Miettikää mitä kaikkea se on antanut teille?Vapauden. Ei tarvi näytellä oelvan hyvin toimeentuleva eikä ostella tarpeettomia tavaroita. Kukaan ei pydyä rahallista lainaa tai vippiä, kun tietää ettei sulla oo rahaa. Ei tarvi maksella kalliita lippuja mihinkään turhuuteen kun ei ole varaa. Sitten kun on rahaa olet yh´lpeä jopa 1 eurosta se on sulle suuri raha.
Köyhän paras ystävä on käyhyys
oleylpeäitsestäsi
9108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Käsittääkseni yksi tärkeimmistä riittävän varakkuuden mukana tuomista seikoista ihmisen viihtyvyyden kannalta on juuri vapaus. Eli aivan päin vastoin kuin ap:n mukaan. Vapaus tulla ja mennä, tehdä.
Varakkaan vapaus ei ole vain tavaroiden ostelua. Palveluja varakas ostaa mieluummin kuin tavaroita, sillä niitähän on lähes kaikilla jo liikaa. Palvelu voi olla hyvä treenipaikka, ohjattu liikunta, terveydenhuollon palveluja, kehon ja mielen terveyden ylläpitämiseen liittyviä palveluja, taksin käyttö omalla autolla ajamisen sijaan, elämyksiä jne.
Miten varakkaan ihmisen osalta näkyy vapaus?
Rikkailla tuntuu olevan jatkuva kiire ja meneminen, saadakseen lisää varakkuutta, vaikka sitä on jo usean sadan ihmisen elintarpeet täyttävä määrä.
Ihmistä voi sanoa vapaaksi, vasta, kun tämä voi jättäytyä laakereilleen lepäämään, eikä enää koskaan tee mitään, millä tilille kertyy lisää rahaa, vaan alkaa kuluttamaan varakkuutta sen hankkimisen sijaan.
Vaikka näin: https://minimalisminilo.wordpress.com
Ajatelkaapa niitä rikkaita, joilla omaisuutta on satoja miljardeja.
Eihän ne saa syömällä sitä summaa kulutettua edes miljoonas osa prosenttiakaan, vaikka kuinka yrittäisivät.
Miten joku sellainen henkilö haluaa vielä lisää rahaa, yleensähän rikkaat henkilöt pitää erilaisia puhetilaisuuksia, mutta eivät silti puhu ilmaiseksi, vaan vaativat kymmenien tuhansien korvaukset lyhyestäkin puheesta.
Eikö rikkaat halua tehdä mitään ilmaiseksi.
Rahaa ja omaisuutta ei saa vietyä mukana, kun elämä päättyy, joten on aivan turhuutta käyttää elämää rahan ja omaisuuden haalimiseen, vaan käyttää elämä elämiseen ja elämästä nauttimiseen.
Kun tyytyy vähään, niin jää aikaa vapaasta nauttimiseen.
Eräällä tuttavalla on oma remonttifirma ja firma tuottaa hyvin, mutta niinpä vaan on yrittäjä niin kiinni firmassaan, että työssä menee illat ja viikonloputkin, ettei mitään muuta ehdi tehdäkään.
Onko tuollaisessa mitään järkeä vai onko homma karannut käsistä, kun mitä enemmän remonttikohteita ottaa, niin sitä enemmän rahaa tulee.
Yksinkertainen ihminen ajattelee yksinkertaisesti.
Ensin LiikaRahaTurhaa ottaa esimerkiksi miljardöörin, sitten kertoilee jonkun tuttavansa remonttifirman omistajasta. LiikaRahaTurhaa vetää johtopäätöksiä omasta kokemusmaailmastaan olettaen miljardöörillä ja remonttifirman omistajalla olevan jotain yhteistä vain sillä perusteella, että molemmilla on käytössään enemmän rahaa kuin hänellä.
Kyllä asiassa on paljon perää, köyhyys vapauttaa, varakas ei ehkä huomaa pieniä ilonaiheita.
Varakas voi valita, mitä huomaa. Isot ja/tai pienet ilonaiheet.
Kun se köyhyys aiheuttaa noin paljon henkistä seesteisyyttä ja tyytyväisyyttä, niin miksi suurin osa ihmisistä pyrkii epätoivoisesti pois köyhyydestä?
Siis haalimaan tavaraa nurkat täyteen. Minun työnantaja on pienen omistamansa rakennusliikkeen sähköjänis, joka syökin juostessaan, hyppää joka aamu ylös klo 5:00. On rakentanut itselleen hulppean talon, aitan, liiterin, pihasaunan, maakellarin ja ostanut 4-veto maasturin, traktorin, moottorikelkan, mönkijän, trampoliinin, veneen, moottoripyörän, 50 tuuman television uima-altaan, päältäajettavan ruohonleikkurin, betonoinut ja asfaltoinut pihatiet. Niin joutaa vasta klo 21 jälkeen nukkumaan puuhamaansa makuuhuoneen yhteen sänkyyn, että jaksaa taas aamulla myös lauantaina, hypätä auton rattiin ajamaan kiireen vilkkaa työmailleen, että pystyy maksamaan entiset ja uudet leikkikalunsa joita ei koskaan ehdi käyttämään. Tuskin tuntee omia lapsiaankaan joille riittäisi, että isä tekisi mato-ongen ja lähtisi illalla ongelle. Mutta tuosta isän näköisestä hermorauniosta ei ole istumaan hetkeksikään laiturin nokalle tai joen töyräälle.