Kuulisin muisteloita ja mielipiteitä henkilöiltä, jotka ovat eläneet ja nähneet italialaiset elokuvan kulta-aikaa. Tarkoitan sellaisten ohjaajien filmejä kuten Fellini, de Sica, Antonioni, Bertolucci, Pasolini ja Visconti. Kaikki nykyiset elokuvat tuntuvat tyhjiltä, valjulta ja tyylittömiltä verrattuna näiden ohjaajien tuotantoihin. Ihmettelen myös, miten jotkut suomalaiset elokuvat esim Kaurismäen ovat voineet saada palkintoja?
Löytyykö hengenheimolaisia?
Ciao Ernesto
Italialaiset klassikot
Ernesto
17
3814
Vastaukset
- La Dolce Vita
Kyllä löytyy hengenheimolaisia, tässä on ainakin yksi! En nyt ole nähnyt kaikkien noiden ohjaajien leffoja, ja osasta näkemiäni (esim. Fellinin "La Strada", Viscontin "Valkeat yöt" ja "Tiikerikissa") on jo aikaa, mutta allekirjoitan kaiken sanomasi. Italialaisen elokuvan kulta-aika oli mitä unohtumattominta aikaa, ja aivan todella, kaikki nykyelokuvat tuntuvat tyhjiltä, valjuilta ja tyylittömiltä verrattuina näiden suurten mestareiden tuotantoihin - eikä pelkästään heidän, siis italialaisten, vaan myös ylipäätään Hollywoodin kulta-ajan elikkä menneiden vuosikymmenten tuotantoihin... Minusta nykyelokuvista puuttuu sielu, "se jokin", suurimmissakaan tähdissä ei myöskään mielestni ole enää sillä lailla glamouria kuin menneinä aikoina. Italialaiset klassikot ovat tosiaan upea luku elokuvan kimaltelevassa ja monenkirjavassa historiassa. Jo ulkoisiin puitteisiin, näyttävyyteen ja kuvauksen mestarillisuuteen on niissä panostettu todella paljon, hyvinä esimerkkeinä Fellinin, Pasolinin ja Viscontin teokset. Useinhan ne vaativat useamman elokuvan ja katselukerran - esim. Fellini ei minulle auennut yhdellä "La Dolce Vitan" katsomiskerralla, mutta toinen kerta oli jo paljon avartavampi kokemus, ja katsottuani "8 1/2" kahteen kertaan minusta tuli hänen vannoutunut faninsa. Pasolinilla on myös muutamia jo visuaalisesti aivan upeita elokuvia, kuten historialliset ja lukuisiin vanhoihin kertomuksiin ja taruihin (esim. antiikin Kreikan vastaaviin) perustuvat leffat, joissa myös juonen käsittely ja kerronta monimutkaisuudestaan ja moniselitteisyydestään huolimatta on todella kiehtovaa (minusta.) (Huom: Tätä "pahamaineisinta" eli "Saloa" en ole koskaan katsonut - en oikein usko, että olisi minun makuuni.) Viscontilla tottakai on useita aivan lumoavia taideteoksia - alussa mainitsemani "Valkeat yöt" ja "Tiikerikissa" hyvinä esimerkkeinä. Minulle Fellini on kuitenkin se mestari numero yksi italialaisten nerojen joukossa. Antonionin elokuvia en muistaakseni ole koskaan nähnyt. Olen kanssasi ihan samoilla linjoilla, ja ainakin minulta on monin tavoin mennyt maku koko nyky-Hollywoodiin. Edes sen kuumimpien tähtien tekemät elokuvat eivät jaksa pahemmin kiinnostaa - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
- cannibal holocaust
Miten voit jättää niinkin kuuluisan elokuvan kuin Salon katsomatta? Onhan kyseessä kuitenkin yksi mestariohjaajista.
Mielestäni jokaisen aivoilla varustetun elokuvan ystävän pitäisi katsoa tuo elokuva. Ja nythän sitä saa vuokraamoistakin.
Minua ei ainakaan ole koskaan kiinnostanut pätkääkään tuo glamour. Tai siis se ei koskaan ole tuonut yhtään lisäarvoa noihin vanhoihin elokuviin. Pikemminkin päinvastoin. Fellinikin kritisoi tuota glamour-touhua elokuvissaan La Dolce Vita ja 8½. Osoitti sen typeryyden.
Mielestäni edes vanha Hollywood ei ollut mistään kotoisin. Yhtä hölmöjä leffoja kuin nykyäänkin.
Citizen Kane on yhtä typerä ja ontto elokuva kuin kaikki nyky-Hollywood-leffatkin. Tosin onhan se nyt sitten kerronta- ja kuvausteknisesti hieno. Vain teknisesti.
Sama pätee kaiken maailman Casablancoihin. Entisajan Pearl Harboureita. Ei YHTÄÄN sen enempää arvoa. Throwaway-kamaa minun silmissäni.
Mielestäni de Sican Polkupyörävaras on kaikkien aikojen paras italialainen elokuva.
Antonionilta kannattaa katsoa ainakin L'Avventura, La Notte ja Blow Up. Tuo L'Avventurahan se kuuluisin/arvostetuin taitaa olla mutta mielestäni La Notte on parempi.
Tulipas sekava viesti... Ciao,
tosi hauskaa löytää hengenheimolaisia italialaisen elokuvan ystävistä. Suureksi nuo 1960-70-luvun filmit tekee myös se, ettei Italiasta ole tullut sen jälkeen mitään merkittävää. Tuo kultakausikin alkoi rapautua loppua kohden, tuli sellaisia elokuvia kuten Casanova. Ohjaajittain pidin eniten Pasolinin Teoremasta, Saloa en ole myöskään vielä nähnyt, de Sican Finzi Continin puutarhasta, Viscontin Kuolema Venetsiassa ja Kadotetut, Fellinin Giulietta ja viettelykset oli hyvä, Antonionin La Notte, Desserto Rosso ja Léclipse. Kuka ohjasi Eevan, jossa näyttelivät Jeanne Moreau ja Stanley Barker?. Kirjoitelkaa lisää.... Ernesto- SynkMaster
Servaali kirjoitti:
Ciao,
tosi hauskaa löytää hengenheimolaisia italialaisen elokuvan ystävistä. Suureksi nuo 1960-70-luvun filmit tekee myös se, ettei Italiasta ole tullut sen jälkeen mitään merkittävää. Tuo kultakausikin alkoi rapautua loppua kohden, tuli sellaisia elokuvia kuten Casanova. Ohjaajittain pidin eniten Pasolinin Teoremasta, Saloa en ole myöskään vielä nähnyt, de Sican Finzi Continin puutarhasta, Viscontin Kuolema Venetsiassa ja Kadotetut, Fellinin Giulietta ja viettelykset oli hyvä, Antonionin La Notte, Desserto Rosso ja Léclipse. Kuka ohjasi Eevan, jossa näyttelivät Jeanne Moreau ja Stanley Barker?. Kirjoitelkaa lisää.... ErnestoJoseph Losey
http://www.imdb.com/title/tt0059160/ - Ernesto
SynkMaster kirjoitti:
Joseph Losey
http://www.imdb.com/title/tt0059160/Hei,
niinhän se olikin, Joseph Losey. Häneltä oli muutamia erinomisia elokuvia kuten Palvelija, jossa lyömätön Dirk Bogarde sekä Concrete Jungle, muistakkseni, jossa myös Stanley Barker. Joten oli niitä hyviä ohjaajia Italian ulkopuolellakin.
Ciao - Massimo
Yksi Fellinin helmistä oli tietysti Amarcord.
Kukahan ohjasi filmin "Ieri, occi, domani".
Tiikerikissasta pidin myös kovasti sekä Sensosta.
Ciao - La Dolce Vita
Massimo kirjoitti:
Yksi Fellinin helmistä oli tietysti Amarcord.
Kukahan ohjasi filmin "Ieri, occi, domani".
Tiikerikissasta pidin myös kovasti sekä Sensosta.
CiaoHei, "Ieri, oggi, domanin" ohjasi Vittorio De Sica. Pidän kovasti myös siitä elokuvasta, lempinäyttelijättäreni Sophia Loren on siinä todella hurmaava. "Senso" on aivan upea leffa, "Tiikerikissasta" kerroinkin jo mielipiteeni. Ciao!
La Dolce Vita kirjoitti:
Hei, "Ieri, oggi, domanin" ohjasi Vittorio De Sica. Pidän kovasti myös siitä elokuvasta, lempinäyttelijättäreni Sophia Loren on siinä todella hurmaava. "Senso" on aivan upea leffa, "Tiikerikissasta" kerroinkin jo mielipiteeni. Ciao!
Tervehdys,
La dolce Vita kuuluu ehdottomiin suosikkeihini 10 parhaan elokuvan joukkoon. 8 1/2 jäi minulle vähän etäiseksi. Yksi on vielä mainitsematta Riso amaro, josta tuli hauska dokumentti TV:sta jonkin aikaa sitten. Silvana Mangano oli idolejani, ehkä enemmän kuin Anna Mangani. Monica Vitti samoin ja ylitse muiden , tosin ranskalainen, Jeanne Moreau. Pitäisiköhän laajentaa keskustelua ranskalaisiin 1960-70-luvun elokuviin. Sieltäkin löytyy helmiä. Tulee sinulle jotain mieleen?
Ciao Ernesto- hessu51
Servaali kirjoitti:
Tervehdys,
La dolce Vita kuuluu ehdottomiin suosikkeihini 10 parhaan elokuvan joukkoon. 8 1/2 jäi minulle vähän etäiseksi. Yksi on vielä mainitsematta Riso amaro, josta tuli hauska dokumentti TV:sta jonkin aikaa sitten. Silvana Mangano oli idolejani, ehkä enemmän kuin Anna Mangani. Monica Vitti samoin ja ylitse muiden , tosin ranskalainen, Jeanne Moreau. Pitäisiköhän laajentaa keskustelua ranskalaisiin 1960-70-luvun elokuviin. Sieltäkin löytyy helmiä. Tulee sinulle jotain mieleen?
Ciao ErnestoJeanne Moreau/Jean Gabin esittävät toisiinsa kyllästynyttä eläkeläispariskuntaa,loistava ja vähäeleinen! Välillä näytetään väläyksiä heidän nuoruudestaan.
- Olmo
hessu51 kirjoitti:
Jeanne Moreau/Jean Gabin esittävät toisiinsa kyllästynyttä eläkeläispariskuntaa,loistava ja vähäeleinen! Välillä näytetään väläyksiä heidän nuoruudestaan.
Ranskalaisista miesnyttelijöistä ehdoton suosikkini oli Alain Delon. Muistan sellaisia filmejä kuten Kerran varas aina.., Punainen ympyrä, Samurai, Un flic (Ajojahti), Léclipse, Mr. Klein, Jeff, Rakkaudesta Swaniin, niitä oli paljon. Romy Schneider oli usein vastanäyttelijänä, samoin Mirelle Darc. Simone Signoret oli suosikkini vanhemmistä naista.
Ciao Olmo kirjoitti:
Ranskalaisista miesnyttelijöistä ehdoton suosikkini oli Alain Delon. Muistan sellaisia filmejä kuten Kerran varas aina.., Punainen ympyrä, Samurai, Un flic (Ajojahti), Léclipse, Mr. Klein, Jeff, Rakkaudesta Swaniin, niitä oli paljon. Romy Schneider oli usein vastanäyttelijänä, samoin Mirelle Darc. Simone Signoret oli suosikkini vanhemmistä naista.
CiaoClaude Chabrol teki monia hyviä trillereitä. Muistan kerran olleeni Suomen ensi-illassa Helsingissä, jossa hänen vaimonsa Stehpan Audran oli mukana. Rouva esiintyi pääosassa monissa miehensä elokuvissa. Niitä olivat mm. Naarashirvet, Teurastaja ym.
Jacgues Demy oli myös teki myös hienoja filmenjä, eikös Cherbourgin sateenvarjon ollu juuri hänen. Clouceaun Pirulliset on klassikkojen klassikko. Melvillen dekkarit olivat mielestäni taidokkaita.hessu51 kirjoitti:
Jeanne Moreau/Jean Gabin esittävät toisiinsa kyllästynyttä eläkeläispariskuntaa,loistava ja vähäeleinen! Välillä näytetään väläyksiä heidän nuoruudestaan.
Muistan vieläkin vuosien jälkeen kuinka vaikuttunut oli Pasolinin elokuvista kuten Sikolätti, Tuhat ja yksi yötä ja Oidipus.
Decamerone ei vaikuttanut samoin. Varhaiset Matteuksen evankeliumi sekä Haukat ja varpuset mustavalvoisina olivat niinikään hyviä.
Ernesto- La Dolce Vita
Servaali kirjoitti:
Muistan vieläkin vuosien jälkeen kuinka vaikuttunut oli Pasolinin elokuvista kuten Sikolätti, Tuhat ja yksi yötä ja Oidipus.
Decamerone ei vaikuttanut samoin. Varhaiset Matteuksen evankeliumi sekä Haukat ja varpuset mustavalvoisina olivat niinikään hyviä.
ErnestoServaali, olet ihan oikeassa ensinnäkin siinä, että tuon kultakauden jälkeen ei Italiasta ole enää tullut todella varteenotettavia elokuvia, ja kultakausikin alkoi lopussa jotenkin rapautua. Mainitsit muuten monia noiden upeiden ohjaajien elokuvia, joita en ole toistaiseksi nähnyt, joten laitan tavoitteeksi niihin tutustumisen ennemmin tai myöhemmin. Pasolinilla on todella vaikuttavia elokuvia, mainitsemistasi olen nähnyt "Tuhat ja yksi yötä", "Oidipus" ja "Matteuksen evankeliumi." Upeita kaikki. "Haukat ja varpuset" pitäisi myös jossain vaiheessa nähdä. Mainitsit lempielokuvaksesi Pasolinilta "Teoreman." Muistan, kuinka kohuttu se oli 70-luvulla, kun olin itse vielä ihan lapsi. On käynyt mielessä monta kertaa, että pitäisi hankkia ja katsoa. Pakko tunnustaa, etten tiedä elokuvasta juuri mitään, vaikka nimi onkin tuttu - voisitko ihan lyhyesti kuvata, mistä se kertoo? Entä "Sikolätti"? Sitäkään ei ole tullut vielä katsottua... Kerropas vähän siitäkin!
- La Dolce Vita
Servaali kirjoitti:
Tervehdys,
La dolce Vita kuuluu ehdottomiin suosikkeihini 10 parhaan elokuvan joukkoon. 8 1/2 jäi minulle vähän etäiseksi. Yksi on vielä mainitsematta Riso amaro, josta tuli hauska dokumentti TV:sta jonkin aikaa sitten. Silvana Mangano oli idolejani, ehkä enemmän kuin Anna Mangani. Monica Vitti samoin ja ylitse muiden , tosin ranskalainen, Jeanne Moreau. Pitäisiköhän laajentaa keskustelua ranskalaisiin 1960-70-luvun elokuviin. Sieltäkin löytyy helmiä. Tulee sinulle jotain mieleen?
Ciao ErnestoServaali: Silvana Mangano on hieno näyttelijä, samaten Anna Magnani, joka on varsinainen luonnenäyttelijöiden luonnenäyttelijä - on aivan upea esim. elokuvassa "Tatuoitu ruusu." Sophia Loren on yksi elokuvamaailman jumalattaria ja minusta kaikkien aikojen kaunein näyttelijätär, jonka rinnalla kyllä kalpenee joka ikinen suitsutettu nykytähti. Jeanne Moreau samaten on hieno näyttelijätär - joskus 70-luvulla televisiossa oli teema, jonka puitteissa esitettiin useampia hänen elokuviaan. Monica Vittin olen muistaakseni nähnyt vain kerran, kevyehkössä Bond-parodiassa "Modesty Blaise" enkä siis ollenkaan italialaisessa elokuvassa, mutta pidin hänestä kovasti. "La Dolce Vita" on kiehtova ja moniulotteinen elokuva - Peter von Baghin sanoin "Via Venetolle sijoittuva joutenolon, vieraantumisen ja olemattomiksi ohentuneiden tunteiden tragikoominen fresko." Kepeän pintansa alla syvän traaginen, ja kuka koskaan voi unohtaa aivan upeaa Anita Ekbergiä ja legendaarista suihkulähdekohtausta? "Riso amaro" on vielä minulta näkemättä. Tuohon kysymykseesi ranskalaisista 60- ja 70-luvun elokuvista vastasin ylhäällä uudessa ketjussasi.
Mukavaa, että löytyy näin samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella sydäntään lähellä olevista aiheista. Ciao!! ;)) - Massimo
La Dolce Vita kirjoitti:
Servaali: Silvana Mangano on hieno näyttelijä, samaten Anna Magnani, joka on varsinainen luonnenäyttelijöiden luonnenäyttelijä - on aivan upea esim. elokuvassa "Tatuoitu ruusu." Sophia Loren on yksi elokuvamaailman jumalattaria ja minusta kaikkien aikojen kaunein näyttelijätär, jonka rinnalla kyllä kalpenee joka ikinen suitsutettu nykytähti. Jeanne Moreau samaten on hieno näyttelijätär - joskus 70-luvulla televisiossa oli teema, jonka puitteissa esitettiin useampia hänen elokuviaan. Monica Vittin olen muistaakseni nähnyt vain kerran, kevyehkössä Bond-parodiassa "Modesty Blaise" enkä siis ollenkaan italialaisessa elokuvassa, mutta pidin hänestä kovasti. "La Dolce Vita" on kiehtova ja moniulotteinen elokuva - Peter von Baghin sanoin "Via Venetolle sijoittuva joutenolon, vieraantumisen ja olemattomiksi ohentuneiden tunteiden tragikoominen fresko." Kepeän pintansa alla syvän traaginen, ja kuka koskaan voi unohtaa aivan upeaa Anita Ekbergiä ja legendaarista suihkulähdekohtausta? "Riso amaro" on vielä minulta näkemättä. Tuohon kysymykseesi ranskalaisista 60- ja 70-luvun elokuvista vastasin ylhäällä uudessa ketjussasi.
Mukavaa, että löytyy näin samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella sydäntään lähellä olevista aiheista. Ciao!! ;))La Dolce Vitalle,
"todetta upeeta", että löytyy näin samanhenkisiä vanhojen elokuvaien ystäviä. Olin innoskas elokuvissakävijä 60-70-luvuilla. Pidin luettoloa näkemistäni filmeistä, keräsin elukuvajulisteita ja taisin kirjoitella elokuvalippujen takapuolelle pieniä arvostelujanikin, ainakin mainintoja näyttelijöistä. Elokuvissakäynti hiipui 80-luvulla ja sittemmin melkein kokonaan. En edes muista minkä filmin olen viimeksi nähnyt. Onneksi TV:stä tulee ajoittain näitä kultakauden filmejä. Silloin vain video päälle. Katson mitä tietoa löydän Teoremasta ja ilmoittelen sinulle.
Lopuksi aivan toiseen tyylilajiin. Gilda on yksi suuria suosikkejani.
Brigitte Bardotin kaikki elokuvat olen nähnyt tuoreeltaan. Silloin nuorena niissä oli jotain rohkeaa ja kapinallista ja toisaalta aivan viatonta huumoria.
to be continued...
Massimo - Ernesto
La Dolce Vita kirjoitti:
Servaali: Silvana Mangano on hieno näyttelijä, samaten Anna Magnani, joka on varsinainen luonnenäyttelijöiden luonnenäyttelijä - on aivan upea esim. elokuvassa "Tatuoitu ruusu." Sophia Loren on yksi elokuvamaailman jumalattaria ja minusta kaikkien aikojen kaunein näyttelijätär, jonka rinnalla kyllä kalpenee joka ikinen suitsutettu nykytähti. Jeanne Moreau samaten on hieno näyttelijätär - joskus 70-luvulla televisiossa oli teema, jonka puitteissa esitettiin useampia hänen elokuviaan. Monica Vittin olen muistaakseni nähnyt vain kerran, kevyehkössä Bond-parodiassa "Modesty Blaise" enkä siis ollenkaan italialaisessa elokuvassa, mutta pidin hänestä kovasti. "La Dolce Vita" on kiehtova ja moniulotteinen elokuva - Peter von Baghin sanoin "Via Venetolle sijoittuva joutenolon, vieraantumisen ja olemattomiksi ohentuneiden tunteiden tragikoominen fresko." Kepeän pintansa alla syvän traaginen, ja kuka koskaan voi unohtaa aivan upeaa Anita Ekbergiä ja legendaarista suihkulähdekohtausta? "Riso amaro" on vielä minulta näkemättä. Tuohon kysymykseesi ranskalaisista 60- ja 70-luvun elokuvista vastasin ylhäällä uudessa ketjussasi.
Mukavaa, että löytyy näin samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella sydäntään lähellä olevista aiheista. Ciao!! ;))Tervehdys,
vielä ei ole mainittu sellaista suurta elokuvaa kuin " Ludwig II", joka oli hätkähdyttävän upea. Keisarina itseoikeutetusti Helmut Berger Viscontin luottonäyttelijä. Mukana oli myös häikäisevä "Sissi" Romy Schneider. Upeaa interiööriä oli niinikään Tiikerikissassa ja Kadotetuissa. Vanhempi filmi oli Ossessione (1943. Myöhemmin tuli vielä Intohimo ja väkivalta, jossa jälleen tunteikas ja hauras Helmut Berger sekä Burt Lancaster, lieneekö ollut myös Silvana Mangano. Hänhän oli myös Kuolema Venetsiassa ja Teorema sekä Katkeraa riisiä filmeissä.
Hasta luego!
Ernesto
- cannibal holocaust
Miksi Kaurismäki EI saisi palkintoja? Mieshän on luonut oman elokuvallisen maailmansa, joka on yksi tärkeimmistä asioista jotta voisi tulla kutsutuksi todelliseksi auteuriksi.
Hulvattoman hauskoja elokuvia omalla älykkäällä tavallaan.
En ole elänyt italialaisen elokuvan kulta-aikaa.. pidän kyllä italialaisista elokuvista todella paljon.
Mutta mikä on italialaisen elokuvan tila nykypäivänä? Onko 90-luvulla tullut hyviä italialaisia elokuvia? Entäs 2000-luvulla? Olenko elänyt kiven alla nämä viime vuodet vai onko italialainen elokuva kuollut?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan aussikulta, missä?
Mihin katosi Martina Aitolehden aussikulta kyselee Seiska!3672210- 571638
Helena Koivu menettänyt lapsensa. Onko Mikko Koivulla oma laki?
Voiko olla totta että äidiltä viedään lapset ja ei mitään syytä ole edes kerrottu äidille itselleen.?1661334Pikkunaiselle terkkuja
Olet parasta koko maailmassa! Kaikkein ihmeellisin. Olisitpa täällä. 🧡 harmaasusi2771189Voisiko olla jopa niin
Että kumpikin vähän pelkää totaalista heittäytymistä, koska tiedetään että se olisi menoa sen jälkeen. Samaan aikaan hal67969- 86955
Varkaita kuhmossa
Miksi kuhmolaiset ei tee mitään varkaille ja huumehörhöille, teloittaa pitäisi kaikki.33913Arto Satonen ja kokoomus 2020: Poliittiset virkanimitykset ovat koruptiota
2025: Kokoomus on junttaamassa Arto Satosta Kelan johtoon ohi pätevämpien hakijoiden. https://www.hs.fi/politiikka/art-113882Saara Aalto ja Teemu Roivainen paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaus kietoi meidän kohtalomme..."
Oho! Ex-pari on palannut yhteen musiikin merkeissä. He tekevät Rakkaustarina-nimeä kantavan 20-vuotisjuhlakiertueen syks12876K&T: Harvinainen haastattelu: Susanna Laine avaa suhdetta Petri Nygårdiin: "Olin sinkku vuosia..."
Susanna Laine ei ole kertonut suhteestaan Petri Nygårdiin (Petri Laurila) julkisuudessa juurikaan. Aktiivisesti sosiaali8846