Migrin Repo: ”Jos kirjastossa turvapaikkapäätöstä esitellyt kaveri on eri mieltä, hän voi valittaa”
Johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta sanoo, että turvapaikkahakemusta käsiteltäessä tärkein arvio on, mitä tapahtuisi, jos hakija palaisi kotimaahansa.
Jaana Kerola, Sanna Pekkonen
Aamulehti
Keskiviikkona netissä julkaistu irakilaisen turvapaikanhakijan kielteinen turvapaikkapäätös ei hätkäytä, vaan pikemminkin ihmetyttää Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtajaa Esko Repoa.
– Jos joku on saanut päätöksen hakijalta ja luvan julkaisuun, on se vähän sama kuin hakija itse julkaisisi asiakirjan, Repo sanoo.
Hän ei voi viranomaisena arvioida päätöstä, joten hän puhuu yleisellä tasolla. Viranomaisia suitsii laki viranomaistoiminnan julkisuudesta, joka säätää hakemisen, päätöksen ja henkilön tiedot salaisiksi. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos se ei vaaranna kenenkään turvallisuutta.
– Lähtöalueella ei haluta leviävän tietoa, että joku tai jotkut suvusta ovat hakeneet turvapaikkaa, Repo kertoo.
Turvapaikanhakija voi julkaista tietoja. Silti Repo arvioi tiukasti omien tietojen julkaisua.
– Jos hakijaa uhataan ja vainotaan, ja hän itse puhuu asioistaan julkisuudessa, niin mikähän hänen tilanteensa on todellisuudessa, Repo kysyy.
Oikeus pohtii linjauksia
– Jos kirjastossa päätöstään esitellyt kaveri on siitä eri mieltä, hän voi valittaa siitä, jolloin tuomioistuin arvioi päätöksen oikeellisuuden, Repo muistuttaa.
Tuomioistuimista alkaa tulla Revon mukaan päätöksiä, joissa otetaan kantaa myös Maahanmuuttoviraston toukokuun puolivälissä tekemiin uusimpiin maalinjauksiin.
Tuomioistuimet ottavat kantaa esimerkiksi Bagdadin tilanteeseen ja myös sisäisen paon mahdollisuuksiin Irakissa.
Mitä Migri arvioi?
– Tärkeintä ei ole arvioida sitä, mitä tapahtui, kun hakija oli vielä kotimaassaan. Tärkeintä on arvioida se, mitä tapahtuisi, jos hakija palaisi kotimaahansa. Maahanmuuttovirasto tekee arvion faktatiedon perustella, Repo sanoo.
Virasto arvioi myös, onko hakijan mahdollista paeta maansisäisesti, jos hän on esimerkiksi äärijärjestö Isisin toiminta-alueelta.
– Irakissa on esimerkiksi nyt hyvin paljon alueita, jossa ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia konflikteja, kuten esimerkiksi Etelä-Irakissa.
Maa-arviota ei ole muutettu sitten toukokuun.
– Seuraamme tuomioistuinten kannanottoja, ja arvioimme, onko aihetta päivittää linjauksia tai tarkentaa käytäntöjä. Tällä hetkellä ei ole olemassa asioita, jotka antaisivat aihetta uuteen linjaukseen tai edes sen ajatteluun, Repo sanoo.
Suomi EU:n ruotuun
Humanitaarinen suojelu poistettiin laista toukokuussa. Sen jälkeen pääosa irakilaisista turvapaikanhakijoista on saanut kielteisen päätöksen.
– Saamieni tietojen mukaan poistamisessa haluttiin yhtenäistää Euroopan unionin maiden käytännöt. Tämä kategoria on ollut vain Suomessa, kertoi keskiviikkoiltana tuore sisäministeri Paula Risikko (kok.) poliittisen päätöksen perustelun.
– En ehtinyt näin kesäiltana saada pyytämäänne haastattelua varten selville, miksi lainlaatijat halusivat olla juuri tässä asiassa linjassa EU:n kanssa.
Johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta sanoo, että turvapaikkahakemusta käsiteltäessä tärkein arvio on, mitä tapahtuisi, jos hakija palaisi kotimaahansa.
Jaana Kerola, Sanna Pekkonen
Aamulehti
Keskiviikkona netissä julkaistu irakilaisen turvapaikanhakijan kielteinen turvapaikkapäätös ei hätkäytä, vaan pikemminkin ihmetyttää Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtajaa Esko Repoa.
– Jos joku on saanut päätöksen hakijalta ja luvan julkaisuun, on se vähän sama kuin hakija itse julkaisisi asiakirjan, Repo sanoo.
Hän ei voi viranomaisena arvioida päätöstä, joten hän puhuu yleisellä tasolla. Viranomaisia suitsii laki viranomaistoiminnan julkisuudesta, joka säätää hakemisen, päätöksen ja henkilön tiedot salaisiksi. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos se ei vaaranna kenenkään turvallisuutta.
– Lähtöalueella ei haluta leviävän tietoa, että joku tai jotkut suvusta ovat hakeneet turvapaikkaa, Repo kertoo.
Turvapaikanhakija voi julkaista tietoja. Silti Repo arvioi tiukasti omien tietojen julkaisua.
– Jos hakijaa uhataan ja vainotaan, ja hän itse puhuu asioistaan julkisuudessa, niin mikähän hänen tilanteensa on todellisuudessa, Repo kysyy.
Oikeus pohtii linjauksia
– Jos kirjastossa päätöstään esitellyt kaveri on siitä eri mieltä, hän voi valittaa siitä, jolloin tuomioistuin arvioi päätöksen oikeellisuuden, Repo muistuttaa.
Tuomioistuimista alkaa tulla Revon mukaan päätöksiä, joissa otetaan kantaa myös Maahanmuuttoviraston toukokuun puolivälissä tekemiin uusimpiin maalinjauksiin.
Tuomioistuimet ottavat kantaa esimerkiksi Bagdadin tilanteeseen ja myös sisäisen paon mahdollisuuksiin Irakissa.
Mitä Migri arvioi?
– Tärkeintä ei ole arvioida sitä, mitä tapahtui, kun hakija oli vielä kotimaassaan. Tärkeintä on arvioida se, mitä tapahtuisi, jos hakija palaisi kotimaahansa. Maahanmuuttovirasto tekee arvion faktatiedon perustella, Repo sanoo.
Virasto arvioi myös, onko hakijan mahdollista paeta maansisäisesti, jos hän on esimerkiksi äärijärjestö Isisin toiminta-alueelta.
– Irakissa on esimerkiksi nyt hyvin paljon alueita, jossa ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia konflikteja, kuten esimerkiksi Etelä-Irakissa.
Maa-arviota ei ole muutettu sitten toukokuun.
– Seuraamme tuomioistuinten kannanottoja, ja arvioimme, onko aihetta päivittää linjauksia tai tarkentaa käytäntöjä. Tällä hetkellä ei ole olemassa asioita, jotka antaisivat aihetta uuteen linjaukseen tai edes sen ajatteluun, Repo sanoo.
Suomi EU:n ruotuun
Humanitaarinen suojelu poistettiin laista toukokuussa. Sen jälkeen pääosa irakilaisista turvapaikanhakijoista on saanut kielteisen päätöksen.
– Saamieni tietojen mukaan poistamisessa haluttiin yhtenäistää Euroopan unionin maiden käytännöt. Tämä kategoria on ollut vain Suomessa, kertoi keskiviikkoiltana tuore sisäministeri Paula Risikko (kok.) poliittisen päätöksen perustelun.
– En ehtinyt näin kesäiltana saada pyytämäänne haastattelua varten selville, miksi lainlaatijat halusivat olla juuri tässä asiassa linjassa EU:n kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.