Tämä ei ole minkäänlainen kompa, vaan ihan oikea pikkukysymys, jonka vastaus löytyy rikoslaista:
Milloin uskonnoton voi olla asianomistaja, kun rikosnimike on 'uskonrauhan rikkominen'?
Tämä liittyy löyhästi aiempiin ketjuihin kirkon tms. tuhopolton rangaistuksesta.
Milloin uskonnoton voi olla asianomistaja, kun rikosnimike on 'uskonrauhan rikkominen'?
Tämä liittyy löyhästi aiempiin ketjuihin kirkon tms. tuhopolton rangaistuksesta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niin, uskonnonvapauden katsotaan antavan suojaa myös uskonnottomille. Sikäli voi ajatella olevan myös uskonnottomuuden rauha!? Toisaalta julkisrauhan suoja koskee uskonnottomia tilaisuuksia.
Julkisrauha on eri asia. Vapaa-ajattelijoiden paneelikeskustelua suojaa juuri se, ei uskonrauhan rikkominen.
Mutta on yksi selkeä tilanne, jossa ateisti voi olla asianomistaja uskonrauhan rikkomisessa. Mikä?
Uskonnollisen yhdyskunnan pyhänä pitämää asiaa lailla suojellaan ja rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan asemaan Suomessa on päässyt pari buddhalaista yhdyskuntaa. Suuntauksesta riippuen buddhalainen voi olla ateisti.
Miten se on mahdollista, kun tuo koskee vain evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa? No jos tuo buddhalaisuus-juttu on totta niin sitten.
Omasta mielestäni kuitenkin pitäisi erottaa toisistaan jumalanpilkka ja kokoontumisrauha. Näyttää siltä, että ne kuuluvat yhteen tässä asiassa.
Kyllä ihmisillä tulee olla oikeus kokoontua uskontonsa mukaisiin tilaisuuksiin, jos ne eivät ole muuten vaaraksi.
------------------------------------
10 § (24.7.1998/563)
Uskonrauhan rikkominen
Joka
1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai
2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,
on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
UskonnonvapausL 267/1922 on kumottu L:lla 453/2003, ks. UskonnonvapausL 453/2003 2 §.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
-------------------------------------------
Kohta 1 on poistettavaa tavaraa. Jos joku jumala tarvitsee ihmisten lakeja avukseen, hän ei ole jumala.
Vastaus on lainaamassasi kohdassa, eikä liity buddhalaisuuteen.
Uskonnotontakaan hautaustilaisuutta ei saa häiritä, ja jos häiritee, rangaisstuseuraamus voi tulla tämän pykälän mukaan. Onko sitten niin, että julkisrauhan rikkominen ei koske hautaustilaisuutta.
Mainittakooon, että perinteisen hautauksen osalta on tapahtunut muuntuminen a) saattotilaisuuteen (ennen tuhkausta) ja b) muistotilaisuuteen. Näiden lisäksi on c) uurnan vienti haudalle aikaisintaan kaksi viikkoa tuhkauksen jälkeen.
Juuri tästä on kyse. Lakia edeltävä hallituksen esitys nimenomaan toteaa, että se koskee myös uskonnottomia hautajaisia. Toisaalta siis ainakin paperilla kastetilaisuuden häirintä on isompi rikos kuin nimiäisten häirintä.
Tuntuisi selvältä, että 50v-juhlien pilaaminen on isompi rikos kuin 45v-juhlien; joulukirkon häirintä isompi rötös kuin tavallisen syksyisen sunnuntain jumalanpalveluksen häirintä jne. Esimerkkejä on helppo keksiä lisää. On selvää, ettei laki voi säätää kaikkea mahdollista.
Tulisiko uskonnon olla erikseen esille nostettu "koventamisperuste"? Itse sanoisin, että ei.
No ei.
Tässä olet samalla linjalla kuin vapaa-ajattelijat ja eri linjalla kuin nykyinen Suomen laki.
En tiedä onko lainsäädännössä syytä erityisesti varautua tilanteisiin, joita ei käytännössä juuri esiinny. Tuskin kovin usein häiritään esimerkiksi häitä, uskonnollisia tai muita.
Mutta jos pitäisi miettiä koventamisperusteita, niin kai niitä olisivat ainakin 1) väkimäärä, 2) tilanteen ainutkertaisuus, 3) vaaditut järjestelyt, mutta myös 4) jonkinlainen "herkkyys". Ymmärrän kyllä ajatuksen joka on nykyisen pykälän taustalla, mutta en silti sitä näin säätäisi.
Voiko uskonnoton toimia "ilmiantajana" vaikkapa itsestään kohtaan, jos on tullut julkisesti herjanneeksi vaikkapa kirkon uskontunnustuksen neitseestäsyntymiskohtaa?
Eikös tämä käräjille viesti voi olla yleisen syyttäjän hommia, ilman varsinaista asianomistajaa kanteen nostajana?
Ei tuohon teoriassa mitään estettä ole. Lähes kaikki rikoksethan ovat yleisen syytteen alaisia.
Käytännössä poliisi varmaan käskisi mennä pois.