Havaintoja Ruotsin/Tanskan kierrokselta

Hyvä että nyt on ryhdytty ripeisiin toimenpiteisiin.

Näinhän näitä asioita sääntely- ja holhous Suomaalla koitetaan korjailla.

Viereen tuli just puolalainen paatti, jonka kippari Metrin Slerba sanoi heidän kryssineen koko itämeren poikki itäblökin aikuisella ruuhellaan.

Sehän varmasti lisäisi purjehduksen suosiota. Suomessa purjehdus onkin aivan liian suosittu laji, erityisesti suhteessa moottoriveneilyyn.

Tukholman saaristossa en itsekään kehdannut koneella mennä vaan kryssittiin muiden tavoin. Tuo venemäärä kyllä yllätti myös ekalla kerralla. Aika paljon vanhempi ja pidemmälle edennyt veneilykulttuuri siellä.

Agree_ kirjoitti:

Tukholman saaristossa en itsekään kehdannut koneella mennä vaan kryssittiin muiden tavoin. Tuo venemäärä kyllä yllätti myös ekalla kerralla. Aika paljon vanhempi ja pidemmälle edennyt veneilykulttuuri siellä.

Lue lisää

>>Tuo venemäärä kyllä yllätti myös ekalla kerralla
Vaan yhtä nopeasti siellä kausi loppuu kuin täälläkin. Pari vuotta sitten syyskuun ensimmäisinä päivinä koko tukholman saaristo typötyjä veneistä ja satamatpaikat kiinni. Tämä hienosta ilmasta ja viikonlopusta huolimatta.

Agree_ kirjoitti:

Tukholman saaristossa en itsekään kehdannut koneella mennä vaan kryssittiin muiden tavoin. Tuo venemäärä kyllä yllätti myös ekalla kerralla. Aika paljon vanhempi ja pidemmälle edennyt veneilykulttuuri siellä.

Lue lisää

en verran pitää vielä lisätä että tuo kryssiminen on kyllä siellä helpompaa. Ruotsissa on paljon selvemmät vedet, koska kivet puuttuvat lähes täysin ainakin verrattuna saaristomereen. Samoin valkoista vettä on melkein aina saaren rantaan asti.

Agree_ kirjoitti:

en verran pitää vielä lisätä että tuo kryssiminen on kyllä siellä helpompaa. Ruotsissa on paljon selvemmät vedet, koska kivet puuttuvat lähes täysin ainakin verrattuna saaristomereen. Samoin valkoista vettä on melkein aina saaren rantaan asti.

Lue lisää

>>Ruotsissa on paljon selvemmät vedet

Jossain kohtaa on, jossain ei, ihan niin kuin Saaristomerelläkin. Kartasta katsomalla näkee että samalla lailla Tukholman saaristossa on myös kivikkoa ja matalaa aluetta.


https://webapp.navionics.com/#boating@10&key=y~yjJa}mqB

Ei se ole parempi ratkaisu, se on vain helpompi ratkaisu. Eikä kyse ole purjehtijalta vaikuttamisesta. Eihän sitä toisia varten purjehdita, se tehdään omaksi iloksi.

hellitä-kepistä kirjoitti:

Ei se ole parempi ratkaisu, se on vain helpompi ratkaisu. Eikä kyse ole purjehtijalta vaikuttamisesta. Eihän sitä toisia varten purjehdita, se tehdään omaksi iloksi.

No kyllä kunnon mopolla on hemmetin paljon kivempi ajaa vasta-aaltoon kun purkkarilla töpsöttää.

Jos itse lopetan kryssimisen, niin ostan mopon. Vaikka Targan. Omaksi iloksi.

Keppi-kovana kirjoitti:

No kyllä kunnon mopolla on hemmetin paljon kivempi ajaa vasta-aaltoon kun purkkarilla töpsöttää.

Jos itse lopetan kryssimisen, niin ostan mopon. Vaikka Targan. Omaksi iloksi.

Lue lisää

Aivan hemmetin paljon epämukavampaa se mopolla on. Epämukavuus vain kestää vähemmän aikaa.

Jäi vähän vajaaksi, että miten tapahtuu karkuun yrittäminen ja väisteleminen samalla kertaa?

MitaanTietamaton kirjoitti:

Jäi vähän vajaaksi, että miten tapahtuu karkuun yrittäminen ja väisteleminen samalla kertaa?

Mennään samaan suuntaan. Toinen koneella, esim n. 4-5 solmun vauhtia ja toinen kryssien vmg:n ollessa lähellä tuota ja boatspeedin ollessa vaikka 6 solmua.

Konejytkyttäjän ohtus ei onnistu kun nopeuseroa ei ole. Purjein tullaan oikealta ja vasemmalta viistosti samaan suuntaan jolloin konejunttaaja jää jalkoihin. Erityisesti jos sattuu kohtia jolloin vmg nousee esim väylän kaartumisen myötä.

Virität hyvän kryssitrimmin ja menet kokeilemaan mistä puhun. Kuten sanoin vaikuttaa siltä, että ilmiö on hankala ymmärtää konejunttaajalle. Luontevaa kun kryssi niin ei ymmärrä, että näinhän se pitää.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Jäi vähän vajaaksi, että miten tapahtuu karkuun yrittäminen ja väisteleminen samalla kertaa?

Tuo on äärimmäisen yksinkertaista. Ensin yritetään karkuun, ja kun se ei onnistu, väistellään.

Taitaapi muuten olla niin, että shifti on tuntematon käsite niille koneellajytkyttäjille. Siksi ne koneella jytkyttääkin, koneen trimmitkin on paremmin hallussa.

Siis koneella jytkyttäjä ajaa sinua karkuun (miksiköhän, jos olet nopeampi?) ja kun se ei onnistu, niin käy väistelemään sinua etkä silti pääse ohitse. En saa tästä nyt otetta.

Kryssi-dorka kirjoitti:

Mennään samaan suuntaan. Toinen koneella, esim n. 4-5 solmun vauhtia ja toinen kryssien vmg:n ollessa lähellä tuota ja boatspeedin ollessa vaikka 6 solmua.

Konejytkyttäjän ohtus ei onnistu kun nopeuseroa ei ole. Purjein tullaan oikealta ja vasemmalta viistosti samaan suuntaan jolloin konejunttaaja jää jalkoihin. Erityisesti jos sattuu kohtia jolloin vmg nousee esim väylän kaartumisen myötä.

Virität hyvän kryssitrimmin ja menet kokeilemaan mistä puhun. Kuten sanoin vaikuttaa siltä, että ilmiö on hankala ymmärtää konejunttaajalle. Luontevaa kun kryssi niin ei ymmärrä, että näinhän se pitää.

Lue lisää

Tiedäthän että ohittavana veneenä olet väistämisvelvollinen? Tiedäthän? Sinun pitää väistää myös moottorialuksia vaikka purjehditkin.

sinä.väistät kirjoitti:

Tiedäthän että ohittavana veneenä olet väistämisvelvollinen? Tiedäthän? Sinun pitää väistää myös moottorialuksia vaikka purjehditkin.

Jos sattuisitte tietämään, miten kryssitään, tietäisitte, että silloin tullaan sivulta, ei ohittavasta sektorista.

jos-tietäisitte kirjoitti:

Jos sattuisitte tietämään, miten kryssitään, tietäisitte, että silloin tullaan sivulta, ei ohittavasta sektorista.

Suomi purjehtii ja soi, tosipurjehtijan Henry Lloydit päällä vastatuuleen moottori Hangon laituriin toi :)...

jos-tietäisitte kirjoitti:

Jos sattuisitte tietämään, miten kryssitään, tietäisitte, että silloin tullaan sivulta, ei ohittavasta sektorista.

Mitä tarkoittaa "ohittava sektori"?

Tässä tapauksessa varmaan perävalon näyttämää 135 asteen sektoria eli yli 22,5 astetta ohitettavan aluksen poikkilinjan perän puolista aluetta.

Toisaalta on muistettava, että jos alus on alunperin ohittavana aluksena, muutokset sijainnissa ei muuta väistämisvelvollisuutta ennen kuin ohitustilanne on selvitetty.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Tässä tapauksessa varmaan perävalon näyttämää 135 asteen sektoria eli yli 22,5 astetta ohitettavan aluksen poikkilinjan perän puolista aluetta.

Toisaalta on muistettava, että jos alus on alunperin ohittavana aluksena, muutokset sijainnissa ei muuta väistämisvelvollisuutta ennen kuin ohitustilanne on selvitetty.

Lue lisää

Näin on. Tuosta sektorista takaa lähestyvä alus on väistämisvelvollinen käyttövoimasta riippumatta. Tottakai myös kryssivä purjevene voi lähestyä edellä ajavaa moottorialusta tuosta sektorista.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Tässä tapauksessa varmaan perävalon näyttämää 135 asteen sektoria eli yli 22,5 astetta ohitettavan aluksen poikkilinjan perän puolista aluetta.

Toisaalta on muistettava, että jos alus on alunperin ohittavana aluksena, muutokset sijainnissa ei muuta väistämisvelvollisuutta ennen kuin ohitustilanne on selvitetty.

Lue lisää

Ei mikään purjealus meidän vesillä tule moottorialuksen perän suunnasta 22.5 asteen sektorista ohittavana aluksena.

Ottamatta kantaa voiko purjealus tulla mistäkin sektorista ohittavana aluksena ja palatakseni alkuperäiseen tilanteeseen, niin kahden aluksen ei tulisi jatkuvasti joutua keskenään väistämistilanteeseen.

Samaan väyläsuuntaan liikuttaessa on joko kryssivä alus tai konealus joskus toisen takana ja siten ohittava. Ihan sama vaikka molemmatkin kryssivät.

Käytännössä viisaampi kippari himmaa ratkaisten tilanteen.

Jos tieten tahtoen tilanne jatkuu, niin siinä en näe mitään huvittavaa, vaan se keskinäisenä uhitteluna on surullista.

Kilpapurjehdus on asia erikseen ja sitä varten on oma organisointi.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Ottamatta kantaa voiko purjealus tulla mistäkin sektorista ohittavana aluksena ja palatakseni alkuperäiseen tilanteeseen, niin kahden aluksen ei tulisi jatkuvasti joutua keskenään väistämistilanteeseen.

Samaan väyläsuuntaan liikuttaessa on joko kryssivä alus tai konealus joskus toisen takana ja siten ohittava. Ihan sama vaikka molemmatkin kryssivät.

Käytännössä viisaampi kippari himmaa ratkaisten tilanteen.

Jos tieten tahtoen tilanne jatkuu, niin siinä en näe mitään huvittavaa, vaan se keskinäisenä uhitteluna on surullista.

Kilpapurjehdus on asia erikseen ja sitä varten on oma organisointi.

Lue lisää

Aiemmin jo puhuttiin VMG:stä. Kun koneella ajetaan suoraan vastatuuleen 4 kn nopeudella ja toinen kryssii 4,1 VMG:llä, tullaan kohdatessa lähes suoraan sivulta, eikä tapaus ole edes harvinainen. Väylä taas voi yhtä hyvin olla mailikaupalla leveällä selällä ja läheltä kohtaamisia useampi kuin yksi. Ei siinä mitään uhittelua tarvita, koneella kulkeva vain väistää kuten pitää. Ei vain ole tavatonta sekään, että koneella ajavan on vaikea mieltää kryssivän etenevän nopeammin, itseään nopeuttaakseen hän on koneajoon siirtynytkin.

Jos molemmat kryssivät, ollaan yleensä styyra-paara -tilanteessa ja taas mennään sen säännön mukaan. Samoilla halsseilla sitten nopeampi menee ohi sieltä mistä pääsee.

Jos molemmat liikkuvat ja toinen tulee sivulta, niin ei sivulta tuleva pysy missään kulmassa siihen toiseen nähden kuin pienen hetken

mutta.käytännössä kirjoitti:

Aiemmin jo puhuttiin VMG:stä. Kun koneella ajetaan suoraan vastatuuleen 4 kn nopeudella ja toinen kryssii 4,1 VMG:llä, tullaan kohdatessa lähes suoraan sivulta, eikä tapaus ole edes harvinainen. Väylä taas voi yhtä hyvin olla mailikaupalla leveällä selällä ja läheltä kohtaamisia useampi kuin yksi. Ei siinä mitään uhittelua tarvita, koneella kulkeva vain väistää kuten pitää. Ei vain ole tavatonta sekään, että koneella ajavan on vaikea mieltää kryssivän etenevän nopeammin, itseään nopeuttaakseen hän on koneajoon siirtynytkin.

Jos molemmat kryssivät, ollaan yleensä styyra-paara -tilanteessa ja taas mennään sen säännön mukaan. Samoilla halsseilla sitten nopeampi menee ohi sieltä mistä pääsee.

Lue lisää

4,1 VMG ja lähes suoraan sivulta ei oikein sovi yhteen. 4,1 VMG vaatii 50 asteen nousukulmalla (mukaan lukien sorto!) 6,4 solmun venevauhdin. Tällöin siis suoraan vastaatuuleen ajavan ja kryssivän veneen kulkusuunnassa olisi 50 asteen ero ja kölilinjoissa n. 55 asteen ero. Tyypillisempi kryssikulma tuolla VMG:llä on 40-45 astetta (5,4-5,8 solmua), jolloin siis kulkusuunnissa on 40-45 asteen ero.

Eroa pitäisi olla yli 67,5 astetta, jotta ei oltaisi perävalosektorissa. Tuolla 67,5:llä 4,1 VMG vaatii jo 10,7 solmun nopeuden. Ehkä jollain erityisen huonosti tuuleen nousevalla monirungolla kryssitään noin? Suoraan sivulta olisi 90 astetta, mutta silloin VMG on nolla.

Omalla veneelläni pääsee keskituulesta alkaen 5 solmun VMG:hen ja on Suomessa veneitä, joilla pääsee yli 6 solmun VMG:hen. Tällöin vauhtiero on aika olematon vastatuuleen koneella ajavan purjeveneen tai muun uppoumavauhtia ajavan moottoriveneen kanssa.

Sitten menee vaikeammaksi, kun tulkitaan ohittamistilannetta. Kumpi on ohittava ja mistä tuo kohtaaminen on alkanut? Vaikka kulmaero on tuo kumpikaan ei välttämättä ole toisen perävalosektorissa. Tuonhan ratkaisee veneiden välinen suuntiman ja kulkusuuntien yhdistelmä.

Pimeällä homma on tavallaan selkeämpi. Jos veneet ovat rinnakkain tuuleen nähden, molemmat näkevät toisensa keulavalon ja toinen näkee moottorivalon eli kyseessä on purje- vs. moottorialus tilanne. Ennen vendaa moottorivene on myös nähnyt perävalon, joten se voi tulkita olevansa ohittava. Jos purjeveellä on parempi VMG tai ei mennä suoraan vastatuuleen, on se saattanut nähdä moottoriveneen perävalon.

mutta.käytännössä kirjoitti:

Aiemmin jo puhuttiin VMG:stä. Kun koneella ajetaan suoraan vastatuuleen 4 kn nopeudella ja toinen kryssii 4,1 VMG:llä, tullaan kohdatessa lähes suoraan sivulta, eikä tapaus ole edes harvinainen. Väylä taas voi yhtä hyvin olla mailikaupalla leveällä selällä ja läheltä kohtaamisia useampi kuin yksi. Ei siinä mitään uhittelua tarvita, koneella kulkeva vain väistää kuten pitää. Ei vain ole tavatonta sekään, että koneella ajavan on vaikea mieltää kryssivän etenevän nopeammin, itseään nopeuttaakseen hän on koneajoon siirtynytkin.

Jos molemmat kryssivät, ollaan yleensä styyra-paara -tilanteessa ja taas mennään sen säännön mukaan. Samoilla halsseilla sitten nopeampi menee ohi sieltä mistä pääsee.

Lue lisää

Teilläpäin taidetaan mieluummin olla jatkuvasti väistötilanteessa sen sijaan, että jompikumpi löysäisi vähän skuuttia tai kahvaa ja voitaisiin rentoutua.

Kuulostaa enemmän pelin pelaamiselta kuin veneilystä nauttimiselta.

Joakim1 kirjoitti:

4,1 VMG ja lähes suoraan sivulta ei oikein sovi yhteen. 4,1 VMG vaatii 50 asteen nousukulmalla (mukaan lukien sorto!) 6,4 solmun venevauhdin. Tällöin siis suoraan vastaatuuleen ajavan ja kryssivän veneen kulkusuunnassa olisi 50 asteen ero ja kölilinjoissa n. 55 asteen ero. Tyypillisempi kryssikulma tuolla VMG:llä on 40-45 astetta (5,4-5,8 solmua), jolloin siis kulkusuunnissa on 40-45 asteen ero.

Eroa pitäisi olla yli 67,5 astetta, jotta ei oltaisi perävalosektorissa. Tuolla 67,5:llä 4,1 VMG vaatii jo 10,7 solmun nopeuden. Ehkä jollain erityisen huonosti tuuleen nousevalla monirungolla kryssitään noin? Suoraan sivulta olisi 90 astetta, mutta silloin VMG on nolla.

Omalla veneelläni pääsee keskituulesta alkaen 5 solmun VMG:hen ja on Suomessa veneitä, joilla pääsee yli 6 solmun VMG:hen. Tällöin vauhtiero on aika olematon vastatuuleen koneella ajavan purjeveneen tai muun uppoumavauhtia ajavan moottoriveneen kanssa.

Sitten menee vaikeammaksi, kun tulkitaan ohittamistilannetta. Kumpi on ohittava ja mistä tuo kohtaaminen on alkanut? Vaikka kulmaero on tuo kumpikaan ei välttämättä ole toisen perävalosektorissa. Tuonhan ratkaisee veneiden välinen suuntiman ja kulkusuuntien yhdistelmä.

Pimeällä homma on tavallaan selkeämpi. Jos veneet ovat rinnakkain tuuleen nähden, molemmat näkevät toisensa keulavalon ja toinen näkee moottorivalon eli kyseessä on purje- vs. moottorialus tilanne. Ennen vendaa moottorivene on myös nähnyt perävalon, joten se voi tulkita olevansa ohittava. Jos purjeveellä on parempi VMG tai ei mennä suoraan vastatuuleen, on se saattanut nähdä moottoriveneen perävalon.

Lue lisää

Kovin turha matemaattinen pohdiskelu. Pointti on se pieni ero VMG:ssä, oli kulmat ja nopeudet mitkä tahansa. Eikä sellainen pieni ero kryssivän hyväksi ole mitenkään ihmeellinen tai harvinainen asia.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Teilläpäin taidetaan mieluummin olla jatkuvasti väistötilanteessa sen sijaan, että jompikumpi löysäisi vähän skuuttia tai kahvaa ja voitaisiin rentoutua.

Kuulostaa enemmän pelin pelaamiselta kuin veneilystä nauttimiselta.

Lue lisää

Kun nopeudet ovat lähellä toisiaan, ollaan joko pitkään ohitustilanteessa tai tässä tapauksessa kohdataan useamman kerran. Mitä ihmeellistä siinä on? Eihän ole kyse sellaisesta väylästä, jossa kohtaamiset tapahtuisivat minuutin tai kahden välein, ellei useamminkin.

sinä.väistät kirjoitti:

Tiedäthän että ohittavana veneenä olet väistämisvelvollinen? Tiedäthän? Sinun pitää väistää myös moottorialuksia vaikka purjehditkin.

Niin tai näin. Toimiva juttu mopottajille on karavaanareiden käytäntö jo 80-luvulta.

Eli hilaa sen kuormansa sen verran sivuun ettei haittaa muiden kulkua liikennetilanteen niin vaatiessa. Laki ei velvoita, mutta kohteliasta ja muut huomioonottavaa...

Joakim1 kirjoitti:

4,1 VMG ja lähes suoraan sivulta ei oikein sovi yhteen. 4,1 VMG vaatii 50 asteen nousukulmalla (mukaan lukien sorto!) 6,4 solmun venevauhdin. Tällöin siis suoraan vastaatuuleen ajavan ja kryssivän veneen kulkusuunnassa olisi 50 asteen ero ja kölilinjoissa n. 55 asteen ero. Tyypillisempi kryssikulma tuolla VMG:llä on 40-45 astetta (5,4-5,8 solmua), jolloin siis kulkusuunnissa on 40-45 asteen ero.

Eroa pitäisi olla yli 67,5 astetta, jotta ei oltaisi perävalosektorissa. Tuolla 67,5:llä 4,1 VMG vaatii jo 10,7 solmun nopeuden. Ehkä jollain erityisen huonosti tuuleen nousevalla monirungolla kryssitään noin? Suoraan sivulta olisi 90 astetta, mutta silloin VMG on nolla.

Omalla veneelläni pääsee keskituulesta alkaen 5 solmun VMG:hen ja on Suomessa veneitä, joilla pääsee yli 6 solmun VMG:hen. Tällöin vauhtiero on aika olematon vastatuuleen koneella ajavan purjeveneen tai muun uppoumavauhtia ajavan moottoriveneen kanssa.

Sitten menee vaikeammaksi, kun tulkitaan ohittamistilannetta. Kumpi on ohittava ja mistä tuo kohtaaminen on alkanut? Vaikka kulmaero on tuo kumpikaan ei välttämättä ole toisen perävalosektorissa. Tuonhan ratkaisee veneiden välinen suuntiman ja kulkusuuntien yhdistelmä.

Pimeällä homma on tavallaan selkeämpi. Jos veneet ovat rinnakkain tuuleen nähden, molemmat näkevät toisensa keulavalon ja toinen näkee moottorivalon eli kyseessä on purje- vs. moottorialus tilanne. Ennen vendaa moottorivene on myös nähnyt perävalon, joten se voi tulkita olevansa ohittava. Jos purjeveellä on parempi VMG tai ei mennä suoraan vastatuuleen, on se saattanut nähdä moottoriveneen perävalon.

Lue lisää

Joakim1:"4,1 VMG ja lähes suoraan sivulta ei oikein sovi yhteen. 4,1 VMG vaatii 50 asteen nousukulmalla (mukaan lukien sorto!) 6,4 solmun venevauhdin. Tällöin siis suoraan vastaatuuleen ajavan ja kryssivän veneen kulkusuunnassa olisi 50 asteen ero ja kölilinjoissa n. 55 asteen ero."
Minä: Ei suinkaan, koska sortokulma on kryssiessä positiivinen, eikä negatiivinen.
Kölilinjoissa on siksi sorron verran pienempi ero kuin kulkusuunnissa, eikä suurempi kuten kirjoitit.

Joakim1: " Tyypillisempi kryssikulma tuolla VMG:llä on 40-45 astetta (5,4-5,8 solmua), jolloin siis kulkusuunnissa on 40-45 asteen ero. "
Minä: Juuri niin.

Joakim1:"Eroa pitäisi olla yli 67,5 astetta, jotta ei oltaisi perävalosektorissa."
Minä: Ei suinkaan, kun puhutaan purkkarin olevan suoraan vastatuuleen ajavan konealuksen perävalon sektorissa silloin kun väistötilanne on olemassa, eikä toisinpäin. Luovikulmalla tai sortokulmalla ei ole mitään vaikutusta asiaan, vain vmg:n ero ratkaisee, jos konealus kulkee suoraan ja nopeuttaan muuttamatta.

Joakim1: "Suoraan sivulta olisi 90 astetta, mutta silloin VMG on nolla."
Minä: Ei vaan molemmilla on sama VMG, mikä poikkeaa nollasta positiiviseen suuntaan silloin, kun kryssivä vene on suoraan konealuksen sivulla ja törmäyksen uhka on olemassa, eli on kyse väistämistilanteesta.


Joakim1: "Sitten menee vaikeammaksi, kun tulkitaan ohittamistilannetta. Kumpi on ohittava ja mistä tuo kohtaaminen on alkanut? Vaikka kulmaero on tuo kumpikaan ei välttämättä ole toisen perävalosektorissa. Tuonhan ratkaisee veneiden välinen suuntiman ja kulkusuuntien yhdistelmä."
Minä: melkein, Tuon ratkaisee veneiden välinen suuntima sekä kulkusuunta vektorien erotus.

Joakim1: "Pimeällä homma on tavallaan selkeämpi. Jos veneet ovat rinnakkain tuuleen nähden, molemmat näkevät toisensa keulavalon ja toinen näkee moottorivalon eli kyseessä on purje- vs. moottorialus tilanne. Ennen vendaa moottorivene on myös nähnyt perävalon, joten se voi tulkita olevansa ohittava. "
Minä: mikäli moottoriveneellä on tutka, ei tätä riskiä ole, koska nähdessään purkkarin perävalon veneiden etäisyys kasvaa koko ajan, eli ne eivät silloin ole törmäyskurssilla. Hiemankin kokeneempi veneilijä havaitsee saman myös ilman tutkaa, mikäli aallokko ei ole niin korkeaa että rajoittaa kulkuvalojen näkyvyyttä.

Joakim1: "Jos purjeveellä on parempi VMG tai ei mennä suoraan vastatuuleen, on se saattanut nähdä moottoriveneen perävalon."
Minä: Siitä tilanteestahan tässä juuri keskustellaan, eikä mistään muusta, eli tuo sana "saattaa" on tässä tapauksessa turha. Tuon havainnon tapahtuessa veneet lähestyvät toisiaan silloin kun kryssivä lähestyy konealuksen vanavettä, eli kyse on väistämistilanteesta ja purkkari on siten yksikäsitteisesti ohittava vene tässä keskusteluketjun tilanteen tapauksessa.

Kartion_Terottaja kirjoitti:

Niin tai näin. Toimiva juttu mopottajille on karavaanareiden käytäntö jo 80-luvulta.

Eli hilaa sen kuormansa sen verran sivuun ettei haittaa muiden kulkua liikennetilanteen niin vaatiessa. Laki ei velvoita, mutta kohteliasta ja muut huomioonottavaa...

Lue lisää

Ei kyse ole siitä ettei laki velvoita, vaan siitä että se yksikäsitteisesti kieltää karavaanarin ajamisen pientareella helpottaakseen takanatulevien ohituksia. Siitä saa siis sakon, jos ottaa muut huomioon.

vain--elämää kirjoitti:

Kun nopeudet ovat lähellä toisiaan, ollaan joko pitkään ohitustilanteessa tai tässä tapauksessa kohdataan useamman kerran. Mitä ihmeellistä siinä on? Eihän ole kyse sellaisesta väylästä, jossa kohtaamiset tapahtuisivat minuutin tai kahden välein, ellei useamminkin.

Lue lisää

Eipä tuossa mitään ihmeellistä, kun vmg-erot ovat pieniä. Ohitukset uppoumanopeuksilla vaan kestävät.

Hyviä tarkennuksia tuli, kun ensin sain karkuun yrittämisestä ja tuulen poikkeamien hyödyntämisestä käsityksen, että tieten tahtoen halutaan olla toistuvissa lähitilanteissa. Mikä olisikin ollut hölmöä.

Toki väylän ollessa maileja leveä, niin itse harkitsisin halssinvaihtoa ennen lähitilannetta. Oma filosofia koettaa ensin välttää lähitilanteita ja vasta toiseksi miettiä väistämisiä. Mutta merellä tilanne on usein toinen kuin netissä.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Eipä tuossa mitään ihmeellistä, kun vmg-erot ovat pieniä. Ohitukset uppoumanopeuksilla vaan kestävät.

Hyviä tarkennuksia tuli, kun ensin sain karkuun yrittämisestä ja tuulen poikkeamien hyödyntämisestä käsityksen, että tieten tahtoen halutaan olla toistuvissa lähitilanteissa. Mikä olisikin ollut hölmöä.

Toki väylän ollessa maileja leveä, niin itse harkitsisin halssinvaihtoa ennen lähitilannetta. Oma filosofia koettaa ensin välttää lähitilanteita ja vasta toiseksi miettiä väistämisiä. Mutta merellä tilanne on usein toinen kuin netissä.

Lue lisää

Noh, jokainen joka kryssii tietää tunteen kun vene kulkee hienosti täydellisessä trimmissä. Eipä paljon huvita tätä fiilistä pilata mopottajan takia eli mopot alta pois :)...

Toinen juttu voi olla kisakokemus jota monilla kryssijöillä voi olla ja mopottajilla tuskin on. Skaboissa tottuu ja oppii ajamaan lähellä muita veneitä. Ei se ole vaarallista jos mennään vaikka 10 metrin ohituksella perän puolelta...

Kartion_Terottaja kirjoitti:

Niin tai näin. Toimiva juttu mopottajille on karavaanareiden käytäntö jo 80-luvulta.

Eli hilaa sen kuormansa sen verran sivuun ettei haittaa muiden kulkua liikennetilanteen niin vaatiessa. Laki ei velvoita, mutta kohteliasta ja muut huomioonottavaa...

Lue lisää

Meriteiden säännnöt nimenomaan kieltävät sellaisen.

MinäMinäMinäMinä kirjoitti:

Joakim1:"4,1 VMG ja lähes suoraan sivulta ei oikein sovi yhteen. 4,1 VMG vaatii 50 asteen nousukulmalla (mukaan lukien sorto!) 6,4 solmun venevauhdin. Tällöin siis suoraan vastaatuuleen ajavan ja kryssivän veneen kulkusuunnassa olisi 50 asteen ero ja kölilinjoissa n. 55 asteen ero."
Minä: Ei suinkaan, koska sortokulma on kryssiessä positiivinen, eikä negatiivinen.
Kölilinjoissa on siksi sorron verran pienempi ero kuin kulkusuunnissa, eikä suurempi kuten kirjoitit.

Joakim1: " Tyypillisempi kryssikulma tuolla VMG:llä on 40-45 astetta (5,4-5,8 solmua), jolloin siis kulkusuunnissa on 40-45 asteen ero. "
Minä: Juuri niin.

Joakim1:"Eroa pitäisi olla yli 67,5 astetta, jotta ei oltaisi perävalosektorissa."
Minä: Ei suinkaan, kun puhutaan purkkarin olevan suoraan vastatuuleen ajavan konealuksen perävalon sektorissa silloin kun väistötilanne on olemassa, eikä toisinpäin. Luovikulmalla tai sortokulmalla ei ole mitään vaikutusta asiaan, vain vmg:n ero ratkaisee, jos konealus kulkee suoraan ja nopeuttaan muuttamatta.

Joakim1: "Suoraan sivulta olisi 90 astetta, mutta silloin VMG on nolla."
Minä: Ei vaan molemmilla on sama VMG, mikä poikkeaa nollasta positiiviseen suuntaan silloin, kun kryssivä vene on suoraan konealuksen sivulla ja törmäyksen uhka on olemassa, eli on kyse väistämistilanteesta.


Joakim1: "Sitten menee vaikeammaksi, kun tulkitaan ohittamistilannetta. Kumpi on ohittava ja mistä tuo kohtaaminen on alkanut? Vaikka kulmaero on tuo kumpikaan ei välttämättä ole toisen perävalosektorissa. Tuonhan ratkaisee veneiden välinen suuntiman ja kulkusuuntien yhdistelmä."
Minä: melkein, Tuon ratkaisee veneiden välinen suuntima sekä kulkusuunta vektorien erotus.

Joakim1: "Pimeällä homma on tavallaan selkeämpi. Jos veneet ovat rinnakkain tuuleen nähden, molemmat näkevät toisensa keulavalon ja toinen näkee moottorivalon eli kyseessä on purje- vs. moottorialus tilanne. Ennen vendaa moottorivene on myös nähnyt perävalon, joten se voi tulkita olevansa ohittava. "
Minä: mikäli moottoriveneellä on tutka, ei tätä riskiä ole, koska nähdessään purkkarin perävalon veneiden etäisyys kasvaa koko ajan, eli ne eivät silloin ole törmäyskurssilla. Hiemankin kokeneempi veneilijä havaitsee saman myös ilman tutkaa, mikäli aallokko ei ole niin korkeaa että rajoittaa kulkuvalojen näkyvyyttä.

Joakim1: "Jos purjeveellä on parempi VMG tai ei mennä suoraan vastatuuleen, on se saattanut nähdä moottoriveneen perävalon."
Minä: Siitä tilanteestahan tässä juuri keskustellaan, eikä mistään muusta, eli tuo sana "saattaa" on tässä tapauksessa turha. Tuon havainnon tapahtuessa veneet lähestyvät toisiaan silloin kun kryssivä lähestyy konealuksen vanavettä, eli kyse on väistämistilanteesta ja purkkari on siten yksikäsitteisesti ohittava vene tässä keskusteluketjun tilanteen tapauksessa.

Lue lisää

Tuossa lopussa tuli asian ydin: jos se purkkari todella etenee peruskurssin suuntaan moottorilla kulkevaa nopeammin, niin se on väistämättä ohittava alus, vaikka akuutti kohtauskulma ei sitä osoittaisi. Nin sanovat meriteiden säännöt. Epäilemättä estääkseen sellaisen kikkailun, että väistämisvelvollisuus yritettäisiin kurssinmuutoksilla siirtää vastapuolelle.

Kisakuha kirjoitti:

Noh, jokainen joka kryssii tietää tunteen kun vene kulkee hienosti täydellisessä trimmissä. Eipä paljon huvita tätä fiilistä pilata mopottajan takia eli mopot alta pois :)...

Toinen juttu voi olla kisakokemus jota monilla kryssijöillä voi olla ja mopottajilla tuskin on. Skaboissa tottuu ja oppii ajamaan lähellä muita veneitä. Ei se ole vaarallista jos mennään vaikka 10 metrin ohituksella perän puolelta...

Lue lisää

Kisakuha on aivan oikeassa. Kisoissa on pienet toleranssit lähitilanteissa. On myös tuomarit ja apu lähellä vahingon sattuessa. Jokainen lähtöviivalla tietää, mihin ryhtyy.

Kilpapurjehtijat näyttävät osaamisensa radalla, radan ulkopuolella ei ole tarvetta päteä. WannaBeet eivät saa näytettyä osaamistaan radalla mahdollisesti huonojen olosuhteiden tms. syystä...

Ehkä WannaBeet tarvitsevat jonkun merkkikuvion vasempaan saaliinkiin, jotta ammattiliikenne ja perheveneilijät voisivat suhtautua heidän osaamiseensa asianmukaisella kunnioituksella.

Karvanopat?

Ruotsin ja Tanskan käyneet voisivat kommentoida, miten siellä purjehtivat suhtautuvat konealuksiin. Poikkeaako se jotenkin Suomesta?

MitaanTietamaton kirjoitti:

Kisakuha on aivan oikeassa. Kisoissa on pienet toleranssit lähitilanteissa. On myös tuomarit ja apu lähellä vahingon sattuessa. Jokainen lähtöviivalla tietää, mihin ryhtyy.

Kilpapurjehtijat näyttävät osaamisensa radalla, radan ulkopuolella ei ole tarvetta päteä. WannaBeet eivät saa näytettyä osaamistaan radalla mahdollisesti huonojen olosuhteiden tms. syystä...

Ehkä WannaBeet tarvitsevat jonkun merkkikuvion vasempaan saaliinkiin, jotta ammattiliikenne ja perheveneilijät voisivat suhtautua heidän osaamiseensa asianmukaisella kunnioituksella.

Karvanopat?

Ruotsin ja Tanskan käyneet voisivat kommentoida, miten siellä purjehtivat suhtautuvat konealuksiin. Poikkeaako se jotenkin Suomesta?

Lue lisää

Mikähän nyt mahtaa olla sitä pätemistä? Kilpaileva ja erityisesti ratakilpailija on tottunut todella pieniin, jopa senttien mittaisiin marginaaleihin kilpailutilanteissa. Muualla taas joku säikähtää pahasti, jos jättää perän taakse ison, mutta vain usean metrin raon. Jos menee keulan edestä sellaisella marginaalilla, on säikähtäminen hyvin ymmärrettävää.

Ruotsista kokemus on sellainen, etteivät säännöt ole läheskään kaikilla hanskassa, tai niistä ei niin välitetä. Paaran veneiden väistely on rutiinia ja toisinaan pitää väistellä koneellakin ajavia.

jos-tietäisitte kirjoitti:

Jos sattuisitte tietämään, miten kryssitään, tietäisitte, että silloin tullaan sivulta, ei ohittavasta sektorista.

Jos tulet sivulta niin se moottorivene ehtii edestä ohi eikä sen siis tarvitse väistää.

jos-tietäisitte kirjoitti:

Jos sattuisitte tietämään, miten kryssitään, tietäisitte, että silloin tullaan sivulta, ei ohittavasta sektorista.

Jos olisit joskus veneillyt, tietäisit, että kuvatussa tilanteessa se kryssijä on ohittaja, vaikkei siihen lähitilanteeseen tulisikaan perävalosektorista. Riittää, että se oli siellä aiemmin.

Eli kyllä purkkari väistää tuossa tilanteessa.

väistä.vaan kirjoitti:

Jos tulet sivulta niin se moottorivene ehtii edestä ohi eikä sen siis tarvitse väistää.

Jos molemmilla on sama VMG, ja veneet sijaitsevat toisiinsa nähden sivutuulen suunnassa, ollaan törmäyskurssilla, joten jommankumman on väistettävä ellei haluta törmätä.

jos_tajuaisit kirjoitti:

Jos olisit joskus veneillyt, tietäisit, että kuvatussa tilanteessa se kryssijä on ohittaja, vaikkei siihen lähitilanteeseen tulisikaan perävalosektorista. Riittää, että se oli siellä aiemmin.

Eli kyllä purkkari väistää tuossa tilanteessa.

Lue lisää

Kerrotko meille tyhmemmille miten se ohittaja määritellään ko. tilanteessa? Siis purjevenee kryssii ja saa suoraan koneella menevän kiinni. Sen jälkeen onkin miljoona muuta parametriä. Jos tilanne tapahtuu vaikkapa Vänön ja Jurmon välisellä väylällä, purjevene saattaa ylittää väylän puolen tunnin välein. TIlanne siis määräytyy mielestäsi sen mukaan, että purjevene on ollut vaikkapa sen puoli tuntia sitten perävalosektorissa, vaikka onkin välillä käynyt mailin päässä sivulla?

Mistä se moottorilla ajava voisi tietää onko lähestyvä purjevene kryssimissä samaan suuntaan vai ajamassa väylän poikki? Purjeveneen pitäisi siis tietää, että kyseessä on juuri sama vene, jonka perävalot näkyi joskus aiemmin?

Jossain salmessa tai muuten kapeahkossa paikassa tilanne voi olla selvempi, mutta jossain tietysti menee raja yksittäisten kohtaamisten ja jatkuvan ohitustilanteen välillä.

Joakim1 kirjoitti:

Kerrotko meille tyhmemmille miten se ohittaja määritellään ko. tilanteessa? Siis purjevenee kryssii ja saa suoraan koneella menevän kiinni. Sen jälkeen onkin miljoona muuta parametriä. Jos tilanne tapahtuu vaikkapa Vänön ja Jurmon välisellä väylällä, purjevene saattaa ylittää väylän puolen tunnin välein. TIlanne siis määräytyy mielestäsi sen mukaan, että purjevene on ollut vaikkapa sen puoli tuntia sitten perävalosektorissa, vaikka onkin välillä käynyt mailin päässä sivulla?

Mistä se moottorilla ajava voisi tietää onko lähestyvä purjevene kryssimissä samaan suuntaan vai ajamassa väylän poikki? Purjeveneen pitäisi siis tietää, että kyseessä on juuri sama vene, jonka perävalot näkyi joskus aiemmin?

Jossain salmessa tai muuten kapeahkossa paikassa tilanne voi olla selvempi, mutta jossain tietysti menee raja yksittäisten kohtaamisten ja jatkuvan ohitustilanteen välillä.

Lue lisää

Kysymys siitä, milloin ohitus-/kohtaamistilanne katsotaan alkaneeksi eli mistä hetkestä väistöjärjestys määritellään, on toisinaan mielenkiintoinen. Mutta kuvaamasi tilanne on minusta täysin selvä ja on se sitä sinullekin, jos ajattelet asiaa rehellisesti etkä pyhän "purjehtija on aina oikeassa" uskon vallassa. Luovivallakin purjeveneellä on "peruskurssi", jonka suuntaan se pyrkii, luovisuuntien summavektori siis. Eli kyllä purjeveneen kippari tietää, onko hän kokonaisuutena katsoen ohittamassa sitä tavoittamaansa venettä. On hänen velvollisuutensa väistää JA osoittaa se selvästi ajoissa, ettei väistettävän tarvitse arvailla (ja muistaa muuten sekin, että kilpailuissa ihan normaali kättelyetäisyydeltä sivuuttaminen/ohittaminen EI ole normaalia eikä hyväksyttävää muissa tilanteissa).

Harvinainen on muuten saaristossakin sellainen tilanne, että suunnilleen samaa nopeutta samaan perussuuntaan lähekkäin etenevät veneet katoaisivat niin toistensa näkyvistä, ettei pimeälläkin olisi mahdollista seurata, onko se lähestyvä vene sama, joka oli aiemmin ohitussektorilla tai johon nähden itse oli siellä.

Tosin koko asetelma on varsin poikkeuksellinen, ei sitä kovin usein tapahdu, että luovivan purjeveneen todellinen väylänsuuntainen nopeus ylittäisi väylää pitkin koneella-ajavan nopeuden. Minkä ilmeisesti itsekin olit huomannut, päätellen VMG-laskelmistasi.

Joakim1 kysyy ohittajan määritelmää tilanteessa. Valistunut arvaus on, että Joakim1 tietää, ettei tuollaista löydy ja tarkoitus lieneekin vain saada ohittamisesta vankan mielipiteensä kertoneen miettimään asiaa uudestaan.

Meillä ei tarkkaa tietoa tilanteesta: "Konejytkyttäjän ohtus ei onnistu kun nopeuseroa ei ole. Purjein tullaan oikealta ja vasemmalta viistosti samaan suuntaan jolloin konejunttaaja jää jalkoihin. Erityisesti jos sattuu kohtia jolloin vmg nousee esim väylän kaartumisen myötä."

Kirjoittaja kokee konealuksen häiritseväksi ja kohtaamiset ovat toistuvia. Lisäksi hän pitää itseään ainakin välillä nopeampana, koska konealus jää jalkoihin.

Tuollaista on vaikea saada aikaan jäänmurtajaväylällä, joten minulle jäi mielikuva, että alukset ovat koko ajan niin lähellä, että molemmat joutuvat seuraamaan toistensa liikkeitä. Jalkoihin jääminen kuulostaa myös siltä, että kryssijä on saanut konealuksen kiinni samalla väylällä, mutta tuota en pidä oleellisena asiana.

Kryssijä näkee suuntiman konealuksen pysyvän samana. Hän voi olettaa, ettei konealuksen kurssi ja nopeus muutu kuin väistötoimissa. Kryssiessään samalla VMG:llä konealuksen kanssa tavoitteena lienee joko päästä sen edelle tai jatkaa rinnalla kulkua, kunnes tuulessa tapahtuu muutos ja VMG:t eroavat.

Kryssijä voi laskea vähän kurssia tai vähentää nopeutta, jolloin konealus paremman VMG:n turvin menee edelle eikä lähitilanteita synny. Kurssia tuuleen eikä nopeutta voi enää nostaa, koska mennään jo maksimissa shiftit himaan ottaen. Kryssijä ei tiedä, millaisilla toleransseilla konealuksen kippari katsoo takaavansa aluksensa turvallisen kulun muun liikenteen ja väyläalueen suhteen.

Konealuksessa suuntima purkkariin ei keskimäärin muutu. Purkkarin nopeus ja kurssi vaihtelee. Konealus ei tiedä, haluaako purkkari ohittaa ko. halssilla keulan vai perän puolelta. Shiftien himaan ottamisella on menossa keulan puolelta ja kurssin laskemisella perän puolelta. Nopeuden muutos saattaa vain lisätä riskiä yhteentörmäykseen. Kurssin muutos vie joko lähemmäksi purkkaria tai lisää lähitilanteen kestoa. Konealus ei tiedä, tekeekö purkkari halssinvaihdon ennen lähitilannetta vai ei.

Pattitilanne, jossa molemmilla kippareilla on ajatus siitä, mitä toisen kipparin tulisi tehdä, mutta voivat vain ohjata omaa venettään. Varsinkin, jos molemmat haluavat tulkita meriteiden säännöissä eri kohtaa ja pitää siitä kynsin hampain kiinni.

Peruspulmana on se, että hitaammalla veneellä on vaikeampaa väistää nopeampaa venettä kuin päinvastoin.

Oma ratkaisuni kryssivänä veneenä olisi pysytellä selkeäsi konealuksen takana, kunnes olosuhteet muuttuvat tai tekisin vendan ennen lähitilannetta. Konealuksena ensimmäisen lähitilanteen jälkeen seuraisin purkkaria turvallisena pitämäni väyläpuolen rajoissa.

Nopeudenmuutokset on hankala havaita muista veneistä ja ne ovat hyvin rajallisia. Esim. omassa paatissa koneella nopeus on 5-5,5 solmua. Lyhytaikaisesti pienillä kierroksilla kiusaten päästään ehkä reiluun 4 solmuun tai huudattamalla 6 solmuun.

Pitkän tarinan loppuun voisi heittää tänne asti jaksaneille retorisen kysymyksen:

Meriteiden sääntöjen tarkoituksena on
a) antaa kryssijälle mahdollisuus nauttia hyvistä trimmeistä
b) taata konealukselle suora ja tasainen kulku, kun perhe on ruokailemassa
c) estää yhteentörmäykset merellä

10-14 kirjoitti:

Kysymys siitä, milloin ohitus-/kohtaamistilanne katsotaan alkaneeksi eli mistä hetkestä väistöjärjestys määritellään, on toisinaan mielenkiintoinen. Mutta kuvaamasi tilanne on minusta täysin selvä ja on se sitä sinullekin, jos ajattelet asiaa rehellisesti etkä pyhän "purjehtija on aina oikeassa" uskon vallassa. Luovivallakin purjeveneellä on "peruskurssi", jonka suuntaan se pyrkii, luovisuuntien summavektori siis. Eli kyllä purjeveneen kippari tietää, onko hän kokonaisuutena katsoen ohittamassa sitä tavoittamaansa venettä. On hänen velvollisuutensa väistää JA osoittaa se selvästi ajoissa, ettei väistettävän tarvitse arvailla (ja muistaa muuten sekin, että kilpailuissa ihan normaali kättelyetäisyydeltä sivuuttaminen/ohittaminen EI ole normaalia eikä hyväksyttävää muissa tilanteissa).

Harvinainen on muuten saaristossakin sellainen tilanne, että suunnilleen samaa nopeutta samaan perussuuntaan lähekkäin etenevät veneet katoaisivat niin toistensa näkyvistä, ettei pimeälläkin olisi mahdollista seurata, onko se lähestyvä vene sama, joka oli aiemmin ohitussektorilla tai johon nähden itse oli siellä.

Tosin koko asetelma on varsin poikkeuksellinen, ei sitä kovin usein tapahdu, että luovivan purjeveneen todellinen väylänsuuntainen nopeus ylittäisi väylää pitkin koneella-ajavan nopeuden. Minkä ilmeisesti itsekin olit huomannut, päätellen VMG-laskelmistasi.

Lue lisää

"pyhän purjehtija on aina oikeassa"

Hmm... minulla on ihan eri käsitys Joakim1:sta. Pidän häntä hyvinkin maltillisena meidän kaikkien provoilevien nettipersoonien seurassa.

MitaanTietamaton kirjoitti:

Joakim1 kysyy ohittajan määritelmää tilanteessa. Valistunut arvaus on, että Joakim1 tietää, ettei tuollaista löydy ja tarkoitus lieneekin vain saada ohittamisesta vankan mielipiteensä kertoneen miettimään asiaa uudestaan.

Meillä ei tarkkaa tietoa tilanteesta: "Konejytkyttäjän ohtus ei onnistu kun nopeuseroa ei ole. Purjein tullaan oikealta ja vasemmalta viistosti samaan suuntaan jolloin konejunttaaja jää jalkoihin. Erityisesti jos sattuu kohtia jolloin vmg nousee esim väylän kaartumisen myötä."

Kirjoittaja kokee konealuksen häiritseväksi ja kohtaamiset ovat toistuvia. Lisäksi hän pitää itseään ainakin välillä nopeampana, koska konealus jää jalkoihin.

Tuollaista on vaikea saada aikaan jäänmurtajaväylällä, joten minulle jäi mielikuva, että alukset ovat koko ajan niin lähellä, että molemmat joutuvat seuraamaan toistensa liikkeitä. Jalkoihin jääminen kuulostaa myös siltä, että kryssijä on saanut konealuksen kiinni samalla väylällä, mutta tuota en pidä oleellisena asiana.

Kryssijä näkee suuntiman konealuksen pysyvän samana. Hän voi olettaa, ettei konealuksen kurssi ja nopeus muutu kuin väistötoimissa. Kryssiessään samalla VMG:llä konealuksen kanssa tavoitteena lienee joko päästä sen edelle tai jatkaa rinnalla kulkua, kunnes tuulessa tapahtuu muutos ja VMG:t eroavat.

Kryssijä voi laskea vähän kurssia tai vähentää nopeutta, jolloin konealus paremman VMG:n turvin menee edelle eikä lähitilanteita synny. Kurssia tuuleen eikä nopeutta voi enää nostaa, koska mennään jo maksimissa shiftit himaan ottaen. Kryssijä ei tiedä, millaisilla toleransseilla konealuksen kippari katsoo takaavansa aluksensa turvallisen kulun muun liikenteen ja väyläalueen suhteen.

Konealuksessa suuntima purkkariin ei keskimäärin muutu. Purkkarin nopeus ja kurssi vaihtelee. Konealus ei tiedä, haluaako purkkari ohittaa ko. halssilla keulan vai perän puolelta. Shiftien himaan ottamisella on menossa keulan puolelta ja kurssin laskemisella perän puolelta. Nopeuden muutos saattaa vain lisätä riskiä yhteentörmäykseen. Kurssin muutos vie joko lähemmäksi purkkaria tai lisää lähitilanteen kestoa. Konealus ei tiedä, tekeekö purkkari halssinvaihdon ennen lähitilannetta vai ei.

Pattitilanne, jossa molemmilla kippareilla on ajatus siitä, mitä toisen kipparin tulisi tehdä, mutta voivat vain ohjata omaa venettään. Varsinkin, jos molemmat haluavat tulkita meriteiden säännöissä eri kohtaa ja pitää siitä kynsin hampain kiinni.

Peruspulmana on se, että hitaammalla veneellä on vaikeampaa väistää nopeampaa venettä kuin päinvastoin.

Oma ratkaisuni kryssivänä veneenä olisi pysytellä selkeäsi konealuksen takana, kunnes olosuhteet muuttuvat tai tekisin vendan ennen lähitilannetta. Konealuksena ensimmäisen lähitilanteen jälkeen seuraisin purkkaria turvallisena pitämäni väyläpuolen rajoissa.

Nopeudenmuutokset on hankala havaita muista veneistä ja ne ovat hyvin rajallisia. Esim. omassa paatissa koneella nopeus on 5-5,5 solmua. Lyhytaikaisesti pienillä kierroksilla kiusaten päästään ehkä reiluun 4 solmuun tai huudattamalla 6 solmuun.

Pitkän tarinan loppuun voisi heittää tänne asti jaksaneille retorisen kysymyksen:

Meriteiden sääntöjen tarkoituksena on
a) antaa kryssijälle mahdollisuus nauttia hyvistä trimmeistä
b) taata konealukselle suora ja tasainen kulku, kun perhe on ruokailemassa
c) estää yhteentörmäykset merellä

Lue lisää

>>Meriteiden sääntöjen tarkoituksena on
a) antaa kryssijälle mahdollisuus nauttia hyvistä trimmeistä
b) taata konealukselle suora ja tasainen kulku, kun perhe on ruokailemassa
c) estää yhteentörmäykset merellä

Niinpä! :)

Ja kaiken lisäksi kyseessä on tyypillinen suomi24-kinaus:
Hirveä kädenvääntö asiasta, joka ei käytännössä merellä ole yhtään minkäänlainen ongelma.

Ei osata, vaimo ja lapset ruikuttaa, huonot purjeet, masto huolimattomasti rikottu, epämukava jne.

Luulisi moottoriveneen kiinnostavan ?

on varmasti näitä em. syitä, mutta esim. Tukholman saaristossa on vähemmän kiviä ja syvää vettä on lähes aina lähes saaren rantaan asti. Nämä seikat helpottavat kryssmisen aloittamista.

Ruotsissa on hurjasti enemmän purjeveneille helppoja luonnonsatamia ja osa niistä on erittäin hyvin dokumentoitu satamakirjoissa sekä myös merkitty joihinkin karttoihin. Näiden merkittyjen lisäksi purjeveneitä näkyy jollain alueilla lähes joka saaren rannassa. Vaikkapa saaristomeren Björkön kanssa samalla viivalla suosion ja kiinnittäytymisen helppouden kanssa oleviea luonnonsatamia on jo Tukholman saaristossa kymmeniä. Suomessa kai partiolaisten julkaisema satamaopas on paras julkinen lähde. Siinä ei montaa hyvää paikkaa ole (jos jätetään pois maksulliset satamat, turvasatamat ja matalat satamat) ja niissäkin on tullut pettymyksiä (onkin mökki, maksullinen tai ei ole suojainen).

Väitettä siitä, että Ruotsin saaristossa on helpompi kryssiä en kyllä allekirjoita. On sielläkin kiviä, ahtaita paikkoja ja lisäksi monet suositut reitit ovat karttaan piirrettyjä katkoviivoja, joissa on ei ole kareja viitoitettu lainkaan tai vain pieni osa niistä.

Joakim1 kirjoitti:

Ruotsissa on hurjasti enemmän purjeveneille helppoja luonnonsatamia ja osa niistä on erittäin hyvin dokumentoitu satamakirjoissa sekä myös merkitty joihinkin karttoihin. Näiden merkittyjen lisäksi purjeveneitä näkyy jollain alueilla lähes joka saaren rannassa. Vaikkapa saaristomeren Björkön kanssa samalla viivalla suosion ja kiinnittäytymisen helppouden kanssa oleviea luonnonsatamia on jo Tukholman saaristossa kymmeniä. Suomessa kai partiolaisten julkaisema satamaopas on paras julkinen lähde. Siinä ei montaa hyvää paikkaa ole (jos jätetään pois maksulliset satamat, turvasatamat ja matalat satamat) ja niissäkin on tullut pettymyksiä (onkin mökki, maksullinen tai ei ole suojainen).

Väitettä siitä, että Ruotsin saaristossa on helpompi kryssiä en kyllä allekirjoita. On sielläkin kiviä, ahtaita paikkoja ja lisäksi monet suositut reitit ovat karttaan piirrettyjä katkoviivoja, joissa on ei ole kareja viitoitettu lainkaan tai vain pieni osa niistä.

Lue lisää

Ruotsissa toi kryssiminen on tosiaan hankalampaa, kun ei ole viittoja samassa määrin, ja jos on tottunut käyttämään pääosin paperikarttaa. Kun itse menen luonnonsatamaan, ei tavoitteena ole saada keulaa rantaan, vaan jään mieluummin ankkuriin ja menen veneellä rantaan. Tällöin myös kartasta näkee varmasti, voiko jossain paikassa olla yötä vai ei, eikä tarvitse varmistaa asiaa kölikopelolla. Myös matalat hiekkarannat on silloin hyvin kiinnostavia yöpymispaikkoja. Ruotsissa mun mielestä on enemmän rakennettuja saaria, joka rajoittaa tällaista oleilua.

Bossu kirjoitti:

Ruotsissa toi kryssiminen on tosiaan hankalampaa, kun ei ole viittoja samassa määrin, ja jos on tottunut käyttämään pääosin paperikarttaa. Kun itse menen luonnonsatamaan, ei tavoitteena ole saada keulaa rantaan, vaan jään mieluummin ankkuriin ja menen veneellä rantaan. Tällöin myös kartasta näkee varmasti, voiko jossain paikassa olla yötä vai ei, eikä tarvitse varmistaa asiaa kölikopelolla. Myös matalat hiekkarannat on silloin hyvin kiinnostavia yöpymispaikkoja. Ruotsissa mun mielestä on enemmän rakennettuja saaria, joka rajoittaa tällaista oleilua.

Lue lisää

Ruotissa saa keulan rantaan hyvin monessa paikassa ja satamakirjaan on merkitty ko. kohdat, joten ei tarvitse kölillä tunnustella, varsinkin kun vesikin on selvästi kirkkaampaa kuin Saaristomerellä. On myös hyvin paljon paikkoja ankkurointiin. Saaristomereltä en tiedä montaa paikkaa, jonne on hyvä ankkuroitua tuulessakin. Utön lahti, Björkö (ei etelätuulella!), Kejsarhamn tulee ensimmäisenä mieleen. Ja noissakin on jo kahdessa kaupallinen satama (no se kauempi lahti on kyllä jo kaukana Kejsarhamnista). Stenskärin lahdella on jo poijutkin, joten ankkurointi on aika kyseenalaista. Monilla tuulilla voi ankkuroitua myös Helsingholmenin lahteen, mutta aika kaukana tuossa olo on luonnonsatamasta.

Tai sitten en vain osaa etsiä 2 m syväykselle sopivia suojaisia paikkoja.

Joakim1 kirjoitti:

Ruotissa saa keulan rantaan hyvin monessa paikassa ja satamakirjaan on merkitty ko. kohdat, joten ei tarvitse kölillä tunnustella, varsinkin kun vesikin on selvästi kirkkaampaa kuin Saaristomerellä. On myös hyvin paljon paikkoja ankkurointiin. Saaristomereltä en tiedä montaa paikkaa, jonne on hyvä ankkuroitua tuulessakin. Utön lahti, Björkö (ei etelätuulella!), Kejsarhamn tulee ensimmäisenä mieleen. Ja noissakin on jo kahdessa kaupallinen satama (no se kauempi lahti on kyllä jo kaukana Kejsarhamnista). Stenskärin lahdella on jo poijutkin, joten ankkurointi on aika kyseenalaista. Monilla tuulilla voi ankkuroitua myös Helsingholmenin lahteen, mutta aika kaukana tuossa olo on luonnonsatamasta.

Tai sitten en vain osaa etsiä 2 m syväykselle sopivia suojaisia paikkoja.

Lue lisää

Mä katselen kartasta. Suurimmassa osassa saarista on joku ranta, jonka edustalla on tarpeeksi syvää. Joka neljäs kerta se ranta on tuulelta suojassa. Asumattomia saaria on Suomen puolen saaristossa kymmeniä tuhansia, joten luonnonsatamia ankkurointiin on tuhansia.

Bossu kirjoitti:

Ruotsissa toi kryssiminen on tosiaan hankalampaa, kun ei ole viittoja samassa määrin, ja jos on tottunut käyttämään pääosin paperikarttaa. Kun itse menen luonnonsatamaan, ei tavoitteena ole saada keulaa rantaan, vaan jään mieluummin ankkuriin ja menen veneellä rantaan. Tällöin myös kartasta näkee varmasti, voiko jossain paikassa olla yötä vai ei, eikä tarvitse varmistaa asiaa kölikopelolla. Myös matalat hiekkarannat on silloin hyvin kiinnostavia yöpymispaikkoja. Ruotsissa mun mielestä on enemmän rakennettuja saaria, joka rajoittaa tällaista oleilua.

Lue lisää

Kyllä se on paljon helpompaa juuri siksi että keppejä on vähemmän. Syy keppien vähäisyyteen on juuri siinä että niitä ei tarvita, koska ei ole niinpaljon kiviä ja muutenkin vedet ovat syviä usein aivan rantaan asti.

Päinvastoin kirjoitti:

Kyllä se on paljon helpompaa juuri siksi että keppejä on vähemmän. Syy keppien vähäisyyteen on juuri siinä että niitä ei tarvita, koska ei ole niinpaljon kiviä ja muutenkin vedet ovat syviä usein aivan rantaan asti.

Lue lisää

Tuo perustelusi keppien vähäisyydelle on enintään osatotuus. Asiassa on mukana myös erilainen "väyläkulttuuri", Suomessa on enemmän kuin Ruotsissa pyritty merkitsemään huviveneilijöille "turvallinen kaista" sen sijaan, että merkittäisiin vain suoranaiset vaaranpaikat.

bavariaristi kirjoitti:

Tuo perustelusi keppien vähäisyydelle on enintään osatotuus. Asiassa on mukana myös erilainen "väyläkulttuuri", Suomessa on enemmän kuin Ruotsissa pyritty merkitsemään huviveneilijöille "turvallinen kaista" sen sijaan, että merkittäisiin vain suoranaiset vaaranpaikat.

Lue lisää

Ja mikä mahtaakaan olla syynä tähän. Suomessa on on helpompaa merkata se turvallinen väylä, koska kiviä on niin paljon. Ruotsissa kulkukelposta vettä on paljon enemmän ja kiviä vähemmän. Siksi siellä on helpompi merkitä vain ne vaaranpaikat. Jos täällä tekisi niin, niin keppejä olisi tuhansia enemmän.

Kuinka Tukholmassa on tiheämpi saaristo mutta vähemmän kiviä? Onkos kaikki ruopattu ja räjäytetty pois? Onkos ruotsalaisilla turvasaaristokin?

saabimaista kirjoitti:

Kuinka Tukholmassa on tiheämpi saaristo mutta vähemmän kiviä? Onkos kaikki ruopattu ja räjäytetty pois? Onkos ruotsalaisilla turvasaaristokin?

katso karttaa. Sieltä se selviää. Valkoista vettä on usein rantaan asti. Kiviä huomattavasti vähemmän kuin meidän saaristossa.

Yläkerta_hommiin kirjoitti:

Ja mikä mahtaakaan olla syynä tähän. Suomessa on on helpompaa merkata se turvallinen väylä, koska kiviä on niin paljon. Ruotsissa kulkukelposta vettä on paljon enemmän ja kiviä vähemmän. Siksi siellä on helpompi merkitä vain ne vaaranpaikat. Jos täällä tekisi niin, niin keppejä olisi tuhansia enemmän.

Lue lisää

Minullakin on kyllä hieman sellainen käsitys, että erilainen merkintäkulttuuri ei johdu vesistöjen luonne-eroista vaan asioita hoitavien virkamiesten näkemyseroista. Suomessa on veneilijöiden reittejä rakennettu ihan tarkoituksella huomattavasti enemmän "moottoriteiksi" kuin Ruotsissa. Jotkut veneilijät eivät siitä Suomessakaan pidä (olen parinkin saunan lauteilla kuullut valitusta siitä, että Suomessa saaristo viitoitetaan "väylää pitkin viitalta viitalle" -ajamista varten, mikä valittajien mielestä sopii osaamattomille eikä tietenkään heille, mestarinavigaattoreille).

Eli komppaan Bavariaristia.

Suomessakin ollaan varmaan menossa tähän sähköiseen navigointiin, eli poistetaan viittoja mereltä. Niiden ylläpito maksaa ja koko homma on helppo perustella merenkulun digitalisoitumisella. Nehän voi korvata vaikka virtuaalisilla reimareilla, joiden paikalleenlaitto talven jäljiltä on paaljon helpompaa. Se olisi samalla Sipilän kosto veneveron kariutumisesta.

Suuntaus on kyllä ollut juuri toiseen suuntaan eli viittoja on tullut lisää jatkuvasti ainakin viittauudistuksesta (70-luvun loppu?) lähtien. Helposti tulee mieleen kymmeniä viittoja, joiten väärällä puolella on syvempää kuin oikealla. Minä en ainakaan ymmärrä tällaisten viittojen funktiota. Jos halutaan kertoa väylä paikka, eikä siihen ole oma turvavesimerkkinsä. Joissain kohdin tavoitteena näyttää olevan vain ohjata väylä selän tiettyä reunaa pitkin. Ehkä jonkun vaikuttajan mökki on toisella rannalla? Suursaarikisassa yksi maksivene sai aikoinaan erityisluvun ajaa purjehdusohjeessa mainitun viitan väärältä puolelta, koska syväys viitan oikealla puolella ei ollut sille riittävä.

Ruotsissakin on aika monessa paikkaa "ylimääräisiä" viittoja. Niillä on kuitenkin hyvin selvä funktio eli toinen (usein jääpoiju) on suuren syväyksen aluksille ja toinen sitten merkkaa sen oikeasti matalan kohdan. Erittäin hyvä veneilijälle, joka voi turvallisesti oikaista ja samalla pysyä poissa laivaväylältä.

Linjatauluja sen sijaan on poistettu runsaasti.

Joakim1 kirjoitti:

Suuntaus on kyllä ollut juuri toiseen suuntaan eli viittoja on tullut lisää jatkuvasti ainakin viittauudistuksesta (70-luvun loppu?) lähtien. Helposti tulee mieleen kymmeniä viittoja, joiten väärällä puolella on syvempää kuin oikealla. Minä en ainakaan ymmärrä tällaisten viittojen funktiota. Jos halutaan kertoa väylä paikka, eikä siihen ole oma turvavesimerkkinsä. Joissain kohdin tavoitteena näyttää olevan vain ohjata väylä selän tiettyä reunaa pitkin. Ehkä jonkun vaikuttajan mökki on toisella rannalla? Suursaarikisassa yksi maksivene sai aikoinaan erityisluvun ajaa purjehdusohjeessa mainitun viitan väärältä puolelta, koska syväys viitan oikealla puolella ei ollut sille riittävä.

Ruotsissakin on aika monessa paikkaa "ylimääräisiä" viittoja. Niillä on kuitenkin hyvin selvä funktio eli toinen (usein jääpoiju) on suuren syväyksen aluksille ja toinen sitten merkkaa sen oikeasti matalan kohdan. Erittäin hyvä veneilijälle, joka voi turvallisesti oikaista ja samalla pysyä poissa laivaväylältä.

Linjatauluja sen sijaan on poistettu runsaasti.

Lue lisää

>> Minä en ainakaan ymmärrä tällaisten viittojen funktiota. Jos halutaan kertoa väylä paikka, eikä siihen ole oma turvavesimerkkinsä.

Olisiko niin, että väylän ylläpitäjä haluaa merkitä väylän reunat? Oman työnsä ja vastuunsa helpottamiseksi/minimoinniksi?

>>Linjatauluja sen sijaan on poistettu runsaasti.
Tämän syytä en ymmärrä. Paljon vähemmän lie linjataulusta olevan ylläpitotyötä kuin viitasta. Tauluun riittää, kun käy kerran kymmenessä vuodessa vetäisemassä uudet maalit, ja joissain tauluissa kaatamassa pusikot taulutn edestä. Poijuja pitää tarkastaa ja siirtää joka kevät.
Veneilijän kannalta linjataulu on varmasti aina oikealla paikalla.

Tuo on muuten hyvä havainto. Kun Suomessa nainen on nuori, niin hän haluaa ottaa aurinkoa. Jos vanhempi, niin komennettu pentteriin. Mutta pinnaan ei, miksiköhän? Olisko mieskipparin syytä?

LadySkipper kirjoitti:

Tuo on muuten hyvä havainto. Kun Suomessa nainen on nuori, niin hän haluaa ottaa aurinkoa. Jos vanhempi, niin komennettu pentteriin. Mutta pinnaan ei, miksiköhän? Olisko mieskipparin syytä?

Lue lisää

Daamit ei osaa ottaa shiftejä himaan Volvo Pentalla. Isäntä puikoissa on kun vainukoira, yhtään ei laske :)...

Joo, porukka joka ei kryssi saaristossa on usein varsinaista avomerikryssiseppoa! Tälle 1 !!