Suomenkielinen JOUTAA opiskelemaan

Kansalaisadressi on tulossa - mediassa se ei ole saanut vetoapua, kuten arvattiinkin, joten netti ei näytä tilannetta.

Olen miettinyt sitä, miten palstan pitkäaikainen vakiokasvo Ankdam, joka on valinnut nimimerkkinsäkin edustamaan koko ruotsinkielistä yhteisöä, on valinnut tyylilajinsa niin ylimieliseksi. Arvelen, että se on harkittu linja, sillä sellaisia sammakoita ei yleensä päästetä näppikseltä. Harkittu linja siksi, että on tärkeää sekä ärsyttää palstan pakkoruotsikriitikkoja (jotta nämä taas terävöittäisivät tekstejään ja siten provokierre olisi vahva ja siten koko palstan keskustelut leimattavissa ties miksi) että vahvistaa palstalla käyvien "omien" käsitystä siitä, että pakkoruotsin kriitikot ovat jonkinlaista roskasakkia, johon tuleekin suhtautua ylimielisesti ja aggressiivisesti, jota ei missään nimessä pidä kuunnella.

Koko pakkoruotsiliturgia täällä nojaa illuusioon, että edustuksellinen demokratia on sitä, että jos omilla on pelisilmää ja lobbauskykyä, kuten Ankdam asian on ilmaissut, niin kaikki on luvallista eikä muita tarvitse ajatella. Politiikassa ei Ankdamin mukaan ajeta yhteistä hyvää vaan oman eturyhmän hyvää. Kuitenkin suomenkielisessä koulussa vielä oppilaille opetetaan, että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja sillä pyritään yhteiseen hyvään.

Lähtökohdissa on iso ero. Täällä pakkoruotsin kriitikot pyrkivät perustelemaan näkemyksensä argumentoiden. Pakkoruotsin myötäilijät pyrkivät vain ohittamaan keskustelun vähättelemällä ja nimittelemällä (siinäkin Ankdam on mestari, jopa nimitykset pitää kirjoittaa väärin osoittamaan, että sivistymätön roskasakki ei osaa oikeinkirjoitusta ja siksi heitä voi halventaa kirjoittamalla heidän haukkumanimensäkin vastoin yhdyssanasääntöjä).

Aina kun Ankdam mokaa oikein pahasti, hän häipyy hetkeksi palstalta ja palaa sitten, kun nolot keskustelumokat ovat joko poistettu tai muuten uponneet palstan historiaan. Sillä välin palstaa pyörittää tutuin herjoin ja puuttuvin argumentein tämä toinen moninimimerkki, jonka mielestä "nettifennon aika joutaa mennä hukkaan".

Lexman54 kirjoitti: Lisätään vielä tämä havainto, että Ankdam pyrkii tarkoituksella vääristelemään todellista tietoa ja pyrkii naamioimaan sen muunnellulla totuudella. Esim. edustaja Kiurun kielikokeiluponnen osalta seuraavaa: Ankdam valehtelee siinä, että ponnessa muka puhutaan pakkoruotsin vaihtamisesta venäjäksi. Näinhän se ei ole vaan todellisuudessa 'toisen kotimaisen' saa vaihtaa itselleen hyödyllisemmäksi kieleksi. --- Toinen on --- eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen pakkoruotsin osalta. Äänestyspäätös oli näin, mutta muistaen sen, että 'pakkoruotsiin ei palata tällä hallituskaudella' --- ainut vaatimus, mitä rkp:lla on ollut vuodesta toiseen."

Kolmaskin esimerkki on parhaillaan palstalla. Ankdam vastasi kommenttiin "Hallitus otti humioon havaitun mielipiteen, kun se poisti yo-kirjoitusten pakkoruotsin" että "Hallitus ei ole 'poistanut pakkoruotsia'! Pakkoruotsi, kuten lähes kaikki muutkin aineet poistuivat yo-kirjoituksista ylioppilastutkintouudistuksen yhteydessä."

Mutta kyllä hallitus poisti nimenomaan yo-kirjoitusten pakkoruotsin vaikkakin osana uudistusta. Taustalla oli pitkä vääntö.

Tuula Haataisen kirjaa ”Arjen kuningattaret”, on siteerattu keskustelupalstoilla näin: "Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa.
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä."

Kyse oli siis siitä, että pakkoruotsi oli muodostunut tulpaksi ja esteeksi.

Kun 2004 yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut (hallituksen pöytäkirjasta):
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.

Myös Haatainen itse puhui näistä torjuessaan RKP:n "kompromissiehdotuksen" kolmesta pakollisesta kielikokeesta:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. --- Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. --- asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin." (Haataisen puheesta eduskunnassa)

Siis hallitus tieten tahtoen ja asiantuntijoita ja opiskelijoita kuunnellen poisti yo-kirjoitusten pakkoruotsin!