Kun maa kuluu Natoon, varmistettaan ettö apu tulee ajoissa ja tarvittava määrä.
Natossa tehtävä huoltovarmuustyö tukee kansallisesti ylläpidettävää siviili- ja sotilaallista huoltovarmuutta, pääpainona sotilaallinen huoltovarmuus. Naton käytössä on yli 12 000 kilometriä pitkä ja 13 jäsenmaan alueelle ulottuva öljy- ja kaasuputkiverkosto, joka rakennettiin kylmän sodan aikana tukemaan liittokunnan operaatioiden polttoainetarpeita.
Huoltovarmuuden kannalta merkittävät toimielimet ovat Naton huolto- ja logistiikkavirasto NSPA (NATO Support Agency) ja Naton siviilivalmiussuunnittelukomitea ja sen sektorikohtaiset alatyöryhmät, jotka kattavat teollisuus- ja viestintäalan, kuljetusalan, pelastuspalvelun sekä lääkintä-, maatalous- ja elintarvikehuollon. Naton siviilisektorin yhteistyö tukee jäsenmaiden varautumista suuronnettomuuksiin, terroritekoihin ja muihin niin sanottuihin uusiin uhkiin.
Myös kumppanimaat voivat osallistua pääosaan siviilivalmiussuunnittelukomitean ja sen alatyöryhmien toimintaan. Sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä Suomen yhteistyön muotoja ovat tällä hetkellä esimerkiksi puolustusmateriaalijohtajien alaisuudessa tehtävä työ, huoltoviraston puitteissa toteutetut hankkeet sekä logistiikkakomiteassa tehtävä työ.
Jäsenmaat osallistuvat täysimääräisesti Naton huoltovarmuusyhteistyöhön. Yhteistyö tukee yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta olennaisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta kriisitilanteessa. Nato esimerkiksi ylläpitää listausta sotilaskäyttöön soveltuvasta merikuljetuskalustosta.
Nato-maana Suomi voisi solmia nykyistä kattavampia huoltovarmuussopimuksia muiden Nato-maiden kanssa, kun niissä ei enää olisi Naton jäsenmaiden nyt käyttämiä Washingtonin sopimuksen 8 artiklan varaumia. Kyseisen artiklan mukaan jäsenmaat eivät saa tehdä Washingtonin sopimuksen kanssa ristiriidassa olevia kansainvälisiä sitoumuksia. ↑
atlanttiseura.fi
Natossa tehtävä huoltovarmuustyö tukee kansallisesti ylläpidettävää siviili- ja sotilaallista huoltovarmuutta, pääpainona sotilaallinen huoltovarmuus. Naton käytössä on yli 12 000 kilometriä pitkä ja 13 jäsenmaan alueelle ulottuva öljy- ja kaasuputkiverkosto, joka rakennettiin kylmän sodan aikana tukemaan liittokunnan operaatioiden polttoainetarpeita.
Huoltovarmuuden kannalta merkittävät toimielimet ovat Naton huolto- ja logistiikkavirasto NSPA (NATO Support Agency) ja Naton siviilivalmiussuunnittelukomitea ja sen sektorikohtaiset alatyöryhmät, jotka kattavat teollisuus- ja viestintäalan, kuljetusalan, pelastuspalvelun sekä lääkintä-, maatalous- ja elintarvikehuollon. Naton siviilisektorin yhteistyö tukee jäsenmaiden varautumista suuronnettomuuksiin, terroritekoihin ja muihin niin sanottuihin uusiin uhkiin.
Myös kumppanimaat voivat osallistua pääosaan siviilivalmiussuunnittelukomitean ja sen alatyöryhmien toimintaan. Sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä Suomen yhteistyön muotoja ovat tällä hetkellä esimerkiksi puolustusmateriaalijohtajien alaisuudessa tehtävä työ, huoltoviraston puitteissa toteutetut hankkeet sekä logistiikkakomiteassa tehtävä työ.
Jäsenmaat osallistuvat täysimääräisesti Naton huoltovarmuusyhteistyöhön. Yhteistyö tukee yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta olennaisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta kriisitilanteessa. Nato esimerkiksi ylläpitää listausta sotilaskäyttöön soveltuvasta merikuljetuskalustosta.
Nato-maana Suomi voisi solmia nykyistä kattavampia huoltovarmuussopimuksia muiden Nato-maiden kanssa, kun niissä ei enää olisi Naton jäsenmaiden nyt käyttämiä Washingtonin sopimuksen 8 artiklan varaumia. Kyseisen artiklan mukaan jäsenmaat eivät saa tehdä Washingtonin sopimuksen kanssa ristiriidassa olevia kansainvälisiä sitoumuksia. ↑
atlanttiseura.fi
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.