähintään puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Psykoosilääkityksen pitkäaikaiset ja elämänkestoiset hyödyt ja haittavaikutukset eivät ole täysin tiedossa. Tämän naturalistisen tutkimuksen tavoitteena oli analysoida antipsykoottisen lääkityksen pitkäaikaiskäyttöä ja erityisesti lääkityksen lopettamista skitsofreniassa.
Lääkkeettömät tutkittavat olivat 34-vuotiaina useammin miehiä sekä remissiossa (elpymävaiheessa), harvemmin työkyvyttömyyseläkkeellä, ja heillä oli parempi toimintakyky verrattuna lääkkeitä käyttäviin. Lääkkeettömien ja lääkkeitä käyttävien välillä ei havaittu 8,7 vuoden seurannassa eroa relapsien määrissä 34 ikävuoden jälkeen. Psykoosilääkkeiden onnistunutta, pitkäaikaista lopettamista ilman relapsia ennusti seurannassa se, ettei tutkittava ollut ollut sairaalahoidossa seurantaa edeltävien viiden vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä psykoosilääkityksen käyttö tasaantui ensimmäisten viiden vuoden jälkeen. Suotuisa ennuste liittyi vähäiseen ja jatkuvaan lääkitykseen. Epäsuotuisa ennuste puolestaan liittyi korkeaan kumulatiiviseen lääkemäärään ja useamman psykoosilääkkeen yhtäaikaiskäyttöön. Lääkkeitä käyttävien tutkittavien harmaan aineen kokonaistilavuus oli ei-merkitsevästi pienempi kuin lääkkeettömien tutkittavien. Psykoosilääkityksetön aika ennen magneettikuvausta oli yhteydessä suurempaan harmaan aineen kokonaistilavuuteen sekä paikallisesti suurempaan tilavuuteen oikeassa etukeskipoimussa ja keskiotsapoimussa.
Tämä tutkimus kuvaa ainutlaatuisesti pitkäaikaista psykoosilääkkeiden käyttöä. Se tarjoaa uutta tietoa lääkityksen lopettamisesta ja sen pitkän aikavälin vaikutuksista relapseihin ja aivojen rakenteeseen skitsofreniassa."
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1206-7
"Psykoosilääkkeet muodostavat perustan skitsofrenian hoidolle, ja niiden on osoitettu tehoavan positiivisiin oireisiin ja relapsin (psykoosin uusiutumisen) estoon ensipsykoosin jälkeen. Skitsofrenian hoitosuosituksissa suositellaan psykoosilääkityksen jatkamista ensipsykoosin jälkeen vähintään puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Psykoosilääkityksen pitkäaikaiset ja elämänkestoiset hyödyt ja haittavaikutukset eivät ole täysin tiedossa. Tämän naturalistisen tutkimuksen tavoitteena oli analysoida antipsykoottisen lääkityksen pitkäaikaiskäyttöä ja erityisesti lääkityksen lopettamista skitsofreniassa.
Lääkkeettömät tutkittavat olivat 34-vuotiaina useammin miehiä sekä remissiossa (elpymävaiheessa), harvemmin työkyvyttömyyseläkkeellä, ja heillä oli parempi toimintakyky verrattuna lääkkeitä käyttäviin. Lääkkeettömien ja lääkkeitä käyttävien välillä ei havaittu 8,7 vuoden seurannassa eroa relapsien määrissä 34 ikävuoden jälkeen. Psykoosilääkkeiden onnistunutta, pitkäaikaista lopettamista ilman relapsia ennusti seurannassa se, ettei tutkittava ollut ollut sairaalahoidossa seurantaa edeltävien viiden vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä psykoosilääkityksen käyttö tasaantui ensimmäisten viiden vuoden jälkeen. Suotuisa ennuste liittyi vähäiseen ja jatkuvaan lääkitykseen. Epäsuotuisa ennuste puolestaan liittyi korkeaan kumulatiiviseen lääkemäärään ja useamman psykoosilääkkeen yhtäaikaiskäyttöön. Lääkkeitä käyttävien tutkittavien harmaan aineen kokonaistilavuus oli ei-merkitsevästi pienempi kuin lääkkeettömien tutkittavien. Psykoosilääkityksetön aika ennen magneettikuvausta oli yhteydessä suurempaan harmaan aineen kokonaistilavuuteen sekä paikallisesti suurempaan tilavuuteen oikeassa etukeskipoimussa ja keskiotsapoimussa.
Tämä tutkimus kuvaa ainutlaatuisesti pitkäaikaista psykoosilääkkeiden käyttöä. Se tarjoaa uutta tietoa lääkityksen lopettamisesta ja sen pitkän aikavälin vaikutuksista relapseihin ja aivojen rakenteeseen skitsofreniassa."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kiva, että toi jo ulkomailla tiedetyn ilmiön Suomen kuvioihin, ja Suomen kielellä.
Peter Goetschzen ja Robert Whitakerin kirjat ovat hyviä valottamaan tätä asiaa. Suosikki kirjailijani psykiatrian tilasta on Thomas Szasz. Se on vähän filosofisemmalta pohjalta, kuin nuo edelliset.
Tosiaan Peter C. Gøtzsche:n kirja tappava psykiatri on hyvin valaiseva teos, mitä lääkkeet tekee ihmiselle. Lääketehtaat aina syyttää sairautta Gøtzsche taasen syyttää lääkkeitä. Kannattaa asiaa tutkia ennenkuin alkaa syömään lääkkeitä.
Lääkkeet aiheuttaa eri ihmisillä kaikenlaisia sivuoireita aina itsetuho vietistä alkaen.
Psykiatri Joanna Moncrieffin kirja "Bitterest pills" on myös mielenkiintoinen. Hän avaa siinä neuroleptien historiaa ja kirjoittaa antipsykooteista kriittiseen sävyyn.
Tuo ja Tornion pääsääntöisesti lääkkeetön hoitomalli ensipsykooseihin ovat hyviä esimerkkejä psykoosisairauksien lääkkeettömän lähestymistavan mahdollisuuksista.
Muista, että on yleisesti hyväksytty, että dementia ja delirium eivät ole sairauksia, vaan syndroomia, niin siis psykoosikan ei voi olla sairaus, vaan syndrooma. Tosin psykoosiin ei olla liitety mitään fyysistä poikeavuutta, kuten deliriumiin ja dementiaan, ja sanakirjamääritelmä syndroomalle on, että löytyy poikeavuuta kehosta.
Psykoosi ei ole mitään. Se on psykiatrinen termi samalla tavalla kuin riivaus on uskonnollinen termi.
Psykoosilla psykiatrit viittaa samaan kuin mitä sekulaarisesti kutsutaan sekavuudeksi, mutta psykoosi voi olla mitä vaan. Esimerkiksi, jos olet eri mieltä psykiatrian tieteellisestä statuksesta tai tiedät, että psyykenaineet ovat hermostomyrkyllisiä tai et ole samaa mieltä siitä mikä auttaisi tilanteessasi. Silloin on myös kyse psykoosista, kun psykiatreilta kysytään. Mitä on sekavuus on täysin subjektiivista ja määrittelijästä täten kiinni.
Ihmiset yleensä sekoilevat huumausainepäissään, joita btw. nimeen omaan mm. psykiatrit ihmisille suosittelevat. Sen jälkeen psykiatriassa sanotaan, että henkilö on psykoosissa ja, että se on mukamas sairaus olla aineista sekaisin. Kysymys on valheista ja harhaanjohtamisesta siitä mistä todellisuudessa on kysymys. Eittämättä ihmiset voivat olla "huolesta sekaisin" kuten sanonta menee, mutta se ei tee ilmiöstä sairautta, vaikka kuinka HYKS:n, TAYS:n tai minkä vaan tahon herrat ja rouvat niin väittäisivät. Tiede ei ole neuvoteltavissa.
Upea tutkimus, mihin kannattaa paneutua huolella:
1) psykoosilääkkeillä on oma paikkansa lääketieteen historiassa - kukaan tuskin haluaa takaisin 'Seilin saarelle' tai Lapinlahden/muihin psykiatrisen hoidon sairaaloihin ENNEN mitään psyyken/psykoosilääkkeitä????
2) tutkimukseen on valitettavasti paneuduttava huolella ennen kuin voi OIKEASTI sanoa juuri tästä keskustelunaiheesta mitään älyllistä
3) kokonaan eri asia on psykiatrinen diagnostiikka (aivan samoin kuin mikä tahansa lääketieteen dg): usein osuu, aina EI TODELLAKAAN. Vrt esim Kurt Vonnegutin poika, joka sai sch -dgn, ajankohtaisesta menestyvä perheellinen lastenlääkäri <=> KESKUSTELE hoitavan lääkärin kanssa, mikäli ei auta, tee mitä sydän sanoo
4) liian usein/turhaan jää srlassa määrätty lääkemäärä ns voimaan - käypä hoito -ohjeistus sanoo: pyrittävä pienimpään mahdolliseen annokseen...
5) psykoosi = TODELLISUUDENTAJUN MENETYS - icd-10 luokituksen mukaan.
Kuka meistä ei ole joskus menettänyt todellisuuden tajua???? = kyseessä on inhimillinen ilmiö, jonka etiologia ja seuraukset voivat olla moninaiset - mukaan lukien kanssaihmiset, jotka eivät 'sieltä' enää palaa. Suru yhteyden menetyksestä on suunnaton
Toivon hartaasti ettei tätä huikeata hyvää tutkimusta pilata sillä että A. ei vaivaudu oikeasti tutustumaan tutkimukseen B. lähdetä huuhailemaan oman vihan vietävänä - toisaalta, wtf!
Tää 24 kait on ainoa suvereeni vihan/katkeruuden purkamisen areena - so let it Burn!😂
http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=10378898
Uusi vertailututkimus aiheesta on antanut samanlaisia tuloksia.
"Results Symptom severity and distress did not differ between the groups. However, the non-medicated participants had significantly higher levels of general functioning than medicated participants and a longer duration of being non-medicated was significantly associated with a higher level of general functioning. In contrast to the hypotheses, not taking medication was not associated with more effective coping strategies or with higher levels of social support. Medicated participants more frequently reported the use of professional help as a coping strategy.
Conclusions Our results corroborate previous studies finding improved functioning in individuals with schizophrenia spectrum disorders who do not take medication compared with those who take medication, but do not support the notion that this difference is explicable by better coping or higher levels of social support."
Lääkkeetöntä+tai+vähää+lääkitystä+psykoosien+hoidossa+on+tehnyt+menestyksekkäästi+mm.+Loren+Mosherin+aloittama+Soteria+project.